FOTONIIKKA JA MODERNIT KUVANTAMISMENETELMÄT TUTKIMUSOHJELMA SUOMEN AKATEMIA 2010-2013 Ohjelmamuistio 17.12.2008 1
SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 ESIPUHE... 3 1. TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA... 4 2. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET... 5 3. TUTKIMUSOHJELMAN AIHEALUEET... 5 3.1 Optiset materiaalit ja vuorovaikutusprosessit... 6 3.2 Uudet kuvantamistekniikat... 6 3.3 Bio- ja lääketieteellinen fotoniikka... 6 4. TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTUS... 7 4.1 Ohjelman rahoitus... 7 4.2 Kansallinen yhteistyö... 7 4.3 Kansainvälinen yhteistyö... 7 4.4 Aikataulu... 7 4.5 Ohjelman johtoryhmä... 8 4.6 Ohjelman koordinointi... 8 4.7 Loppuarviointi... 8 5. HAKUMENETTELY JA HANKKEIDEN ARVIOINTIKRITEERIT... 9 5.1 Aiehakemukset... 9 5.1.1 Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus... 9 5.1.2 Konsortion aiehakemus...10 5.2 Varsinaiset hakemukset...10 5.2.1 Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus...10 5.2.2 Konsortion johtajan varsinainen hakemus...10 5.2.3 Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus...11 5.3 Arviointikriteerit...11 6. LISÄTIETOJA...11 2
ESIPUHE Suomen Akatemian hallitus päätti kokouksessaan 3.10.2006 vuosien 2008-2011 toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä myöntää neuvotteluoikeuden Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät - tutkimusohjelman valmistelemiseksi. Tutkimusohjelman valmistamiseen nimettiin asiantuntijaryhmä heinäkuussa 2007. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi professori Timo Jääskeläinen (Joensuun Yliopisto, fysiikan laitos, Suomen Akatemia luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta), varapuheenjohtajana professori Tatu Juvonen (Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, SA terveyden tutkimuksen toimikunta) sekä jäseninä professori Reijo Lahti (Turun yliopisto, biokemian laitos, biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta), professori Tuula Salo (Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedkunta, SA terveyden tutkimuksen toimikunta) ja professori Kaisa Sere (Åbo Akademi, tietojenkäsittelytieteen osasto, SA luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta). Valmisteluryhmän kutsuttuina asiantuntijoina valmisteluun osallistuivat lisäksi professori John Eriksson (Åbo Akademi), professori Ari T. Friberg (Teknillinen korkeakoulu), professori Pekka Hänninen (Turun yliopisto), professori Elina Ikonen (Helsingin yliopisto), professori Matti Kaivola (Teknillinen korkeakoulu), professori Risto Myllylä (Oulun yliopisto), vanhempi tutkija Tapio Niemi (Tampereen teknillinen yliopisto), professori Markus Pessa (Tampereen teknillinen yliopisto) sekä professori Matti Pietikäinen (Oulun yliopisto). Ryhmä kokoontui kolme kertaa sekä työskenteli sähköisten viestimien välityksellä. Suomen Akatemian hallitus on varannut tutkimusohjelmaan 9 miljoonaa euroa hankkeiden rahoittamiseksi vuosina 2010-13. Suomen Akatemiasta ohjelmaan osallistuvat luonnontieteiden ja tekniikan, biotieteiden ja ympäristön sekä terveyden tutkimuksen toimikunnat ja ohjelman kesto on neljä vuotta. 3
1. TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA Fotoniikka on termi, jota käytetään nykyisin yleisesti optiikan ja optoelektroniikan yhteisnimenä. Fotoniikka tutkii valon tuottamista, havaitsemista ja valon kulun ohjailua. Fotoniikan tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena on, että valoa voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää niin teollisuudessa kuin ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Fotoniikkaan liittyy oleellisena osana soveltaminen, mikä ilmenee myös ylläolevasta määritelmässä. Kyse ei siis ole yksinomaan signaalin havaitsemisesta, vaan myös sen saattamisesta muotoon, jossa signaalin sisältämä tieto on tulkittavissa ja käytettävissä sovelluksen tarvitsemalla tavalla. Eräs laajimmista tämän soveltavan fotoniikan osa-alueista on kuvantaminen. Ala on syntynyt monitieteisen vuorovaikutuksen kautta, mutta sen juuret ovat vahvasti fysiikassa. Nykyään alalla toimii fyysikkoja, insinöörejä, kemistejä, tietotekniikan asiantuntijoita, lääkäreitä, biotieteilijöitä ja jopa psykologeja. Toisaalta kaikki ihmiset ovat päivittäin tekemisessä fotoniikkatuotteiden kanssa, joita ilman nykyihmiskunta olisi varsin erilainen. Fotoniikan ja kuvantamisen tiede- ja teknologiahankkeilla on ja tulee jatkossakin olemaan kasvava yhteiskunnallinen merkitys ne edustavat nopeimmin kasvavia teollisuuden aloja niin maailmalla kuin myös Suomessa. Vuosina 2005-2006 toteutetussa Suomen Akatemian ja Tekesin Finnsight 2015 ennakointihankkeessa eri alojen johtavat asiantuntijat tarkastelivat suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan vaikuttavia muutostekijöitä, tunnistivat innovaatio- ja tutkimustoimintaan kohdistuvia tulevaisuuden haasteita ja analysoivat tieteeseen, teknologiaan, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan kytkeytyviä osaamisalueita. Tulevaisuuden kannalta merkittäviksi katsottujen osaamisalueiden joukosta löytyy useita, jotka kytkeytyvät fotoniikan ja kuvantamisen osa-alueeseen. Samoin valtioneuvoston asettamassa strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) aihealueista sekä tieto- ja viestintäteknologia, energia, metsä että terveys ja hyvinvointi-aihealueilla on liityntä fotoniikkaan ja kuvantamiseen. Näköpiirissä on uudenlaisten kuvantamistarpeiden syntyminen elektroniikan kasvavan integrointiasteen, lyhyen kantaman radiotietoliikenteen kehittymisen sekä mikro- ja nanoteknologioita hyödyntävien valmistusmenetelmien pohjalta. Yhdistettynä laskennallisiin ratkaisuihin ja kuvatiedon tulkintamenetelmiin näistä voi syntyä todellisia ympäristöön integroitavissa olevia näköantureita. Vastaaviin ratkaisuihin on pyritty aiemmin perinteisin tekniikoin, mutta perinteisillä menetelmillä ei päästä massatuotettaviin äärimmäisen pienen tehonkulutuksen toteutuksiin. Uusien valmistusmenetelmien käyttö kuvantavien antureiden valmistukseen vaatii vastaavia, jopa tällä hetkellä ennakoimattomissa olevia innovaatioita myös laskennallisten ratkaisujen osalta, millä on vääjäämättä vaikutusta myös tulkintamenetelmien kehitykseen. Tavoitelluilla teknologoilla voi olla soveltamispotentiaalia hyvin laajasti. Fotoniikka-alalla Eurooppa on ollut pioneeriasemassa ja sellaisena myös halutaan pysyä. Alan kehittämistä koordinoimaan on perustettu eurooppalainen teknologiayhteisö (Technology Platform) Photonics21, joka tavoitteena on Euroopan kehittäminen johtavaksi tekijäksi määrittelemillään alueilla, joiden tutkimuksessa fotoniikka näyttelee merkittävää roolia 1 tieto-, kuvantamis- ja viestintätekniikka valaistus- ja näyttöteknologiat tuotanto- ja valmistusteknologiat sekä laatu biologiset tieteet ja terveydenhuolto turvallisuus ja luotettavuus 1 Photonics21 - European Technology Platform Towards a Bright Future for Europe, Strategic Research Agenda in Photonics 4
Alojen välillä on paljon välttämätöntä päällekkäisyyttä. Yhteisö pyrkii koordinoimaan tutkimus- ja kehitysaktiviteetteja Euroopassa kattaen kaikki tutkimuksen ja kehityksen osa-alueet koulutuksesta, perus- ja soveltavasta tutkimuksesta aina valmistukseen ja sovelluksiin. EU:n seitsemännessä puiteohjelmassa fotoniikkaan liittyvää tutkimusta tehdään tieto- ja viestintäteknologian (ICT) sekä nanotiede, materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät (NMP) ohjelmissa. Suurten eurooppalaisten maiden lisäksi keskeisiä vaikuttajia alalla ovat Japani ja Yhdysvallat. Suomen asema alan perustutkimuksessa on varsin hyvä, ja joillakin aloilla se edustaa maailman kärkitasoa. Fotoniikan tutkimuksen relevanssi ja ajankohtaisuus ovat siis hyvät ja Suomen Akatemian käynnistämä tutkimusohjelma tulee tärkeään aikaan tukemaan suomalaisen tutkimustiedon ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta. 2. TUTKIMUSOHJELMAN TAVOITTEET Tutkimusohjelman aihealueet on valittu siten, että ohjelma kattaa monipuolisesti kuvantamisprosessin osaalueet optisen signaalin synnystä valon ja materiaalin vuorovaikutukseen ja sen käyttöön sovelluksissa. Erityisenä sovellusalueena tutkitaan fotoniikan menetelmiä bio- ja lääketieteen tarpeisiin. Aihealueet on kuvattu luvussa 3. Korkeatasoisen tieteellisen tiedon tuottamisen lisäksi ohjelman avulla pyritään syventämään toimivaa vuoropuhelua tutkijoiden ja teollisuuden toimijoiden välillä perustutkimuksen suuntaan. Samalla luodaan mekanismeja uuden tiedon nopealle ja tehokkaalle hyödyntämiselle. Ohjelmalla tuetaan alan tohtorikoulutusta ja myöhempää tutkijanuraa sekä lisätään tutkijoiden kansainvälistä verkottumista ja kansallista monitieteistä yhteistyötä. Tutkimusohjelman ensisijaisina tavoitteina ovat: tuottaa kansainvälisesti merkittävää tutkimustietoa fotoniikan eri osa-alueilla ohjata suomalaista tutkimusta innovatiivisten fotoniikan ja kuvantamisen menetelmien ja kokonaisratkaisujen kehittämiseen vahvistaa tieteellistä osaamista ja tutkimusympäristöjä niillä osa-alueilla, jotka edistävät fotoniikan tutkimuksen kehittymistä Suomessa Tavoitteina ovat myös: uusien monitieteisten tutkimusryhmien ja tutkimuksen kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen syntyminen tutkijakoulutettavien ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen tutkimuksen ja teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen alan suomalaisen tutkimuksen saattaminen kansainväliselle huipulle joillakin tutkimuksen osa-alueilla 3. TUTKIMUSOHJELMAN AIHEALUEET Ohjelma kattaa laaja-alaisesti fotoniikan osa-alueet sähkömagneettisen säteilyn ja aineen välisestä vuorovaikutuksesta, näyttö- ja valaistusteknologioista signaalin havaitsemiseen liittyvistä ilmaisinteknologioista uusien kuvantamistekniikoiden kautta sovelluksien tutkimukseen. Ilmaisinteknologioissa voidaan kehittää ja tutkia uusia optisesti herkkiä materiaaleja sekä vuorovaikutusprosesseja. Uudet kuvantamistekniikat voivat liittyä esimerkiksi kuvasignaalien rekisteröintiin, tallentamiseen tai analysointiin myös mallintamista hyödyntäen. Erityisinä sovellusalueina ohjelman piiriin kuuluu fotoniikkatekniikoiden hyödyntäminen bio- ja lääketieteissä. Hakijoita kannustetaan tieteiden välisiin hanke-ehdotuksiin. Tutkimusohjelman aihealueet jakautuvat kolmeen päälohkoon: Optiset materiaalit ja vuorovaikutusprosessit Uudet kuvantamistekniikat 5
Bio- ja lääketieteellinen fotoniikka 3.1 Optiset materiaalit ja vuorovaikutusprosessit Perustutkimuksen lisäksi optisten materiaalien tutkimuksella ymmärretään tässä yhteydessä laajasti tutkimus, jolla tavoitellaan fotoniikan sovelluksissa tarvittavien materiaalien kehittämistä. Tutkittavat ilmiöt voivat olla lineaarisia tai epälineaarisia. Ne voivat olla nano- tai mikromittakaavassa tai materiaalin sisässä tapahtuvia ilmiöitä, joilla voidaan tuottaa ja prosessoida valoa. Materiaalit voivat olla biologisia, epäorgaanisia tai orgaanisia. Materiaalien sisäisiä rakenteita tai pintarakenteita voidaan modifioida niin, että ne ohjaavat