Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö
THL:llä toimeksianto STM:ltä (2007-2009, 2009-2011, jatko tulossa) Arpajaislain mukainen tehtävä ja rahoitus 1.10.2010 STM:n lakisääteinen tehtävä rahapelihaittojen tutkimuksen ja seurannan lisäksi niiden ehkäisyn ja hoidon kehittäminen (ArpL52 ) Operointivastuu kehittämistyön ja toiminnan koordinoinnin osalta THL:llä (STM:n hallinnonalalla) 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 2
Rahapeliongelmia? Väestökysely 2007 (uusitaan syksyllä 2011, edellinen 2003) 87% 15-vuotta täyttäneistä on pelannut joskus jotain rahapeliä 130 000 suomalaista (3%) oli kärsinyt rahapelaamiseen liittyvistä haitoista viimeisen vuoden aikana 42 000 (1%) todennäköisesti peliriippuvaisia 2006 tutkimuksen (STM) mukaan 33 000 12-17 -vuotiaalla oli eritasoisia pelaamisen hallintaan liittyviä ongelmia, heistä 5 000 täytti peliriippuvuuden kriteerit 2010 kouluterveyskyselyn mukaan noin 63 % peruskoululaisista oli pelannut rahapelejä kuluneen vuoden aikana. 40 % peruskoulua käyvistä pojista pelasi rahapelejä vähintään kerran viikossa. Nuorten terveystapatutkimuksesta tulossa nuorten rahapelaamiseen liittyvää haittatietoa syksyllä 2011 2007 väestökyselyssä 2% 65 vuotta täyttäneistä kertoi pelanneensa tai pelaavansa ongelmallisen paljon 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 3
Talous- ja velkaongelma korostuu "Olen 24-vuotias peliongelmainen tyttö. Minulla oli peliongelma jo teininä, mutta kävin terapiassa ja pääsin sen yli. Nyt retkahdin taas. Olen kevään aikana pelannut kaikki tuloni ja viimeinen tikki oli kun viikonlopun aikana otin pikavippejä yli 2000e ja pelasin kaiken voittamisen toivossa. Nyt siis 0e tilillä, seuraava palkka on 500e ja kuukauden sisällä pitäisi maksaa noita vippejä n.3000e Mikä neuvoksi? Äidille ja Isälle olen velkaa kummalekin 3000e eli en voi tukeutua enää heihin. Pankista en saa lainaa koska on niin huonot tulot.. Onko hyviä ehdotuksia? APUA!" Keskustelupalsta Valtti 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 4
"Mulla on ihan sama tilanne. Asiat on kunnossa mutta takana pelihimoa. Velkaa lähes 20 000 euroa. Saan sen hoidettua mutta olo on todella paha ja masentaa. Mutta elämä jatkuu. Kun vielä pääsis tosta pelihimosta irti. Nyt on taas se olo, että ei koskaan enään. Niin kummasti aina sitten viimeistään puolen vuoden kuluttua retkahtaa. Kumpa voisikin olla varma, että himo ei enää ikinä palaisi." Keskustelupalsta Valtti 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 5
"Koukutuin pelaamiseen jo pikkupoikana yläasteella ja lukiossa aloin lintsata päivittäin, jotta pääsin pelaamaan. Pelasin vain raha-automaatteja, nopeita hedelmä- ja korttipelejä. Jos kaverit näkivät, häpesin. Typerä tuhlailuni hämmensi minua, ja pidin itseäni outona ja tyhmänä Rahaa ei saanut olla missään. Kun rahat loppuivat, en pystynyt pelaamaan. Sain viimeinkin rauhan." " Kun voitin 45 000 euroa ei käynyt mielessäkään, että olisin maksanut summalla pois 15 000 euron velan. Ajattelin, että minähän en pelirahojani laskuihin tuhlaa" " Luottotietoni olen menettänyt ja haluan pitääkin ne menetettyinä. Haluan sulkea lopullisesti kaikki mahdolliset reitit, joista voin saada pelirahaa." Haastattelu, mies 29 v, Hyvä Terveys 4/2011 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 6
"Masennus ja itsemurhat ei myöskään meillä ole vieraita tilanteita. Silloin menee niin toivottomaksi kun alkaa tajuta sen, että elämä on pilattu." (yli 65 v mies, Pelin viemää -raportti) "Kyllä se täytyy sanoa, että en ole toipunut siitä vararikosta. En taloudellisesti enkä henkisesti. Kyllä sen niin kova juttu on. Koko loppuelämä siinä on piloilla. Kyllä toi raha-automaattiyhdistys saisi tällaiselle suurhäviäjälle kustantaa vaikka hautajaiset." (yli 75 v mies, Pelin viemää -raportti) 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 7
"Ajatus ongelmasta - tai no riippuvuudesta on jotenkin absurdi, etenkin kun se tuli ihan puskan takaa. Ja toisaalta se ei ole ainakaan vielä koetellut meidän yhteistä arkea muuten kun siis sillä piilottelulla ja salaamisella, mitä nyt välillä olen ihmetellyt heikkoa taloudellista tilannetta ja ihme säätöjä raha-asioiden kanssa.. no, perussettiä. Tieto ongelmasta vaan loksautti monia asioita kohdalleen, mikä oli huojentavaa mutta samalla todella painostavaa. En tiedä kuinka tämän asian laita tulee olemaan tulevaisuudessa, ja se tässä huolestuttaakin eniten. Joten nyt omalta osaltani haluan tehdä sen mitä pystyn tekemään, eli ymmärtämään ongelman luonteen ja sitä kautta tukemaan selviämisessä. Ehkä seuraavan kerran kun asia tulee puheeksi aion ottaa tämän ammattiavun esille. Olisi mukavaa kuulla läheisten kokemuksia kuinka asia on vaikuttanut arkeen ja ylipäätään kaikkeen mihin ongelma voi vaikuttaa.. ja mitä itse päälimmäisenä ajattelette asiasta? Ja tietty pelaajien kokemuksia siitä millä tavalla läheisten läsnäolo on vaikuttanut ongelmaan ja sen käsittelyyn? Mitä kaikkea ylipäätään pitäisi ottaa huomioon tällaisesta tilanteessa? on kyllä paljon ihmeteltävää tässä nyt.." Keskustelupalsta Valtti 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 8
Kokonaisuus ehkäisystä hoitoon/ kansanterveysnäkökulma (Korn and Shaffer 1999, Halme ja Murto 2010) 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 9
Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen: toiminta, seuranta, tutkimus EHKÄISY TOTEAMINEN, TILANNEARVIO NEUVONTA, TUKI, OHJAUS HOITO KUNTOUTUS VERTAISTUKI YHTEISTYÖ Rahapelipolitiikka. Yhteiskuntaan, lähiyhteisöön ja yksilöllisiin tekijöihin vaikuttaminen. Samansuuntaiset toimet. Tarjonta - Kysyntä. Ikäraja K18 & valvonta. Ongelmapelaamisen puheeksiotto: perus- ja erityispalvelut, matalan kynnyksen palvelut (+ tiedonkeruu!) Kokonaisuus: psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, taloudellinen tilanne terveyskeskukset, sosiaalipalvelut, koulu-/opiskelijaterveydenhuolto, A-klinikat, mielenterveyspalvelut, nuorisoasemat, talous- ja velkaneuvonta, Peluuri, Pelivoimapiiri, verkkopalvelut, Tiltti Yksilölliset tavoitteet: pelaamisen kontrolloinnin tuki, vastuullinen pelaaminen, pelaamattomuus avohoito (yksilö-, pari-, perhetyö, ryhmät) Peliklinikka, A-klinikat, mielenterveyspalvelut kurssimuotoinen laitoskuntoutus Tyynelä, Hietalinna, Tuustaipale vertaisryhmät (GA, PERA-ohjaajat, muut ohjatut ryhmät) sosiaali, terveys, talous + pelipolitiikka! lähiyhteisöt myös läheisten tilanne huomioitava 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 10
Kunnilla palvelujen järjestämisvastuu Palvelujärjestelmä ei juurikaan huomioi peliongelmaa Kunnan järjestettävä tarpeenmukaiset palvelut -> Mielenterveyslaista tukea (pelihimo diagnostisoidaan mielenterveyden häiriöksi) Vähäiset erityispalvelut ovat haavoittuvia, hajanaisia ja eriytyneitä (sosiaali, talous, terveys) Kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta ja palvelun tarjoajasta/ työntekijästä riippuen Palveluihin hakeutuminen vähäistä Ongelma jää usein tunnistamatta (pelaajalta, läheisiltä, palveluissa) ja tilanne pahenee 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 11
Paikka palvelujärjestelmässä? Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisiä haasteita ovat riippuvuusongelmat ja mielenterveys- ja päihdeongelmien limittyminen Vaikka pelihimo sijoittuu ICD 10 tautiluokituksessa mielenterveysongelmiin, on siihen ryhdytty kehittämään ja tarjoamaan hoitoa päihdehuollon erityispalvelujen piirissä. Yhdistävänä tekijänä on riippuvuuden kehys, ongelmapelaaminen toiminnallisena riippuvuutena Kansainvälinen keskustelu käynnissä ongelmapelaamisen sijoittamisesta tulevassa DSM V -luokituksessa riippuvuushäiriöiden luokkaan Palvelut on järjestettävä joko sosiaali- tai terveyspalveluissa, peruspalvelut avainasemassa! Ehkäisevä työ integroitavissa ehkäisevään päihdetyöhön, mielenterveyttä edistävään työhön ja terveyden edistämiseen 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 12
