Suomen Olympiayhdistys r.y:n (Valtuuskunnan) hallituksen toimintakertomus v :lta 1958.

Suomen Olympiayhdistys r.y:n (Valtuuskunnan) hallituksen toimintakertomus v :lta 1958. Valtuuskunnan toiminta vuoden 1958 aikana tähtäsi lähinnä niiden edellytysten luomiseen, joiden turvin Suomi voisi jälleen valmentaa ja lähettää vuoden 1960 olympiakisoihin ja talvikisoihin edustuskykyisen urheilujoukkueen. Tähän kuului keräyksen aloittaminen, veikkausvarojen saaminen sekä veikkauskierrosten kautta, että valtion tulo- ja menoarvioon saadun määrärahan kautta. Saavutetun tuloksen perusteella saattoi yhdistys jakaa ensimmäiset määrärahat valmennusta varten niille urheilulajeille, joiden edustus kisoissa näytti kaiken todennäköisyyden mukaan varmalta. Jäsenistö: Jäsenistössä ei tapahtunut mitään muutoksia. Jäsenliittojen määrä oli näin ollen edelleen 24 nimittäin: Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto Työväen Urheiluliitto Finlands Svenska Centralidrottsförbund Suomen Urheiluliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Kanoottiliitto - Finlands Kanotförbund Suomen Koripallo- ja Lentopalloliitto Suomen Käsipalloliitto - Finlands Handbollsförbund Suomen Ampujainliitto Suomen Jääkiekkoliitto - Finlands Ishockeyförbund Suomen Luisteluliitto

- 2 - Suomen Maahockeyliitto - Suomen Miekkailuliitto - Finlands Landhockeyförbund Finlands Fäktför bund Suomen Nykyaikaisen 5- ottelun liitto Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Purjehtijaliitto - Suomen Pyöräilyliitto Suomen Ratsastajainliitto - Suomen Soutuliitto - Suomen Uimaliitto - Suomen Voimisteluliitto Suomen Palloliitto - Finlands Seglarförbund Finlands Ryttarförbund Finlands Roddförbund Finska Simförbundet Finlands Bollförbund Mainitut jäsenjärjestöt olivat sääntöjen edellyttämässä valtuuskunnassa edustettuina seuraavalla tavalla : Suomen Ampujainliitto: Kenraaliluutnantti H. V. Österman Kenraalimajuri J. A. Ravila Suomen Hiihtoliitto: Eversti P. O. Ekholm Tekn. tri V. V. Kolho Sosiaalineuvos Akseli Kaskela Toim. johtaja Rolf Hohenthal Toim. johtaja Olavi Rissanen Kenraalima juri Al i Koskimaa Pankinjohtaja Lauri Antero Ev. luutn. Eino Kuvaja Kapteeni Matti TaIsi Osastonhoit. Toivo Pulkkinen Suomen Jääkiekkoliitto: Johtaja Yrjö Rahkamo Osas tonhoitaja Eino Nuutinen Toimitussihteeri Pentti Pirhonen (yksi paikka täyttämättä)

- 3 - Suomen Kanoottiliitto: Lainopinkand. Oiva Vanonen Rehtori Olavi Ranta Suomen Koripallo- ja Lentopalloliitto: Pääjohtaja Jussi Lappi-Seppälä Varalla~ Ekonomi Olavi Harju Suomen Käsipalloliitto:Kauppaneuvos Risto Orko Prokuristi Aulis Ruusuvaara Suomen Luisteluliitto: Myymälänjohtaja Eino Pikkarainen Jaostopäällikkö Leo Huttunen VaralJa: Dipl.insinööri Lauri Parkkinen Autoilija Sulo Punkkinen Suomen Maahockeyliitto:Valtiot.maisteri Reino Korpi (, 5.6.58) Toimitusjohtaja Heikki Jalo Suomen Miekkailuliitio : Kenr.majuri Olavi Huhtala ' Varalla Tekn. tri Jori Larinkari Suomen Nykyaik. 5-ottelun liitto: Kenr.luutnantti U. Poppius Ev.luutnantti O. Larkas Suomen Nyrkkeilyliittot. Kauppias Valle Resko Rautatievirk. Ilmo Lounasheimo Varastopäällikkö Kaleva Sampila Johtaja Erkki Savolainen Suomen Painiliitto: Pääkonsuli Arvo Himberg Työnjohtaja Elmer Härmä Toim. johtaja Esko Kossila Lääk.tri Paavo Pankamaa Lautatarh. pääli. Hugo Jaos Kauppias Kaleva Niemi

- 4 - Suomen Painonnostoliitto: Suomen Palloliitto: Suomen Purjehtijaliitto: Suomen pyöräilyliitto: Suomen Ratsastajainliitto: Suomen Soutuliitto: Suomen Uimaliitto: Suomen Urheiluliitto: Osastopäällikkö Bruno Nyberg Toimitsija T. O. Kaivola Ekonomi Pentti Väänänen Mainospiirtäjä Oiva Hurme Johtaja Niilo Koskinen Tarkastaja Kalle Altti Pääsihteeri John Gustafsson (yksi paikka täyttämättä) Lak. tri J. O. Söderhjelm Varatuomari Hans Dittmar Johtaja Armas Palamaa Dipl. insinööri Lennart Kivi Ekonomi Christian Oesch Kansanedustaja Paavo Aitio Kenr. majuri Leo Ekberg Kenr. majuri Gustaf Ehrnrooth Kontra- amiraali Svante Sundman Toimitusjohtaja Erkki Noramaa Kenr. Maj uri Yrjö Valkama Toim. johtaja Unto Palonen Toim. johtaja Olavi Suvanto Johtaja Jöns Lindquist Toim. johtaja Jallu Järvinen TOim. joht. Kalle Lehtinen Johtaja Reino Piirto Hovioik. asessori Toimi Tulikoura Toim. johtaja Lauri Miettinen

- 5 - Toim. johtaja Jukka Lehtinen Taloudenhoitaja Viljo Kanerva Suomen Voimisteluliitto: Johtaja Jukka Uunila Johtaja Kalervo Mikkola Johtaja Aatos Vuolle-Apiala Opettaja Eino Leino Ulosottomies Aarne Nummelin Kouluneuvos Väinö Lahtinen Sosiaal~ohtaja Erkki Palolampi Työnjohtaja Onni Mäki Arkkitehti Einari Teräsvirta Voim. opettaja Paavo Teräsvirta Työnjohtaja Yrj ö Ahtio Yhdistyksen sääntöjen 9:n :n 3:n momentin nojal.1a. kuu1ui. vat valtuuskuntaan (komiteaan) lisäksi: Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenet: Pankinjohtaja J. W. Rangell ja Kaupunginjohtaja Erik v. Frenok ll sekä erikoisjäseninä: Toim. johtaja Einar Friman Eversti V. A. M. Karikoski (1; 20. 4. 58) Kansanedustaja Kauno Kleemola Varatuomari Kallio Kotkas Vuorineuvos Wm. Lehtinen Puheenjohtaja Pekka Martin Fil.maisteri Lauri Pautola (-r 11. 1. 58) Tarkastaja Unto Siivonen Toimittaja Enzio Sevon Lehtori Väinö Teivaala

- 6 - Yhdistyksen hallituksen eli Suomen Olympiakomitean työvaliokunnan muodostivat seuraavat 15 valtuuskunnan jäsentä: Pankinjohtaja J. W. Rangell (itseoikeutettu) Kaup. johtaja E. von Frenckell (itseoikeutettu) Toim. johtaja Einar Friman Pääkonsuli Arvo Himberg Sosiaalineuvos Akseli Kaskela Eversti V. A. M. Karikoski (i- 20. 4. 58) Johtaja Niilo Koskinen Agronomi Kauno Kleemola (2. 6.58 alkaen) Kouluneuvos Väinö Lahtinen Toim. johtaja Pekka Martin Johtaja Reino Piirto Myymälänjohtaja Eino Pikkarainen Kenr. luutnantti Uolevi Poppius Tarkastaja Unto Siivonen Kenr. majuri Yrjö Valkama ja Kenr. luutnantti H.V. Österman Hallituksen puheenjohtajisto oli kokoonpanoitaan seuraava: Puheenjohtaja: Kenr. majuri Yrjö Valkama 1. varapuheenjohtaja: Johtaja Reino Piirto ja 2. varapuheenjohtaja: Sosiaalineuvos Akseli Kaskela Yhdistyksen ja hallituksen sihteerinä toimi majuri E. A. Ro senquist ja rahastonhoitajana kauppat. lis. O. J. Niinikoski. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat ylikamreeri Sulo Järvinen ja johtaja Yrjö Rahkamo sekä heidän varamiehinään järjestöpäällikkö Keijo Viianen ja kansanedustaja E. A. Raunio.