valoa halutulla tavalla tai tuottavat valoa. Vastaavasti valoherkkien materiaalien ominaisuuksien muokkaaminen voi olla tutkimuksen kohteena. Esimerkkeinä aihepiiriin sopivista tutkimuskohteista ovat Optisesti aktiivisten materiaalien tutkimus, esimerkkeinä metamateriaalit ja optisesti herkät biomateriaalit Koherenssin, polarisaation ja kvantti-ilmiöiden käyttö kuvantamisessa Näyttö- ja valaistusteknologiat Funktionaaliset materiaalit 3.2 Uudet kuvantamistekniikat Uusilla kuvantamistekniikoilla tarkoitetaan tekniikoita, jotka hyödyntävät esimerkiksi spektroskopiaa, koherenssia, polarisaatiota tai muuta lisätietoa, jonka johdosta informaatiota joudutaan käsittelemään moniulotteisena (erotuksena 2-ulotteiseen kuva-aineistoon). Paikka- ja aikaresoluution parantaminen tunnetuissa kuvantamismenetelmissä on myös keskeistä, kun sovelluksissa pyritään reaaliaikaiseen solu- ja molekyylitason ilmiöiden kuvantamiseen. Tällainen kuvainformaatio saattaa suuren tietomäärän vuoksi vaatia uudenlaista signaalin käsittelyä sekä kuvan pakkaustekniikoiden ja tiedon siirron menetelmien kehittämistä. Vastaavasti on kehitettävä menetelmiä kuva-aineiston tulkintaan ja lajitteluun. Uudet kuvantamistekniikat eivät välttämättä ole rajoitettuja optisen alueen signaaliin, vaan menetelmien geneerisyyden vuoksi niitä voidaan soveltaa myös muihin vastaavalla tavalla käsiteltäviin havaintoihin. Aihekokonaisuuden alateemoja voivat olla uusia mittauksia hyödyntävien menetelmien kehittäminen sekä lähikenttäilmiöt kuvainformaation pakkaaminen, tallennus, lajittelu ja tunnistaminen Lääketieteestä ja yleisesti biotieteistä syntyvien biologisesti relevanttien sovellusaiheiden kuvantamistarpeiden ratkaiseminen läsnä-älyn (ubiikkiteknologiat) sovelluksista syntyvät uudet kuvantamisen menetelmät 3.3 Bio- ja lääketieteellinen fotoniikka Biofotoniikalla ymmärretään fotoniikkatekniikoiden käyttöä bio- ja lääketieteissä. Tällaisessa erityiseen sovellukseen liittyvässä tutkimuksessa yhdistyy luontevasti monitieteinen lähestyminen annetun ongelman ratkaisemiseksi. Mahdollisia esimerkkejä tutkimuskohteista fotonidiagnostiikka ja -terapia optiset manipulaattorit (optiset pinsetit, objektien muokkaaminen ja tuhoaminen) 6
uudet lähestymistavat reaaliaikaiseen elävien objektien kuvaamiseen ja liikkuvien kohteiden seuraamiseen (elinkuvantamiset, yksittäisten molekyylien seuraaminen ja kuvaaminen) uudet menetelmät lääketieteellisessä diagnostiikassa ja solubiologian sovelluksissa 4. TUTKIMUSOHJELMAN TOTEUTUS 4.1 Ohjelman rahoitus Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät on Suomen Akatemian rahoittama tutkimusohjelma. Ohjelmaa koordinoi Akatemiassa ohjelmapäällikkö. Tutkimusohjelma on suunniteltu nelivuotiseksi ja rahoitettavaksi vuosina 2010 2013. Suomen Akatemian hallitus on myöntänyt yhdeksän miljoonaa euroa ohjelmalle. 4.2 Kansallinen yhteistyö Tutkimusohjelma linkittyy Tekesin rahoittamaan toiminnallisten materiaalien tutkimusohjelmaan sekä kuvantamisen aihepiiriin mm. Pharma-ohjelmassa. Käytännön yhteistyö järjestetään ohjelman johtoryhmän kautta. Tutkimusohjelma sivuaa Suomen Akatemian käynnissä olevia nanotieteen (FinNano, 2007-2010) ja kestävän energian (SusEn, 2008-2011) tutkimusohjelmia sekä samanaikaisesti käynnistyvää Laskennalliset tieteet-tutkimusohjelmaa. 