6. Päihteet. 6.1Johdanto

Samankaltaiset tiedostot
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

1. Väestö. 1.1Johdanto

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

Turku. Keskusverkkoselvitys 1: Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Kuntaneuvottelut syksy 2014

Päätös 1 (5)

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Toiminnan ja talouden näkymiä

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2014

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura,

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Sairaalapalvelut Varsinais-Suomen maakunnassa Sairaalapalvelut-työryhmän raportti sote-järjestämisen ryhmälle

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2014

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 11/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2014

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2015

ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Päihdeavainindikaattorit

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Väestönmuutos Pohjolassa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat , TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN KOKOUS 1/2017

Transkriptio:

6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei kunnassa ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit yleensä terveyskeskuksissa. Kauempana oleviin A-klinikoihin tai nuorisoasemiin voi kunnalla olla käyttösopimuksia, mutta joskus asiakkaat eivät ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitseviin avopalveluihin, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta halutaan lähteä pois hoitamaan päihdeongelmaa. (Sotkanet 2010.) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluja (esim. laitoksia, katkaisuja tai päihdekuntoutusta), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Indikaattoria on siis hyvä verrata päihdehuollon laitoksissa olleiden asiakkaiden määrään. Päihteiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja vaikeusastetta. On lisäksi muistettava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös resursseista ja vallitsevista hoitokäytännöistä. (Sotkanet 2010.) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot. Indikaattoria on hyvä tarkastella päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrän rinnalla. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalveluiden vähäinen käyttö ei aina kerro niiden vähäisestä tarpeesta vaan niiden puutteesta.

Indikaattori kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On lisäksi muistettava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös resursseista ja vallitsevista hoitokäytännöistä. (Sotkanet 2010.) Päihdehuollon asumispalveluissa. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kuntien päihdehuollon asumispalveluja tai ensisuojia käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Osa päihdeasiakkaille suunnatuista asumispalveluista tuotetaan osana kunnan sosiaalihuollon yleisiä asumispalveluja, joista ei ole saatavissa eritellysti tietoa päihdeasiakkaiden osuuksista. Indikaattori kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On lisäksi muistettava, että asumispalveluiden määrä riippuu myös resursseista ja vallitsevista hoitokäytännöistä (Sotkanet 2010.) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Kustannuksia tulkitessa on muistettava, että päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelman laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. (Sotkanet 2010.)

6.2 Loimaan seutukunta TAULUKKO 1. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa 1995 2000 2006 2007 2008 2009 Aura 2,7 3,2 2,1 3,1 2,3 Koski 3,1 4 2,8 3,2 4,5 Loimaa 10,7 16,5 17,9 15,8 17,7 Marttila 0,5 1,9 2 1 2,5 Oripää 0 5,3 6,6 7,9 5,7 Pöytyä 3,2 4,1 3,6 3,6 3,2 Tarvasjoki 0 0 0 0,5 0 Loimaan seutukunta 6,3 9,5 9,8 9 9,7 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Aura 1,5 4 2,6 3,1 Koski 2,4 6 3,2 8,1 Loimaa 6,1 5,7 5,6 5,7 Marttila 2,3 3,9 2,5 2,5 Oripää 6,8 4,4 Pöytyä 4,2 3,8 3,9 4 Tarvasjoki 0 Loimaan seutukunta 4,3 4,8 4,4 4,7 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa 4 4 4 4

Päihdehuollon asumispalveluissa Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Aura 1,8 3,2 1,8 6,7 0,8 Koski 0,8 0 0,4 0,8 0,4 Loimaa 1,6 1,2 1,4 1,4 1,2 Marttila 0 0,5 1 1 0 Oripää 1,5 3 1,5 1,4 0,7 Pöytyä 1,2 0,4 1,2 0,8 0,7 Tarvasjoki 0 0 0 0 0,5 Loimaan seutukunta 1,3 1,1 1,2 1,7 0,9 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Aura 0 0 0 0 0 Koski 0 0 0 0 0 Loimaa 0 0,1 0,1 0 0 Marttila 0 0 0 0 2 Oripää 0 0 0 0 0 Pöytyä 0,1 0,2 0 0 0,1 Tarvasjoki 0 0 0 0 0 Loimaan seutukunta 0 0,1 0 0 0,1 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa 1 1 1 1,2 1,2 Aura 0,6 1,8 3,7 5 1,3 Koski 2,2 6,3 0,8 4 9,3 Loimaa 6 4,9 19,6 19,9 29,6 Marttila 0,5 0,5 2,4 5,4 5,4 Oripää 1,4 0 6,8 6,6 5,7 Pöytyä 0,8 2,6 3,1 3,2 3,6 Tarvasjoki 1,1 1 0 2,6 1 Loimaan seutukunta 3,4 3,6 10,6 11,4 15,8 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6

6.3 Salon seutukunta TAULUKKO 2. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas 1995 2000 2006 2007 2008 2009 Päihdehuollon avopalveluissa Salo 15,7 14,8 15,3 15,3 15,1 Somero 7,4 9,4 9,3 11,4 11,3 Salon seutukunta 14,4 14 14,4 14,8 14,5 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Salo 5,2 4,8 4,6 4,7 Somero 5,8 4 5,3 6 Salon seutukunta 5,3 4,7 4,7 4,9 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa 4 4 4 4 Salo 2,7 2,5 2,8 2,4 3,5 Somero 0,4 1,8 1,6 2 1,7 Salon seutukunta 2,3 2,4 2,6 2,4 3,3 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Salo 0,1 1,3 1,2 1,2 1,1 Somero 0 0,6 0,7 0,6 0,6 Salon seutukunta 0,1 1,2 1,1 1,1 1

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa 1 1 1 1,2 1,2 Salo 5,8 15,6 34,1 35,8 37,9 Somero 3 3,4 13,6 19,6 24,2 Salon seutukunta 5,4 13,7 31,1 33,4 35,9 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6 6.4 Turun seutukunta- itäiset kunnat TAULUKKO 3. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 1995 2000 2006 2007 2008 2009 Kaarina 5,9 5,7 5,4 2,5 2 Lieto 3,5 1,2 1 1,3 1,6 Paimio 7,3 7,8 3,7 5 6,1 Sauvo 5,6 5,8 8,1 5 5,6 Turku 11,1 8,5 8,6 8,6 8,4 Turun seutukunta 9 7,4 7,1 7 6,9 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Kaarina 3,9 4,1 3,9 3,8 Lieto 3,1 2,9 2,5 3,4 Paimio 4,3 5,5 4,1 4,2 Sauvo 3,9 5,5 5,1 5,3 Turku 3,3 3,9 4,1 4,6 Turun seutukunta 3,2 3,9 3,9 4,3 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4

Koko maa 4 4 4 4 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Kaarina 5 1,6 1,7 2,1 1,6 Lieto 3,5 0,6 1,1 1,6 1,1 Paimio 1,6 5,5 2,8 1,2 3 Sauvo 2,5 0,3 0,3 0 0,3 Turku 4,2 3,5 3,5 3,4 3,3 Turun seutukunta 3,6 2,9 2,8 2,8 2,7 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Kaarina 0 0,2 0,4 0,1 0,1 Lieto 0 0 0 0 0 Paimio 0 0,1 0 0 0,1 Sauvo 0 0,7 1,4 1 0,7 Turku 4,5 4,3 4,3 4,3 4,1 Turun seutukunta 2,7 2,6 2,6 2,6 2,4 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa 1 1 1 1,2 1,2 Kaarina 6 7,8 13,6 14,1 15,2 Lieto 1,6 4,2 2,6 4,3 6,7 Paimio 6,2 12,2 13,5 5,6 7 Sauvo 2,8 7,4 6,9 4,7 7,9 Turku 21,9 30,1 38,9 41 43,4 Turun seutukunta 14,7 20,5 28,1 30,3 32,4 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6

6.5 Turun seutukunta läntiset kunnat TAULUKKO 4. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1995 2000 2006 2007 2008 2009 Masku 3,2 2,7 3,8 3,3 3,4 Mynämäki 1,8 3,4 3,4 3,4 4 Naantali 4,7 6,6 4,4 5,9 5,2 Nousiainen 3,6 4,5 2,7 1,9 2,9 Raisio 11,9 11,8 10,2 11,6 11,7 Rusko 2,5 1,8 2,3 1,6 4,5 Turku 11,1 8,5 8,6 8,6 8,4 Turun seutukunta 9 7,4 7,1 7 6,9 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Masku 1,9 2,3 2,9 2,6 Mynämäki 1,7 2,4 3,6 4,2 Naantali 4 5,1 5 5,1 Nousiainen 2,6 1,3 3,4 4,6 Raisio 3,3 4,5 3,6 4,1 Rusko 1,2 1,4 1,6 Turku 3,3 3,9 4,1 4,6 Turun seutukunta 3,2 3,9 3,9 4,3 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa 4 4 4 4 Masku 0,5 0,6 0,8 0,5 0,8 Mynämäki 0,3 1,4 0,6 1,2 0,9 Naantali 1,6 2,4 2,9 3,5 3,3 Nousiainen 1,9 0,4 0,8 0,2 0

Päihdehuollon asumispalveluissa Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Raisio 3,3 2,5 2,3 2,7 2,6 Rusko 0,8 0,9 1 0,9 0,5 Turku 4,2 3,5 3,5 3,4 3,3 Turun seutukunta 3,6 2,9 2,8 2,8 2,7 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Masku 0 0,1 0,1 0 0 Mynämäki 0 0,1 0,2 0,2 0,5 Naantali 0,2 0 0 0,2 0,1 Nousiainen 0 0 0 0 0 Raisio 0 0,8 0,7 0,7 0,6 Rusko 0 0 0 0 0 Turku 4,5 4,3 4,3 4,3 4,1 Turun seutukunta 2,7 2,6 2,6 2,6 2,4 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa 1 1 1 1,2 1,2 Masku 0,9 1,9 5,2 6,4 3,4 Mynämäki 0,8 1,8 4,2 4,9 11,3 Naantali 2,7 3,8 20,4 27,3 28 Nousiainen 0,5 2,6 3,2 5,9 1,2 Raisio 8 10,3 24,4 32,9 38,4 Rusko 1,4 4,6 3,7 6,3 6,4 Turku 21,9 30,1 38,9 41 43,4 Turun seutukunta 14,7 20,5 28,1 30,3 32,4 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6 6.6 Vakka-Suomen seutukunta TAULUKKO 5. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas 1995 2000 2006 2007 2008 2009

Päihdehuollon avopalveluissa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa Kustavi 13,9 1,1 3,3 4,4 1,1 Laitila 0,1 3,6 1,8 0,1 0 Pyhäranta 9,1 0,9 2,3 2,7 2,2 Taivassalo 0 2,3 4 4,1 4,1 Uusikaupunki 18,7 15,7 17,6 16,1 16,7 Vehmaa 5,9 13,4 6,1 8,2 6,7 Vakka-Suomen seutukunta 11 10,1 10,3 9,3 9,3 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Kustavi 6,6 Laitila 4 5 5,2 4,6 Pyhäranta 3,5 2,2 3,6 Taivassalo 2,9 2,9 Uusikaupunki 4,3 5 5,1 4,2 Vehmaa 5,1 6,1 2,9 3,3 Vakka-Suomen seutukunta 4,1 4,6 4,7 4,1 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa 4 4 4 4 Kustavi 1 2,2 2,2 0 0 Laitila 0,2 0,4 0,4 1,9 3 Pyhäranta 0 0 0,5 0,9 0,4 Taivassalo 0 0 0,6 0,6 0,6 Uusikaupunki 0,4 0,6 1,1 2 2 Vehmaa 1,2 2,4 0,8 0,8 1,7 Vakka-Suomen seutukunta 0,4 0,6 0,8 1,7 2 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Kustavi 0 0 0 0 0 Laitila 0 0 0 0 0 Pyhäranta 0 0 0 0,4 0 Taivassalo 0 0 0 0 0 Uusikaupunki 0 0 0 0 0 Vehmaa 0 0 0 0 0 Vakka-Suomen seutukunta 0 0 0 0 0 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa 1 1 1 1,2 1,2 Kustavi 4,7 2 3,3 1,1 1,1 Laitila 1,3 1,9 2,7 3,3 3,4 Pyhäranta 1,3 0,4 0,4 1,8 4 Taivassalo 2,6 2,2 0 1,2 4,7 Uusikaupunki 5,3 11,8 13,3 19,2 21,2 Vehmaa 1,1 2 8,1 4,5 5,3 Vakka-Suomen seutukunta 3,5 6,8 8,2 11,1 12,5 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6 6.7 Åboland Turunmaan seutukunta TAULUKKO 6. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja 1995 2000 2006 2007 2008 2009 Kemiönsaari 0,7 1,5 2,2 0,8 0 Länsi-Turunmaa 0,6 0,7 4,9 1,1 1,6 Åboland-Turunmaan seutukunta 0,6 1 4 1 1,1 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7

terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Kemiönsaari 4,8 5,8 5,8 4,4 Länsi-Turunmaa 1,7 3,8 3,4 4,3 Åboland-Turunmaan seutukunta 2,7 4,5 4,2 4,4 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa 4 4 4 4 Kemiönsaari 0,9 2,4 0,7 0,8 1,1 Länsi-Turunmaa 0,9 0,8 2,9 2,5 1,5 Åboland-Turunmaan seutukunta 0,9 1,3 2,2 1,9 1,4 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Päihdehuollon asumispalveluissa Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Kemiönsaari 0 0 0 0 0 Länsi-Turunmaa 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 Åboland-Turunmaan seutukunta 0 0,1 0,1 0 0,2 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa 1 1 1 1,2 1,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Kemiönsaari 3 2,2 4,2 4,5 2,5 Länsi-Turunmaa 5,8 2 5,3 9,9 7,7 Åboland-Turunmaan seutukunta 4,8 2 4,9 8,1 6 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6

6.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta Päihteitä koskeva yhteenveto ja tulkinta -osuus käsitellään tässä Pohdinta Varsinais-Suomesta luvussa ja se on yhteinen kaikkien seutujen kesken, koska kunnissa ja seuduilla käyty keskustelu tuloksista on ollut yhteneväistä ja näin ollen pätevää koko maakuntaan. Päihteet indikaattorikokonaisuudesta tekee ongelmallisen se, että indikaattorit koskevat ainoastaan päihdepalvelujen asiakasmääriä. Kuntien tapa tuottaa eri päihdepalveluja vaihtelee paljon erikokoisissa kunnissa. Lisäksi päihdepalvelujen asiakasmäärät eivät vielä kerro päihteiden käytön seurauksista, joilla on merkitystä niin käyttäjän itsensä kuin hänen ympäristönsäkin hyvinvointiin. Päihdehuollon avopalveluiden, A-klinikoiden ja Nuorisoasemien, asiakasmäärät vähenivät koko maassa vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Koko Varsinais-Suomessa asiakasmäärät pysyivät ennallaan vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoteen 2008 verrattuna hoitojaksot, joiden päädiagnoosina oli alkoholisairaus, laskivat 5 prosenttia vuonna 2009 koko maassa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 1 hoidettujen potilaiden määrä nousi vuoden 2007 4,1 asiakkaasta tuhatta asukasta kohti vuoden 2008 4,4 asiakkaaseen Varsinais-Suomessa. Koko maassa katkaisuhoidon asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2009 lähes kahdeksan prosenttia vuoteen 2008 verrattuna, mutta kuntoutuslaitosten asiakasmäärät vähenivät selvästi (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Varsinais-Suomessa päihdehuollon laitoksien asiakasmäärät ovat pysyneet 2,5 asiakkaassa tuhatta asukasta kohti vuodesta 2007 lähtien. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2009 lähes kymmenen prosenttia koko maassa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010) ja Varsinais-Suomessa asumispalvelujen määrä laski hieman. Varsinais-Suomessa kiinnostavimmaksi indikaattoriksi kuntien ja seutujen keskusteluissa nousi päihdehuollon nettokustannukset euroina per asukas. Kaikkien kuntien päihdehuollon nettokustannukset näyttävät nousseen vuodesta 1995 lähtien tasaisesti ja erityisesti 2000-luvulla. Naantalissa kustannusten nousun suurimmaksi tekijäksi arvioitiin korvaushoitoa, joka tuli viralliseksi osaksi päihdepalvelujärjestelmää vuonna 2000 (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Myös Somerolla korvaushoito selittää päihdehuollon kustannuksista suurimman osan, sillä asiakkaita on paljon. Tilanne on kuitenkin helpottunut viime vuosista. Päihdehuollossa tilannetta kuvaa myös se, että kunnissa päihdehuollon palveluita olisi tarjolla, mutta sitä tarvitsevat asiakkaat eivät ota sitä vastaan. Pöytyällä arvioitiin, että vuonna 2010 kustannukset tulevat olemaan aiempaa suuremmat, koska ostopalvelua on ollut paljon kuluvana vuonna. Toisaalta esimerkiksi 1 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet päädiagnoosilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut tuhatta asukasta kohti (Sotkanet 2010). 13

Uudessakaupungissa korvaushoito ei selitä kustannusten nousua, sillä korvaushoidon tämänhetkinen asiakasmäärä on hyvin pieni. Sen sijaan A-klinikkaan kohdistettujen resurssien lisäys saattaa selittää osan kustannuksista. Kuntien ja seutujen näkemyksen mukaan tulevaisuudessa pitää pohtia päihdepalvelujen seudullisuutta enemmän ja tarkemmin niin substanssin kuin organisaationkin osalta. MUUTOSEHDOTUKSET INDIKAATTOREIHIN: Alkoholin kulutus Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Alkoholiin liittyvät onnettomuudet Väkivaltarikollisuus Alkoholiin liittyvä perheväkivalta Alkoholinkäytön seurauksena kuolleiden määrä Lähteet Päihdetilastollinen vuosikirja 2010: Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 14