- 7 - Kokoukset: Komitean hallitus kokoontui toimintavuoden alkana yhteensä 6 kertaa, nimittäin 4. 2, 5.5, 29. 5, 24.10, 25. 11 ja 15.12. Olympiakomitea (valtuuskunta) kokoontui sääntöjenmukaiseen vuosikokoukseensa 2 päivänä kesäkuuta. Kansainvälinen Olympiakomitea: Suomea edustivat tässä komiteassa kuten jo aikaisemmin pankinjohtaja J. W. Rangell ja kaupunginjohtaja Erik v. Frenckell. Komitea piti Tokiossa kokouksen toukokuun lopulla, käsitellen mm. kysymystä Olympiakisojen ohjelman supistamisesta. Koska supistamiskysymys muutamien lajien kohdalla (mm. painin) oli Suomen intressien kanssa ristiriidassa, päätti hallitus lähettää sanottuun kokoukseen Suomen kantaa esittämään pankin~ johtaja Rangellin, joka palattuaan antoi matkastaan selostuksen komitean kokouksessa 2. 6. 19 58. Keräystoimikunta. Vuoden aikana keskusteltiin useampaan otteeseen keräystoiminnan muodoista ja työtavoista. Hallitus päätti turvautua aikaisemman kokeneen keräystoimikunnan puheenjohtajan, vuorineuvos W. Lehtisen apuun sekä pyytää häntä tekemään ehdotuksensa toimikunnan kokoonpanoksi. Hänen tekemänsä ehdotuksen perusteella nimesi hallitus sitten uuden keräystoimikunnan, johon tulivat: Vuorineuvos W. Lehtinen, puheenjohtajana Kauppaneuvos Oski Nurmi, varapuheenjohtajana sekä Kauppaneuvos Einar Johansson Pääkonsuli Arvo Himberg Maisteri Sulo Suortti ja Teollisuusneuvos K. E. Lampi jäseninä.

- 8 - Toimikunnan sihteeriksi saatiin jälleen isännöitsijä Jussi Tossavainen. Toimikunta piti vuoden lopulla kokouksensa ja päätti aloittaa keräyksen vuoden 1959 helmikuun 1 päivänä. Hallitus jätti sisäasiainministeriölle asianmukaisen anomuksen rahankeräysluvan saamista varten. Keräysajaksi merkittiin 1 vuosi ja myytävien merkkien lukumääräksi: 1500 kultaista merkkiä a 5.000 mk/kpl 75000 pronssista " " 200 mk/kpl II 75000 hihamerkkiä 50 mk/kpl Viimeksi mainittu erä on tarkoitettu myytäväksi koulu- ym. nuorisomerkkinä. Taloudellinen toiminta. Jo alkuvuoden kokouksissa pohti hallitus kysymystä varojen saamiseksi valtion tulo- ja menoarvion puitteissa sekä veikkauskierrosten kautta. Valtion Urheilulautakunta yhtyi komitean hallituksen esitykseen saada keväällä 1958 veikkauskierros ja myös Oy Veikkaustoimisto Ab:n johtokunta puol 'si esitystä. Veikkauskierros saatiin huhtikuun viimeisellä viikolla ja tuloksena oli, että komitea neljässä erässä sai käytettäväkseen yhteensä mk 12. 005.350 eli urheilulle tuleva 60 % osuus nettovoitosta. Hallitus oli myös tehnyt esityksen valtioneuvostolle kymmenen miljoonan markan saamiseksi vuosittain valtio budjettiin olympiakomitean toimintaa varten. Myös tähän saatiin positiivinen vastaus vaikka myönnetty summa supistettiin 5 miljoonaan vuodessa. Täten saattoi komitea syksyllä ryhtyä tukemaan erikoisliittojen

