Metsä fibren vuosiraportti 211
Metsä fibren vuosiraportti 211 2 toimitusjohtajan katsaus 4 strategia 6 Metsä fibren vuosi 211 8 vastuullista ja kestävää liiketoimintaa 12 sellutehtaiden ominaispäästöt 13 Materiaalitase 14 YMpäristötilinpäätös 15 YMpäristövaikutusten hallinta
liikevaihto 1,3 mrd euroa tulos ennen veroja 258 milj. euroa työntekijöitä noin 9 tuotanto 2,2 milj. tonnia Metsä Fibre on maailman johtavia havuselluntuottajia. Yhtiön päätuotteet, vastuullisesti ja kustannustehokkaasti tuotetut valkaistut havu- ja koivu sellut, on kehitetty korkealaatuisen hieno paperin, aikakauslehti- ja pehmopaperin sekä kartongin valmistukseen. Sen päätuotemerkki on Botnia. Metsä Fibrellä on neljä sellutehdasta Suomessa.
Metsä fibre 211 avainluvut 211 21 29* 28* 27 Liikevaihto Milj. euroa 1 31 1 365 886 1 184 1 371 LiiketuLos ilman kertaluonteisia eriä Milj. euroa 267 379-3 36 186 % Liikevaihdosta 21 28-3 3 14 LiiketuLos Milj. euroa 267 382-17 36 289 % Liikevaihdosta 21 28-12 3 21 tilikauden tulos ennen veroja Milj. euroa 258 37-3 24 173 % Liikevaihdosta 2 27-3 2 13 tilikauden tulos Milj. euroa 191 272 2 172 173 nettovelat / % Liikevaihdosta 3-1 32 47 36 omavaraisuusaste % 63 68 46 64 61 velkaisuusaste % 7-1 72 35 37 sijoitetun pääoman tuotto % 37 52-13 2 11 Bruttoinvestoinnit Milj. euroa 45 14 1 61 49 henkilöstö 31.12. 873 881 1 111 1 267 1 263 * jatkuvat liiketoiminnot
sellutoimitukset: 1 tonnia liikevaihto: milj. euroa sijoitetun pääoman tuotto, ilman kertaluonteisia eriä: % havusellu Lehtisellu Liukuva kolmen vuoden ka. 3 1 5 6 2 5 2 1 5 1 5 1 2 9 6 3 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 27 28* 29* 21 211 27 28* 29* 21 211-1 liikevoitto, ilman kertaluonteisia eriä: milj. euroa tulos ennen veroja, ilman kertaluonteisia eriä: milj. euroa Liukuva kolmen vuoden ka. omavaraisuusaste: % 4 4 8 3 2 1 3 2 1 6 4 2-1 27 28* 29* 21 211 27 28* 29* 21 211 27 28* 29* 21 211-1 velkaisuusaste korolliset nettovelat henkilöstö: 31.12. oma pääoma velkaisuusaste, % liikevaihdon jakautuminen Markkina-alueittain: milj. euroa milj. euroa % 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 27 28* 29* 21 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 211 27 28* 29* 21 211 1 5 1 2 9 6 3 suomi 751,1 Muut eu-maat 236,1 Muu eurooppa 48,4 Muu MaailMa 265,6 * jatkuvat liiketoiminnot
2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Metsä Fibre Oy on maailman johtavia havusellun valmistajia. Emokonsernimme Metsä Group on linjannut selluliiketoiminnan olevan sen ydintoimintoja. Konsernin liiketoiminta-alueiden synergiat vahvistavat Metsä Fibren mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ja vastuullisesti yhdessä asiakkaiden kanssa. Muutos Oy Metsä-Botnia Ab:sta Metsä Fibre Oy:ksi korostaa viime vuosina tapahtunutta kehitystä, jossa yrityksemme toimintaa on tehostettu osana Metsä Groupia. Botnia-nimen käyttö jatkossa tuotebrändinämme selkeyttää tuote- ja palvelutarjontaamme. Botnia tarkoittaa nyt kokonaisuutta, jossa yhdistyvät korkealaatuisimmat sellut ja asiakkaiden kilpailukykyä tukevat palvelut ja osaaminen. Jatkamme määrätietoista työtä osaamisemme ja tarjontamme kehittämiseksi siten, että Botnia-tuotteilla ja -palveluilla asiakkaamme saavat konkreettista etua tuotteidensa laadun ja tuotantotehokkuuden kehittämiseen. Tulosta vaihtelevissa markkinaolosuhteissa Vuonna 211 Metsä Fibren liikevoitto oli 267 miljoonaa euroa. Sellun kysyntä oli hyvä ja hinnat nousivat kaikilla markkinoilla ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Talouskehityksen hidastuminen heikensi kysyntää, mutta tuotantokapasiteetin käyttöaste oli samanaikaisesti korkealla. Epätasapaino aiheutti markkinoille lievän ylitarjontatilanteen ja johti globaalien varastotasojen nousuun. Sen seurauksena sellun hinnat laskivat toisella vuosipuoliskolla. Vuoden lopussa sellun hintakehitys vakiintui jälleen ja näytti kääntyvän mahdollisesti nousuun. Vaihtelevissa markkinaolosuhteissa Metsä Fibre ylsi suunnitelmien mukaiseen tuotantotasoon ja varmisti kohtuullisen taloudellisen tuloksen. Kiinan merkitys kasvoi Kiinan-markkinoille toimitetun sellun osuus kokonaistoimituksista kasvoi merkittävästi huonon taloustilanteen heikentäessä markkinoita erityisesti Euroopassa. Vuonna 211 Kiinan-markkinoille toimitettiin ennätysmäärä sellua, myös Metsä Fibren osalta. Kuitenkin, Eurooppa, mukaan lukien Pohjoismaat, on yhtiön päämarkkina-alue. Samanlainen kehitys jatkuu myös vuonna 212. Tuotantoennätysten vuosi Metsä Fibren neljä tehdasta tuottivat kokonaisuudessaan ennätysmäärän selluloosaa, yhteensä yli 2,2 miljoonaa tonnia. Vuosituotantoennätykset tehtiin Joutsenon, Rauman ja Äänekosken tehtailla. Kemissä otettiin käyttöön uusitut kaustisointi- ja vesilaitokset, jotka yhdessä pienempien kehitysinvestointien kanssa varmistavat tuotantotehokkuuden kasvun Metsä Groupin sisäiset synergiat vahvistavat mahdollisuuksiamme toimia tehokkaasti ja vastuullisesti. tulevaisuudessa myös Kemin tehtaalla. Turvallisuusasiat ovat olleet Metsä Fibren tehtaiden johtamismallin kehittämisen painopistealue viime vuosina. Turvallisuuskehityksessä on saavutettu hyviä tuloksia. Vuonna 211 tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 6,6. Tulos merkitsee sijoitusta maailman metsäteollisuuden kärkiyritysten joukkoon, mutta tapaturmattomuuteen on toki vielä matkaa. Työ jatkuu. Kilpailukyvyn perusta Metsä Fibren kilpailukyvyn kulmakivet ovat asiakas, osaaminen ja kustannustehokkuus. Toimintamme perustuu haasteelliseen tavoiteasetantaan, määrätietoiseen kehitystyöhön ja koko yhtiön henkilöstön sekä palveluntoimittajiemme voimien kohdistamiseen valittuihin tavoitteisiin. Uskon, että näillä edellytyksillä Metsä Fibre pystyy tuottamaan asiakkailleen laadukasta sellua ja osaavaa palvelua niin vuonna 212 kuin tulevaisuudessakin. Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3
strategia Oy Metsä-Botnia Ab on nyt Metsä Fibre Oy. Uudistus on osa Metsä Groupin yritysidentiteetin yhtenäistämistä ja ilmentää viime vuosien muutosta yrityksessämme. Yhtenäisenä konsernina pystymme entistä paremmin hyödyntämään sisäiset synergiat, resurssit ja parhaat käytännöt ei vain Metsä Fibressä, vaan koko Metsä Groupissa. Vahva ja yhtenäinen identiteetti selkeyttää myös mielikuvaa vastuullisesta toiminnastamme. Olemme osa suomalaista metsäteollisuusyritystä, jonka juuret ovat vastuullisesti hoidetussa pohjoisessa metsässä. Metsä Fibren omistavat Metsä Groupin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Board ja UPM-Kymmene. Vankka Botnia-tuoteperhe Botnia-nimi säilyy tuotteissamme ja palveluissamme. Botnia-tuoteperhe sisältää pitkäkuituisen havusellumme Botnia Nordic Pinen, lyhytkuituisen Botnia Nordic Birchin ja vahvan armeeraussellun Botnia Nordic Strongin. Tuotteemme ovat korkealuokkaisia, tasalaatuisia ja vastuullisesti valmistettuja, ja niiden avulla lopputuotteet täyttävät ympäristömerkkien tiukat vaatimukset. Botnia merkitsee asiakkaalle parhaiten soveltuvaa kuitua oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Botniaperheeseen lukeutuu tuotteiden lisäksi kuidun käyttöön ja kehitykseen liittyviä teknisiä ja logistiikan palveluita. Menestyksen kulmakivet Arvomme luotettavuus, uudistuminen ja yhteistyö luovat pohjan Metsä Fibren vastuulliselle tuloksen tekemiselle ja asiakkaidemme menestykselle. Yhteiset arvomme yhdistävät kaikkia työntekijöitämme ja ohjaavat toimintaamme joka päivä. Vastaamme globaalien sellumarkkinoiden nopeisiinkin muutoksiin uudistumalla jatkuvasti. Arvojemme ohella meitä ohjaa pyrkimys toimintamme ja taitojemme jatkuvaan kehittämiseen. Kustannustehokkuuden selkärankana ovat vuosisuunnittelu sekä toiminnan mittaaminen. Kehitämme tehtaitamme elinkaarisuunnitelmien mukaisesti. Monitaitoinen henkilöstö on Metsä Fibren menestystekijä. Kykymme tuottaa ensiluokkaisia asiakkaille soveltuvia kuituja juontaa taitavasta henkilöstöstämme, siksi taitojen kehittäminen ja työntekijöiden koulutus ovat meillä avainasemassa. Metsä Fibren toiminta perustuu viimeisteltyyn prosessijohtamismalliin sekä yksinkertaiseen ja läpinäkyvään rakenteeseen. Olemme luoneet toimintamallimme asiakkaiden tarpeita silmällä pitäen. Asiakkaat ovat kumppaneitamme, ja haluamme omalta osaltamme edesauttaa heitä kehittämään toimintaansa ja tuotteidensa laatua. Metsä Fibre tarjoaa asiakkailleen monipuolisen tuotevalikoiman ja laaja-alaista kuituosaamista. Uudistumme jatkuvasti Metsä Fibre rakentaa tulevaisuuttaan osana vahvaa Metsä Groupia. Pohjoisen havusellun kustannustehokas tuotanto luo tulevaisuudelle hyvän perustan. Kuuntelemme asiakkaitamme ja seuraamme muutoksia toimintaympäristössämme. Vastaamme globaalien sellumarkkinoiden nopeisiinkin muutoksiin uudistumalla jatkuvasti. arvot visio Vastuullinen tuloksenteko Kannamme vastuumme ympäristöstä, yhteistyökumppaneistamme ja toisistamme menestyvän liiketoiminnan turvaamiseksi. Tuloksellisuus luo edellytykset toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Luotettavuus Menestyksemme perustuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön sidosryhmiemme kanssa. Ymmärrämme, että asiakkaidemme menestys riippuu korkealaatuisen sellun varmasta saatavuudesta, kehittyneistä teknisistä palveluista ja luotettavista tukipalveluista. Tasalaatuinen sellun toimitus juuri sovittuun aikaan on kunnia-asiamme. Yhteistyö Parannamme toimintaamme yhteistyössä asiakkaittemme kanssa ja jaamme tietoa sekä parhaita käytäntöjä toisillemme. Toimimme yhtenä konsernina hyödyntäen keskinäisiä synergioita ja luottaen yhteisiin etuihin. Uudistuminen Metsä Fibre on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen kaikissa toiminnoissaan. Tiedostamme ympäristöhaasteet ja uskallamme kyseenalaistaa ennakkoluulottomasti vanhat toimintatavat tarjotaksemme asiakkaillemme parempia tuotteita ja palveluja heidän liiketoimintojensa tueksi. Olla halutuin korkealaatuisen sellun ja asiakkaan liiketoimintaa tukevien palveluiden tuottaja. perustehtävä Olla kustannustehokkain ja ammattitaitoisin sellun toimittaja. 4 STRATEGIA
Vuoden 211 tärkeimmät tapahtumat helmikuu Uusiutuvan energian käyttöä tehostavasta kaasutuslaitosinvestoinnista päätetään. huhtikuu Metsä Fibre, Oy Botnia Mill Service Ab ja Andritz Oy solmivat konsortiosopimuksen, jolla integroidaan Joutsenon tehtaan prosessien kehittäminen ja kunnossapito tehokkaaksi kokonaisuudeksi. kesäkuu Metsä Group lisää omistustaan Metsä Fibrestä lunastamalla osakkeita UPM-Kymmeneltä. Lunastuksen jälkeen Metsäliitto Osuuskunta omistaa yhtiöstä noin 57 %, Metsä Board noin 32 % ja UPM-Kymmene noin 11 %. syyskuu Metsä Fibre käynnistää esiselvityksen Gasumin ja Helsingin Energian kanssa biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamisesta Joutsenoon. Äänekoskella investoidaan laimeiden hajukaasujen käsittelyyn. Investointi sisältää pesuri- ja keräilykapasiteetin lisäämisen hönkien ja kaasujen keräämiseen. Äänekosken tehtaan uusi kuorimon katkaisu laitos otetaan käyttöön. lokakuu Kemin tehtaan kaustistamo- ja vesilaitosinvestointi valmistuu kaustisoinnin osalta lokakuussa 211 ja vesilaitoksen osalta helmikuussa 212. HALLITUS Kari Jordan Puheenjohtaja, Metsä Group, pääjohtaja Hannu Anttila Jäsen, Metsä Group, strategiajohtaja Martti Asunta Jäsen, Metsäliitto Osuuskunta, hallituksen puheenjohtaja Mikko Helander Jäsen, Metsä Board Oyj, toimitusjohtaja Juha Mäntylä Jäsen, Metsäliitto Puunhankinta, toimialajohtaja Tapio Korpeinen Jäsen, UPM-Kymmene Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja Tapani Sointu Varajäsen, UPM-Kymmene Oyj JOHTORYHMÄ Ilkka Hämälä Toimitusjohtaja Ismo Nousiainen Johtaja, Tuotanto Kaija Pehu-Lehtonen Johtaja, Liiketoiminnan kehittäminen Ari Harmaala Johtaja, Myynti ja markkinointi Mikael Westerlund Johtaja, Talous VUODEN 211 TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT 5
metsä Fibren vuosi 211 Kokonaisuudessaan yrityksen kannattavuus pysyi hyvänä, vaikka sellun kysyntä ja hintataso laskivat vuoden loppua kohden. Tehtaat tekivät uusia tuotantoennätyksiä ja investoinnit etenivät aikataulussaan. Joutsenon tehtaalla aloitettiin kaasutuslaitoksen rakennustyöt ja Kemin tehtaalle valmistuivat uudet tuotantovarmuutta ja ympäristösuorituskykyä parantavat kaustisointi - ja vesilaitokset. Metsä Fibre jatkaa työtä kustannustehokkuuden ja tehtaiden käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi kesällä käynnistyvä Joutsenon tehtaan kuoren kaasutuslaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa siten yrityksen ympäristötehokkuutta. Vuosi 211 oli kokonaisuudessaan hyvä vuosi Metsä Fibressä, vaikka markkinoiden epävarmuudesta johtunut sellun kysynnän ja hintojen lasku heikensi yrityksen liikevaihtoa ja kannattavuutta. Toisaalta loppuvuoden euron ja dollarin välinen kurssikehitys oli yritykselle suotuisa. Metsä Fibren liikevaihto oli 1 31 miljoonaa euroa ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 267 miljoonaa euroa, joka on noin kolmanneksen vuoden 21 tulosta pienempi. Metsä Fibren tehtaat ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa, mistä ovat osoituksena vuosituotantoennätykset Joutsenon, Rauman, ja Äänekosken tehtailla. Tehtaiden tuotantomäärä oli yhteensä 2 25 77 tonnia. Selluhintojen lasku taittumassa Sellun positiivinen hintakehitys jatkui koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, ja havusellun hinta kävi korkeimmillaan 1 2 dollarissa kesällä. Hinnat kääntyivät laskuun ja selluvarastot nousivat kolmannella vuosineljänneksellä kysynnän heikennyttyä ensin Aasiassa, sitten Euroopassa ja monet selluntuottajat sekä paperin-, ja kartonginvalmistajat ilmoittivat rajoittavansa tuotantoa. Vuoden lopussa hinnanlaskun taittumisesta saatiin viitteitä. Markkinasellukapasiteetti ei lisääntynyt merkittävästi vuonna 211. Olkisellutehtaiden sulkeminen ja joidenkin tehtaiden siirtyminen viskoosisellun tuotantoon laskivat selluntarjontaa hieman. Panostukset ympäristösuorituskyvyn parantamiseen jatkuvat Tehtaita parannetaan jatkuvasti hyvällä kunnossapidolla ja ylläpitoinvestoinnein. Vuoden 211 investoinnit kohdistuivat energiatehokkuuden ja ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Metsä Fibren vuoden merkittävin investointi oli Kemin tehtaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset, jotka otettiin käyttöön vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sen lisäksi, että uudet laitokset parantavat tehtaan toimintavarmuutta, ne vähentävät tuotantokatkoksien määrää ja ympäristövaikutuksia. Yritys on toiminut järjestelmällisesti vähentääkseen energiankulutustaan ja lisätäkseen energiantuotantoaan. Helmikuussa Metsä Fibren hallitus päätti merkittävästä bioenergiainvestoinnista, kuoren kaasutuslaitoksesta Joutsenon tehtaalle. Laitoksen valmistuttua tehdas käy pelkästään itse tuottamallaan biopolttoaineella. Ainutlaatuisen laitoksesta tekee kokonaiskonsepti, jossa tehtaan ylijäämälämmöllä kuivatusta kuoresta valmistetaan biokaasua korvaamaan meesauunilla käytetyn maakaasun. Kaasutuslaitoksen rakennustyöt etenivät aikataulussaan ja laitok 6 METSÄ FIBREN VUOSI 211
tuotanto 211 211 21 29 Kapasiteetti Henkilöstö* Sellutehtaat 1 tonnia Joutseno 63 595 47 67 144 Kemi 532 534 49 59 193 Rauma 567 544 476 63 12 Äänekoski 53 52 441 52 154 Yhteensä 2 25 2 173 1 878 2 41 611 Käyntiaste % 93 93 86 Metsä Svirin saha 1 m 3 sahatavaraa 196 28 193 2 129 * Henkilöstö vuoden lopussa Innovatiivinen organisaatiokulttuuri sen on määrä käynnistyä vuoden 212 puolivälissä. Käynnissä olevan kaasutuslaitosinvestoinnin lisäksi Metsä Fibre tekee esiselvitystä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamisesta Joutsenon tehtaan yhteyteen yhdessä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa. Toteutuessaan jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta, kuoresta ja metsähakkeesta, ympäristöystävällistä metaania, jota jaeltaisiin kuluttajille maakaasuverkon välityksellä. Investointipäätös tehdään aikaisintaan vuonna 213. Selluyksiköiden automaattiseen seurantaan kehitetty RFID-järjestelmä otettiin käyttöön Rauman ja Kemin tehtaalla vuoden toisella puoliskolla. Äänekosken ja Joutsenon tehtaat sekä keskeiset lastaussatamat ottavat järjestelmän käyttöön vuoden 212 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. RFIDjärjestelmä tehostaa toimitusketjun hallintaa ja parantaa toimitusten virheettömyyttä. Metsä Fibre lunasti omia osakkeitaan UPM-Kymmeneltä vuonna 29 tehdyn osakassopimuksen perusteella. Lunastettujen osakkeiden määrä vastaa 6,7 prosenttia Metsä Fibren osakekannasta. Metsäliitto Osuuskunta omistaa Metsä Fibrestä noin 57 prosenttia, Metsä Board 32 prosenttia ja UPM-Kymmene noin 11 prosenttia. Metsä Groupilla on kah Metsä Fibre parantaa toimintaansa jatkuvasti vahvistaakseen kilpailukykyään. Etsimme aktiivisesti uusia ratkaisuja liiketoimintamme kehittämiseksi ja asiakaslähtöisen toiminnan tueksi. Tutkimme myös uusia ydinliiketoimintaa tukevia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi selluyksiköiden etätunnistukseen perustuva RFID luo uusia mahdollisuuksia niin logistiikkaketjuun kuin asiakkaallekin tuotteen tunnistamisessa. Innovatiivisuus Metsä Fibressä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, kuinka olemassa olevia asioita tehdään fiksummin. Jatkuva uudistuminen on mahdollista monitaitoisen henkilöstön ansiosta, mutta onnistumisiin tarvitaan myös tiivistä prosessiyhteistyötä laitevalmistajien kanssa. Esimerkiksi Joutsenon tehtaalla alkoi uusi kunnossapidon prosessikehitysyhteistyö, jossa laitevalmistajilla on selkeästi aiempaa vahvempi rooli tehtaan prosessikehityksessä. Metsä Fibre on käynnistämässä systemaattista innovaatiotoimintaa, jossa kaikki yhtiön työntekijät voivat kirjata ideansa yhteiseen järjestelmään, ja parhaita ideoita kehitetään yhdessä läpinäkyvän toimintamallin avulla. Uudella innovaatioprosessilla halutaan valjastaa koko yrityksen luovuus ja ideat uusien toimintatapojen ja tuotteiden kehittämiseksi. den vuoden osto-optio loppuihin UPM-Kymmenen omistamiin Metsä Fibren osakkeisiin. Puunkulutuksen vähentämistä tutkittiin Tuotekehityksessä kuituasiantuntijamme tukivat asiakkaita muun muassa kuituseosten hyödyntämisessä. Prosessikehityksessä selvitettiin puunkulutuksen vähentämiseen tähtäävää keittoprosessin parempaa saantoa. Tutkimusyhteistyö palvelee nykyisen liiketoimintamme tavoitteita ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista. Metsä Fibre on Metsäklusteri Oy:n omistajia ja osallistuu sen tutkimusohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen. Aasian-markkinoiden merkitys kasvaa Talouden epävarmuus tekee lähiajan näkymistä haasteellisia. Kuitenkin etenkin kartonkiasiakkaiden pitkän aikavälin kysyntänäkymät ovat edelleen vahvat, ja Kiinan-markkinoiden odotetaan piristyvän vuoden 212 ensimmäisten kuukausien jälkeen. Aasianmarkkinoiden merkitys Metsä Fibrelle kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Metsä Fibre panostaa erityisesti ennakoivaan työhön ja syvällisen erityisosaamisen kehittämiseen tehtaiden tuotantotason ja käytettävyyden nostamiseksi. Yritys tehostaa myös rooliaan uusiutuvan energian tuottajana. METSÄ FIBREN VUOSI 211 7
vastuullista liiketoimintamme on vastuullista ja kestävää. se tarkoittaa, että pyrimme vastuulliseen tuloksentekoon, välitämme ympäristöstä ja yhteiskunnasta sekä huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista. investoinnit parantavat ympäristösuorituskykyä puupohjaisia oheistuotteita kestävästi hoidettu raaka aine 3,5 % 1 % 82 % kemin tehtaan uusi vesilaitos vähentää vuosittaista lämmönkulutusta 3,5 prosenttia. sellun valmistuksessa syntyvät sähkö, lämpö, kuori, mäntyöljy ja tärpätti muodostavat 1 prosenttia liikevaihdostamme. tärkein raaka aineemme on puu, jonka hankimme vastuullisesti hoidetuista metsistä. käyttämästämme puusta 82 prosenttia on sertifioitu. 8 VASTUULLISTA
Vastuullisin vaihtoehto Metsä Fibren sellutehtaiden käyttämästä puusta ei mene tikkuakaan hukkaan, vaan puusta syntyy sellun lisäksi erilaisia oheistuotteita ja energiaa sähköä, lämpöä ja höyryä. Sellutehdas on moderni biojalostamo, jossa syntyy energiaa yli oman tarpeen. Joutsenon tehtaasta hiilidioksidineutraali Metsä Fibre haluaa olla edelläkävijä bioenergian käytössä. Yhtiö rakentaa Joutsenon tehtaalle kaasutuslaitosta, jonka tuottama bioenergia korvaa meesauunissa käytettävän fossiilisen polttoaineen. Tehtaasta tulee kokonaan hiilidioksidineutraali tuotantolaitos. Työtä vedenkäytön vähentämiseksi Metsä Fibren tehtaiden jäte veden määrää on pystytty vähentämään 25 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Työturvallisuuden edelläkävijä Neljän vuoden aikana Metsä Fibren tapaturmataajuus on laskenut kolmasosaan lähtötasosta. Vuonna 211 tapaturma taajuus oli 6,6. Metsä Fibre käynnisti kesällä 211 kuoren kaasutuslaitoksen rakennustyöt Joutsenon tehtaalla. Investoinnilla korvataan meesauunissa käytettävä fossiilinen polttoaine puun kuoresta valmistettavalla biopolttoaineella. Lisäksi kaasutuslaitoksessa hyödynnetään tehtaan ylijäämälämpöä puun kuoren kuivauksessa. Kaasutuslaitoskokonaisuus on uusi lajissaan. Ainutlaatuiseksi sen tekee kokonaiskonsepti, jossa tehtaan ylijäämälämmöllä kuivatusta kuoresta valmistetulla biokaasulla korvataan meesauunin fossiilinen polttoaine maakaasu. Laitosinvestointi parantaa Joutsenon tehtaan kustannustehokkuutta samaan aikaan kun tehtaan ympäristösuorituskyky vahvistuu. Kaasutuslaitos valmistuu vuoden 212 kesäkuussa. Sellutehdas on myös merkittävä uusiutuvan energian tuotantolaitos. Kun haketettu puu keitetään selluprosessissa, keittoliuokseen käytetystä puusta liukenee noin puolet. Keittoliuoksen eli mustalipeän poltossa syntyy suuri määrä energiaa sellutehtaan omaan tarpeeseen ja toimitettavaksi ulkopuolisille asiakkaille. Yksi Metsä Fibren sellutehdas tuottaakin vuodessa ekosähköä 3 sähkölämmitteisen omakotitalon energiantarpeen verran. Metsä Fibre on kaasutuslaitosinvestoinnin myötä selluteollisuuden edelläkävijä bioenergian tehokkaassa tuotannossa ja käytössä. VASTUULLISTA 9
Vastuullista ja kestävää liiketoimintaa Metsä Fibre on sitoutunut kestävään kehitykseen läpi koko toimitusketjun. Metsä Fibre kehittää liiketoimintaansa vastuullisesti parantaakseen palveluitaan, menestyäkseen ja tehdäkseen tulosta kestävästi myös tulevaisuudessa. Tehtaiden kehittäminen perustuu elinkaarisuunnitteluun, jossa investoinnit, suurkorjaukset ja kehitystoimet laaditaan tehtaan koko elinkaaren ajaksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtiön tehtaat ovat kilpailukykyisiä. Metsä Fibre on sitoutunut liiketoiminnassaan kestävään kehitykseen läpi koko toimitusketjun, ja se edellyttää myös omilta yhteistyökumppaneiltaan sitoutumista vastuulliseen toimintaan. Jatkuva parantaminen tuo kilpailukykyä Metsä Fibren perustehtävä kustannustehokkaimpana selluntoimittajana edellyttää, että tuotantolaitosten tehokkuutta parannetaan jatkuvasti. Yhtiö varmistaa laitostensa iskukyvyn investoinneilla ja panostamalla tehtaiden käytettävyyteen ja toimintatapoihin. Vuoden 211 investoinnit liittyivät sellun tasalaatuisuuden parantamiseen, kustannustehokkuuteen ja käyntivarmuuteen. Esimerkiksi Äänekosken tehtaalle valmistunut puiden katkaisulaitos tehostaa puunkorjuu- ja kuljetusketjua sekä alentaa kuorinnan puuhäviöitä. Metsä Fibren, sen kumppaneiden ja laitevalmistajien yhteistyöhön panostettiin solmimalla konsortiosopimus päivittäisestä kunnossapidosta ja prosessikehityksestä Joutsenon tehtaan, Botnia Mill Servicen ja Andritzin välillä. Yhteistyön tiivistäminen luo hyvät edellytykset tehtaiden jatkuvalle ja suunnitelmalliselle parantamiselle. Olemme työturvallisuuden edelläkävijä Metsä Fibre on saavuttanut maailman metsäteollisuuden kärkitason työturvallisuudessa. Neljän vuoden aikana tapaturmataajuus on laskenut kolmasosaan lähtötasosta. Vuonna 211 tapaturmataajuus oli 6,6. Hyvä turvallisuustaso luo erinomaisen pohjan kokonaistehokkuuden parantamiselle. Työturvallisuus on parantunut pitkäjänteisellä työllä turvallisuuskulttuurin juurruttamiseksi organisaatioon. Metsä Fibre on ottanut käyttöön ennakoivaan työhön perustuvan turvallisuuden johtamisjärjestelmän, jonka ansiosta henkilöstö on sitoutunut tekemään turvahavaintoja, ja tehtailla järjestetään turvallisuuskierroksia sekä turvavartteja. Jokaisella tehtaalla on ennakoivan turvallisuustyön tavoitteet ja mittarit. Metsä Fibren tuloksellinen työturvallisuuden johtamismalli on laajenemassa myös muiden Metsä Groupin liiketoiminta-alueiden turvallisuuskulttuuriin. Toimintatapa on jo otettu käyttöön Metsä Boardissa. Syvennämme osaamista Henkilöstön osaaminen on tärkeä osa Metsä Fibren vastuullista toimintatapaa. Yhtiö panostaa henkilöstön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Metsä Fibren avainhenkilöohjelman tavoitteena on turvata huipputason avainresurssit ja kilpailukyky tulevaisuuden haasteissa. Ohjelmaa on uudistettu ja terävöitetty, ja se on osa henkilöstön kehittämisprosessia. Tuotantohenkilöstön monitaitoisuusmallin kehittämistä jatkettiin, ja vuonna 212 se on täydessä käytössä tehtailla. Henkilöstön kehittämistä jatkettiin Metsä Fibressä panostamalla osaamiseen syvyyteen. Syväosaamisella taataan tehtaiden edellyttämä käyntivarmuus ja henkilöstön kyky hallita prosesseja hyvin häiriötilanteissa. Yhtiön koko organisaation kattava työyhteisön toimivuustutkimus tehdään vuosittain. Vähennämme ympäristökuormitusta Metsä Fibre toimii aktiivisesti ympäristöasioiden hallinnassa ja ympäristösuorituskyvyn parantamisessa. Yhtiö panostaa laitekantansa ja toimintatapojensa jatkuvaan parantamiseen ja hyödyntää kaikki käyttämänsä raaka-aineet tehokkaasti. Kemin tehtaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset nostavat tehtaan käyntivarmuutta 1 VASTUULLISTA JA KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA
Turvallisuuskehitys tapaturmataajuus, oma henkilöstö: kpl/miljoona työtuntia Ennakoiva turvallisuustyö tehdyt turvallisuushavainnot: kpl 25 2 15 1 5 27 28 29 21 211 27 28 29 21 211 6 5 4 3 2 1 Asukaspaneeli seurasi hajupäästöjä Raumalla ja vähentävät ympäristökuormitusta sekä vesistöön että ilmaan. Äänekoskella on hajukaasujen käsittelyä tehostamalla pystytty alentamaan ilmapäästöjä. Raportointivuonna jokaisella Metsä Fibren tehtaalla vähennettiin COD-päästöjä edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikille ympäristömittareille on asetettu sisäiset tavoitteet, jotka ovat viranomaisten asettamia lupa-arvoja tiukemmat. Selluteollisuus on ollut perinteisesti suuri veden käyttäjä. Vedenkäytön vähentämiseksi Metsä Fibre panostaa laitekantaan ja toimintatapojen jatkuvaan parantamiseen. Työn tuloksena Metsä Fibren tehtaiden jäteveden määrää on pystytty vähentämään 25 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Yhtiö etsii edelleen aktiivisesti teknisiä ratkaisuja, joilla vedenkierrätystä tehtaiden prosesseissa voidaan lisätä. Viihtyisyyshaitta: Asukasosuus, joka koki esiintyneen hajun selvästi häiritsevänä, % 1997 1999 21 26 211 Suomessa ei ole suoraa ohjearvoa hajuille. Tutkimuksen mukaan hajua voidaan pitää merkittävänä viihtyisyyshaittana, kun 25 5 % asukkaista kokee hajun selvästi häiritsevänä. EDELLÄKÄVIJÄ BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMISESSÄ Määrätietoisten investointien ja energiatehokkuustyön ansiosta Metsä Fibre on tehokas bioenergian tuottaja. Kaikki tehtaamme tuottavat energiaa runsaasti enemmän kuin kuluttavat. Viidennes Suomen puuperäisillä polttoaineilla tuotetusta sähköstä syntyy Metsä Fibren sellutehtailla. Tuottamastamme energiasta myymme noin 4 prosenttia hiilidioksidineutraalina sähkönä ja lämpönä. Ylimääräinen sähkö ja lämpö sekä sellunvalmistuksessa syntyvät oheistuotteet tuottavat kymmenen prosenttia Metsä Fibren liikevaihdosta. Metsä Fibre on mukana Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa ja on sitoutunut tehostamaan energiankäyttöään yhdessä muiden Metsä Groupin liiketoimintayksiköiden kanssa. Kestävästi hoidettua raaka-ainetta Tärkein raaka-aineemme on puu, jonka Metsä Group hankkii ja toimittaa kestävästi hoide 2 15 1 5 Raumalla toteutettiin raportointivuonna viidennen kerran asukaspaneelitutkimus, joka selvitti hajun ja hajuhaittojen esiintymistä Metsä Fibren Rauman tehtaan ja Forchemin tuotantolaistosten ympäristössä. Verrattuna aiempien vuosien vastaaviin tutkimustuloksiin sellutehtaalta peräisin olevien hajujen keskimääräinen esiintymistiheys on pysynyt lähes samana, yhdessä prosentissa, ja häiritsevän hajun esiintymistiheys on vähentynyt yhdestä prosentista alle yhteen prosenttiin. Sellutehtaan hajun häiritseväksi kokeneiden asukkaiden osuus nousi lievästi kahdeksasta prosentista kolmeentoista prosenttiin. tuista metsistä. Tiedämme aina puun alkuperän, ja suuri osa käyttämästämme puusta saadaan suomalaisista metsistä. Metsä Fibren sellutehtaiden käyttämästä puusta 82 prosenttia on sertifioitua. Metsä Fibren tehtaat käyttävät täydellä kapasiteetilla noin 12,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Tehtaille tuleva puu hyödynnetään kokonaan. Raaka-aineesta noin puolesta valmistuu sellua, lopusta saadaan bioenergiaa, mäntyöljyä ja tärpättiä. VASTUULLISTA JA KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA 11
SELLUTEHTAIDEN OMINAISPÄÄSTÖT Seuraavissa graafeissa on esitetty Metsä Fibren, muiden suomalaisten ja ruotsalaisten valkaistua sulfaattisellua tuottavien tehtaiden ominaispäästöt. Suomalaisten tehtaiden vuoden 21 päästöluvut ovat Metsäteollisuus ry:n julkaisemia, ja ruotsalaisten tehtaiden luvut on julkaissut Svenska Skogsindustrierna. Kemiallinen hapenkulutus: (COD Cr ) kg/tuotettu tonni Metsä Fibren tehtaat 211 Suomalaiset tehtaat 21 Ruotsalaiset tehtaat 21 4 35 3 25 Joutseno Äänekoski Rauma Kemi 2 15 1 5 Jäteveden orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien määrä: (AOX) kg/tuotettu tonni Metsä Fibren tehtaat 211 Suomalaiset tehtaat 21 Ruotsalaiset tehtaat 21,25 Äänekoski Kemi Rauma Joutseno,2,15,1,5 Fosfori: (P) g/tuotettu tonni Metsä Fibren tehtaat 211 Suomalaiset tehtaat 21 Ruotsalaiset tehtaat 21 7 6 5 4 Kemi Rauma Joutseno Äänekoski 3 2 1 12 SELLUTEHTAIDEN OMINAISPÄÄSTÖT
MAteriaalitase Päästöt ilmaan - Rikki t (SO 2 ) 962 - Typen oksidit t (NO 2 ) 4 7 - Hiilidioksidi, fossiilinen (t) 244 - Hiukkaset (t) 88 Raaka-aineet - Puu (k-m 3 ) 11 84 polttoaineet - Fossiiliset polttoaineet (GWh) 1 64 Vesi - Prosessi ja jäähdytysvesi (m 3 ) 168 Tuotteet * - Sellu (t) 2 25 78 - Mäntyöljy (t) 71 699 - Tärpätti (t) 2 878 - Sahatavara (m 3 ) 196 121 - Sähkö (GWh) 59 - Lämpö (GWh) 998 - Biopolttoaine (GWh) 1 44 * sisältää vain myydyt tuotteet Päästöt veteen - Kemiallinen hapenkulutus COD cr (t) 26 971 - Biologinen hapenkulutus BOD7 (t) 512 - Fosfori (t) 3 - Typpi (t) 368 - AOX (t) 277 Jätteet - Kaatopaikkajäte (t) 48 837 - Ongelmajäte (t) 157 sertifikaatit METSÄ FIBREN SUOMEN TEHTAAT Laatujärjestelmä SFS-EN ISO 91 Ympäristöjärjestelmä SFS-EN ISO 141 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 181 Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä SFS-EN ISO 22 Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä FSC Chain of Custody and Controlled Wood sekä PEFC Chain of Custody ja PEFC-logon käyttö Energiatehokkuusjärjestelmä (EES), EN 161 Kosher-sertifikaatti, Äänekosken tehdas Metsä SVIR Laatujärjestelmä ISO 91 Ympäristöjärjestelmä ISO 141 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 181 Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä FSC Chain of Custody and Controlled Wood sekä PEFC Chain of Custody MATERIAALITASE 13
Ympäristötilinpäätös Tuotanto Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Svir Yhteensä 211 Yhteensä 21 Sellu t 63 35 531 82 567 1 53 213 2 25 78 2 173 264 Sahatavara m 3 196 121 196 121 27 724 Puunkulutus Kokonaispuunkulutus 1 m 3 3 269 2 677 3 112 2 338 48 11 84 11 741 Sertifioitu puu % 77 96 78 94 41 84 82 Päästöt Vesipäästöt Prosessiveden määrä 1 m 3 18 327 18 916 13 95 14 651 181 65 17 64 235 Kiintoaine t 274 332 325 461 8,4 1 4 1 588 Kemiallinen hapenkulutus (COD) t 6 48 7 216 7 615 5 651 8,6 26 971 29 519 Biologinen hapenkulutus (BOD) t 112 147 11 151 1,5 512 623 Fosfori (P) t 9 5 8 9,11 3 29 Typpi (N) t 136 92 67 71 1,6 368 356 AOX t 93 62 71 51 277 293 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi (SO 2 ) t 17 53 146 348 5,3 724 816 TRS (S) t 12 59 1 38 119 74 NOx (NO 2 ) t 1 67 1 44 1 94 76 41 4 7 3 77 CO 2 fossiilinen 1 t 79 66 62 38,3 244 24 CO 2 biopolttoaine 1 t 1 366 1 28 1 192 865 17 4 647 4 576 Hiukkaset t 212 56 113 423 3,8 88 854 Jäte Kaatopaikkajäte t 13 641 216 19 646 15 99 235 48 837 98 769 Ongelmajäte t 39 7 47,43 157 22 Energiankulutus Puupohjaisten polttoaineiden käyttö GWh 3 756 3 322 3 277 2 379 47 12 782 12 585 Fossiilisten polttoaineiden käyttö GWh 392 235 221 216,11 1 64 1 74 Myyty sähkö GWh 115 156 168 82-11 59 676 Myyty lämpö GWh 2 416 38 212 957 1 17 14 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS
Ympäristövaikutusten hallinta Vesipäästöt Vuonna 211 Metsä Fibren neljän sellutehtaan tuotanto oli ennätystasolla. Myös jätevesikuormitus vesistöön säilyi hyvällä tasolla. Orgaanisen happea kuluttavan aineen päästöjä on pystytty raportointivuonna alentamaan kaikilla tehtailla, erityisen ansiokkaasti Joutsenossa ja Kemissä. Jätevesimäärät sekä kiintoaine- ja ravinnepäästöt pysyivät edellisen vuoden tasolla ajoittaisista jätevedenkäsittelyhäiriöistä huolimatta. Fosforimäärä ylittyi kuukausitasolla Joutsenossa ja Äänekoskella. Syinä ylityksiin olivat hetkittäiset tuotantohäiriöt, jotka kohottivat puhdistamolle menevän jäteveden fosforipitoisuutta. Raumalla metsäteollisuuden ja kaupungin yhteispuhdistamolla oli syyskuussa toimintahäiriö, joka johti loppuvuonna lupaehtojen ylityksiin fosfori- ja typpipäästöjen osalta. Ilmapäästöt Tehtaiden hajukaasupäästöt pysyivät ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Kemissä pystyttiin alentamaan rikkidioksidipäästöjä. Äänekoskella hiukkaspäästöt laskivat merkittävästi parantuneen savukaasujen käsittelyn ansiosta. Kemissä esiintyi tuotannon häiriötilanteiden takia jonkin verran hajuhaittoja. Raumalla ongelmat savukaasujen käsittelylaitteissa johtivat yksittäisiin kuukausiluparajojen ylityksiin. väheni merkittävästi verrattuna edellisvuoteen. Syinä olivat hyötykäytön huomattava lisääminen maanrakennusmateriaalina. Vuonna 211 käynnistettiin prosessijätteiden koeluontoinen käyttö viljelymaiden maanparannusaineena. Polttokelpoiset jätteet, primääri- ja biolietteet joko myytiin kuoren ohella polttoaineeksi tai poltettiin tehtaiden kuori- tai soodakattilassa. Kehityshankkeet Joutsenon haihduttamolla käyttöönotettu uusi kanaalistripperi alensi jätevedenpuhdistamolle menevää orgaanista kuormitusta merkittävästi. Prosessimuutokset loivat edellytykset tehtaan vedenkäytön vähentämiselle. Kemissä otettiin käyttöön vuoden 211 lopulla kaustisointilaitos, jolla parannetaan kemikaalien talteenottoa ja alennetaan ilmapäästöjä. Raumalla käyttöön otetulla hapetetun valkolipeän käsittelylaitteistolla pystytään säätämään tehtaan kemikaalitasetta aiempaa tarkemmin. Meesauunin savukaasujen käsittelyä parannettiin uusimalla pesurin käyttökemikaalin syöttölinja. Raportointivuonna toteutettiin viidennen kerran asukaspaneeli, joka seurasi asuinalueilla ilmeneviä sellutehtaan hajuhaittoja. Tehtaan ympäristömeluselvitys päivitettiin ja jätteiden lajittelua selkeytettiin. Raumalla lisättiin sekundäärilauhteen käyttöä prosessivetenä, minkä seurauksena lämpökuorma ja jäteveden virtaus jätevedenpuhdistamolle laskivat. Kaikki prosessissa syntyvä sekundäärilauhde hyödynnetään. Äänekoskella lisättiin laimeiden hajukaasujen käsittelykapasiteettia ja uusia kohteita liitettiin kaasujen keräilyyn. Tehtaan soodakattilan savukaasujen käsittelytehoa parannettiin uusimalla sähkösuotimen erotuskenttä. Äänekoskella valmistui jätevedenpuhdistamon toimintaa parantava kehitysprojekti, jonka avulla ravinnepäästöjen hallintaa parannettiin. Ympäristöinvestoinnit Metsä Fibren Suomen-tehtailla 22 211: Miljoonaa euroa 12 1 8 Jätteiden käsittely Tehtaiden tuotannossa syntyneiden jätteiden määrä aleni raportointivuonna. Samoin kaatopaikoille toimitettavan jätteen kokonaismäärä 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 6 4 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA 15
ympäristöluvat Joutseno Kemi Rauma Äänekoski Jätevesi Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2.12.26, Vaasan hallinto-oikeus 17.12.28 ja Korkein hallintooikeus 5.7.21. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 29.5.27 ja Vaasan hallinto-oikeus 24.1.28. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 31.1.26, Vaasan hallinto-oikeus 21.1.28, Korkein hallinto-oikeus 25.5.21. Itä-Suomen ympäristölupavirasto 7.11.26 ja Korkein hallinto-oikeus 23.1.29. Ilmapäästöt Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2.12.26, Vaasan hallinto-oikeus 17.12.28 ja Korkein hallintooikeus 5.7.21. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 29.5.27 ja Vaasan hallinto-oikeus 24.1.28. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 31.1.26, Korkein hallinto-oikeus 9.2.211. Vaasan hallinto-oikeus 19.11.27. Melu Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2.12.26, Vaasan hallinto-oikeus 17.12.28 ja Korkein hallintooikeus 5.7.21. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 3.9.21. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 31.1.26, Korkein hallinto-oikeus 9.2.211. Vaasan hallinto-oikeus 19.11.27. Kiinteät jätteet Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2.12.26, Vaasan hallinto-oikeus 17.12.28 ja Korkein hallintooikeus 5.7.21. Erillinen kaatopaikkalupa 2.12.27. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 29.5.27 ja Vaasan hallinto-oikeus 24.1.28. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 31.1.26, Korkein hallinto-oikeus 9.2.211. Keski-Suomen ympäristökeskus 3.3.25. sanasto AOX ilmaisee jäteveden eloperäisiin eli orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kokonaiskloorin määrän. BOD 7 eli biologinen hapenkulutus osoittaa, kuinka paljon happea vesistön mikro-organismit kuluttavat tietyn jätevesimäärän hajottamiseen seitsemän vuorokauden aikana. COD Cr eli kemiallinen hapenkulutus on mittayksikkö sille happimäärälle, joka tarvitaan jäteveden kemiallisessa hajottamisessa. Se kuvaa jäteveden hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamaa hapenkulutusta. Hiilidioksidi (CO 2 ) on palamisen tuloksena syntyvä kaasu, jonka kohonneen pitoisuuden ilmakehässä on todettu kiihdyttävän kasvihuoneilmiötä. Peräisin joko bio- tai fossiilisesta polttoaineesta. Hiukkaset ovat ilman epäpuhtauksia, esim. päästön sisältämiä kiinteitä aineita. Kiintoaine tarkoittaa esim. puun kuorinnassa ja massanvalmistuksessa veteen päässyttä puuainesta sekä jäteveden puhdistuksessa kiinteään muotoon muutettuja epäpuhtauksia. Kiintoainetta voidaan poistaa jätevedestä laskeuttamalla tai suodattamalla. N on typen kemiallinen merkki. Typpi on ilman pääkomponentti (n. 79 %). Se on myös vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, joka on peräisin pääasiassa ilmasta ja puuraaka-aineesta sekä eräistä kemikaaleista. Sitä lisätään aktiivilietteen ravinteena tarvittaessa. NO X on typen oksideista käytetty kemiallinen merkki. Typen oksidit syntyvät palamisen yhteydessä puun (ja muun polttoaineen) sisältämästä typestä sekä osin myös ilmassa olevan typen ja hapen reaktiotuotteena. Typen oksideja on savu- ja pakokaasuissa. Ne muodostavat happamoittavia ja rehevöittäviä yhdisteitä. P on fosforin kemiallinen merkki. Fosfori on vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine. Se on peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta. Sitä myös lisätään biologisessa jätevedenpuhdistamossa aktiivilietteen ravinteeksi. Rikkidioksidi (SO 2 ) on rikkiä sisältävien polttoaineiden palamistuotteena syntyvä kaasu. Kun rikkidioksidi reagoi ilmassa veden ja hapen kanssa, syntyy rikkihappoa ja -hapoketta, jotka sateen mukana maaperään tullessaan happamoittavat sitä. TRS (Total Reduced Sulphur) tarkoittaa pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, mm. sulfaattisellutehtaista ilmaan pääseviä erittäin pienissä pitoisuuksissa haisevia yhdisteitä. 16 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA
YhteYstiedot Metsä Fibre Oy PL 3 22 Metsä Revontulentie 6, 21 Espoo puh. 1 4612 faksi 1 469 442 www.metsafibre.fi tehtaat suomessa Metsä Fibre Oy Joutsenon tehdas 5412 Pulp puh. 1 466 5499 faksi 1 466 5378 Metsä Fibre Oy Kemin tehdas 942 Kemi puh. 1 466 1999 faksi 1 466 1876 Metsä Fibre Oy Rauman tehdas PL 165 2611 Rauma puh. 1 466 8999 faksi 1 466 899 Metsä Fibre Oy Äänekosken tehdas 441 Äänekoski puh. 1 466 2999 faksi 1 466 255 MyyntikOnttOrit Metsä Fibre GMbh Burgstrasse 2-4 65183 Wiesbaden Germany puh. +49 611 992 15 faksi +49 611 992 1599 Metsä Fibre shanghai Representative Office Unit 116, HSBC Building, Shanghai ifc 8 Century Avenue Pudong New Area Shanghai 212 China puh. +86 21 512 799 faksi +86 21 512 797 Metsä Fibre s.r.l. Corso di Porta Nuova 15/A 2121 Milano Italy puh. +39 2 76 9778 faksi +39 2 784 312 saha Venäjällä Metsä svir 187742, Leningradskaja oblast Podporozhskij raion Poselok gorodskogo tipa Vazhiny ulitsa Karjernaja, No. 48 Russia puh. +7(812) 38 51 66 faksi +7(812) 38 51 79 tietoja julkaisusta Paperit Kannet: Carta Integra 19 g/m 2 Vuosiraportti: Galerie Art Silk 15 g/m 2 Graafinen suunnittelu ja taitto: Zeeland Branding Oy Kuvat: Metsä Fibren kuvapankki, Aleksi Koskinen, Seppo Samuli Paino: Erweko Oy
Metsä fibre pl 3 22 metsä puh. 1 4612 www.metsafibre.fi