Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keminmaan kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Michelsson 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Mauri Posio Kunnanjohtaja 0406766376 mauri.posio@keminmaa.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 11.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Saatavuus ja saavutettavuus tulisi ottaa jatkotyössä huomioon aidosti. Keskeisenä asiana saatavuudessa on lähipalvelu -käsitteen määrittely kunkin sote -alueen erityispiirteet huomioon ottaen. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lakiehdotuksen 1 :ssä määritetään muun ohella, että lain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tavoite on oikea. Lähipalvelujen määrittely ratkaisee alueellisesti palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden. Laissa olisi hyvä olla tarvittavat määrittelyt tai kriteerit lähipalvelulla.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Sosiaali- ja terveysalueelle muodostettava perustaso lisää järjestelmään yhden tarpeettoman hallinnollisen tason. Tarpeeton hallinnon taso heikentää integraatiota ja hajottaa paikallisia resursseja 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Pykälä on kokonaisuutena hyvin sekava ja siinä on epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia määrittelyjä (mm. työssäkäyntialue, yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäinen alue tai samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluva muu kunta). Lisäksi 8 kohtelee Uudenmaan aluetta poikkeuksena, mitä ei voi pitää perustuslain tasa-arvovaatimuksen mukaisena. Kaikkia kuntia ja alueita pitää kohdella tasa-arvoisesti. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Perustaso tulee poistaa lakiehdotuksesta. Katso lisäksi perustelut kysymykseen 9 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Perustason alueiden salliminen vaarantaa tavoitellun integraation. Perustaso tulee poistaa lakiehdotuksesta. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Lakiehdotuksen 2 luvun sisältämä mahdollisuus sote -alueen sisälle muodostettavaan perustasoon on tarpeeton ja vaikeuttaa lakiehdotuksen tavoitteiden toteuttamista. Erva -alueille määritellyt tehtävät ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon vaativien palvelujen ja sote -alueiden järkevän ja kustannustehokkaan työjaon varmistamiseksi.
18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun rajoittaminen vain vastuukunnan tehtäväksi on perustuslain kannalta ongelmallinen. Vastuukuntamallin soveltaminen esimerkiksi Lapin maakunnan alueella on mahdotonta toteuttaa, koska maakunnassa ei ole sellaista kuntaa, joka voisi ottaa lakiehdotuksen mukaisesti vastattavakseen pinta-alaltaan laajan ja asutukseltaan harvaan asutun maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon. Sote -alueen toteuttamisessa tulee kuntayhtymään perustuva hallintomalli ottaa tasavertaiseksi mahdollisuudeksi vastuukuntamallin rinnalle. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Katso kysymyksen 16 perustelut 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
mikään edellä olevista, koska - Kuntayhtymämalli tulisi sallia kaikilla alueilla, missä on olemassa oleva vahva integraatio, yhteinen tahto järjestää palvelut kuntayhtymämallilla ja riittävä väestöpohja. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Sote- alueen kriteeriksi pitää riittää olemassa oleva hyvä integraatio ja riittävä väestöpohja. Katso kysymysten 16 ja 18 perustelut. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Vastuukuntamalli lienee jo perustaltaan valtiosääntöoikeuden ja perustuslain vastainen, joten se pitää hylätä. Vertaa kysymysten 16 ja 18 perustelut. 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Kaikilla kunnilla tulisi olla edustus toimielimessä, myös kuntayhtymänä toimittaessa. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Vastuukuntamalli tulee hylätä kokonaan.
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Vastuukunnalla ei ole lakiehdotuksen mukaisessa päätöksenteossa minkäänlaista valtaa, joten se on tarpeeton hallinnollinen taso. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Hallituksen kokoonpanon kasvattaminen siten, että siinä on edustus myös mm. korkeakouluista, työvoimahallinnosta ja maakunnan liitosta, on tarpeetonta. Kyseisten hallintojen kanta voidaan saattaa erva -organisaation päätöksentekoon myös asiantuntija kuulemisten kautta.
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Erva -organisaation lakiehdotuksen ko. pykälässä esitettyä ratkaisuvaltaa tarvitaan, kun halutaan varmistaa eri sote -alueiden keskinäinen yhteistyö ja työnjako sekä vaativien hoitotoimenpiteiden tehokas järjestäminen. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Lakiehdotuksen 3 luvussa esitetty sote -alueen järjestäytyminen pääsääntöisesti vastuukuntamallin perusteella on perustuslaillisesti ongelmallinen. Vastuukuntamallin tulee olla kuntien vapaaehtoisuuteen perustuva organisoitumistapa ja sen rinnalle tulee laissa mahdollistaa kuntayhtymämalliin perustuva sote -alue. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Kehittämistoiminta tulee olla suorassa yhteydessä järjestämisvastuun kanssa, kehittämistä ei voi tehdä irrallaan toiminnasta. Sote -alueilla tulee olla oma kehitysyksikkö tai omaa kehitystoimintaa, jotta lain tavoitteena oleva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio voidaan toteuttaa. Omaa kehittämistoimintaa tarvitaan myös sote -organisaation toiminnan ja rakenteen sekä palveluprosessien kehittämiseksi. Erva -organisaatio voi koordinoida eri sote -alueiden keskinäistä kehitystoimintaa. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Perustaso on tarpeeton hallinnon taso. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien
perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Rahoitusmallista tulee perustaso poistaa tarpeettomana. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia.
36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - Rahoitusvastuun tulee olla aina henkilön kotikunnalla. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - Rekisterin ylläpitovastuun osoittaminen sote -alueelle lisää mahdollisuuksia tehokkaaseen potilastietojen säilyttämiseen ja käsittelyyn koko sote -alueella. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Aikataulu näinkin syvällisen muutoksen toteuttamiselle on liian tiukka. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Säädös asettaa alueet ja kunnat eriarvoiseen asemaan. Uusimaa olisi saamassa lakiin pohjaavan oikeuden toimia kuntayhtymänä nykyisen sairaanhoitopiirin pohjalta. Samaa lakiin kirjattua oikeutta ei ole muilla. 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen?
-. Perustaso on ensinnäkin tarpeeton hallinnon taso. Toisaalta laissa tulee olla selkeä menettely, jolla perustasolla järjestettäviä vaativia hoitotoimenpiteitä voidaan toteuttaa. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Voimassaolevan kuntajakolainsäädännön mukaan liittyvien kuntien henkilöstöllä on viiden vuoden työsuhdeturva. Henkilöstön heikompi palvelussuhdeturva voi vaikeuttaa uudistuksen toteuttamista. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Omaisuutta koskevat järjestelyt toteuttaa siten, että palvelujen järjestäjä omistaa myös kaikki palvelujen tuottamisessa tarvittavat kiinteistöt ja muut tuotannon välineet. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen tulee saada riittävä koko maata koskeva ohjaus ja toimintojen
kehittämisen tuki. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota valtakunnallisiin tietojärjestelmäratkaisuihin siten, että uudistus tukee ja sen mahdollistaa valtakunnallisesti vakioitu ja harmonisoitu tietohallinto. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lakiehdotuksen tavoitteet ovat hyväksyttäviä ja niillä edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavan palvelutarpeen hallinnassa tarvittavaa alueellista ja toiminnallista integraatiota. Sote -alueen organisoituminen tulee jättää kuntien vapaaehtoisuuteen ja alueiden eritysolot huomioon ottavaan organisoitumiseen perustuvaksi. Tällöin kuntayhtymämallin tulee olla yhtäläinen vaihtoehto vastuukuntamallin kanssa. Sote -alueen muodostamisessa keskeinen kriteeri ei voi olla tietty asukasluku, vaan alueen muodostamisessa tulee voida ottaa huomioon sote -alueen kuntien olemassa oleva palveluintegraatio sekä alueellinen eheys. Erityisesti maakunnissa, joka on harvaanasuttua ja kuntakeskukset sijaitsevat etäällä toisistaan, tulee olla mahdollista muodostaa oma sote -alue poiketen lakiehdotuksessa asetetuista väestökriteereistä. Tällainen tilanne on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen kuntien kesken, joiden keskinäinen palveluyhteistyö, olemassa oleva sote -integraatio sekä alueellinen eheys ovat sellaisia, että ne mahdollistavat oman toimivan sote -alueen muodostamisen vastoin lakiehdotuksessa kuvattuja kriteerejä. Lain toteuttamisen aikataulu on epärealistinen ja valmisteluun tuleekin varata riittävä aika, jotta nyt jo esille tulleet puutteet voidaan poistaa. Lain valmistelussa tulee varmistaa myös uudistuksen perustuslain edellytysten täyttäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen.