Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Samankaltaiset tiedostot
Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä


HAVUMETSÄN LATVUSPEITON MITTAAMINEN JA ENNUSTAMINEN PUUSTOTUNNUKSISTA. Lauri Korhonen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Biomassatulkinta LiDARilta

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Fysikaaliset menetelmät metsien kaukokartoituksessa

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

METSIKÖN RAKENTEEN VAIKUTUS SÄTEILYN SAMMUMISKERTOIMEEN

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Legenda kertoo, että tiedustelusatelliittien avulla

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

VMI kasvututkimuksen haasteita

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

Metsänkasvatuksen eri vaiheissa tehtävät metsänhoitotoimet

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Metsänmittausohjeita

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Jos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin.

Kaupunkimallit

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Laserkeilauksen ja kuvauksen tilaaminen

Metsän kaukokartoituksen perustutkimus?

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

MARV Metsikkökoealaharjoitus

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla?

Viimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Kirjallisuuskatsaus puustotunnusten mallinnukseen laserkeilausaineistojen

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet

Grä sbö len tuulivöimähänke: Kuväsövitteet

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Louen tuulivoimapuisto

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Metsätieteiden kenttäkurssi (FOR110) Hyytiälä 2016 Hyde-info

Lineaarialgebra b, kevät 2019

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

TIHEÄPULSSISEN LASERAINEISTON VERTAILUTESTI

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset

Dynaamiset regressiomallit

PYÖRÄHDYSKAPPALEEN PINTA-ALA

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Forest Big Data -tulosseminaari

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa

Transkriptio:

Lauri Korhonen Kärkihankkeen latvusmittaukset

Latvuspeittävyys ( canopy cover ) Väljästi määriteltynä: prosenttiosuus jonka latvusto peittää maanpinnasta Tarkasti määritettynä*: se osuus määräalasta, jonka latvusten pystysuuntainen projektio peittää, kun vain latvusten väliset aukot huomioidaan Periaatteessa puun koolla ei ole väliä *Gschwantner, T., Schadauer, K., Vidal, C., Lanz, A., Tomppo, E., di Cosmo, L., Robert, N., Duursma, D.E. & Lawrence, M. 2009. Common tree definitions for national forest inventories in Europe. Silva Fennica 43(2): 303 321.

Latvussulkeuma ( canopy closure ) tai aukkoisuus Jos latvuspeittävyys määritetään valokuvilta, lopputulos ei itse asiassa ole latvuston peittämä ala pystysuunnassa, vaan kyseessä on keskusprojektio Puut kaatuvat kuvan keskustaa kohden, myös latvojen sivut näkyvät Tästä syystä suositellaan* että avauskulmallisia mittalaitteita käytettäessä lopputulokseen tulisi viitata eri käsitteellä (canopy closure tai latvussulkeuma) Eri mittausgeometria, latvuston sisäiset aukot havaitaan *Jennings et al. 1999. Assessing forest canopies and under-storey illumination: canopy closure, canopy cover and other measures. Forestry 72(1): 59 74.

Digikamera mittavälineenä Latvuspeittomittauksiin digipokkari (vaakatason avauskulma n. 50-55 ) Latvussulkeumaa (tai lehtialaindeksiä) mitattaessa järjestelmäkamera ja 180 kalansilmälinssi Valitaan kuvapisteet koealalta, otetaan ylöspäin suunnattu kuva Analyysivaiheessa valitaan (automaattisesti) kynnysarvo, joka erottaa taivas- ja latvuspikselit Latvusten sisäiset aukot näkyvissä => peitettävä

Latvuskuva-analyysi

Lehtialaindeksi (LAI) Kasvillisuuden lehtien toispuoleinen pinta-ala per neliömetri (m 2 /m 2 ) Kuvaa metsän kasvukykyä ja terveydentilaa Prosessipohjaiset kasvumallit Ekosysteemin perustuotanto ja hiilitase Vaikuttaa metsän heijastussuhteeseen Esim. muutostulkinta satelliittidatasta (mm. MODIS) Suora mittaus: poimitaan lehdet/neulaset ja mitataan niiden pinta-ala Tarvitaan epäsuoria menetelmiä! Yleensä LAI määritetään esim. kalansilmäkuvilta aukkoisuuden perusteella Oletetaan että lehdet ovat jakautuneet latvustoon tasaisesti ja satunnaisissa suunnissa Oikeammin pitäisi puhua PAI:stä (Plant Area Index), koska myös rungot, oksat ym. ovat yleensä mukana aukkoisuutta laskettaessa Havumetsissä neulasten tilajärjestys on erittäin ryhmittynyt, joten todellista lehtialaa estimoitaessa tarvitaan korjauskerrointa kuvilta saatavan Effective LAI :n muuntamiseksi "todelliseksi"

LAI:n määrittäminen kalansilmäkuvilta Latvusto ajatellaan homogeenisena väliaineena, jolloin valonsäteen todennäköisyys päästä läpi riippuu eksponentiaalisesti sen latvuston läpi kulkemasta matkasta exp( G( ) LAI / sin( )) T i T i = aukkoisuus (kehällä n) G = lehtikulmaa kuvaava funktio = zeniittikulma G-funktiosta päästään eroon kun latvusto havaitaan koko kulmavälillä 0-90 Jota käytännössä approksimoidaan summalla

Latvuspeittävyyskartta laserilla

Latvuksen mittaaminen laserkeilaimella (DR) Oletus: kaiut joiden korkeus >= 1.3 m tulevat latvuksista

Miten erilaiset laserindeksit korreloivat maastomitatun latvuspeiton ja sulkeuman kanssa? f _ veg FCI Single canopy Single All First First canopy All l _ veg LCI Single canopy Single All Last Last canopy All fl _ veg SCI Single canopy Single All 0.5( 0.5( First First canopy All Last Last All canopy ) )

Tulokset: latvuspeitto, Koli 2005 LiDAR

Tulokset: latvussulkeuma 30, Hyytiälä 2007 laserdata

Tulokset: latvussulkeuma 150, Hyytiälä 2007 laserdata

Tulokset: lehtialaindeksi

Hyytiälän kokoaaltolaserkeilaus 2010

Maastomittaukset Hyytiälässä 2011 Aiemman latvussulkeuma/lai-tulkinnan toisto kokoaaltodatalla Kalansilmäkuvaukset 12 kuvaa/koealaa Latvussulkeuma 30 : 50-100 kuvaa/koeala Pieni joukko koepuita mitataan tarkasti Pituus Latvusraja Latvuksen pystysuuntainen muoto Latvuksen säde (ainakin 4 suuntaa) Valonläpäisy!

Maastomittaukset Hyytiälässä 2011 Pulssien lentoratatiedot tunnetaan Pyritään ottamaan kuvia valittujen pulssien lentolinjalta Kameran linssifunktio ja asento määritettävä Kameran sijainti mahdollista määrittää 10-30 cm tarkkuudella suuntimalla tarkasti paikannettujen puiden avulla Mahdollisesti myös koepuiden mallinnusta lähifotogrammetrian keinoin