Helsingin juutalaisen seurakunnan yhdyskuntajärjestys (hyväksytty seurakunnanvaltuuston kokouksessa 27.8.2012, muutettu seurakunnanvaltuuston kokouksissa 29.5.2013 ja 25.8.2013. Astunut voimaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.10.2013. Muutokset: Va 26.11.2014/PRH 5.2.2015 (68 ). Va 21.5.2015 ( 23, 39 ja 53) /PRH 29.6.2015 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Seurakunnan nimi ja kotipaikka Seurakunnan nimi on Helsingin juutalainen seurakunta ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Seurakunnan toimiala Seurakunnan tehtävänä on Pyhään Tooraan (Viisi Mooseksen Kirjaa) perustaen tarjota jäsenilleen mahdollisuus uskonnon harjoittamiseen, huolehtia uskonnonopetuksesta, ylläpitää seurakunnalle tarpeellisia laitoksia, kuten hautaus-, sairaus- ja avustusyhdistyksiä, juutalaista koulua, päiväkotia ja senioripalveluja sekä muutoinkin toimia jäsentensä juutalais-uskonnollisen, -kansallisen ja - sivistyksellisen kehityksen edistämiseksi. Jotta jäsenet kykenisivät täysipainoisesti harjoittamaan juutalaisuuttaan, seurakunta järjestää ja ylläpitää muun muassa seuraavia palveluja: - järjestää jumalanpalveluksia arkipäivisin, sapatteina ja juutalaisina pyhäpäivinä, - huolehtii siitä, että seurakuntalaisten käytössä on riittävä määrä Toora-kääröjä ja muita pyhiä kirjoituksia sekä rukouskirjoja, - ylläpitää rekisteriä seurakunnan hyväksymistä ympärileikkaajista (mohel) ja tarjoaa ympärileikkauspalveluja, - järjestää bar- ja batmitzvakoulutusta seurakunnan nuorille, - ylläpitää rekisteriä henkilöistä, joilla on vihkimisoikeus ja tarjoaa vihkimispalveluja, - ylläpitää mikva-allasta rituaalista puhdistautumista haluaville, - huolehtii kosher-lihan ja muiden kosher-elintarvikkeiden hankinnasta ja jakelusta ja - huolehtii vainajien hautaamisesta ja ylläpitää kalmistoja. Voidakseen toteuttaa edellä mainitut tehtävät ja palvelut seurakunta hankkii ja ylläpitää synagogia, rukoushuoneita, hautauskappeleita sekä muita tarvittavia tiloja ja rakennuksia. 3 Toiminta- ja tilikausi Seurakunnan toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi 1.1. 31.12. 4 Seurakunnan jäsenyys Jokainen, joka on uskontunnustukseltaan juutalainen ja asuu Suomessa, otetaan ilmoituksen siitä tehtyään seurakunnan jäseneksi siinä järjestyksessä ja niiden perusteiden mukaan kuin seurakunta vahvistaa. Jäsenyyden edellytyksenä on, ettei henkilö samanaikaisesti ole muun kuin juutalaisen uskonnollisen yhteisön tai yhdyskunnan jäsen. 5 Seurakunnasta eroaminen, erottaminen ja eronneeksi toteaminen Jos jäsen tahtoo erota seurakunnasta, on hänen tehtävä siitä ilmoitus noudattaen, mitä uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisesta on säädetty uskonnonvapauslaissa Joka ei ole suorittanut hänelle kahtena viimeksi kuluneena vuotena määrättyä seurakuntamaksua ja maksukehotuksen todisteellisesti saatuaankin on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt maksun tai sen osan suorittamatta, voidaan erottaa seurakunnasta. Myös se, joka ei täytä 4 :ssä mainittuja edellytyksiä tai joka on menettelyllään seurakunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seurakunnan etua, voidaan erottaa seurakunnasta.
Päätöksen seurakunnasta erottamisesta tekee hallintoneuvosto. 6 Seurakunnan toimielimet Seurakunnan toimielimiä ovat seurakunnanvaltuusto, hallintoneuvosto, lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 7 Luottamushenkilöt, uskonnollisten tointen haltijat ja työntekijät Seurakunnan luottamushenkilöitä ovat toimielinten puheenjohtajat, jäsenet sekä niiden varajäsenet. Vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen on, jollei jäljempänä ole toisin säädetty tai johtokunnan säännöissä muutoin vahvistettu, jokainen täysivaltainen seurakunnan jäsen, jolla on äänioikeus seurakuntavaaleissa silloin, kun vaali luottamustoimeen toimitetaan. Seurakunnan uskonnollisten tointen haltijoita ovat rabbiinin, shohetin, mohelin ja kanttorin toimiin otetut henkilöt. Seurakunnan työntekijöitä ovat sen palvelukseen otetut muut kuin edellä tässä pykälässä mainitut henkilöt. 8 Seurakunnan edustaminen ja nimen kirjoittaminen Seurakuntaa edustaa hallintoneuvosto. Seurakunnan nimen kirjoittaa hallintoneuvoston puheenjohtaja yhdessä hallintoneuvoston muun jäsenen kanssa tai hallintoneuvoston muut jäsenet kaksi yhdessä tai muu henkilö tai henkilöt yhdessä sen mukaan kuin hallintoneuvosto määrää. 2 luku Seurakunnanvaltuusto 9 Tehtävät Seurakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää seurakunnanvaltuusto. Seurakunnanvaltuustossa käsitellään ja päätetään ainakin seuraavat asiat: 1) seurakunnan uskonnolliseen elämään liittyvät kysymykset 2) seurakunnan yhdyskuntajärjestyksen muuttaminen; 3) seurakuntavaalien äänestys- ja vaalijärjestys; 4) hallintoneuvoston tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitseminen tai erottaminen 5) seurakunnan rabbiinin valitseminen ja erottaminen hallintoneuvoston esityksestä 6) seurakunnan tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen 7) seurakunnan lautakunnan tai johtokunnan perustaminen tai lakkauttaminen 8) toimielinten johtosääntöjen vahvistaminen tai muuttaminen 9) seurakunnan luottamushenkilöiden valinta, jollei tästä yhdyskuntajärjestyksestä muuta johdu. 10) omaisuuden luovuttaminen, kiinnittäminen ja lainan ottaminen tai uudistaminen, jos ne erikseen yhteen laskettuna tilikauden aikana ylittävät kymmenen prosenttia (10 %) viimeksi vahvistetun seurakunnan tilinpäätöksen osoittaman taseen nettovarallisuudesta, ellei seurakunnanvaltuusto ole erikseen muuta vahvistanut. 11) seurakunnan purkaminen 10 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Seurakunnanvaltuusto valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat muodostavat seurakunnanvaltuuston puheenjohtajiston. Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvostoon, hänen toimensa seurakunnanvaltuuston puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana päättyy.
11 Kokoontuminen Seurakunnanvaltuuston varsinaiset kokoukset pidetään vuosittain touko- ja marraskuussa. Muutoin seurakunnanvaltuusto kokoontuu, kun hallintoneuvosto katsoo kokoontumisen tarpeelliseksi. Seurakunnanvaltuusto on myös kutsuttava koolle, milloin puheenjohtajisto tai vähintään kahdeksan valtuutettua on ilmoittamansa asian käsittelemistä varten sitä hallintoneuvostolle kirjallisesti esittänyt. Seurakunnanvaltuuston kokous on tällöin pidettävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona esitys on saapunut hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto määrää kokouspaikan ja kokouspäivän neuvoteltuaan asiasta puheenjohtajiston kanssa. Toukokuussa pidettävässä varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) vuosikertomus edelliseltä toimintakaudelta; 2) tilintarkastajien kertomus seurakunnan hallinnon ja taloudenhoidon tarkastamisesta; 3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta 4) vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston, lautakuntien ja johtokuntien jäsenille; 5) hallintoneuvoston jäsenten vaali, milloin sellainen on toimitettava; 6) lautakuntien ja johtokuntien jäsenten sekä varajäsenten vaalit, milloin sellaiset on toimitettava; 7) taksoituslautakunnan ja tutkijalautakunnan jäsenten sekä varajäsenten vaali; 8) tilintarkastajien ja heidän varajäsentensä vaali; 9) hallintoneuvoston tekemät esitykset sekä; 10) esitykset, jotka lautakunta, johtokunta, seurakunnan rabbiini tai vähintään kolme valtuutettua on antanut hallintoneuvostolle seurakunnanvaltuustossa käsiteltäviksi. Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) talousarvion hyväksyminen seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä siitä määrästä päättäminen, joka seuraavana vuotena on taksoituksen perusteella seurakuntamaksuna kannettava; 2) muut kuin 1 kohdassa mainitut asiat, jotka liittyvät talousarvioon; 3) hallintoneuvoston tekemät esitykset sekä; 4) esitykset, jotka lautakunta, johtokunta, seurakunnan rabbiini tai vähintään kolme valtuutettua on antanut hallintoneuvostolle seurakunnanvaltuustossa käsiteltäväksi. 12 Kokouskutsu Kokouskutsun toimittaa hallintoneuvosto. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen paikka ja aika sekä liitettävä siihen luettelo käsiteltävistä asioista (asialuettelo). Kokouskutsu on lähetettävä vähintään viikkoa ennen kokousta seurakunnanvaltuuston jäsenille ja varajäsenille ja julkaistava siten, kun seurakunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi 74 :n mukaisesti. 13 Kokouksen asialuettelon vahvistaminen Hallintoneuvosto vahvistaa seurakunnanvaltuuston kokouksen asialuettelon neuvoteltuaan asiasta puheenjohtajiston kanssa. 14 Valtuutetun este Milloin valtuutettu esteen vuoksi ei voi hoitaa tointaan, hänen on viipymättä ilmoitettava tästä seurakunnan toimistoon. Estyneen valtuutetun sijaan on kutsuttava varajäsen. Tämä hoitaa valtuutetun tointa sen ajan, jonka este kestää. Jos valtuutettu on kuollut tai hänelle on myönnetty vapautus toimestaan tai hänen on todettu menettäneen vaalikelpoisuuden tai hänen toimensa on muusta syystä lakannut, hänen sijaansa tulee jäljellä olevaksi toimikaudeksi se varajäsen, joka seurakuntavaaleissa on saanut suurimman äänimäärän.
15 Kutsussa mainitsematon tai valmistelematon asia Seurakunnanvaltuusto voi yksimielisesti päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa, jos asian kiireellisyys tätä vaatii. 16 Hallintoneuvoston, lautakunnan, johtokunnan ja toimikunnan edustus seurakunnanvaltuuston kokouksessa sekä seurakunnan rabbiinin oikeus ottaa osaa kokoukseen Valtuuston kokouksessa saa sellainen hallintoneuvoston jäsen, joka ei ole valtuutettu, ja seurakunnan rabbiini sekä seurakunnanvaltuuston varajäsen, joka ei ole kutsuttu valtuutetun sijaan, ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. Sama oikeus on lautakunnan, johtokunnan tai toimikunnan puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla, joka ei ole valtuutettu, milloin kokouksessa käsitellään asiaa, jonka lautakunta, johtokunta tai toimikunta on valmistellut, sekä tilintarkastajalla tilintarkastuskertomusta käsiteltäessä. Kokouksen puheenjohtaja voi tarvittaessa myöntää puheoikeuden muullekin henkilölle. 17 Kokouksen johtaminen Seurakunnanvaltuuston kokouksessa puhetta johtaa seurakunnanvaltuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä seurakunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä seurakunnanvaltuuston kokouksessa. Jos syntyy epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi hillitä, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 18 Valtuutetun oikeus tehdä kysymyksiä hallintoneuvoston jäsenelle seurakunnanvaltuuston kokouksessa Valtuutettu voi seurakunnanvaltuuston kokouksessa tehdä hallintoneuvoston jäsenelle kysymyksiä tämän hallinnonalaan kuuluvasta asiasta. Hallintoneuvoston asianomainen jäsen ratkaisee, vastaako hän kysymykseen heti vai vasta seurakunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa. Jos hallintoneuvoston jäsen katsoo, ettei kysymykseen voida asian laadun vuoksi vastata, on hänen ilmoitettava siitä samoin kuin syystä, miksi vastausta ei anneta. 3 luku Seurakuntavaalit 19 Valtuutettujen lukumäärä ja toimikausi Seurakunnanvaltuuston jäseninä on 32 valtuutettua, jotka samoin kuin heidän varajäsenensä valitaan varsinaisissa seurakuntavaaleissa kolmeksi vuodeksi vaaleja lähinnä seuraavan marraskuun alusta lukien. 20 Varajäsenet Valtuutetuille valitaan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista yhtä monta varajäsentä kuin on valittu valtuutettuja, jos ehdokkaita tähän on riittävä määrä. 21 Valitseminen Valtuutetut valitaan seurakuntavaaleissa, jotka toimitetaan välittöminä ja salaisina. Seurakuntavaaleissa on seurakunnan äänioikeutetuilla jäsenillä yhtäläinen äänioikeus.
22 Äänioikeus Äänioikeus seurakuntavaaleissa on jokaisella seurakunnan jäsenellä, joka vaalivuoden alussa oli 18 vuotta täyttänyt. 23 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen seurakunnanvaltuuston jäseneksi on, jollei jäljempänä ole toisin määrätty, jokainen täysivaltainen seurakunnan jäsen, jolla on äänioikeus seurakuntavaaleissa sinä vuotena, jona valtuutetut valitaan. Ehdokkaaksi seurakunnanvaltuustoon valitsemista varten ei saa asettaa henkilöä, joka ei ole antanut suostumustaan valtuutetun toimen vastaanottamiseen. Vaalikelpoisia valtuutetuiksi eivät ole: 1) henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, ellei hän ole asunut Suomessa vähintään kolme vuotta eikä; 2) seurakunnan uskonnollisen toimen haltija eikä seurakunnan talous- ja hallintopäällikkö. 24 Valtuutetun toimikausi ja toimen lakkaaminen Valtuutettu pysyy toimessaan sen toimikauden, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin, kunnes toimeen on valittu toinen. Valtuutetun menettäessä vaalikelpoisuuden lakkaa hänen jäsenyytensä seurakunnanvaltuustossa. Valtuutettu voi itse erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. 25 Vaalilautakunta Vaalit toimittaa vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Hallintoneuvosto valitsee vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä varajäsenet. Vaalilautakunta tarkastaa ehdokkaiden vaalikelpoisuuden sekä kirjaa ehdokkaat. 26 Vaaliluettelo Hallintoneuvoston on vähintään kaksi kuukautta ennen vaaleja laadittava seurakunnan äänioikeutetuista jäsenistä luettelo (vaaliluettelo), joka on pidettävä seurakunnan toimistossa seurakunnan jäsenten nähtävänä. Seurakunnan jäsenellä on oikeus tehdä vaaliluetteloa vastaan kirjallinen oikaisuvaatimus, joka on toimitettava seurakunnan toimistoon viimeistään kuukautta ennen vaaleja. Vaalilautakunta vahvistaa vaaliluettelon viimeistään kolme viikkoa ennen vaaleja pitämässään kokouksessa. Jollei vaaliluetteloa vastaan ole määrätyssä ajassa tehty oikaisuvaatimusta, luettelo on vahvistettava sellaisenaan. Jos oikaisuvaatimuksia on tehty, vaalilautakunnan on samassa kokouksessaan ratkaistava ne ja vahvistettava vaaliluettelo merkinnöin niistä oikaisuista, jotka johtuvat hyväksytyistä oikaisuvaatimuksista. Vaalilautakunnan on kuhunkin oikaisuvaatimukseen annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan. Vahvistettua vaaliluetteloa on vaaleissa noudatettava. 27 Ehdokkaaksi asettuminen Jokaisella vaalikelpoisella seurakunnan jäsenellä on oikeus asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa valtuutetuksi. Ehdokkaaksi asetutaan kirjallisella ilmoituksella, joka toimitetaan seurakunnan toimistoon. 28 Vaalitoimitusta koskevat ilmoitukset Hallintoneuvoston on viimeistään kaksi kuukautta ennen seurakuntavaaleja annettava kuulutus siitä, että ilmoitukset ehdokkaaksi asettumiseksi on toimitettava seurakunnan toimistoon kahden viikon kuluessa kuulutuksen julkaisemisesta. Kuulutus julkaistaan siten, kun seurakunnan ilmoitukset tämän yhdyskuntajärjestyksen mukaan saatetaan tie-
doksi. Viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalien alkamista on hallintoneuvoston 1 momentissa määrätyllä tavalla annettava vaaleja koskeva kuulutus. 29 Ehdokaslistat Vaalilautakunta laatii viimeistään kolme viikkoa ennen vaaleja pidettävässä kokouksessaan lopullisesti ehdokaslistan. Jos ehdokkaita on vain 32, vaalilautakunta hyväksyy ehdokaslistan mukaiset ehdokkaat valtuutetuiksi. 30 Vaalitoimitus Varsinaiset seurakuntavaalit toimitetaan lokakuun aikana. Äänestyspaikan ja tarkemman äänestysajan määrää hallintoneuvosto. Seurakuntavaalien vaalijärjestyksen vahvistaa seurakunnan valtuusto ja se on voimassa toistaiseksi. Äänestäjän on annettava äänensä vähintään kymmenen ja enintään kolmenkymmenenkahden ehdokkaan hyväksi. 31 Ennakkoäänestys Jokaisella seurakunnan jäsenellä, joka on tullut merkityksi vahvistettuun vaaliluetteloon, on oikeus ennakkoäänestykseen. 32 Vaalien tulos ja sen vahvistaminen Ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy heidän saamiensa äänimäärien suuruuden mukaan. Jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan niiden keskinäinen järjestys arpomalla. 33 Vaalituloksesta tiedottaminen Vaalien tuloksesta on ilmoitettava sillä tavalla kuin seurakunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Hallintoneuvoston toimesta on lisäksi viipymättä vaalien tulos saatettava tiedoksi asianmukaisella tavalla erikseen kullekin valtuutetuksi ja varajäseneksi valitulle. 34 Vaaleista valittaminen Seurakuntavaaleihin saa seurakunnan jäsen hakea muutosta sillä perusteella, että vaalit on toimitettu tästä yhdyskuntajärjestyksestä tai seurakuntavaalien ääni- tai vaalijärjestyksestä poikkeavassa järjestyksessä. Muutosta haetaan hallintoneuvostolta kirjallisella valituksella kahdeksan päivän kuluessa siitä päivästä, jona vaalien tuloksesta on 33 :n mukaan ilmoitettu. Valituskirja on toimitettava seurakunnan toimistoon. Hallintoneuvoston on käsiteltävä valitukset kiireellisinä. Jos hallintoneuvosto valituksen johdosta päättää, että vaali valituksi julistetun ehdokkaan osalta on mitätön ja että toinen ehdokas on julistettava valituksi, on hallintoneuvoston toimesta asianomaisille viipymättä annettava päätös tiedoksi pöytäkirjanottein. Jos valituksen johdosta määrätään toimitettavaksi uudet vaalit, on niiden toimeenpanemiseen ryhdyttävä viipymättä. Vaaleissa käytetään viimeksi vahvistettua vaaliluetteloa. Kumotuissa vaaleissa valituksi tulleet valtuutetut pysyvät toimissaan, kunnes uusien vaalien tulos on julkaistu. Uusissa vaaleissa valittujen toimikausi kestää kulumassa olevan vaalikauden loppuun. Uusissa vaaleissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä on seurakuntavaaleista määrätty.
4 luku Hallintoneuvosto 35 Kokoonpano ja toimikausi Hallintoneuvostossa on puheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä, sen mukaan kuin seurakunnanvaltuusto ennen kutakin vaalia päättää. Seurakunnanvaltuusto valitsee hallintoneuvoston puheenjohtajan ja muut jäsenet varsinaisten seurakuntavaalien jälkeen toukokuussa pidettävässä sääntömääräisessä kokouksessaan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka alkaa heti hallintoneuvoston jäsenten vaalin jälkeen ja päättyy seuraavien varsinaisten seurakuntavaalien jälkeen toukokuussa pidettävässä sääntömääräisessä seurakunnanvaltuuston kokouksessa. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja eri hallinnonalojen esimiehet. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita hallinnonalan esimieheksi. Kahdella hallinnonalalla voi olla yhteinen esimies. Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa ei saa valita yhteiseksi esimieheksi. Esimiesten hallinto käsittää seuraavat alat: 1) uskonnolliset asiat; 2) juutalais-kansalliset asiat; 3) juutalais-kulttuurilliset asiat; 4) sosiaaliset asiat; 5) raha- ja talousasiat; 6) nuorisoasiat; 7) tiedotusasiat sekä; 8) yleiset asiat Uskonnollisten asiain esimies on samalla synagogaesimies [gabbai]. 36 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoisuudesta hallintoneuvoston jäseneksi on voimassa, mitä 23 :ssä on määrätty vaalikelpoisuudesta valtuutetuksi. Jos hallintoneuvoston jäsen valitaan seurakunnanvaltuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, hänen toimensa jäsenenä lakkaa. 37 Tehtävät Hallintoneuvosto huolehtii seurakunnan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta) Hallintoneuvoston tehtävänä on lisäksi: 1) johtaa seurakunnan hengellistä työtä ja muuta toimintaa sekä muutoin edistää seurakunnan tarkoituksen toteuttamista; 2) huolehtia seurakunnanvaltuuston päätösten toimeenpanosta, jollei tämä kuulu lautakunnalle, johtokunnalle tai toimikunnalle; 3) valvoa lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien toimintaa sekä seurakunnan työntekijöiden tehtävien hoitoa; 4) tutkia ja ratkaista tutkijalautakunnan päätöksistä ja seurakuntavaaleista tehdyt valitukset; 5) tehdä seurakunnanvaltuustolle seurakuntaelämän edistämiseksi ja muutoin tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä; 6) valmistella seurakunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat, ei kuitenkaan mikäli ne koskevat seurakunnanvaltuuston toiminnan sisäistä järjestämistä; 7) laatia kultakin toimintakaudelta vuosikertomus seurakunnan hallinnosta ja toiminnasta sekä annettava seurakunnanvaltuuston käsiteltäväksi seurakunnanvaltuuston toukokuussa pidettävässä kokouksessa. 8) suorittaa ne muut tehtävät, jotka eivät ole määrätty seurakunnan muiden toimielimien käsiteltäviksi yhdyskuntajärjestyksessä tai seurakunnanvaltuuston vahvistamissa johtosäännöissä ja, joita seurakunnan asioiden hoito edellyttää.
38 Kokoontuminen Hallintoneuvosto päättää minä aikoina ja missä paikassa se kokoontuu. Hallintoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö hallintoneuvoston jäsenistä on tehnyt hänelle esityksen kokouksen koollekutsumisesta. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. 39 Talous- ja hallintopäällikkö Seurakunnassa on talous- ja hallintopäällikkö, joka johtaa seurakunnan juoksevaa hallintoa hallintoneuvoston antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta). Talous- ja hallintopäällikkö johtaa seurakunnan toimistoa. Talous- ja hallintopäällikön nimittää hallintoneuvosto. 40 Asian siirtäminen hallintoneuvoston käsiteltäväksi Hallintoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi siirtää lautakunnan, toimikunnan tai johtokunnan päättämän asian hallintoneuvoston käsiteltäväksi. Hallintoneuvosto voi tällöin kumota lautakunnan, toimikunnan tai johtokunnan päätöksen tai muuttaa sitä tahi palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Mitä 1 momentissa on määrätty, ei koske lautakunnan tai johtokunnan päätöstä asiassa, joka viranomaisen vahvistamassa ohjesäännössä tai muutoin on määrätty sen ratkaistavaksi eikä tutkijalautakuntaa. 5 luku Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 41 Lautakunnan asettaminen Seurakunnanvaltuusto voi asettaa lautakuntia hoitamaan hallintoneuvoston apuna ja sen valvonnan alaisena erityisiä toimeenpano- ja hallintotehtäviä. 42 Lautakunnan vaali Seurakunnanvaltuusto valitsee lautakuntaan jäsenet, ja milloin varajäseniä valitaan, myös varajäsenet. Vaali toimitetaan, jollei tässä yhdyskuntajärjestyksessä tai seurakunnanvaltuuston päätöksessä ole toisin määrätty, hallintoneuvoston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lautakunnan alaiset pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät eivät ole vaalikelpoisia siihen lautakuntaan. 43 Johtosäännöt Seurakunnanvaltuusto hyväksyy lautakuntia varten tarpeellisiksi katsomansa johtosäännöt ja muut ohjeet. 44 Vuosikertomus Lautakunnan on annettava hallintoneuvostolle kertomus toiminnastaan kultakin toimintakaudelta sisällytettäväksi seurakunnan vuosikertomukseen. 45 Johtokunnat Mitä tässä luvussa on määrätty lautakunnasta, sovelletaan vastaavasti johtokuntaan.
46 Toimikunnat Hallintoneuvosto voi asettaa tilapäisten tai pysyväisluonteistenkin tehtävien suorittamista varten avukseen toimikuntia, joiden toimikausi voidaan kuitenkin asettaa enintään hallintoneuvoston toimikaudeksi. Toimikunnasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta on tässä yhdyskuntajärjestyksessä määrätty. Toimikunnille ei kuitenkaan tarvitse vahvistaa johtosääntöjä. 6 luku Asioiden käsitteleminen seurakunnan toimielimissä 47 Soveltaminen Asioiden käsittelemisessä seurakunnan toimielimissä noudatetaan tämän luvun säännöksiä, ellei tässä yhdyskuntajärjestyksessä muutoin ole määrätty. 48 Esteellisyys ja este Luottamushenkilö on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä, hänen puolisoaan, suoraan luottamushenkilön ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa henkilöä tai luottamushenkilön veljeä tai sisarta taikka veli- tai sisarpuolta. Luottamushenkilö on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, josta hänelle, edellä 1 momentissa mainituille tai hänen edustamalleen yhteisölle on odotettavissa olennaista etua tai haittaa. Luottamushenkilö ei saa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja seurakunnan välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa seurakunnan edun kanssa. Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa, estyneet tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Valtuutetun ollessa esteellinen ottamaan osaa päätöksen tekemiseen jossakin asiassa saa varajäsen valtuutetun sijasta osallistua asian käsittelyyn. Valtuutettu ei siinä tapauksessa saa ottaa osaa keskusteluunkaan asiasta. 49 Päätösvaltaisuus Seurakunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään 17 sellaista valtuutettua, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä. Muu seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla, jollei muualla tässä yhdyskuntajärjestyksessä ole toisin määrätty. 50 Päätöksentekojärjestys Seurakunnanvaltuuston tai seurakunnan muun toimielimen kokouksessa käsiteltävästä asiasta on varattava tilaisuus keskustella, kun se on esitelty. Tämän jälkeen puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Äänestys on toimitettava julkisesti, ellei kyseinen toimielin toisin päätä. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, on äänestys vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on todettava päätökseksi tulleen se ehdotus, jonka puolesta on annettu eniten ääniä, tai äänten mentyä tasan ehdotus, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Mikäli päätöksen tekemiseen vaaditaan tämän yhdyskuntajärjestyksen mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.
51 Määräenemmistö Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kolme neljännestä saapuvilla olevista ja vähintään kaksi kolmannesta kaikista valtuutetuista sitä kannattaa, kun päätös tarkoittaa: 1. yhdyskuntajärjestyksen muuttamista; 2. seurakuntakeskuksen, synagogan tai niitä palvelevien merkittävän omaisuuden kiinnittämistä tai luovuttamista; 3. huomattavan omaisuuserän lahjoittamista tai; 4. muun kuin sijoitusomaisuuden kiinnittämistä tai luovuttamista, jonka käypä arvo ylittää kaksikymmentä prosenttia (20 %) viimeksi vahvistetun seurakunnan tilinpäätöksen osoittamasta taseen nettovarallisuuden arvosta. Seurakunnan purkamista tarkoittavan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään viisi kuudesta saapuvilla olevista ja kolme neljännestä kaikista valtuutetuista sitä kannattaa kahdessa perättäisessä kokouksessa. Kokoukset on pidettävä kahden kuukauden sisällä, mutta niiden välillä tulee olla vähintään kuukausi. 52 Vaalit Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Seurakuntavaaleista säädetään erikseen. Milloin toimielimen jäsenille on valittava varajäsenet, nämä valitaan samassa vaalissa. Valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraaviksi suurimmat äänimäärät saaneet ehdokkaat. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Seurakunnanvaltuusto toimittaa hallintoneuvoston puheenjohtajan sekä seurakunnan rabbiinin vaalit seurakunnanvaltuuston kokouksessa. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi ja seurakunnan rabbiiniksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten saaneen ehdokkaan välillä. Toimeen valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys arpomalla. Rabbiinin vaalissa ehdokas katsotaan kuitenkin valituksi vain, jos hän on saanut yli puolet äänistä myös uudessa vaalissa. Jos ehdolle on asetettu vain yksi ehdokas seurakunnan rabbiiniksi, tulee vaalit järjestää ja ehdokas katsotaan valituksi, jos hän on saanut järjestetyssä vaalissa yli puolet äänistä. Jos seurakunnan rabbiinin vaalia varten on asetettu vain yksi ehdokas, tulee äänestyslipussa mahdollistaa äänestäminen puolesta ja vastaan. 53 Kokouksen julkisuus sekä salassapito Seurakunnanvaltuuston kokouksessa saa jokainen seurakunnan jäsen olla läsnä, ellei seurakunnanvaltuusto jonkin asian osalta toisin päätä. Seurakunnan muun toimielimen kokoukset eivät ole julkisia. Hallintoneuvoston jäsenellä ja seurakunnan talous- ja hallintopäälliköllä on oikeus olla läsnä seurakunnan toimielinten kokouksissa ja ottaa osaa keskusteluun. Luottamushenkilön tulee pitää luottamuksellisena kaikki toimielimissä käsitellyt asiat, ellei toimielin päätä toisin. Luottamushenkilöiden ja uskonnollisten toimenhaltijoiden on kuitenkin pidettävä luottamuksellisina kaikki tietoon saamansa asiat, jotka koskevat seurakunnan jäsenen yksityisyyttä, jäsenen taloudellisia asioita tai seurakunnan turvallisuutta. 54 Pöytäkirja Seurakunnan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä allekirjoittavat. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi, ketkä ovat olleet saapuvilla kokouksessa, ja siinä on mainittava käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Jos kokouksessa on toimitettu äänestys, on siitä tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Milloin äänestyksiä on ollut useita, on äänestysjärjestys selostettava pöytäkirjassa. Seurakunnanvaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksessa valittua valtuutettua. Tarkastus on toimitettava kuukauden kuluessa kokouksesta. Tarkastuksesta on pöytäkirjaan tehtävä merkintä, joka tarkastajien on allekirjoitettava. Seurakunnan muun toimielimen pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.
55 Eriävä mielipide Sillä, joka on kokouksessa ottanut osaa päätöksen tekemiseen, on oikeus ilmoittaa päätöstä koskeva eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä ennen kokouksen päättymistä. Eriävän mielipiteen ilmoittaneella on oikeus saada mielipiteensä perusteltuna liitetyksi pöytäkirjaan, jos se toimitetaan kirjallisesti pöytäkirjan pitäjälle viiden päivän kuluessa kokouksesta. 56 Pöytäkirjan pitäminen nähtävänä Seurakunnanvaltuuston pöytäkirja liitteineen ja siihen kuuluvine asiakirjoineen on sen jälkeen, kun se on tarkastettu, pidettävä seurakunnan toimistossa seurakunnan jäsenten nähtävänä. 7 luku Seurakunnan talous 57 Talousarvion valmistelu ja hyväksyminen Hallintoneuvoston on laadittava ehdotus seurakunnan talousarvioksi. Tämän ehdotuksen laatimista varten on lautakuntien ja johtokuntien toimitettava hallintoneuvostolle hallintoneuvoston asettamassa määräajassa omalta osaltaan ehdotuksensa. Seurakunnanvaltuusto hyväksyy seurakunnalle jokaista toimintavuotta varten talousarvion. 58 Seurakuntamaksu Se määrä, joka marraskuussa pidetyssä seurakunnanvaltuuston varsinaisessa kokouksessa hyväksytyn talousarvion mukaan on taksoituksen perusteella seurakuntamaksuna kannettava, on taksoituslautakunnan jaettava niiden maksettavaksi, jotka ovat saman vuoden tammikuun 1 päivänä olleet seurakunnan jäseniä. Taksoitus perustuu maksuvelvollisen tuloihin, jotka on viimeksi toimitetussa valtion tuloverotuksessa maksuvelvolliselle vahvistettu ja jonka mukaisesti ne ensisijaisesti selvitetään. Taksoituslautakunta voi kuitenkin lähettää maksuvelvolliselle selvityspyynnön, jos on perusteltua epäillä, että maksuvelvollisen kyseisen vuoden tulot poikkeavat olennaisesti vahvistetun verotuksen mukaisista verotettavista tuloista. Maksuvelvollisen tulee antaa selvitys tuloistaan kirjallisesti selvityspyynnön mukaisesti. Taksoituslautakunnan tulee vahvistaa maksuvelvollisen taksoitus maksuvelvollisen antaman selvityksen perusteella, ellei sillä ole käytössään luotettavaa muuta selvitystä maksuvelvollisen tuloista, jolloin taksoitus vahvistetaan sen perusteella. Jos maksuvelvollinen laiminlyö selvityksen antamisen määräpäivään mennessä, taksoituslautakunta voi harkintansa mukaisesti, ottaen huomioon muutkin maksuvelvollisen maksukykyyn liittyvät seikat, vahvistaa taksoituksen. Seurakuntamaksua voidaan kohtuullistaa tai siitä voidaan vapauttaa, milloin maksun periminen erityisestä syystä olisi ilmeisesti kohtuutonta maksuvelvolliselle. Mikäli seurakuntamaksusta on annettu vapautus tai sitä on kohtuullistettu tai se perustuu muuhun luotettavaan selvitykseen tai maksuvelvollinen on laiminlyönyt selvityksen antamisen, on päätös seurakuntamaksun suuruudesta perusteltava kirjallisesti. Eronnut jäsen on velvollinen suorittamaan taksoituksessa määrätyn maksun, joka kohdistuu siihen kalenterivuoteen, jonka aikana hän on eronnut, ja josta on päätetty ennen hänen eroamistaan. 59 Taksoituslautakunta ja sen toimikausi Taksoituslautakunnassa on puheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä ja neljä varajäsentä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan taksoituslautakuntaan. Taksoituslautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee seurakunnanvaltuusto vuosittain toukokuussa pidettävässä varsinaisessa kokouksessaan. Milloin taksoituslautakunnan jäsen on estynyt, tulee hänen sijaansa varajäsen. Lautakunnan varajäsenten keskinäinen järjestys määräytyy sen mukaan kuin seurakunnanvaltuusto heidät valitessaan on määrännyt.
Taksoituslautakunnan kokouksessa ovat myös varajäsenet saapuvilla. 60 Päätöksentekojärjestys taksoituslautakunnassa Jos taksoitusta toimitettaessa lautakunnan jäsenet ovat erimielisiä, lautakunnan päätökseksi tulee se lopputulos, jota useimpien on katsottava kannattaneen. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se lopputulos, joka on maksuvelvolliselle edullisempi, tai, jollei tätä perustetta voida soveltaa, se lopputulos, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestys toimitetaan taksoituslautakunnassa julkisesti. Taksoituslautakunnan jäsen saa kieltäytyä osallistumasta päätöksentekoon vain, jos hän on esteellinen asiassa. 61 Taksoituslautakunnan pöytäkirja Taksoituslautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksessa valittua pöytäkirjantarkastajaa. 62 Taksoitusluettelo Taksoituksesta on pidettävä taksoitusluetteloa, johon merkitään kunkin maksuvelvollisen nimi, veroäyrien lukumäärä ja seurakuntamaksun määrä. Taksoitusluettelon allekirjoittavat taksoituslautakunnan puheenjohtaja ja kaksi lautakunnan valitsemaa jäsentä. 63 Taksoituksen päättyminen ja taksoitusluettelon pitäminen nähtävänä Taksoituslautakunnan on saatettava työnsä loppuun viimeistään 31 päivänä tammikuuta. Taksoitusluettelo on pidettävä seurakunnan jäsenten nähtävänä seurakunnan toimistossa helmikuun 15 päivästä saman kuukauden viimeiseen arkipäivään, molemmat päivät mukaan luettuina. Taksoituksen katsotaan päättyneen silloin, kun taksoitusluettelo on pantu 2 momentin mukaan seurakunnan jäsenten nähtäväksi. 64 Maksulippu ja seurakuntamaksun suorittaminen Maksuliput on seurakunnan toimiston kirjoitettava ja ennen helmikuun 15 päivää toimitettava maksuvelvollisille. Seurakuntamaksun suoritusajan ja -tavan määrää hallintoneuvosto. Maksulippuun on merkittävä, miten ja minkä ajan kuluessa taksoitukseen voidaan hakea muutosta. 65 Muutoksenhaku taksoitukseen Maksuvelvollinen, joka on tyytymätön häntä kohdanneeseen taksoituslautakunnan vahvistamaan taksoitukseen, voi hakea siihen muutosta tutkijalautakunnalta. Muutoksenhaku on tehtävä kirjallisesti. Muutoksenhakukirjelmä on toimitettava seurakunnan toimistoon viimeistään 28 päivänä helmikuuta. Muutoksenhakemukset on ratkaistava viimeistään 14 päivänä maaliskuuta. Tutkijalautakunnan päätökseen voi maksuvelvollinen hakea muutosta hallintoneuvostolta kirjallisesti viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Muutoksenhaun kohteena olevaan taksoituslautakunnan päätökseen osallistunut hallintoneuvoston jäsen on esteellinen ratkaisemaan muutoksenhakua koskevaa asiaa hallintoneuvostossa. Muutoksenhakukirjelmä on toimitettava seurakunnan toimistoon. Hallintoneuvoston päätökseen ei saa hakea muutosta. Tutkijalautakunnan päätös on lähetettävä kirjallisena muutoksenhakijalle. Päätöksessä on oltava tai siihen on liitettävä osoitus siitä, miten ja minkä ajan kuluessa päätökseen voi hakea muutosta. Tutkijalautakunnan sekä hallintoneuvoston on kirjallisesti perusteltava taksoituksen muutoksenhakua koskeva päätöksensä.
66 Tutkijalautakunta Tutkijalautakunnassa on puheenjohtaja, sekä kahdeksan muuta jäsentä ja neljä varajäsentä. Tutkijalautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet valitsee seurakunnanvaltuusto vuosittain toukokuussa pidettävässä varsinaisessa kokouksessaan. Tutkijalautakunnasta sekä sen puheenjohtajasta ja muista jäsenistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä taksoituslautakunnasta sekä sen puheenjohtajasta ja muista jäsenistä on edellä määrätty. Hallintoneuvoston jäsen ei voi olla puheenjohtajana tai jäsenenä tutkijalautakunnassa. Taksoituslautakunnan edustaja esittelee tarvittaessa asian tutkijalautakunnalle. Kukaan ei voi toimia puheenjohtajana tai jäsenenä sekä taksoitus- että tutkijalautakunnassa. 67 Vapautus seurakuntamaksusta tai maksun suorittamisen lykkäys Hallintoneuvosto voi myöntää vapautuksen tai kohtuullistaa seurakuntamaksun suorittamisesta, milloin maksun periminen erityisestä syystä olisi ilmeisesti kohtuutonta, samoin kuin maksun suorittamisen lykkäystä, milloin kohtuussyyt tätä vaativat 8 luku Hallinnon ja talouden tarkastus 68 Tilintarkastajat ja hallinnontarkastajat Seurakunnanvaltuusto valitsee vuosittain toukokuussa pidettävässä varsinaisessa kokouksessaan seurakunnan hallinnon ja taloudenhoidon tarkastamista varten vähintään yhden (1) ja enintään kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Mikäli seurakunnalle on valittu vain yksi tilintarkastaja, joka ei ole tilintarkastusyhteisö, on lisäksi valittava yksi (1) varatilintarkastaja. Tilintarkastajalla on oikeus milloin tahansa tarkastaa seurakunnan tai sen alaisten lautakuntien ja johtokuntien hallussa olevia varoja sekä tutustua tileihin ja muihin hallintoa koskeviin asiakirjoihin. Jos tilintarkastaja ei ole seurakunnan jäsen, seurakunnanvaltuusto voi valita, jos katsoo tarpeelliseksi, vuosittain toukokuussa pidettävässä varsinaisessa kokouksessaan hallinnontarkastajan ja varahallinnontarkastajan. Seurakunnan valtuuston tulee vahvistaa ohjesääntö hallinnontarkastajalle, jossa määritellään hallinnon tarkastuksen tapa, aikataulu sekä hallinnontarkastajan oikeudet ja velvollisuudet sekä annetaan muut tarvittavat ohjeet. 69 Tilien antaminen tarkastettavaksi Seurakunnan tilit, jotka pidetään kalenterivuosittain, on viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun kuluessa päätettävä tilintarkastusta varten. Seurakunnan alaisten lautakuntien ja johtokuntien on vuosittain viimeistään 15 päivänä maaliskuuta annettava hallintoneuvostolle edellisen kalenterivuoden aikana hoitamiaan varoja koskevat tilitykset. Nämä tilitykset tarkastetaan samalla tavoin kuin seurakunnan yleiset tilit. 70 Mukautettu tilintarkastuskertomus Jos tilintarkastuskertomus ei ole vakiomuotoinen, on hallintoneuvoston annettava asiasta oma lausuntonsa, joka on tilintarkastuskertomuksen ohella toimitettava seurakunnanvaltuuston toukokuussa pidettävän kokouksen käsiteltäväksi. 71 Tilintarkastuskertomuksen käsittely Seurakunnanvaltuuston asiana on päättää, onko tilintarkastajien kertomuksen johdosta ryhdyttävä seurakunnan edun valvomiseksi toimenpiteisiin.
9 luku Erinäiset määräykset 72 Hallintoneuvostoa ja muuta toimielintä sekä tilintarkastajia koskeva erityismääräys Vanhemmat ja lapset, sisarukset tai puolisot eivät saa samanaikaisesti olla hallintoneuvoston, saman lautakunnan tai saman johtokunnan jäseniä tahi tilintarkastajia, eivätkä taksoituslautakunnan ja tutkijalautakunnan jäseniä. Jos keskenään mainitussa sukulaisuussuhteessa olevat henkilöt on valittu edellisen lauseen vastaisesti seurakunnan luottamushenkilöiksi, katsotaan se heistä valituksi, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 73 Vapautus luottamustoimesta sekä vaalikelpoisuus eräässä tapauksessa Henkilö, joka suostumuksensa perusteella on valittu toimielimen puheenjohtajaksi tahi jäseneksi taikka tilintarkastajaksi, saa luopua luottamustoimestaan, jos hän ilmoittaa luopumisestaan kirjallisesti seurakunnanvaltuustolle huolimatta yhdyskuntajärjestyksen tai toimielimen päätöksen mukaisesta toimikauden pituudesta. Toimielin, joka on valinnut jäsenet tai puheenjohtajan toiseen toimielimeen, voi tehdä päätöksen valitsemansa toimielimen, sen jäsenen tai puheenjohtajan erottamisesta huolimatta yhdyskuntajärjestyksen tai toimielimen päätöksen mukaisesta toimikauden pituudesta. Tarvittaessa suoritetaan täydennysvaali, jossa valittujen toimielimen jäsenten tai puheenjohtajan toimikausi kestää alkuperäisen toimikauden loppuun saakka. 74 Seurakunnan ilmoitukset tiedotustoiminta Seurakunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne seurakunnan ilmoitustaululla, jollei muualla tässä yhdyskuntajärjestyksessä ole toisin määrätty. Seurakunnanvaltuusto tai hallintoneuvosto voi päättää, että seurakunnan ilmoitukset tai jokin tai jotkin niistä saatetaan tiedoksi muullakin tavalla. Seurakunnan jäsenille on sopivin tavoin annettava riittävät tiedot yleistä mielenkiintoa herättävistä vireillä olevista seurakunnan asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista. Hallintoneuvoston tehtävänä on johtaa ja valvoa tätä seurakunnan tiedotustoimintaa. 75 Varojen käyttö seurakunnan purkautuessa tai lakatessa Seurakunnan purkautuessa tai lakatessa tulee jäljelle jäänyt varallisuus ja omaisuus siirtää Suomen juutalaisen kulttuuriperinneyhdistys ry:n hyväksi. 76 Noudatettavat säädökset Tämän yhdyskuntajärjestyksen määräysten ohella on noudatettava uskonnonvapauslakia ja muita uskonnollisia yhdyskuntia koskevia säädöksiä.