Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä

Samankaltaiset tiedostot
Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Vesistökunnostusverkoston seminaari

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue

Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma RAPORTTEJA XX 2017

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue

RAPORTTEJA Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Kainuun kalatalouskeskus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta


Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Puulaveden villi järvitaimen

Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Siuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Transkriptio:

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Etelä-Savon kalastusaluepäivä 3.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.12.2015 1

Taimenkantojen hoito-ohjelma Uusi kalastuslaki kalakantojen hoidon painopiste on siirtymässä kalojen luontaisen elinkierron palauttamiseen ja vahvistamiseen Hallitusohjelma 2015 tavoitteena on tehostaa uhanalaisten kalalajien suojelua ja toimeenpanna kalatiestrategiaa Hyvät kokemukset taimenkantojen palauttamisesta avaavat uusia mahdollisuuksia 7.12.2015 2

Vuoksen järvitaimenen nykytila Erittäin uhanalainen Luonnossa lisääntyvä vaeltava taimen häviämässä Kantojen säilyttämiseen tarvittavan emokalaston uusiminen luonnonkierrosta niukkaa Perimän kapeneminen suuri uhka Elinvoima laskee 7.12.2015 3

taimennaaraita, kpl Enonkosken kalanviljelylaitoksella laitoskalastojen perustamisessa käytetyt eri pyyntipaikoista saadut luonnonkierron läpi käyneet emokalat 1991-2013. 35 30 25 20 15 10 5 0 Kermankoski naaras Lieksanjoki naaras Pielisjoki naaras Jarmo Makkonen, RKTL 7.12.2015 4

Vuoksen vesistön taimenen alkuperäisiä ja nykyisiä lisääntymisalueita 7.12.2015 5

Järvitaimenkannan väheneminen ja romahdus 1. Lisääntymisalueita padottu ja perattu satoja vuosia - myllyt ja sahat, maanviljelys, uitto 2. Romahdus vl. 1960-1980 - kalastuksen nopea tehostuminen - voimalaitospadot hävittivät isojen jokireittien kantoja - istutustoiminta kompensoi luonnontuotannon vähenemisen myös luonnontilaisilla reiteillä - luonnonkantojen romahdus huomattiin emokalapyynneissä 1970-80 luvuilla 7.12.2015 6

Sisävesikalastus ja järvitaimen 1900-luvun alkupuoli kalastuskuolevuus järvillä pientä taimenten kalastuksen painopiste koskilla 1950-luvulta nykypäivään kalastuksen tehostuminen ja monipuolistuminen taimeneen kohdistuvan kalastuksen painopiste järville -nailonverkot, vapakalastuksen lisääntyminen, kaupallinen pyynti matkailu, kaupalliset paineet kalastuksen säätely yleistyy 7.12.2015 7

Toimenpideohjelman tavoitteet Turvata alkuperäisten taimenkantojen tulevaisuus 1. Lisäämällä erityistoimin taimenen luonnonkiertoa emokalojen pyyntikohteissa siten, että perimän säilyminen varmistetaan. 2. Palauttamalla taimenen luonnonvarainen lisääntyminen ja vaellusmahdollisuudet siihen laajuuteen, että taimen esiintyy vaeltavana muotona mahdollisimman monessa virtavedessä, joiden kutu- ja poikastuotantoalueet ovat täysimääräisessä käytössä. Kaikki mahdolliset virtavedet taimenen tuotantoalueena otetaan käyttöön 7.12.2015 8

Toimenpiteet 1. Kärkikohteet Erityistoimenpiteitä varten valitaan ns. kärkikohteet, joihin kohdennetaan tavanomaista suurempia resursseja. Kärkikohteet ovat ensisijaisesti emokalojen pyyntikohteita, joissa varmistetaan kantojen säilyminen monimuotoisena lisäämällä taimenkantojen luontaista poikastuotantoa merkittävästi nykyisestä. 7.12.2015 9

Kärkikohteet Heinäveden reitti Lieksanjoki-Pielinen Partakoski (Korpijärven reitti) Joroisvirran reitti 7.12.2015 10

Kärkikohdealueet 7.12.2015 11

Toimenpiteet Kosket hyödynnetään täysimääräisesti mäti- ja poikasistutuksin Tiedontasoa parannetaan - tutkimus - tiedotus Elinvoimaisen vaeltavan järvitaimenen palauttaminen Vaellusreitit palautetaan ja lisääntymisalueita parannetaan -kalatiestrategia Emokalojen kasvu lisääntymiskokoon turvataan kalastuksensäätelyllä 7.12.2015 12

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Tavoite : Lisätään emokalastoa Rasvaevällisten taimenten ottaminen kielletään kokonaan koosta riippumatta. Asetetaan lisääntymis- ja poikastuotantoalueille rauhoitusalueita, joissa ei kalasteta lainkaan. Sallitaan kalastus vain pyydyksillä, joista taimen voidaan vapauttaa elävänä. Tarkemmin määriteltyinä ajankohtina tietyllä, erikseen paikalisesti sovittavalla etäisyydellä kunkin kärkikohteen lisääntymisalueista sekä vaellusreitin kapeikoissa 7.12.2015 13

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Pyydystä ja päästä kalastuksen tai valikoivan kalastuksen salliminen. Perustetaan rauhoituspiirejä tai kalaväyliä. Säädellään verkkojen yleisiä solmuvälejä. (60 mm) Asetetaan koho- ja välivesiverkkojen alimmaksi solmuväliksi vähintään 80 mm (pl. muikkuverkot). Kalastajakohtainen verkkomäärä järvitaimenen syönnösalueilla rajoitetaan 120 metriin (verkkojen yhteispituus). 7.12.2015 14

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Kielletään kohosiimapyynti (lohisiima, kohoilla varustettu kalatäkyinen pitkäsiima) ympärivuotisesti. Syysrauhoitus palautetaan ja jatketaan rauhoitusaikaa tarvittaessa. Kahluukielto lisääntymisalueilla aikavälillä 11.9. 31.5. Asetetaan venekohtainen vapamäärärajoitus, jossa sallitaan 8-10 vavan käyttäminen per vene. 7.12.2015 15

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Suositellaan välttämään talvikalastusta koskialueilla. Suositellaan kalastuksen lopettamista, jos veden lämpötila nousee yli 20 asteeseen. Suositellaan käytettäväksi kumipintaista ja solmutonta haavia. Suositellaan käytettäväksi enintään 3 koukun kärkeä (esim. yksi kolmihaarakoukku tai 3 yksihaarakoukkua) per uistin. Lisäksi suositellaan käytettäväksi erityisesti koskikalastuksessa väkäsettömiä koukkuja. 7.12.2015 16

Kolme kärkeä Kuva Mirko Laakkonen 7.12.2015 17

Viljely ja istutukset Tavoite: Perimän säilyttäminen, poikastuotannon vahvistaminen Varmistetaan istukasmateriaalinen geneettinen edustavuus ja perinnöllisesti tehokkaiden lisääntymisjärjestelmien käyttöönotto. Taimenkannoista perustetaan omat emokalastot valtion kalanviljelylaitokselle. Istutuksissa käytetään reitin omaa kantaa ja ylijäämämäti palautetaan pyyntialueen koskiin. Tuki-istutukset tehdään ensisijaisesti mädillä ja vaihtoehtoisesti pienpoikasilla. Kalastusta varten tarkoitetut taimenet istutetaan järvialueille. 7.12.2015 18

Kalataloudelliset kunnostukset Tarkastellaan kalateiden rakentamisedellytykset kärkikohteissa kalatiestrategian mukaisesti. Selvitetään emokalojen ylisiirron tarve ja mahdollisuudet. Inventoidaan jäljellä olevat kunnostustarpeet kärkikohteissa. Suunnitellaan ja toteutetaan kunnostukset. 7.12.2015 19

Kalatiestrategian kärkikohteet 7.12.2015 20

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.12.2015 21

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.12.2015 22

Valistus ja tiedotus Kärkikohteilla tiedotetaan tehostetusti kalastussäännöistä ja rajoituksista. Ohjeistetaan ja opastetaan kalastajia saaliskalojen oikeaoppiseen vapauttamiseen. Uistelukilpailujen sääntöjä muutetaan siten, että lämpimän veden aikaan järjestettävissä kilpailuissa (kesäkuu elokuu) suositaan muita kuin lohikaloja. 7.12.2015 23

Seuranta ja tutkimus Seurataan koskien poikastuotantoa sähkökalastuksin ja emokalojen määriä mm. kutupesäinventoinnein. Järjestetään vapakalastajille saalisseuranta ja eväleikatut tilastoidaan. Saalispalaute on ehtona uusien kalastuslupien myöntämiselle. Seurataan villien taimenten vaelluksia merkinnöin ja telemetrialla? Perustetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin kärkikohteelle seurannan järjestämiseksi ja jatkotoimenpiteiden koordinoimiseksi. 7.12.2015 24

2. Luonnonkantojen palauttaminen kattavat koko Vuoksen vesistöalueen taimenvesistöt nimetään ja luokitellaan paikallistasolla käyttö- ja hoitosuunnitelmien puitteissa tehtäviä hoitotoimenpiteitä varten. maakunnittain arvioidaan 20 merkittävintä jo nyt tiedossa olevaa taimenen hoitokohdetta muiden potentiaalisten taimenvesistöjen luokittelua varten esitetään tärkeimmät kriteerit. 7.12.2015 25

Luonnonkantojen palauttaminen Kartoitetaan monipuolisesti taimenen lisääntymisalueiksi uudentyyppiset sopivat virtavedet. Taimenen poikastuotantoon sopiviin virtavesiin aloitetaan pienpoikasten istutukset, jos alkuperäistä taimenkantaa ei ole. Kunnostetaan kaikki potentiaaliset virtavedet taimenen lisääntymisalueiksi 7.12.2015 26

Pienvesien hyödyntäminen Pienten virtavesien etuja kunnostuksia pienellä toimenpiteillä, tuloksia nopeasti poikastiheydet isoja koskia suurempia petokaloja vähän, ravintokilpailu vähäistä kalastuspaine vähäistä nousuesteet helposti ohitettavissa 7.12.2015 27

Hyviä esimerkkejä Suomesta ja muualta Vantaanjoen meritaimenkannat vahvistuneet sivu- ja latvapurojen kunnostuksista Puroja kunnostetaan talkootyönä Tanskassa meritaimenet lisääntyvät puroissa ja kunnostetuissa peltouomissa. Vättern-järven smolttituotanto lisääntyi 15 000 45 000 smolttiin purojen taimenkantoja lisäämällä 7.12.2015 28

Rauvanjoki, Kaavi 7.12.2015 29

Floå, Ruotsi Kuva: Mirko Laakkonen, 7.12.2015 30

Kuva Jorma Tiitinen Kuva Ilpo Käkelä 7.12.2015 31

Luonnonmukainen kalatierakentaminen Kuva: Jorma Tiitinen 7.12.2015 32

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.12.2015 33