Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pirjo Marjamäki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pirjo Marjamäki Johtaja 040 334 6401 pirjo.marjamaki@hus.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 28.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Soccan neuvottelukunta 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Sosiaalihuoltolain valmistelun yhteydessä on tehty paljon sellaista vaativaa valmistelutyötä, jota pitäisi hyödyntää myös järjestämislainlain valmistelussa. Hyvinvoinnin edistämisestä esimerkiksi laadittiin perusteellinen ehdotus, jossa otettiin huomioon myös hyvinvoinnin sosiaaliset edellytykset. Nyt järjestämislakiin on siirretty vain ko pykälä terveydenhuoltolaista hyödyntämättä laajempaa valmistelua. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen
kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Arvio säännösten merkityksestä pääkaupunkiseudulla sekä eräitä huomioita: Lakiesityksen nimi on kaventunut koskemaan vaan palvelujen järjestämistä kun se aikaisemmissa valmisteluvaiheissa oli Laki palvelujen järjestämisestä, kehittämisestä, tutkimuksesta ja valvonnasta. Rajaus on perusteltu siitä näkökulmasta, että jälkimmäisiä asioita ei kunnolla ehditty valmistelemaan tähän luonnokseen. Terveydenhuollon osalta ko pykälät osittain siirtyvät suoraan Terveydenhuoltolaissa (Valtion koulutuskorvaukset ja Valtion korvaus tutkimustoimintaan) ja osittain jäävät edelleen terveydenhuoltolakiin (Perusterveydenhuollon yksikkö). Sosiaalihuollon osalta jää voimaan Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Kuntien harkintaan jää (46 ), millä tavoin ne hyödyntävät tällä tavalla alueellisesti organisoitua ja rahoitettua kehittämistoimintaa. Tutkimuksen osalta säilyy edelleen eriarvoisuus tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksessa: terveydenhuollossa tarkoitukseen on olemassa erityisvaltionavustus, mutta sosiaalihuollossa ei. Lausunnolla olevalla lakiesityksellä ei näin ollen olisi suoranaista vaikutusta pääkaupunkiseudulla toimivan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toimintaan. Socca on kuntien yhteisellä päätöksellä siirtynyt 1.1.2014 Hus-kuntayhtymän yhteyteen ja kunnat ja Helsingin yliopisto ovat uusineet Soccan toiminta koskevan yhteistyösopimuksen. Siirrolla ennakoitiin lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Soccan toiminta jatkuu
nykyisen lainsäädännön pohjalta pohjalta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella. Kaavaillulla Uudenmaan sote-alueella toimii lisäksi Sosiaalitaito Oy ja Etelä-Suomen erva-alueella puolestaan vielä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. Erva-aluetasoista sosiaalialan yhteistyötä tehdään nykyisin lähinnä vain Kaste-ohjelmaan liittyen. Socca, Sosiaalitaito Oy ja Verso Oy puolestaan muodostavat yhdessä asetuksen (1411/2001) mukaisen Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, jonka toimintaa koskeva yhteistyösopimus samoin hyväksyttiin vuodenvaihteessa 2014 samalla kun Socca siirtyi Hus-kuntayhtymään. Kunnat ovat vahvasti sitoutuneet kukin oman alueensa sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan ja mitään aloitteita toiminnan kokoamiseksi isompiin yksiköihin ei toistaiseksi ole ollut esillä. Hus-alueella toimii myös Perusterveydenhuollon yksikkö. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat vahvasti viestittäneet Soccan Hus-siirron yhteydessä, että yhteistä strategiaa ja kehittämistyötä halutaan tehtävän perusterveydenhuollon kanssa. Lakiesitys ei toisi tähänkään mitään hallinollista muutosta, mutta kannustaisi kyllä tiivistämään yhteistyötä. Nykyisen kaltainen monesta eri alueellisesta kehittämisyksiköstä koostuva kokonaisuus voisi uuden lainsäädännönkin tilanteessa olla perusteltu. Erva-alue sille säädettyjen tehtävien mukaisesti kuitenkin yhteensovittaisi toimintaa ja huolehtisi erva-aluetasoisesti tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelusta (16 ). Tämä malli soveltuisi mm. sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimeenpanotehtäviin, joista sosiaalialan osaamiskeskukset oman asiantuntemuksen pohjalta huolehtisivat, mutta erva-alueet vastaisivat tässäkin yhteensovittamisesta (16 mom 7). Alueellisesti organisoidun kehittämistoiminnan merkitys pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun kunnissa on vahvaa omaa kehittämistoimintaa ja samanlaista tarvetta keskinäiseen yhteistyöhön ei ole kuin pienemmissä kunnissa on. Kiistattomia hyötyjä on kuitenkin saatu kuntien yhteis-työstä esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämisessä, jossa tutkimuspäiväkotien varaan rakentuva neljän kunnan yhteinen kehittämisrakenne on jo vakiintunut. Samankaltainen rakenne on syntymässä myös vanhustyöhön. Yliopistollinen sosiaalityön opetus järjestetään kuntien yhteistyönä, osittain yhteisesti rahoittamana ja yhteisen kehittämis- ja tutkimusteeman alla (ylisukupolvisen syrjäytymisen katkaisu). Kuntien yhteinen kehittämis- ja koulutusrakenne tarjoaa mahdollisuuden vertaisoppimiseen, kehittämistyöhön pohjautuvan yhteisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen ja tutkimuksen yhteishankinnan ja tuo näin lisäarvoa kuntien omaan kehittämistoimintaan. Kaste-rahoitteisen kehittämisen ongelmat Pääkaupunkiseudun kunnissa kriittisyys erillisrahoitteista hankepohjaista kehittämistyötä kohtaan on suuri. Kaste-hakemuksia ei juurikaan valmistella, ja pääkaupunkiseudun kuntien saama Kaste-avustus asukasta kohden olikin vuoden 2013 haussa koko maan alhaisin. Esitämmekin, että seuraavassa vaiheessa myös Kaste-lainsäädäntö arvioidaan uudelleen siten, että rahoitus suunnattaisiin järjestämisvastuisille toimijoille käyttäen neuvottelumenettelyä ja kevennettyä haku-, maksatus- ja raportointimenettelyä ( 45 ). Hankkeiden hallinnointi vaatii tällä hetkellä niin vahvaa resurssointia ja osaamista kunnissa, että kunnat eivät enää ole valmiit sijoittamaan erillisrahoitteiseen hankepohjaiseen kehittämiseen. Rahoittajat eivät myöskään edes stm:n hallinnonalan sisällä ole pystyneet yhdenmukaistamaan hallintokäytäntöjään, joka lisää hankepohjaisen kehittämisen työläyttä. Nykyisen Kaste-tyyppisen kehittämisrahoituksen koordinointi tulisi siirtää alueellisilta johtoryhmiltä erva-alueille kuten lakiesityksessä esitetäänkin (16 mom 9). Rahoitus tulee siirtää samoille järjestämisvastuisille tahoille kuin muukin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta. Mikäli erva-alueet eivät toteudu, tulee Kaste-rahoituksen koordinointi sopia sosiaali- ja terveysministeriön ja sote-alueiden välisissä neuvotteluissa. Kaste-hankkeisiin käytettävä rahoitus on moninkertainen (17 milj. euroa vuonna 2013) verrattuna sosiaalialan osaamiskeskusten (3 milj. euroa) tai perusterveydenhuollon yksikköjen rahoitukseen ja siksi sen saaminen kuntien oman kehittämistyön tueksi olisi ensiarvoista. Sosiaalihuollon tutkimus- ja koulutusrahoituksen tarve Sosiaalihuollon tutkimus- ja koulutusrahoituksen puute on yleisesti tunnustettu ja puutteen korjaamiseksi on vuosien mittaan tehty useita aloitteita. Kokemus kerta toisensa jälkeen on ollut, että riittävästi aikaa asian valmisteluun ei ole. Näin kävi taas uuden sosiaalihuoltolain valmistelun yhteydessä, jolloin luvattiin valmistella pykälät järjestämislakiin. Näin ei käynyt. Sosiaalialan kysymykset jäävät tyypillisesti aina sivurooliin kun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asioita valmistellaan ja siksi esitämmekin, että pikaisesti nimetään erillinen työryhmä valmistelemaan sosiaalihuollon tutkimuksen ja koulutuksen lainsäädäntöä ja rahoitusta. Tutkimus on sosiaalialan yhteiskunnalliseen merkittävyyteen, asiakaskunnan laajuuteen ja työvoiman määrään nähden vähäistä. Sosiaalialalla tehdään nykyisellään merkittävää kehittämistoimintaa, mutta tulosten systemaattinen ja laaja-alainen hyödyntäminen vaatisi tutkimusta. Rakenteita ja rahoitusta tarvittaisiin erityisesti
käytännön yhteydessä tehtävään tutkimustyöhön, työmenetelmien kehittämiseen, laajaa kehittämistyön vaikuttavuutta arvioivaan tutkimukseen. Ilman sosiaalihuoltoa ja sen toimintaympäristöä jatkuvasti jäsentävää tutkimusta, kertyvä tieto jää useimmiten irralliseksi eikä tuota käytännön työntekijöiden yhteiseen käyttöön suosituksia työmenetelmistä tai toimintatavoista. Kehittämistoimintaa tehdään nykyisin yhä enemmän yhdessä terveydenhuollon ja monien muiden kanssa ja siihen liittyvän tutkimuksenkin olisi oltava monitieteistä. Tärkeää olisi, että terveydenhuollon tutkimusrahoitusta olisi mahdollista hyödyntää myös laajoissa tieteenalojen yhteisessä tutkimuksessa. Soccalle uusi hallinnollinen ympäristössä Hus:ssa tarjoaa tähän mahdollisuuden ja nähtäväksi jää miten se käytännössä toteutuu tilanteessa, jossa terveydenhuollon tutkimusrahoitus on vaarassa kutistua jo muutenkin. Tutkimuksen laajentaminen koskemaan myös kuntien sosiaalihuollon palveluja edellyttäisi evo-rahoituksen vahvistamista. Erva-alueilla voisi olla 4-vuotiskausiksi asetutut sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimustoimikunnat, jotka laatisivat alueensa tutkimusohjelmat. Nyt toimikunnat ja ohjelmat rajoittuvat vain terveydenhuoltoon. Sosiaalihuollon koulutusevo olisi tarpeen sekä sosiaalityön käytännön opetuksen kuin sosiaalityön maiste-rin tutkinnon jälkeiseen erikoistumiskoulutukseen. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat omalta osaltaan sosiaalityön Praksis-toimintaa. Valtio korvaa kunnille vain yhden ammattikunnan - lääkärien - koulutuksesta aiheutuvat ylimääräiset kulut, jota voi pitää hyvin epätasa-arvoisena tilanteena. Varhaiskasvatuksen kehittäminen, tutkimus ja koulutus Pääkaupunkiseudulla kuntien yhteistyö on vahvaa varhaiskasvatuksen kehittämisessä, tutkimuksessa ja koulutuksessa. Yhteistyöhön kannustaa osaltaan Soccan siihen sijoittama valtionavustus. Tutkimusrahoi-tusta ei varhaiskasvatuksessa ole kuten ei sosiaalihuollossakaan. Tärkeää on, että se kokemus joka nyt on kertynyt siirtyisi varhaiskasvatuslain valmisteluun ja myös varhaiskasvatus saisi rakenteen ja rahoituksen kehittämiselle ja tutkimukselle. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä