c Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj
Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Johdanto Nordea Kiinnitysluottopankki perustettiin 1. lokakuuta 2016. Nordea Kiinnitysluottopankki toimii vakuudellisten joukkolainojen liikkeeseenlaskijana. Joukkolainojen vakuutena on lähinnä suomalaisista asuntolainoista koostuva lainakanta. Tässä katsauksessa Nordea Kiinnitysluottopankki ja Kiinnitysluottopankki tarkoittavat Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:tä (y-tunnus 2743219-6). Yhtiön rekisteröity kotipaikka on Helsinki. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj on Nordea-konsernin pörssinoteeratun emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä katsauksessa konserni tarkoittaa Nordea-konsernia. Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu. Yhteenveto tammi-kesäkuusta 2017 Tuottoja kertyi vuoden 2017 tammi-kesäkuussa 81,5 miljoonaa euroa. Kulut olivat 24,3 miljoonaa euroa. Nettomääräisiä luottotappioita oli edelleen vähän, 0,3 miljoonaa euroa. Kiinnitysluottopankin liikevoitto oli 56,9 miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto oli 8,3 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 30 prosenttia. Tilikauden tulos oli 45,5 miljoonaa euroa. Tuloslaskelman vertailutietoja ei esitetä, koska Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj perustettiin 1. lokakuuta 2016. Makrotalouden trendit Kansainvälinen talous piti edelleen pintansa vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Euroopassa talousluvut yllättivät jälleen positiivisesti. Euroopan keskuspankki nosti ennustettaan kesäkuun kokouksessaan, koska sen näkemyksen mukaan inflaatio- ja talousriskit ovat tasapainottuneet. Euroalueen inflaatio hidastui hienoisesti toisella neljänneksellä mutta oli edelleen nopeampi kuin vuonna 2016. Yhdysvaltain keskuspankki ei antanut painoarvoa ennen sen kesäkuun kokousta julkistetuille heikoille inflaatioluvuille vaan nosti odotetusti korkoja. Keskuspankki arvioi, että työllisyys ja taloudellinen tilanne tarjosivat tarpeeksi vahvat perustelut rahapolitiikan kiristämiselle. Kiinassa viennin kasvu ja vähittäismyynti piristyivät toisella neljänneksellä. Talouskasvu oli vakaata, joskin suuntaus oli edelleen hidastuva. Lähi-idässä geopoliittiset jännitteet kasvoivat dramaattisesti, kun Saudi-Arabia ja sen lähialueen liittolaiset katkaisivat diplomaattisuhteet Qatariin. Lisääntyneistä jännitteistä huolimatta öljyn hinta laski 10,9 prosenttia. Euroopan osakemarkkinat kehittyivät vahvasti Ranskan vaalien jälkeen huhtikuussa. Sen jälkeen ne kuitenkin kääntyivät laskuun, jota kertyi neljänneksen loppuun mennessä 1,7 prosenttia. Yhdysvalloissa osakekurssit nousivat neljänneksen aikana. Markkinoiden kehitys Suomessa tammi-kesäkuussa 2017 Suomen talous oli odotettua vahvempi vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Erityisen vahvasti talous kehittyi vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Lähtökohta toiselle neljännekselle ja koko loppuvuodelle on nyt huomattavasti parempi kuin mitä vielä muutama kuukausi sitten odotettiin. BKT-kasvu tuskin jää alle 2 prosenttiin vuonna 2017, kuten pelättiin. Kasvua koskeva konsensusennuste nousee todennäköisesti vuoden loppua kohti. Vielä sitäkin tärkeämpää on se, että talouden laaja kuva on kirkastunut selvästi. Talouselämän luottamus on noussut taas lähelle euroalueen keskiarvoa, ja kuluttajien luottamus on ennätyksellisen korkea. Pitkään pelkästään kotimaisen kysynnän varassa ollut taloudellinen toimeliaisuus saa vihdoin tukea myös ulkomaankaupasta. Vientikysyntä on vilkastunut tärkeimmillä markkinoilla, ja viennin elpyminen vaikuttaa varsin laaja-alaiselta. Samaan aikaan kotimainen kysyntä on edelleen vahvaa. Investointien kasvua on vauhdittanut asuntorakentamisen ja muun rakentamisen nopea kasvu. Rakentamisen kasvun odotetaan hidastuvan hieman, mutta se saattaa kompensoitua osittain koneinvestoinneilla. Yksityinen kulutus on pysynyt yllättävän vahvana. Vaikka työllisyys on parantunut hieman, kotitalouksien ostovoiman odotetaan jatkossa kohenevan nykyistä hitaammin. Tämä varjostaa kulutuksen kasvupotentiaalia. Asuntomarkkinat ovat selvästi jakautuneet. Uusien asuntojen kysyntä on yleisesti suurta. Toisilla alueilla vanhojen asuntojen kauppa on vilkasta ja hinnat korkeat, kun taas toisilla alueilla kauppa käy hitaasti ja hinnat ovat matalat. Uusien asuntoluottojen volyymit kasvoivat maltillisesti tammi-toukokuussa vuoden takaisesta, vaikkakin maalis-toukokuussa 2017 volyymit pienenivät jonkin verran. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 2
Tuloslaskelman kommentit Tuotot Rahoituskate oli 91,1 miljoonaa euroa tammikesäkuussa 2017. Tämän vuoden tammi-kesäkuun rahoituskatteeseen sisältyy koko vuodelta 2017 maksettava vakausmaksu, joka on 5,1 miljoonaa euroa. Palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli -5,3 miljoonaa euroa. Palkkiotuottoja oli 1,4 miljoonaa euroa ja palkkiokuluja 6,7 miljoonaa euroa. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä oli -4,3 miljoonaa euroa. Kulut Liiketoiminnan kulut olivat 24,3 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 0,9 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä oli 19 kesäkuussa 2017, kun se oli 12 joulukuussa 2016. Muita liiketoiminnan kuluja kertyi 23,4 miljoonaa euroa. Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa muille konserniyhtiöille ulkoistetuista palveluista. Kulu/tuotto-suhde oli vuoden 2017 tammi-kesäkuussa 30 prosenttia. Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappioita kertyi nettomääräisesti 0,3 miljoonaa euroa. Niiden osuus luotonannosta oli 0,3 pistettä. Verot Efektiivinen veroaste oli vuoden 2017 tammikesäkuussa 20 prosenttia. Tulos Tilikauden tulos oli 45,5 miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto oli tammi-kesäkuussa 8,3 prosenttia. Taseen kommentit (Suluissa esitettävät vertailuluvut viittaavat vuoden 2016 lopun lukuihin.) Kiinnitysluottopankin taseen loppusumma oli 26,6 miljardia euroa (25,6). Luotot yleisölle laskivat 3 prosenttia vuoden 2016 lopusta. Luotot kotitalouksille olivat 92 prosenttia (92) ja niitä oli 21,3 miljardia euroa (21,9). Yritysluottoja oli 1,9 miljardia euroa (2,0). Johdannaissopimusten positiiviset markkina-arvot laskivat 0,6 miljardiin euroon (0,8). Johdannaisvelat olivat lähes samalla tasolla kuin vuoden 2016 lopussa. Velat yhteensä olivat 25,5 miljardia euroa (24,5). Oma pääoma oli 1,1 miljardia euroa (1,1). Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille supistuivat 6,8 miljardiin euroon (7,2). Yleiseen liikkeeseen laskettuja velkakirjoja oli 17,8 miljardia euroa (16,3). Koko summa koostuu vakuudellisista joukkolainoista. Uusi 1,5 miljardin euron vakuudellinen joukkolaina laskettiin onnistuneesti liikkeeseen tammikuussa 2017. Katepoolin koko oli 20,7 miljardia euroa. Ylivakuuksia oli 17 prosenttia. Pääoma ja pääoman hallinta Kesäkuun 2017 lopussa Nordea Kiinnitysluottopankin riskipainotetut erät olivat Basel I -säännösten mukaan laskettuna 10,5 miljardia euroa, kun vastaava luku vuoden 2016 lopussa oli 10,9 miljardia euroa. Kun Basel I -säännöksiä ei oteta huomioon, riskipainotettuja eriä oli kesäkuun 2017 lopussa 3,1 miljardia euroa (2,8). Kun tilikauden tulosta ei oteta huomioon, ydinvakavaraisuussuhde oli Basel I -säännösten mukaan laskettuna 10,2 prosenttia ja vakavaraisuussuhde 12,1 prosenttia. Kun tilikauden tulosta ja Basel I -säännöksiä ei oteta huomioon, ydinvakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2017 lopussa 33,6 prosenttia ja vakavaraisuussuhde 40,0 prosenttia. Kiinnitysluottopankki ei ole sisällyttänyt ydinvakavaraisuuteen osavuositulosta, josta on vähennetty tiedossa olevat kulut ja osingot, koska siihen ei ole pyydetty lupaa valvontaviranomaisilta. Luottosalkku Luotonanto oli kesäkuun 2017 lopussa 23,2 miljardia euroa (23,9) eli 0,7 miljardia euroa pienempi kuin joulukuun 2016 lopussa. Bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alentunut, kasvoivat 116,4 miljoonaan euroon vuoden 2016 joulukuun lopun 66,9 miljoonasta eurosta, mutta niitä on edelleen vähän. Arvonalentumiset saamisista, joiden arvo on alentunut, olivat 12,1 miljoonaa euroa (11,8) eli 0,05 prosenttia luotonannosta ennen arvonalentumisia. Vuoden 2016 lopussa luku oli myös 0,05 prosenttia. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli 89,5 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2016 lopussa oli 5,2 miljoonaa euroa. Riskit ja epävarmuustekijät Nordea Kiinnitysluottopankin merkittävin riski on luottoriski. Yhtiöön kohdistuu myös likviditeettiriskejä ja operatiivisia riskejä. Lisätietoja riskeistä on vuosikertomuksessa. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 3
Millään yllä mainituista riskeistä ei odoteta olevan merkittävää negatiivista vaikutusta yhtiöön tai sen taloudelliseen asemaan kuuden seuraavan kuukauden aikana. Yhtiöön ei kohdistu olennaisia vaateita riita-asioissa tai oikeudenkäynneissä. Muutokset johdossa Tomi Ylöstalo toimi toimitusjohtaja Thomas Millerin sijaisena 15. toukokuuta 2017 saakka. Toimitusjohtajan sijaiseksi nimitettiin 15. toukokuuta 2017 pidetyssä hallituksen kokouksessa Tarja Ikonen. Helsinki, 20. heinäkuuta 2017 Hallitus Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 4
Tuloslaskelma 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Rahoituskate 91,1 Palkkiotuotot ja -kulut, netto -5,3 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä -4,3 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 81,5 Henkilöstökulut Muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä -24,3 Tulos ennen arvonalentumistappioita 57,2 Arvonalentumistappiot luotoista, netto -0,3 Liikevoitto 56,9 Tuloverot Tilikauden tulos 45,5-0,9-23,4-11,4 30.6. 31.12. Muutos Miljoonaa euroa 2017 2016 % Luotot yleisölle 23 160,4 23 912,4-3 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 17 780,5 16 299,9 9 Oma pääoma 1 123,6 1 078,5 4 Taseen loppusumma 26 589,2 25 586,2 4 1 Kauden lopussa Tunnusluvut 1-6 31.12. 2017 2016 Oman pääoman tuotto 1, % 8,3 - Kulu/tuotto-suhde 1, % 30 - Luottotappiotaso, pistettä 1 0,3 - Ydinvakavaraisuussuhde, ennen Basel I lattiasäännöksiä 2,3 ;% 33,6 37,9 Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, ennen Basel I -lattiasäännöksiä 2,3, % 33,6 37,9 Vakavaraisuussuhde, ennen Basel I -lattiasäännöksiä 2,3, % 40,0 45,2 Ydinvakavaraisuussuhde, Basel I lattiasäännösten mukaan 2,3,% 10,2 9,8 Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, Basel I lattiasäännösten mukaan 2,3, % 10,2 9,8 Vakavaraisuussuhde, Basel I lattiasäännösten mukaan 2,3, % 12,1 11,7 Ensisijainen pääoma 2,3, miljoonaa euroa 1 052,6 1 049,0 Riskipainotetut erät, ennen Basel I lattiasäännöksiä 2, miljoonaa euroa 3 135,8 2 770,3 Riskipainotetut erät, Basel I -lattiasäännösten mukaan 2, miljoonaa euroa 10 521,0 10 928,8 Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 2 19 12 1 Vastaavan vertailukauden tietoja ei ole saatavilla 2 Kauden lopussa 3 Ilman tulosta, paitsi 31.12.2016 luvut sisältävät tuloksen Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 5
Tuloslaskelma 1-6 Miljoonaa euroa Liite 2017 Liiketoiminnan tuotot Korkotuotot 127,3 Korkokulut -36,2 Rahoituskate 91,1 Palkkiotuotot 1,4 Palkkiokulut -6,7 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 3-5,3 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 4-4,3 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 81,5 Liiketoiminnan kulut Hallintokulut: Henkilöstökulut -0,9 Muut kulut -23,4 Liiketoiminnan kulut yhteensä -24,3 Tulos ennen arvonalentumistappioita 57,2 Arvonalentumistappiot luotoista, netto 6-0,3 Liikevoitto 56,9 Tuloverot -11,4 Tilikauden tulos 45,5 Josta: Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 45,5 Määräysvallattomien omistajien osuus - Yhteensä 45,5 Laaja tuloslaskelma 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Tilikauden tulos 45,5 Erät, jotka voidaan luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan Rahavirran suojauserät: - Arvostusvoitot/-tappiot tilikauden aikana, netto tuloslaskelmasiirtojen jälkeen -0,5 - Arvostusvoitoista/-tappioista maksetut verot tilikauden aikana 0,1 Erät, joita ei voida luokitella myöhemmin uudelleen tuloslaskelmaan Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt: - Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen arvostus 0,0 - Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleen arvostuksesta kirjatut verot 0,0 Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen -0,4 Laajan tuloslaskelman mukainen tulos 45,1 Josta: Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 45,1 Määräysvallattomien omistajien osuus - Yhteensä 45,1 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 6
Tase 30.6. 30.12. Miljoonaa euroa Liite 2017 2016 Varat Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 2 449,1 200,0 Saamiset luottolaitoksilta 7 228,5 494,2 Luotot yleisölle 7 23 160,4 23 912,4 Johdannaissopimukset 623,2 789,8 Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 74,4 99,1 Laskennalliset verosaamiset 13,3 13,9 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 40,3 76,8 Varat yhteensä 26,589.2 25 586,2 Velat ja oma pääoma Velat luottolaitoksille 6 847,2 7 200,0 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 17 780,5 16 299,9 Johdannaissopimukset 158,2 127,4 Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 387,5 583,8 Verovelat 2,8 6,6 Muut velat 0,2 0,2 Siirtovelat ja saadut ennakot 88,7 89,2 Eläke-etuusvastuut 0,0 0,0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 200,5 200,6 Velat yhteensä 25 465,6 24 507,7 Oma pääoma Osakepääoma 250,0 250,0 Muut rahastot 799,8 800,2 Kertyneet voittovarat 73,8 28,3 Oma pääoma yhteensä 1 123,6 1 078,5 Velat ja oma pääoma yhteensä 26 589,2 25 586,2 Omien velkojen vakuudeksi annettu omaisuus 21 276,4 21 978,1 Luottolupaukset 89,5 5,2 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 7
Oman pääoman muutokset Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus Miljoonaa euroa Osakepääoma 1 Rahavirran suojauserät Muut rahastot: Muut rahastot Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2017 250,0 0,2 800,0 0,0 28,3 1 078,5 Tilikauden tulos - - - - 45,5 45,5 Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen - -0,4-0,0 - -0,4 Laajan tuloslaskelman mukainen tulos - -0,4 0,0 0,0 45,5 45,1 Oma pääoma 30.6.2017 250,0-0,2 800,0 0,0 73,8 1 123,6 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus EURm Osakepääoma 1 Rahavirran suojauserät Muut rahastot: Muut rahastot Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.10.2016 250,0 1,8 800,0 - - 1 051,8 Tilikauden tulos - - - - 28,3 28,3 Muut laajan tuloslaskelman erät, verojen jälkeen - -1,6-0,0 - -1,6 Laajan tuloslaskelman mukainen tulos - -1,6-0,0 28,3 26,7 Oma pääoma 31.12.2016 250,0 0,2 800,0 0,0 28,3 1 078,5 1 Rekisteröityjä osakkeita oli 257,7 miljoonaa kappaletta (31.12.2016: 257,7miljoonaa). Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 8
Rahavirtalaskelma, yhteenveto 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Liiketoiminta Liikevoitto 54,1 Oikaisut kassavirtaan sisältymättömistä eristä 66,2 Maksetut tuloverot -14,5 Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutosta 105,8 Liiketoimintaan kuuluvien saamisten ja velkojen muutos 1 878,1 Liiketoiminnan rahavirta 1 983,9 Rahoitustoiminta Muut muutokset -0,5 Rahoitustoiminnan rahavirta -0,5 Tilikauden rahavirta 1 983,4 Käteiset ja niihin rinnastettavat varat 30.6. 31.12. Miljoonaa euroa 2017 2016 Rahavarat tilikauden alussa 694,2 390,9 Valuuttakurssimuutosten vaikutus - - Rahavarat tilikauden lopussa 2 677,6 694,2 Muutos 1 983,4 303,3 Seuraavat erät sisältyvät käteisiin ja niihin rinnastettaviin varoihin: Käteiset varat ja saamiset keskuspankeilta 2 449,1 200,0 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 228,5 494,2 Käteiset ja niihin rinnastettavat varat yhteensä 2 677,6 694,2 Käteiset varat sisältävät käteiset maksuvälineet ja ulkomaiset setelit, Saamisiin keskuspankeilta sisältyvät keskuspankeissa ja julkisen viranomaisen ylläpitämissä postisiirtojärjestelmissä olevat tilit, jotka täyttävät seuraavat ehdot: - keskuspankin tai postisiirtojärjestelmän kotipaikka on maassa, jossa yhtiöllä on toimipaikka - tilillä olevat varat ovat milloin tahansa käytettävissä. Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältävät käteiset varat lukuun ottamatta joukkolainoja ja muita korollisia arvopapereita. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 9
Tilinpäätöksen liitteet Liite 1 Tilinpäätösperiaatteet Nordea Kiinnitysluottopankin osavuosikatsauksessa noudatetaan IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia. Lisäksi osavuosikatsaukseen on sovellettu tiettyjä säännöksiä, jotka sisältyvät Suomen kirjanpitolakiin, Suomen luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, Suomen kiinnitysluottopankkitoiminnasta annettuun lakiin, Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin sekä valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antamaan asetukseen. Tilintarkastajat eivät ole tarkastaneet osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukseen sovelletaan samoja tilinpäätösperiaatteita ja laskentatapoja kuin vuoden 2016 vuosikertomukseen. Lisätietoja annetaan vuoden 2016 vuosikertomuksen liitteessä 1. Vuoden 2017 aikana käyttöön otetut muutokset kuvataan jäljempänä kohdassa Muutokset tilinpäätösperiaatteissa ja esitystavassa. Nordea Kiinnitysluottopankki noudattaa soveltuvin osin samoja tilinpäätösperiaatteita kuin Nordeakonserni. IFRS-standardien muutoksia seurataan Nordea-konsernin tasolla, ja tilinpäätösperiaatteisiin tehdään samat muutokset koko Nordea-konsernissa ja siten myös Nordea Kiinnitysluottopankissa. IFRS-standardien muutokset, jotka eivät ole vielä käytössä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit IASB on viimeistellyt uuden rahoitusinstrumentteja koskevan standardin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. IFRS 9 koskee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, arvonalentumisia sekä yleistä suojauslaskentaa. Uusi standardi korvaa näitä osa-alueita nykyisin koskevat vaatimukset IAS 39 -standardissa. IFRS 9 tulee voimaan tilikautena, joka alkaa 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. EU-komissio on suositellut standardin käyttöönottoa. Standardin saa ottaa käyttöön jo ennen sen voimaantuloa, mutta Nordea-konserni ei suunnittele sen käyttöönottoa ennen kuin sen soveltaminen on pakollista. Konserni ei myöskään aio esittää IFRS 9 -standardin mukaisesti oikaistuja lukuja vuodelta 2017 vuoden 2018 vuosikertomuksessa. Luokittelu ja arvostaminen Rahoitusvarat on IFRS 9 -standardin luokittelua ja arvostamista koskevien vaatimusten mukaan luokiteltava ja arvostettava jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien luokittelu riippuu sen salkun liiketoimintamallista, johon instrumentti sisältyy, sekä siitä, sisältyykö rahavirtoihin pelkästään pääoman ja koron maksuja. Nordea-konserni on jakanut rahoitusvaransa salkkuihin ja/tai alasalkkuihin, jotta liiketoimintamalli voidaan arvioida. Salkut perustuvat siihen, miten rahoitusvaroja hallitaan tietyn liiketoiminnallisen tavoitteen saavuttamiseksi. Konserni on ottanut nykyisen liiketoimintaaluerakenteen huomioon asettaessaan tason, jolla salkut määritellään. Määritellessään kunkin salkun liiketoimintamallia konserni on analysoinut rahoitusvarojen tarkoituksen sekä esimerkiksi aiemmat myynnit ja varainhoitajien palkkiot. Nordea-konserni on myös analysoinut, olivatko 31. joulukuuta 2015 hallussa olleista rahoitusomaisuuseristä saadut rahavirrat pelkästään pääoman ja koron maksuja. Analysoinnissa rahavirraltaan samankaltaiset sopimukset on luokiteltu samaan ryhmään ja johtopäätökset perustuvat kaikkiin ryhmään kuuluviin sopimuksiin. Liiketoimintamallin ja maksutyypin (pelkästään pääoman ja koron maksu) analysointi ei ole johtanut merkittäviin muutoksiin verrattuna IAS 39:n mukaiseen rahoitusinstrumenttien arvostukseen. Uudella standardilla ei siksi odoteta käyttöönoton alkuvaiheessa olevan merkittävää vaikutusta Nordea-konsernin taloudelliseen tilanteeseen, tulokseen tai omaan pääomaan. Standardin ei myöskään odoteta käyttöönoton alkuvaiheessa vaikuttavan merkittävästi Nordean vakavaraisuuteen, suuriin asiakasriskeihin, riskienhallintaan tai vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin. Nämä alustavat johtopäätökset riippuvat luonnollisesti siitä, millaisia rahoitusinstrumentteja konsernin taseeseen sisältyy siirtymähetkellä. Arvonalentumiset IFRS 9 -standardiin sisältyvät arvonalentumisia koskevat vaatimukset perustuvat malliin odotetuista tappioista nykyisen IAS 39 -standardin mukaisen, toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin sijaan. IFRS 9 - standardin arvonalentumisia koskevat vaatimukset ovat myös laajemmat kuin IAS 39 -standardin vaatimukset. IFRS 9 edellyttää, että kaikille jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta arvostettaville varoille sekä taseen ulkopuolisille erille, mukaan lukien takaukset ja luottolupaukset, tehdään arvonalentumistesti. Kiinnitysluottopankissa ei tällä hetkellä lasketa saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumisia taseen ulkopuolisille vastuille eikä myytäviksi luokitelluille rahoitusinstrumenteille. Arvonalentumistestiä varten varat jaetaan kolmeen ryhmään niiden luottoriskin perusteella. Tasoon 1 sisältyvät varat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tasoon 2 sisältyvät varat, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi. Tasoon 3 taas sisältyvät ongelmaluotot. Merkittäville tason 3 varallisuuserille tehdään arvonalentumistesti saatavakohtaisesti. Vähem- Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 10
män merkittävät varallisuuserät arvioidaan saatavaryhmäkohtaisesti. Tasolla 1 arvonalentumiskirjaukset vastaavat odotettuja tappioita 12 kuukaudelta. Tasoilla 2 ja 3 arvonalentumiskirjaukset vastaavat odotettuja tappioita koko elinkaaren ajalta. Yksi merkittävä IFRS 9 -standardiin perustuva tekijä arvonalentumiskirjauksen suuruutta määriteltäessä on se, milloin omaisuuserä siirretään tasolta 1 tasolle 2. Nordea-konserni ei ole vielä päättänyt, miten paljon kasvaneen luottoriskin tunnistamisessa käytettyjen parametrien pitää muuttua, jotta kyseessä on merkittävä kasvu. Nordea-konserni on alustavasti päättänyt käyttää siirtymähetkellä hallussa olevien varojen kohdalla sisäistä luokitusta ja pisteytystä määrittäessään, onko luottoriski kasvanut merkittävästi vai ei. Siirtymähetken jälkeen perusteena käytetään omaisuuserän koko elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköisyyden muutoksia. Konserni on tullut siihen tulokseen, että koko elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköisyyttä ei voida laskea ilman kohtuuttomia kustannuksia ja kohtuutonta vaivaa ja ilman tietoa niistä varoista, jotka ovat taseessa siirtymähetkellä. Konserni on alustavasti päättänyt käyttää siirtokriteerinä maksukyvyttömyystodennäköisyyden absoluuttisten ja suhteellisten muutosten yhdistelmää niiden omaisuuserien kohdalla, joiden arvostus perustuu koko elinkaaren maksukyvyttömyystodennäköisyyteen. Lisäksi luottojoustoasiakkaat ja asiakkaat, joilla on yli 30 päivää myöhässä olevia maksuja, siirretään tasolle 2. Nordea-konserni ei ole vielä päättänyt, minkä suuruinen muutos luokituksessa, pisteytyksessä ja maksukyvyttömyystodennäköisyydessä on merkittävä. Nordea-konsernin nykyisessä saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten laskentamallissa tappiotapahtuma on tapahtuma, jonka tuloksena on luokituksen tai pisteytyksen heikkeneminen. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että nykyisen mallin mukainen tappiotapahtuma riittäisi siirtämään eriä IFRS 9:n tasolta 1 tasolle 2. IFRS 9:n mukaiset arvonalentumiskirjaukset lasketaan seuraavasti: vastuun määrä maksukyvyttömyystilanteessa X maksukyvyttömyystodennäköisyys X tappioosuus (LGD). Tason 1 omaisuuserien kohdalla laskenta perustuu ainoastaan 12 seuraavaan kuukauteen. Tason 2 erien laskenta puolestaan perustuu omaisuuserän koko odotettuun elinkaareen. Varoista, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi, on Kiinnitysluottopankissa tehty arvonalentumiskirjaukset, jotka perustuvat odotettuihin tappioihin tappiotapahtuman toteutumispäivän ja sen yksittäisen tunnistamisen päivän väliseltä ajalta (nk. syntymisjakso, emergence period). IFRS 9 standardissa puolestaan edellytetään kirjauksia, jotka vastaavat odotettuja tappioita koko elinkaaren ajalta. Kun lasketaan IFRS 9:n mukaisia tappioita koko elinkaaren ajalta, mukaan lukien tason arviointi, laskennan pitää perustua tulevaisuutta koskeviin todennäköisyyksiin. Nordea-konserni on alustavasti päättänyt käyttää kolmea makrotalouden skenaariota arvioidessaan odotettujen luottotappioiden epälineaarisuutta. Odotettujen tappioiden laskennassa käytettyjen olennaisten parametrien oikaisuihin käytetään eri skenaarioita. Kussakin skenaariossa odotettujen tappioiden todennäköisyyspainotettu keskiarvo kirjataan arvonalentumiseksi. Uusien vaatimusten odotetaan lisäävän arvonalentumisia ja pienentävän omaa pääomaa käyttöönoton alkuvaiheessa. Niiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi suuriin asiakasriskeihin. Vaikutusta vakavaraisuuteen ei voida arvioida, sillä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston odotetaan antavan uudet määräykset IFRS 9:ään siirtymiseksi, mutta ne eivät ole vielä lopulliset. Lisäksi odotetaan, että pitkän aikavälin vaikutukset vakavaraisuuteen ovat negatiiviset sen jälkeen kun siirtymäsäännökset eivät enää ole voimassa, koska oman pääoman pienentymisen odotetaan vähentävän ydinpääomaa. Arvonalentumisten lisäyksen ei kuitenkaan odoteta täysimääräisenä vähentävän ydinpääomaa, sillä useat tekijät pienentävät tätä vaikutusta, kuten esimerkiksi nykyisin voimassa oleva alijäämän vähennys, jonka odotetaan pienentyvän, kun arvonalentumiset lasketaan IFRS 9:n mukaisesti. IFRS 9:n mukaiset arvonalentumislaskelmat edellyttävät raportoivilta yksiköiltä enemmän kokemusta luottojen arvioinnista kuin tällä hetkellä voimassa oleva IAS 39 edellyttää. Sen vuoksi käyttöön otetaan entistä enemmän subjektiivisia näkemyksiä. Tulevaisuuden näkymien mukaanotto lisää monimutkaisuutta ja aiheuttaa sen, että johdon näkemys talousnäkymistä vaikuttaa arvonalentumisten määrään. IFRS 9:n mukaisten arvonalentumislaskelmien odotetaan olevan vaihtelevampia ja suhdanneherkempiä kuin IAS 39:n mukaiset laskelmat. Tämä johtuu lähinnä tulevaisuuden skenaarioihin sovellettavista subjektiivisista arvioista. Suojauslaskenta Suurin muutos yleiseen suojauslaskentaan on se, että standardi yhtenäistää suojauslaskennan aiempaa tiiviimmin riskienhallinnan kanssa. Koska Nordeakonserni käyttää yleensä makrosuojauslaskentaa, uusilla vaatimuksilla ei Nordea-konsernin arvion mukaan ole käyttöönoton alkuvaiheessa olennaista vaikutusta Nordea-konsernin eikä Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen, suuriin asiakasriskeihin, riskienhallintaan tai vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin. Nordea-konserni on alustavasti päättänyt noudattaa edelleen IAS 39:n mukaisia suojauslaskentaa koskevia määräyksiä myös sen jälkeen, kun IFRS 9 on otettu käyttöön. Päätöstä ei ole kuitenkaan vahvistettu. IFRS 15 Tuotot asiakassopimuksista IASB julkaisi uuden IFRS 15 Tuotot asiakassopimuksista -standardin vuonna 2014. Standardia koskevia selvennyksiä julkaistiin huhtikuussa 2016. Uudessa standardissa määritellään yhtenäinen ja kattava, asiakassopimuksista saatavien tuottojen kirjaamista koske- Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 11
va malli. Uusi standardi korvaa nykyiset tuottojen kirjaamista koskevat IFRS-standardit ja -tulkinnat, kuten IAS 18 Tuotot -standardin. IFRS 15 tulee voimaan tilikautena, joka alkaa 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen, mutta sen saa ottaa käyttöön jo aiemmin. EU-komissio suositteli standardin käyttöönottoa vuonna 2016 ja sen odotetaan suosittelevan selvennysten käyttöönottoa vuonna 2017. Standardia ei sovelleta rahoitusinstrumentteihin, vakuutussopimuksiin eikä vuokrasopimuksiin. Tämänhetkinen arvio on, että uudella standardilla ei ole käyttöönoton alkuvaiheessa merkittävää vaikutusta Nordeakonsernin tai Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen tai suuriin asiakasriskeihin. IFRS 16 Vuokrasopimukset IASB julkaisi uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin vuonna 2016. Uusi standardi muuttaa vuokralleottajien tilinpäätöstä koskevia vaatimuksia. Kaikki vuokrasopimukset (lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia sopimuksia lukuun ottamatta) on kirjattava vuokralleottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaavana velkana. Vuokrat kirjataan poistoina ja korkokuluina. Vuokralleantajien tilinpäätöstä koskevat vaatimukset eivät muutu. Lisäksi vaaditaan lisätietojen esittämistä. Uusi standardi tulee voimaan tilikautena, joka alkaa 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen. Standardin saa ottaa käyttöön jo aiemmin. EU:n odotetaan suosittelevan standardin käyttöönottoa vuonna 2017. Uuden standardin odotetaan vaikuttavan Nordean tilinpäätökseen lähinnä siten, että kiinteistöjä koskevien vuokrasopimusten kirjaamistapa muuttuu. Tällaiset vuokrasopimukset on kirjattava taseeseen nykyistä laajemmin. Nordean tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan uudella standardilla ei tämänhetkisen arvion perusteella ole merkittävää vaikutusta, joskin esitystavan odotetaan muuttuvan tuloslaskelmassa. Vaikutusta suuriin asiakasriskeihin ja vakavaraisuuteen on liian aikaista arvioida, koska vaatimukset eivät ole vielä lopullisia. Muut IFRS-standardien muutokset Muilla IFRS-standardien muutoksilla ei arvioida olevan käyttöönoton alkuvaiheessa merkittävää vaikutusta Nordea-konsernin tai Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen, vakavaraisuuteen ja suuriin asiakasriskeihin. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 12
Liite 2 Segmenttiraportointi Toimintasegmentit Nordea Kiinnitysluottopankin taloudelliset tulokset esitetään yhtenä kokonaisuutena. Kiinnitysluottopankin koko toiminta liittyy vakuudellisten lainojen liikkeeseenlaskuun. Toimitusjohtaja valmistelee kaikki merkittävät Kiinnitysluottopankin päätökset ja päätökset tekee hallitus. Kiinnitysluottopankin liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteiden vuoksi raportointi on järkevää tehdä koko yhtiöstä yhtenä toimintasegmenttinä. Kiinnitysluottopankkitoiminta Tuloslaskelma 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 81,5 Liikevoitto 56,9 Tase 30.6. 31.12. Miljoonaa euroa 2017 2016 Luotot yleisölle 23,2 23,9 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 17,8 16,3 Toimintasegmenttien tuloksen laskenta Laskentaperiaatteet ja toimintasegmenttien väliset allokoinnit vastaavat IFRS 8 standardin vaatimusten mukaisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle raportoituja tietoja. Kiinnitysluottopankissa konsernin johtoryhmä on määritelty ylimmäksi päätöksentekijäksi. Liite 3 Palkkiotuotot ja kulut 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Arvopaperivälitys, arvopaperien liikkeeseenlaskut ja corporate finance toiminta -0,3 Luotonanto 3,8 Takaukset -6,5 Muut -2,3 Yhteensä -5,3 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 13
Liite 4 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Korkosidonnaiset instrumentit ja valuuttakurssimuutokset -4.3 Yhteensä -4.3 Liite 5 Muut kulut 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Tietotekniikkakulut -0,1 Markkinointi- ja edustuskulut 0,0 Posti-, kuljetus-, puhelin- ja muut hallintokulut 0,0 Vuokrat ja muut kiinteistökulut 0,0 Muut kulut -23,3 Yhteensä -23,4 Liite 6 Arvonalentumistappiot luotoista, netto 1-6 Miljoonaa euroa 2017 Arvonalentumistappiot tyypeittäin Arvonalentumiset -2,7 Arvonalentumisten peruutukset 2,4 Luotot yleisölle -0,3 Arvonalentumistappiot luotoista, netto -0,3 Tunnusluvut Arvonalentumistappioiden osuus luottokannasta 1 0,3 - josta saatavakohtaiset 1,7 - josta saatavaryhmäkohtaiset -1,5 1 Nettomääräiset arvonalentumistappiot (vuositasolla) / luotot yleisölle tilikauden lopussa, 1-6 2017 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 14
Liite 7 Luottosalkku ja arvonalentumiset Yhteensä 30.6. 31.12. Miljoonaa euroa 2017 2016 Luotot ja muut saamiset, joiden arvo ei ole alentunut 23 284,6 24 351,5 Luotot ja muut saamiset, joiden arvo on alentunut 116,4 66,9 - joista muut kuin järjestämättömät 2,0 3,6 - joista järjestämättömät 114,4 63,3 Luotot ja muut saamiset ennen arvonalentumisia 23 401,0 24 418,4 Saatavakohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset -2,0 - - joista muut kuin järjestämättömät -0,2 - - joista järjestämättömät -1,8 - Saatavaryhmäkohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset -10,1-11,8 Arvonalentumiset -12,1-11,8 Luotot ja muut saamiset, kirjanpitoarvo 23 388,9 24 406,6 Keskuspankit ja luottolaitokset Yleisö 30.6. 31.12. 30.6. 31.12. Miljoonaa euroa 2017 2016 2017 2016 Luotot ja muut saamiset, joiden arvo ei ole alentunut 228,5 494,2 23 056,1 23 857,3 Luotot ja muut saamiset, joiden arvo on alentunut - - 116,4 66,9 - joista muut kuin järjestämättömät - - 2,0 3,6 - joista järjestämättömät - - 114,4 63,3 Luotot ja muut saamiset ennen arvonalentumisia 228,5 494,2 23 172,5 23 924,2 Saatavakohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset - - -2,0 - - joista muut kuin järjestämättömät - - -0,2 - - joista järjestämättömät - - -1,8 - Saatavaryhmäkohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset - - -10,1-11,8 Arvonalentumiset - - -12,1-11,8 Luotot ja muut saamiset, kirjanpitoarvo 228,5 494,2 23 160,4 23 912,4 Arvonalentumiset 30.6. 31.12. Miljoonaa euroa 2017 2016 Taseeseen kirjattujen erien arvonalentumiset -12,1-11,8 Taseen ulkopuolisten erien arvonalentumiset - - Arvonalentumiset yhteensä -12,1-11,8 Tunnusluvut 30.6. 31.12. 2017 2016 Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, brutto 1, pistettä 50 27 Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, netto 2, pistettä 49 27 Taseen arvonalentumiset / luotot yhteensä 3, pistettä 5 5 Taseen arvonalentumiset / saamiset, joiden arvo on alentunut 4, % 2 - Arvonalentumiset yhteensä / saamiset, joiden arvo on alentunut 5, % 10 18 Järjestämättömät saamiset, joiden arvo ei ole alentunut 6, miljoonaa euroa 11,1 8,1 1 Saatavakohtaisesti arvostetut saamiset, joiden arvo on alentunut, ennen arvonalentumisia / luotot yhteensä ennen arvonalentumisia 2 Saatavakohtaisesti arvostetut saamiset, joiden arvo on alentunut, arvonalentumisten jälkeen / luotot yhteensä ennen arvonalentumisia 3 Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä ennen arvonalentumisia 4 Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista, joiden arvo on alentunut / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut (ennen arvonalentumisia) 5 Taseen arvonalentumiset yhteensä / luotot, joiden arvo on alentunut (ennen arvonalentumisia) 6 Erääntyneet saamiset, joiden arvo ei ole alentunut tulevien rahavirtojen ansiosta (sisältyvät saamisiin, joiden arvo ei ole alentunut). Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 15