- 9 - valmennustoimintaa. Näiden varojen turvin voitiin myös maksaa Oy Veikkaustoimisto Ab:lle tuleva velkasumma korkoineen. Valmennus: Hallitus asetti vuoden alussa erikoisen valmennus - ja kilpailutarkkailutoimikunnan, johon jäseniksi valittiin hallituksen jäsenet J.W. Rangell, Niilo Koskinen ja Unto Siivonen, jonka lisäksi toimikuntaan tulivat komitean puheenjohtaja ja sihteeri. Tarpeen mukaan tuli myös varapuheenjohtajien osallistua t oimikunnan työhön. Toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa, joiden kokousten aikana toimikunta sai valmiiksi ne periaatteet, joiden perusteella olympiavalmennusmäärärahoja oli jaettava ja jotka hallitus myöhemmin hyväksyi: _ Olympiavalmennettavien lukumäärä on korkeintaan se, joka kaiken todennäköisyyden mukaan tulee kisoihin lähetettäväksi, lisättynä 10:llä prosentilla. - kutakin miestä kohti myönnetään 100. 000 markkaa, jonka lisäksi huomioidaan valmennuksen aiheuttamat muut kustannukset (materiaali ym. ). Ylläkerrotun mukaisesti jaettiin lokakuussa ensimmäiset määrärahat seuraavasti: 1/2 koko valmennusmäärärahasta Hiihto (27 miestä + 10 % = 30 o s. o~) puolet annettavista määrärahoista eli 30 x 50. 000 mk = 1~500.000 mk. Vastaavasti sai : - luistelu (7 miestä + 10 % = 8 os. ott.) 400. 000 mk - ampumahiihto (4 miestä) - 5-ottelu (5 miestä + 10 % = 6 os. ott.) Yhteensä 200. 000 mk 300. 000 mk 2. 400.000 mk Ampumahiillto tuli n;\rt ensimmäir en kerran osalliseksi val-

- 10 - mennusvaroista talvikisojen ohjelman uutena lajina. Muut erikoisliitot olivat saaneet kehoituksen lähettää valmennusmäärärahatarpeestaan s ekä olympiavalmennuksestaan tarkat tiedot komitealle 10. 11.58 mennessä. Anomuksen tuli sisältää tiedot valmennuksesta vuoden 1959 tammikuulta saman vuoden syksykauteen saakka (elokuu) ja liittojen tuli esittää perustelunsa kisoihin osallistumiselle. Mainitun kiertokirjeen perusteella anottiin yhteensä 23. 2 miljoonaa markkaa valmennustarkoituksiin. Valmennusmäärärahatoimikunta valmisteli asiaa ja sen tekemän ehdotuksen perusteella jakoi komitean hallitus kokouksissaan 24. 11 ja 15. 12 valmennusmäärärahoja seuraavasti ( jälleen 1/2 valmennusmäärärahasta): - ammunta ( 11 os. 0 t t,) 550. 000 mk - melonta ( 8 " ) 400. 000 mk - miekkailu ( 3 " ) 150. 000 mk - nyrkkeily ( 8 " ) 400. 000 mk - paini ( 18 " ) 900. 000 mk - painonnosto ( 7 " ) 350. 000 mk - pyöräily ( 4 " ) 200. 000 mk - soutu ( 10 " ) 500.000 mk - uinti ( 4 " ) 200. 000 mk - voimistelu ( 6 " ) 300. 000 mk - yleisurheilu (32 " ) 1.600. 000 mk yhteensä Hiihdon miesluku koroitettiin 32:ksi. 5. 550. 000 mk =============== Täten jakoi Suomen Olympiakomitea kertomusvuoden aikana yh-