Ongelmapelaajalle ja läheiselle peruspalvelujen tuki voi riittää, jos kyse on riskipelaamisesta tai tason 2 (kohtalainen ongelma) pelaamisesta, asiakkaan tai potilaan yksittäiset fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset haitat eivät ole erityisen vakavia, pelaaminen ei ole edennyt pelihimon tai -riippuvuuden kriteerit (ks. ICD-10 ja DSM IV) täyttävälle tasolle, asiakas tai potilas ei ole halukas hakeutumaan erityispalvelujen piiriin ja pelaajan lähipiirille ei aiheudu pelaamisesta vakavia psyykkisiä, fyysisiä ja/tai sosiaalisia haittoja. 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 13
Erityispalveluja tarvitaan, jos tukitoimet peruspalveluissa eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, pelaajaa ei kyetä peruspalveluissa auttamaan tarvittavalla tavalla, pelaaminen täyttää pelihimon/peliriippuvuuden kriteerit, pelaamisesta on aiheutunut pelaajalle itselleen tai hänen läheisilleen vakavia psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia haittoja tai pelaamiseen liittyy itsetuhoisia ajatuksia. 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 14
Palvelujen rakentaminen kokonaisuudeksi Peruspalvelujen kanssa yhteistyössä (esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, terveyskeskukset, sosiaalitoimi, talous- ja velkaneuvonta jne) on määriteltävä niille parhaiten soveltuvat tehtävät peliasiakkaiden osalta, esimerkiksi: Tiedotus, valistus, havahdutus (koulutoimi, nuorisotoimi, em tahot) Pelaamisen riskien arviointi Riski- ja ongelmapelaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen (mini-interventio) Hoitoon motivointi Itsehoidon mahdollisuuksien ja työvälineiden tarjoaminen ja niiden käyttöön opastaminen, Lievän/ kohtalaisen ongelmapelaamisen hoito niin pelaajan kuin läheisenkin osalta Vakavammissa tapauksissa erityisyksikköön (A-klinikalle, psykiatriseen yksikköön tai muuhun sovittuun yksikköön) ohjaaminen Pidempiaikaiseen kuntoutukseen osallistuminen tarvittaessa. Päihdehuolto ja psykiatriset palvelut sopivat työnjaosta keskenään. Saumaton yhteys muuhun ennaltaehkäisevään, haittoja vähentävään ja korjaavaan työhön 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 15
Pelihaittojen ehkäisyn reunaehdot Ongelmapelaamisen riskiä voidaan väestötasolla vähentää, mutta ei koskaan kokonaan eliminoida, koska riskitekijöitä on niin monia ja joillakin niistä on myös biologinen pohja. Monet riskitekijät liittyvät myös muihin riippuvuuksiin ja psykopatologiaan. Siksi laaja-alaisesti moniin eri ongelmiin kohdentuvat yleiset ehkäisytoimet ovat tehokasta pelihaittojen ehkäisyä etenkin nuorten kohdalla. Koska peliongelman syntyy vaikuttavat lukuisat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, tehokas ehkäisy vaatii pitkäkestoista, monipuolista ja koordinoitua toimintaa, joka on eri-ikäisten väestöryhmien saatavilla. (Williams, West & Simpson 2007) 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 16
Ehkäisystä hoitoon Ehkäisyn, tuen ja hoidon limittyminen kokonaisuudeksi Rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon linjaukset sekä palveluiden järjestäminen sisällytetään alueellisiin ja paikallisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioihin ja toimintaohjelmiin 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 17
THL - Rahapelihaitat/ Kehittämistyö Tieto (Socca, Koske, järjestöt) - julkaisut "Pelihaitat" -tunnuksella THL:n sarjoissa - tukiaineistot "Pelin merkit", "Liikaa pelissä", "Suhteet pelissä", tulossa "Nuoret pelissä" - www.thl.fi/pelihaitat Taito (Koske, järjestöt) - osaamisen kehittäminen; verkkokurssi, 6 (9) op:n täydennyskoulutus, kouluttajakoulutus, henkilöstökoulutus, tutkintoon johtava koulutus Toiminta - "Peliklinikka" (kolmikanta: valtio, kunnat, järjestöt) ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuen ja hoidon kehittämiskokeilu 2010-2014 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 18
Tulevaa toimintaa: Alueellisten avaintoimijoiden verkosto? Alueen tuki- hoito- ja kuntoutuspalvelut Resurssihenkilö Työparitoiminta? Ehkäisevässä työssä toiminnan ja sisältöjen integrointi ehkäisevään päihdetyöhön, mielenterveyttä edistävään toimintaan ja terveyden edistämiseen (yhteisverkosto) THL:n tuki: koulutus aineistot verkostokokoukset hyvät käytännöt yhteiskehittäminen 23.3.2011 Mitä tehdä - mihin vaikuttaa? Saini Mustalampi 19