Liite 8 Rahoitusinstrumenttien luokittelu Miljoonaa euroa Lainat ja muut saamiset Suojaavat johdannaissopimukset Yhteensä Rahoitusvarat Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 2 449,1 - - 2 449,1 Saamiset luottolaitoksilta 228,5 - - 228,5 Luotot yleisölle 23 160,4 - - 23 160,4 Johdannaissopimukset - 13,5 609,7 623,2 Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset 74,4 - - 74,4 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 12,6 - - 12,6 Yhteensä 30.6.2017 25 925,1 13,5 609,7 26 548,3 Yhteensä 31.12.2016 24 722,2 2,7 787,1 25 512,0 Miljoonaa euroa Kaupankäyntierät Kaupankäyntierät Suojaavat johdannaissopimukset Muut rahoitusvelat Yhteensä Rahoitusvelat Velat luottolaitoksille - - 6 847,2 6 847,2 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - - 17 780,5 17 780,5 Johdannaissopimukset 16,5 141,6-158,2 Korkoriskin suojaavien erien käyvän arvon muutokset - - 387,5 387,5 Muut velat - - 0,1 0,1 Siirtovelat ja saadut ennakot - - 53,8 53,8 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 200,5 200,5 Yhteensä 30.6.2017 16,5 141,6 25 269,6 25 427,8 Yhteensä 31.12.2016 1,9 125,5 24 343,3 24 470,7 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 16
Liite 9 Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo Miljoonaa euroa 30.6.2017 31.12.2016 Kirjanpito- Kirjanpitoarvo Käypä arvo arvo Käypä arvo Rahoitusvarat Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset 2 449,1 2 449,1 200,0 200,0 Luotot ja muut saamiset 23 463,3 23 656,3 24 505,7 24 608,2 Johdannaissopimukset 623,2 623,2 789,8 789,8 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 12,6 12,6 16,5 16,5 Yhteensä 26 548,3 26 741,2 25 512,0 25 614,5 Rahoitusvelat Talletukset ja muut velat 25 215,7 25 461,5 24 284,3 24 385,6 Johdannaissopimukset 158,2 158,2 127,4 127,4 Muut velat 0,1 0,1 - - Siirtovelat ja saadut ennakot 53,8 53,8 59,0 59,0 Yhteensä 25 427,8 25 673,6 24 470,7 24 572,0 Käyvän arvon määrittely kuvataan vuoden 2016 vuosikertomuksen liitteessä 23 "Varojen ja velkojen käypä arvo". Luottojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla odotetut tulevat rahavirrat oletetulla asiakaskorolla, jota olisi käytetty markkinoilla, jos luotot olisi annettu arvostushetkellä. Oletettu asiakaskorko on saatu laskemalla yhteen viitekorko ja uusien luottojen keskimääräinen marginaali. Liite 10 Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja velat Käyvän arvon hierarkia Miljoonaa euroa Taseessa käypään arvoon arvostetut varat 1 Instrumenttien noteeraukset toimivilla markkinoilla (Taso 1) Todennettavia markkina-arvoja käyttävä arvostusmenetelmä (Taso 2) Ei-todennettavia markkina-arvoja käyttävä arvostusmenetelmä (Taso 3) Yhteensä Johdannaissopimukset - 623,2-623,2 Yhteensä 30.6.2017-623,2-623,2 Yhteensä 31.12.2016-789,8-789,8 Taseessa käypään arvoon arvostetut velat 1 Johdannaissopimukset - 158,2-158,2 Yhteensä 30.6.2017-158,2-158,2 Yhteensä 31.12.2016-127,4-127,4 1 Arvostetaan käypään arvoon toistuvasti kunkin raportointikauden lopussa. Taseessa käypään arvoon arvostettavien erien käyvän arvon määritys Tietoja arvostustekniikoista ja käyvän arvon määrittämisessä käytetyistä tekijöistä annetaan vuoden 2016 vuosikertomuksen liitteessä 23 "Varojen ja velkojen käypä arvo". Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 17
Liite 11 Vakavaraisuus Yhteenveto omiin varoihin sisältyvistä eristä 30.06. 31.12. Miljoonaa euroa 2017 2016 3 Omien varojen laskenta Oma pääoma 1 078,0 1 078,5 Ehdotetut/maksetut osingot Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 1 078,0 1 078,5 Laskennalliset verosaamiset Aineettomat hyödykkeet Alijäämä(-) arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) -23,4-27,2 Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50 %) Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat 1 Muut erät, netto -2,0-2,3 Ydinpääomaan (CET1) tehdyt vähennykset yhteensä -25,4-29,4 Ydinpääoma (CET1) (vähennysten jälkeen) 1 052,6 1 049,0 Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä Ensisijaiseen lisäpääomaan tehdyt vähennykset yhteensä Ensisijainen lisäpääoma Ensisijainen pääoma (vähennysten jälkeen) 1 052,6 1 049,0 Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 200,0 200,0 Ylijäämä(+) arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB) 1,2 2,6 Omistukset ja sijoitukset toisiin rahoitusalan yrityksiin (50 %) Sijoitukset vakuutusyhtiöihin Eläkevarat, jotka ylittävät vastaavat velat Muut erät, netto Toissijaiseen pääomaan tehdyt vähennykset yhteensä 1,2 2,6 Toissijainen pääoma 201,2 202,6 Omat varat yhteensä (vähennysten jälkeen) 2 1 253,8 1 251,7 1 Perustuu valvontaviranomaisen antamaan ehdolliseen hyväksyntään 2 Omat varat oikaistuna arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksella (IRB) eli oikaistut omat varat olivat 1 276 miljoonaa euroa 30.6.2017 3 Sisältää tilikauden tuloksen Omat varat, sisältää tilikauden tuloksen 30.06. 31.12. Miljoonaa euroa 2017 2016 Ydinpääoma (CET1), sisältää tilikauden tuloksen 1 099,3 1 049,0 Omat varat yhteensä, sisältää tilikauden tuloksen 1 300,5 1 251,7 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 18
Liite 11 Vakavaraisuus, jatkuu Omien varojen vähimmäisvaatimus ja riskipainotetut erät Miljoonaa euroa 30.6. 30.6. 31.12. 31.12. 2017 2017 2016 2016 Riskipainotetut erät Vähimmäisvaatimus Vähimmäisvaatimus Riskipainotetut erät Luottoriski 184,3 2 303,3 196,8 2 459,4 - josta vastapuoliriski 10,9 136,0 14,3 180,5 Sisäinen malli (IRB) 168,3 2 103,5 173,4 2 168,0 - valtiovastuut 1,9 23,2 - yritysvastuut 19,1 239,3 14,0 174,9 - edistynyt menetelmä 19,1 239,3 14,0 174,9 - perusmenetelmä 0,0 0,0 - vähittäisvastuut 147,3 1 841,0 159,5 1 993,1 - vastuut, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta 113,9 1 423,7 120,5 1 506,9 - muut vähittäisvastuut 33,4 417,3 38,9 486,3 - muut Standardimentelmä 16,0 199,7 23,3 291,3 - valtio- tai keskuspankkivastuut 1,1 13,3 1,1 13,9 - luottolaitosvastuut 14,9 186,4 22,2 277,5 Operatiivinen riski 23,8 298,1 23,8 298,1 Standardimenetelmä 23,8 298,1 23,8 298,1 Riskipainotettujen erien lisäys, vakavaraisuus-asetuksen 3 artikla 42,8 534,4 1,0 12,8 Yhteensä ennen oikaisuja 250,9 3 135,9 221,6 2 770,3 Oikaisu Basel I -lattiasäännöksiin perustuen Pääomatarpeen lisäys lattiasäännösten mukaan 590,8 7 385,2 652,5 8 158,5 Yhteensä 841,7 10 521,0 874,1 10 928,8 Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 19
Liite 11 Vakavaraisuus, jatkuu Omien varojen vähimmäisvaatimus ja pääomapuskurit Prosenttia Vähimmäisvaatimus Yleinen pääomapuskuri Pääomapuskurit Vastasyklinen puskuri O-SIIpuskuri Järjestelmäriskipuskuri Pääomapuskurit yhteensä 1 Yhteensä Ydinpääoma (CET1) 4,5 2,5 2,5 7,0 Ensisijainen pääoma 6,0 2,5 2,5 8,5 Omat varat 8,0 2,5 2,5 10,5 Miljoonaa euroa Ydinpääoma (CET1) 141,1 78,4 78,4 219,5 Ensisijainen pääoma 188,1 78,4 78,4 266,5 Omat varat 250,9 78,4 78,4 329,3 1 Pääomapuskurien kokonaismääriä laskettaessa käytetään vain suurimpia mahdollisia järjestelmäriskipuskureita (SRB) ja merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimuksia (O-SII). Pääomapuskureita varten käytettävissä oleva ydinpääoma (CET1) 30.6. 31.12. Prosenttia riskipainotetuista eristä 2017 2016 1 Ydinpääoma (CET1) 27,6 31,9 1 Sisältää tilikauden tuloksen Vakavaraisuussuhteet 30.6. 31.12. Prosenttia 2017 2016 Ydinvakavaraisuussuhde, sisältää tilikauden tuloksen 35,1 37,9 Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, sisältää tilikauden tuloksen 35,1 37,9 Vakavaraisuussuhde, sisältää tilikauden tuloksen 41,5 45,2 Ydinvakavaraisuussuhde, ei sisällä tilikauden tulosta 33,6 36,9 Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, ei sisällä tilikauden tulosta 33,6 36,9 Vakavaraisuussuhde, ei sisällä tilikauden tulosta 40,0 44,2 Vakavaraisuussuhteet sisältäen Basel I -lattiasäännökset 30.6. 31.12. Prosenttia 2017 2016 Ydinvakavaraisuussuhde, sisältää tilikauden tuloksen 10,7 9,8 Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, sisältää tilikauden tuloksen 10,7 9,8 Vakavaraisuussuhde, sisältää tilikauden tuloksen 12,6 11,7 Ydinvakavaraisuussuhde, ei sisällä tilikauden tulosta 10,2 9,6 Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, ei sisällä tilikauden tulosta 10,2 9,6 Vakavaraisuussuhde, ei sisällä tilikauden tulosta 12,1 11,4 Vähimmäisomavaraisuusaste 30.6. 31.12. Prosenttia 2017 2016 1 Ensisijainen pääoma, siirtymäsäännösten mukaan, miljonaa euroa 1 052,6 1 049,0 Vastuiden kokonaismäärä, miljoonaa euroa 26 663,3 25 673,9 Vähimmäisomavaraisuusaste, prosenttia 3,9 4,1 1 Sisältää tilikauden tuloksen Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 20
Liite 11 Vakavaraisuus, jatkuu Vastuut, joihin sovelletaan sisäisten luottoluokitusten menetelmiä, ja niihin liittyvä luottoriski luokituksittain Josta taseen 30.6.2017 Taseeseen kuuluvat vastuut, milj, euroa Taseen ulkopuoliset vastuut, milj, euroa Vastuuarvo (EAD), milj, euroa 1 ulkopuolisten vastuiden EAD, milj, euroa Saamisilla painotettu keskimääräinen riskipaino: Valtiovastuut, perusmenetelmä: 2 454,4 2 461,0 0,9 - josta luokkaan 7 kuuluvat 6,6 3,3 - josta luokkaan 6 kuuluvat 2 454,4 2 454,4 0,9 - josta luokkaan 5 kuuluvat - josta luokkaan 4 kuuluvat - josta luokkaan 3 kuuluvat - josta luokkaan 2 kuuluvat - josta luokkaan 1 kuuluvat - josta luokittelemattomat - josta vastuut, joissa on maksuhäiriö Yritysvastuut, perusmenetelmä: 0,0 0,0 129,5 - josta luokkaan 6 kuuluvat - josta luokkaan 5 kuuluvat - josta luokkaan 4 kuuluvat - josta luokkaan 3 kuuluvat - josta luokkaan 2 kuuluvat - josta luokkaan 1 kuuluvat - josta luokittelemattomat 0,0 0,0 129,5 - josta vastuut, joissa on maksuhäiriö Yritysvastuut, edistynyt menetelmä: 1 534,1 31,9 1 544,7 17,2 15,5 - josta luokkaan 6 kuuluvat 1 034,1 0,1 1 028,7 0,0 4,5 - josta luokkaan 5 kuuluvat 71,0 0,0 71,3 10,1 - josta luokkaan 4 kuuluvat 234,9 9,4 239,2 5,0 18,1 - josta luokkaan 3 kuuluvat 74,9 10,1 80,0 5,4 44,9 - josta luokkaan 2 kuuluvat 10,3 0,5 10,5 0,3 55,0 - josta luokkaan 1 kuuluvat 9,7 9,7 75,1 - josta luokittelemattomat 98,4 11,9 104,4 6,4 87,3 - josta vastuut, joissa on maksuhäiriö 0,8 0,8 254,6 Vähittäisvastuut, joiden vakuutena on kiinteistö: 19 842,6 24,0 19 859,3 16,7 7,2 - josta luokkaan A kuuluvat 10 754,1 15,0 10 764,6 10,4 3,0 - josta luokkaan B kuuluvat 5 877,1 6,4 5 881,5 4,5 6,0 - josta luokkaan C kuuluvat 2 189,1 1,9 2 190,4 1,3 12,3 - josta luokkaan D kuuluvat 709,3 0,5 709,6 0,3 22,1 - josta luokkaan E kuuluvat - josta luokkaan F kuuluvat 136,7 0,0 136,7 0,0 64,5 - josta pisteyttämättömät 6,2 0,2 6,3 0,1 22,1 - josta vastuut, joissa on maksuhäiriö 170,1 0,1 170,1 0,0 135,3 Muut vähittäisvastuut 1 806,9 33,6 1 830,2 23,3 22,8 - josta luokkaan A kuuluvat 314,0 14,1 323,8 9,8 5,4 - josta luokkaan B kuuluvat 255,5 10,7 263,0 7,4 9,8 - josta luokkaan C kuuluvat 101,2 2,8 103,2 2,0 17,1 - josta luokkaan D kuuluvat 378,7 4,2 381,6 2,9 25,0 - josta luokkaan E kuuluvat 437,2 0,3 437,4 0,2 26,5 - josta luokkaan F kuuluvat 305,9 0,6 306,3 0,4 37,6 - josta pisteyttämättömät 5,0 0,3 5,2 0,2 37,8 - josta vastuut, joissa on maksuhäiriö 9,5 0,6 9,9 0,4 281,3 1 Sisältää vastuun määrän maksukyvyttömyyshetkellä (EAD) taseeseen kuuluvista vastuista, taseen ulkopuolisista vastuista, johdannaissopimuksista ja arvopaperivakuudellisesta rahoitustoiminnasta Kiinnitysluottopankilla ei ole vastuita seuraavissa vastuuryhmissä, joihin sovelletaan sisäisten luokitusten menetelmiä: oman pääoman ehtoiset sijoitukset, valtio- ja keskuspankkivastuut, uusiutuvat vähittäisvastuut. Nordea Kiinnitysluottopankki Oyj Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 21