4.3 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisellä rahoitusyhteistyöllä pyritään parantamaan suomalaisen tutkimuksen aktiivisia ulkomaan kontakteja. Suomen Akatemian keskeisiä yhteistyömaita ovat lähivuosina Intia, Japani, Kiina ja Venäjä sekä Kanada, Yhdysvallat, Brasilia ja Chile, joiden kanssa vahvistetaan tutkimuksen rahoittajien välistä yhteistyötä. Tieteellisten toimikuntien kautta on ehdotettu fotoniikan alan yhteistyötä näistä maista Brasilian, Intian, Japanin, Kiinan ja Venäjän kanssa. Brasilian, Japanin ja Kiinan kanssa ohjelmaan liittyvät yhteishaut toteutuisivat vuonna 2009. Lisäksi vuodelle 2009 suunniteltu ERA-NET (ERA-Neuron) haku liitettäneen tutkimusohjelmaan. Venäjän kanssa on alustavasti neuvoteltu yhteishankkeista ja mahdollisesta yhteishausta vuonna 2010. Yhteistyö muiden maiden kanssa on myös mahdollista ja kannatettavaa. 4.4 Aikataulu Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita vuosina 2010-2013. Hankkeiden rahoituskausi alkaa viimeistään 1.1.2010 ja päättyy viimeistään 31.12.2013. Tutkimusohjelma arvioidaan vuonna 2014. Tutkimusohjelmassa on kaksivaiheinen haku. Ensimmäisen vaiheen aiehakemukset tulee toimittaa Suomen Akatemiaan 30.1.2009 klo 16.15 mennessä. Ohjelman johtoryhmä valitsee aiehakemuksien joukosta tieteelliseen laatuun, ohjelman tavoitteisiin ja ohjelmakokonaisuuteen parhaiten sopivimmat hankkeet, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset 15.5.2009 klo 16.15 mennessä. Rahoitettavien tutkimushankkeiden rahoituskausi alkaa 1.1.2010. Kansainvälisten yhteishakujen alustava aikataulu on seuraava. Vuonna 2009 toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ohjelmaan liittyvät kahdenväliset yhteishaut Brasilian (mikro- ja optoelektroniikka), Kiinan (signaalinkäsittely) ja Japanin (toiminnalliset materiaalit) sekä ERA-Neuron ERA-NET:in kanssa (neurotieteen kuvantaminen). Vuodelle 2010 valmistellaan hakua Venäjän kanssa. Näiden lopulliset aihepiirit ja aikataulut täsmentyvät myöhemmin ja niistä tiedotetaan tutkimusohjelman www-sivuilla www.aka.fi/fotoniikka. 7
4.5 Ohjelman johtoryhmä Tutkimusohjelmaa johtava ohjelman johtoryhmä koostuu Akatemian toimikuntien jäsenistä, ohjelmaan osallistuvien muiden rahoittajien edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Ohjelman johtoryhmän kokouksiin voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita. Ohjelman johtoryhmän kokoonpano on nähtävissä tammikuussa 2009 ohjelman www-sivuilla www.aka.fi/fotoniikka. Ohjelman johtoryhmän tehtävänä on: johtaa ja valvoa ohjelmaa, valmistella hakemusten arviointiprosessi, tehdä vastuullisille rahoittajaorganisaatioille esitys rahoitettavista hankkeista, tarvittaessa ehdottaa tieteellisille toimikunnille ja muille rahoittajille ohjelmaa täydentäviä hakuja ja/tai lisärahoitusta, tehdä esityksiä ohjelmaan myöhemmin liitettävistä hankkeista, suunnitella ja organisoida ohjelman loppuarviointi, ohjata ja tukea ohjelman koordinaatiota sekä edistää tutkimustulosten hyödyntämistä. 4.6 Ohjelman koordinointi Tutkimusohjelma pyrkii kaikin tavoin tukemaan ja edistämään ohjelmaan valittujen tutkimushankkeiden kehittymistä ohjelmakokonaisuudeksi aktiivisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. Ohjelmaan valittavien hankkeiden johtajilta edellytetään, että he sitoutuvat ohjelman tavoitteisiin, yhteiskunnallisten vaikutusten edistämiseen ja toimivat aktiivisesti yhteistyössä ohjelman aikana ja arvioitaessa ohjelman tuloksia sen päätyttyä. Ohjelmaan valittujen hankkeiden vastuullisen johtajan tulee: vastata ja raportoida hankkeen tieteellisestä edistymisestä ja rahoituksen käytöstä ohjelmakoordinaation ja rahoittajien ohjeiden mukaisesti (ml. vuosiraportit ja loppuraportit); huolehtia että he itse ja/tai tutkimusohjelmasta rahoitusta saavat tutkijat osallistuvat ohjelman järjestämiin tapaamisiin, seminaareihin ja työpajoihin sekä edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä ohjelman tutkimusryhmien välillä; osallistua tutkimusohjelman katsausten synteesien ja tiedotusmateriaalin tuottamiseen; levittää aktiivisesti tietoa ohjelman edistymisestä ja tuloksista julkisilla ja tieteellisillä foorumeilla. Tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö pyrkii yhteistyössä hankkeiden kanssa edistämään ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ohjelmapäällikkö koordinoi tiedonkulkua ja edistää tutkijoiden yhteistyötä hankkeiden välillä. Yhteiset seminaarit, työpajat, tutkijankoulutustilaisuudet ja sähköiset viestintävälineet ovat keskeisiä kommunikointikeinoja. Tutkimusohjelman ohjelmakoordinaatiosta vastaa Suomen Akatemia ja ohjelmapäällikkö FT Anssi Mälkki. 4.7 Loppuarviointi Tutkimusohjelman toteutus ja tuloksellisuus arvioidaan ohjelman päätyttyä. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. seuraavat asiat: ohjelman tavoitteiden toteutuminen tutkimusohjelman toteutus (koordinaatio, ohjelman johtoryhmän rooli, osallistuminen ohjelmaan) ohjelmassa saavutettujen tulosten tieteellinen laatu, tulokset ja vaikutukset, tulosten integrointi ja synteesin tekeminen ohjelmatasolla 8
ohjelman tieteellisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden toteutuminen, tutkijankoulutus ja tutkijanuran edistäminen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, ohjelman tiedotustoiminta. Rahoitettavien tutkimusryhmien tulee raportoida hankkeensa edistymisestä vuosittain tai ohjelman johtoryhmän päättämällä tavalla sekä toimittaa hankkeen päätyttyä loppuraportti Suomen Akatemiaan. Raporteista tulee ilmetä mm. hankkeessa tuotetut tieteelliset julkaisut ja ohjelman puitteissa suoritetut opinnäytetyöt. 5. HAKUMENETTELY JA HANKKEIDEN ARVIOINTIKRITEERIT Tutkimusohjelman haku on kaksivaiheinen. Aiehakemus jätetään sähköiseen asiointiin viimeistään 30.1.2009 klo 16.15. Hakuaika on ehdoton. Hakemus liitteineen laaditaan englanniksi ja tehdään osoitteessa www.aka.fi > Tutkijalle > Kirjaudu sähköiseen asiointiin. Valitse Uusi hakemus > Haun nimi Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät. Varsinaiseen hakuun kutsuttavat hankkeet valitaan aiesuunnitelmien perusteella maaliskuun 2009 alkuun mennessä. Hakijat, joilta pyydetään varsinainen hakemus, voivat jättää sen Akatemian sähköiseen asiointiin aikaisintaan 20.4.2009. Tutkimusohjelmahaun varsinaisten hakemusten jättämisaika päättyy 15.5.2009 klo 16.15. Hakuaika on ehdoton. Tutkimusohjelmasta voivat hakea rahoitusta sekä yksittäiset tutkimusryhmät että useamman tutkimusryhmän muodostamat konsortiot. Haku on kaksivaiheinen. Haettaessa rahoitusta Akatemialta tulee noudattaa: 1. Akatemian tammikuun 2009 hakuilmoituksessa olevia kaikkia hakuja koskevia ohjeita 2. Yksityiskohtaisia hakemuksen jättämistä koskevia ohjeita www.aka.fi > Tutkijalle > Hakeminen > Hakuohjeet 3. Yksityiskohtaisia hakemuksen liitteiden muotoa ja pituutta koskevia ohjeita www.aka.fi > Tutkijalle > Hakeminen > Hakemuksen liitteet 4. Tätä tutkimusohjelmamuistiota 5.1 Aiehakemukset Akatemian sähköinen asiointi avautuu 5.1.2009 ja aiehakemukset on jätettävä asioinnin kautta viimeistään 30.1.2009 klo 16.15. Hakuaika on ehdoton. Hakemukseen liitetään vain pyydetyt liitteet ja niiden on oltava Akatemian ohjeiden mukaisia. Aievaiheen hakemusten arvioinnin kriteereinä ovat hankeen sopivuus tutkimusohjelman aiheeseen, ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen sekä hanke-esityksen uutuusarvo ja hyödynnettävyys. Akatemia tekee päätökset maaliskuun 2009 alkuun mennessä varsinaiseen hakuun pyydettävistä hakemuksista. Akatemia tiedottaa tästä nettisivuillaan ja ilmoittaa päätöksestä kirjallisesti hakijoille. 5.1.1 Yksittäisen tutkimusryhmän aiehakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: aiesuunnitelma, enintään neljä sivua vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua 9
hakijan julkaisuluettelo, jonka pituutta ei rajoiteta. Hakijaa pyydetään korostamaan tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua. 5.1.2 Konsortion aiehakemus Vain konsortion johtaja jättää aiehakemuksen. Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: konsortion aiesuunnitelma, enintään kuusi sivua konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua 5.2 Varsinaiset hakemukset Sähköinen asiointi toiseen hakuvaiheeseen kutsutuille hankkeille avautuu 20.4.2009 ja hakuaika päättyy 15.5.2009 klo 16.15. Hakuaika on ehdoton. Hakemukseen liitetään vain pyydetyt liitteet ja niiden on oltava Akatemian ohjeiden mukaisia. 5.2.1 Yksittäisen tutkimusryhmän varsinainen hakemus Sähköinen hakemuslomake Hakemuksen liitteet: abstrakti, enintään yksi sivu tutkimussuunnitelma, enintään 12 sivua vastuullisen johtajan ansioluettelo, enintään neljä sivua/tutkija vastuullisen johtajan julkaisuluettelo, jossa korostettuna tutkimussuunnitelman kannalta 10 merkittävintä julkaisua eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa edistymisraportti vastuullisen johtajan Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu. 5.2.2 Konsortion johtajan varsinainen hakemus Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain konsortion johtajan oman tutkimusryhmän osalta. Hakemuksen liitteet: konsortio-ohjeen mukainen abstrakti, enintään yksi sivu konsortio-ohjeen mukainen tutkimussuunnitelma, enintään 15 sivua konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien ansioluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, enintään neljä sivua/tutkija konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien julkaisuluettelot yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi, jossa korostettuna kunkin osahankkeen johtajan 10 tutkimussuunnitelman kannalta merkittävintä julkaisua 10
eettisen toimikunnan tai koe-eläintoimikunnan lausunto tarvittaessa edistymisraportti konsortion johtajan ja osahankkeiden vastuullisten johtajien Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia, yhdistettynä yhdeksi asiakirjaksi jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu. 5.2.3 Konsortion muun osahankkeen vastuullisen johtajan hakemus Sähköinen hakemuslomake, jossa haetaan rahoitusta vain osahankkeen vastuullisen johtajan oman tutkimusryhmän osalta Osahankkeen hakemukseen ei sisällytetä mitään liitteitä. Konsortion johtaja kerää konsortion kaikki liitteet osaksi hakemustaan 5.3 Arviointikriteerit Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi hakemusten tieteellisen tason. Arviointikriteerejä ovat: hankkeen soveltuvuus tutkimusohjelmaan, tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, hakijan/tutkimusryhmän/konsortion kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, tutkijankoulutus ja tutkimusympäristön kehittäminen, hakijan/tutkimusryhmän/konsortion pätevyys ja soveltuvuus sekä konsortiohankkeen tapauksessa konsortion tuottama lisäarvo tutkimukselle. Asiantuntijoille annettavat yksityiskohtaiset hakemusten arviointiohjeet löytyvät Akatemian www-sivuilta osoitteesta www.aka.fi > Tutkijalle > Arvioitko hakemuksia? Näihin tutustuminen on hyödyllistä. 6. LISÄTIETOJA Tämän ohjelmamuistion saa sekä Suomen Akatemian www-sivuilta osoitteesta www.aka.fi että kirjaamosta. Kirjaamon yhteystiedot: Suomen Akatemia PL 99 (Vilhonvuorenkatu 6) 00501 Helsinki Puhelin: (09) 7748 8377 Faksi: (09) 7748 8299 Sähköposti: kirjaamo@aka.fi Ohjelmapäällikkö: Projektisihteeri: Anssi Mälkki Hanna-Kaisa Kronström Puh: (09) 77488300 Puh: (09) 7748 8334 Faksi: (09) 7748 8395 Sähköposti: etunimi.sukunimi@aka.fi 11