- 11 - teensä valmennustarkoituksiin 8. 500. 000 mk. Lisäksi sai Suomen Uimaliitto vuodelta 1956 r ästiin jääneet 50. 000 mk. On lisäksi sanottava, että painille varatut rahat yhteistoimintasopimuksen puuttumisen vuoksi, jaettiin s iten, että TUL määrätyllä ehdolla sai siitä 175. 000 mk, Painiliiton saadessa loput eli 725. 000 mk. Toistaiseksi jäi jääkiekko, ratsastus, jalkapallo, purjehdus sekä muut joukkuelajit jaon ulkopuolelle. Lontoon v. 1908 olympiakisojen muistojuhla. Toukokuun kokouksessa päätti halli tus, koska oli kulunut 50 vuotta siitä, kun Suomi ensi kerran oli olympiakisoissa mukana suuremmalla joukkueella, että kutsuttaisiin vielä elossa olevat Lontoon- joukkueemme jäsenet komitean vieraiksi Suomi-Ruotsi maaotteluun. Syyskuun 6-7 päivinä j ärjestettyyn juhlaan otti osaa 18 urheiluveteraania 20 elossa olevista Lontoon miehistä. Nimet oli saatu kokoon hovioikeudenneuvos Pohjanpään, Lauri Pihkalan ja Kaarlo Soinion avulla ja hallitus haluaa saattaa tämän historiallisen tapauksen aikakirjoihin luettelemalla näiden olympiaurheilijoidemme nimet: Pankinjohtaja Toivo Aro Uinti Johtaja Eino Forsström Voimistelu Vakuutus johtaj a Evert Jakobsson Yleisurheilu Tekn. tohtori V.V. Kolho Ammunta Ins. ev. luutn. Iivari Kyykoski Voimistelu Fil.tohtori Heikki Lehmusto Voimistelu Lääk. tohtori J ohn Lindroth Voimistelu Prokuristi Edvard Linna Voimistelu Agronomi Kalle Paasia Voimistelu Profess ori Lauri Pihkala Yle i surheilu

- 12 - Hovioik. neuvos Arvi Pohjanpää Voimistelu Rautatievirkamies Eino Railio Voimistelu Rautatievirkamies Kalle Reilin Ammunta (joukon vanhin ) Dipl. insinööri Aarno Saarinen Voimistelu Voim. opettaja Kaarlo Soinio Voimistelu Johtaja Elis Sipilä Voimistelu EI. lääk. eversti Fredrik Svanstr öm Yleisurheilu Majuri Väinö Tiiri Voimistelu Professori Arvo Vartia Joukkueen johto Vuorineuvos Werner Weckman Paini Muut paitsi tri Lehmusto ja majuri Tiiri, jotka sairauden takia eivät voineet kutsua noudattaa, olivat muistojuhlassa mukana. Stadionilla oli Suomen Urheiluliitto varannut edustavat istumapaikat vieraille ja komitean puheenjohtaja piti heille kentältä maaottelun toisena päivänä puheen ja heitä kunnioitettiin fanfaarilla ja täpötäyden Stadionin yleisön kättentaputuksin. Ilta- aterialla olivat vieraiden isäntinä yksitoista hallituksen jäsent ä sekä Veikkaustoimiston edustajat. Juhla- aterian kustansi Veikkaustoimisto, joka kiitollisuudella mainittakoon. Vieraille ojennettiin hallituksen päätöksellä Suomen Olympiakomitean kultainen plaketti kiitokseksi ja muistoksi. Myös poissaoleville toimitettiin levyke postitse. Muu toiminta. Komitean vieraina kävivät kesäkuussa Suomessa Puolan Olympiakomitean edustajat, herrat Roman Garbaczewski, Henryk Miskiewicz ja Jan Krajewski, lähinnä tutustuakseen Suomen urheiluopistoihin ja urheilulaitoksiin. Yksityiskohtaisesti tutus-

- 13 - tuivat vieraat mm. Stadioniin, Velodromiin, Uimastadioniin, Eläintarhaan, Ratsastusstadioniin, Tennispalatsiin, Otaniemeen, Soutustadioniin, Uimahalliin, Haagan ampumaratoihin sekä Hyvinkään, Riihimäen ja Lahden urheiluke~ttiin, uimaloihin ja hiihtostadioniin sekä Vierumäen ja Pajulahden urheiluopistoihin.vierailu tapahtui ajalla 10-14.7.58 ja vieraiden oppaana toimi hallituksen ohjeiden mukaan Jääkiekkoliiton toiminnanjohtaja Reijo Mannerla. Koska komitean nimiin aikanaan rekisteröidyt nimet ja merkit: - olympiarenkaat - olympiasana - olympiarenkaat siihen liitettynä sana SUOMI sekä - v. 1940 kisojen merkki oli saatava uudelleen rekisteröidyksi päätti hallitus suorittaa uudistamisen. Vuoden lopussa esittivät Lahden ja Kuopion kaupungit toivomuksensa, että ne saisivat järjestettäväkseen vuoden 1964 talvikisat. Hallituksen edustajille annettiin paikan päällä mainittujen kaupunkien mahdollisuuksista kaikki tarpeelliset tiedot. Myöhemmin Kuopio luopui ehdokkuudesta voidakseen aikanaan anoa itselleen vuoden 1968 kisat. Lahden ilmoittautuminen tapahtui määrärajan 1.12 mennessä, josta hallitus sai Lausannesta vahvistuksen. Koska kuitenkin Lahdelta vielä puuttui KOK:n sääntöjen mukainen valtion taloudellinen takuu sekä erikoisliittojen takuu kunkin lajin teknillisestä suorituksesta, päätti hallitus lykätä tarvittavan lausunnon antamisen myöhemmäksi.

- 14 - Suomen joukkueen matkat sekä SQuaw Valley'n esikisoihin että itse talvikisoihin 1960 olivat useasti hallituksen kokouksissa esillä. Osallistuminen esikisoihin katsottiin Suomen Hiihtoliiton asiaksi, eikä periaatteessa haluttu t arkoitusta varten määrärahoja myöntää. Yhden j ohtajan matka päätettiin kuitenkin kustantaa, jolle hallituksen puol esta annettiin tarkat ohjeet komitean antamien tehtävien suorittamisesta. Koska kuitenkin hiihtäjämme pitivät matkaa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa tiedustelu- ja kokeilumielessä erittäin tärke'2r:''''1 päätti hallitus myöntää Hiihtoliitolle ja Luisteluliitolle t'arkoi tukseen 1,2 ja 0,8 milj oonaa suuruiset lainat takaisin maksettaviksi syksyyn mennessä. Vuoden 1960 kisojen matkajärjestelyjä. varten kutsui Ruotsin Olympiakomitea edustajan Suomen Olympiakomiteasta Tukholmassa pidettävään neuvottelukokoukseen 10.12. Raportin saatuaan päätti hallitus periaatteessa lähteä yhdessä muiden pohjoismaiden joukkueiden kanssa lentoteitse Squaw Valley'n talvikisoihin, jonka päätöksen perusteella luovuttiin Squaw Valley'n järjestelytoimikunnan tarjoamasta mahdollisuudesta lentää USA:han pick up-järjestelmän mukaan. Edustukset. Komitea otti vieraina vastaan Mr Prentis Hale'n, joka SQuaw Valleyn järjestelytoimikunnan puheenjohtajana oli saapunut tutustumaan luistelun ja hiihdon maailmanmestaruuskilpailuihin Helsinkiin ja Lahteen sekä herra Konstantin Andrianovin, Neuvostoliiton OK:n 'puheenjohtajan, hänen käydessään Lahdessa hiihdon J).:Mkilpailujen aikana. Komitea onnitteli kertomusvuoden aikana seuraavia järjestöjä ja henkilöitä:

- 15 - _ Professori Lauri Pihkala hänen 70 -vuotispäivänään _ Suomen Hiihtoliitto sen 50 - vuotisjuhlan johdosta _ Suomen Lu~steluliitto sen 50 - vuotisjuhlan johdosta _ Kaarlo Soinio hänen 70 - vuotispäivänsä johdosta 28. 12.1 957 _ Suomen Ratsastajainliitto sen 25 -vuotispäivänä _ OK:n jäsen, johtaja Niilo Koskinen, hänen 60-vuotispäivänään _ Suomen Palloliiton pääsihteeri John Gustafsson hänen 50-vuotispäivänään. _ Kaksinkertainen olympiavoittaja Eero Lehtonen hänen täyttäessä 60 vuotta~ Komitean levyke. Komitean kultainen ansiolevyke jaettiin seuraaville ansioituneille henkilöille sekä Suomen urheiluelämää ansiokkaasti edistäneille järjestöille: Professori Lauri Pihkala Tark. Unto Siivonen Suomen Luisteluliitto Suomen Hiihtoliitto Voim. opettaja Kaarlo Soinio Johtaja Niilo Koskinen Suomen Ratsastajainliitto Johtaja Eino Forsström Johtaja Evert Jakobsson Tohtori V.V. Kolho Ins. ev. l. Iivari Kyykoski Tohtori Heikki Lehmusto Tohtori John Lindroth Prokuristi Edward Linna Agronomi Kalle Paasia Hov. oik. neuvos Arvi Pohjanpää N: 0 13 N: 0 14 N:o 15 N: 0 16 N: 0 17 N: 0 18 N: 0 19 N:o 20 N:o 21 N:o 22 N:o 23 N:o 24 N:o 25 N:o 26 N: o 27 N: o 28

4 ' - 16 - Rautatievirkailija Eino Railio Rautatievirkailija Kalle Reilin Dipl. insinööri Aarno Saarinen Johtaja Elis Sipilä EI.lääk. ev. Fredrik Swanström Majuri Väinö Tiiri Professori Arvo Vartia Vuorineuvos Werner Weckman Pääsihteeri Kallio Kotkas N:o 29 N: 0 30 N: 0 31 N: 0 32 N:o 33 N:o 34 N:o 35 N:o 36 N: 0 37 Keräystoimikunnan ehdotuksesta palkittiin seuraavat Suomen olympiaurheilua tukeneet USA:n suomalaiset sekä siellä olevat järjestöt seuraavalla tavalla: Malliveistäjä Carl Väinö Linder, Suomen Urheilun hopeisella ansiomitalilla Levyseppä Artur Wilhelm Nurmi, " " " " Mekanikko T. Elis Sihvonen " " " " New Yorkin Suomalaisten Seurojen Keskustoimikunta pronssinen levyke Finlandia Foundation-Säätiö Duluthin Kalevaiset Finnish-American Society of Los Angeles Raittiusseura Uljas Koitto Finnish American Olympic Committee of Chicago Finnish American Athletic Club of Witham County Vancouverin Suomalaisten Olympiakomitea Canadan Suomalaisten Seurojen Keskusliitto " " " " " " " " " " " " " " " " Vuoden 1960 kisojen valmistelut: Hallituksen toimesta on annettu asianomaisille järjestelytoimikunnille Squaw Valley'iin

- 17 - ja Roomaan summittaiset tiedot Suomen joukkueen mahdollisesta kokoonpanosta, ackreditoitu talvikisoihin 2 ja kesäkisoihin 20 sanomalehteä, hoidettu lippujen myyntiasia Suomen Matkatoimistoyhdistyksen kanssa yhteistoiminnassa ja on valmistavasti tutkittu erilaisia mahdollisuuksia matkustaa edullisesti ja mukavasti kisapaikkoihin. Myös attasheakysymys on ollut pohdinnan alaisena, mutta lopullinen ratkaisu on siirretty kevääseen 1959. Toimisto on välittänyt erilaisia tietoja kisakysymysten ratkaisuista niitä pyytäneille järjestelyelimille. Vuoden 1958 tilinpidollinen tulos: Komitean tilinpäätös osoittaa voittoa 7.152. 145 markkaa. Menot nousivat yhteensä 10. 227.119 markkaan, joista suurimman erän muodostivat valmennusmäärärahat 8.550.000 mk. Tilinpäätöksen muut yksityiskohdat selviävät vuosikertomukseen liitetyistä taseista. Helsingissä 1.4. 1959. Yrjö Valkama Puheenjohtaja E. A. Rosenquist Sihteeri