5. Vammaispalvelut. 5.1. Kehitysvammahuolto. 5.1.1. Asumispalvelut ja laitoshoito

5. Vammaispalvelut 5.1. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuolto tuottaa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluita (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519). Kehitysvammaisuus ei ole sairaus, vaan henkilön ominaisuus, joka rajoittaa hänen toimintakykyään joillakin osa-alueilla. Henkilön kehitysvammaisuuteen saattaa liittyä liitännäissairauksia, joista yleisimpinä epilepsia, CP-vamma, autismi ja mielenterveysongelmat. Kehitysvammahuollon palveluihin pääsyn kriteerinä on kehitysvammadiagnoosi, joka on tehty ennen 18- vuoden ikää. Asumispalvelujen saajan on oltava 18 vuotta täyttänyt. Muiden kehitysvammahuollon palveluiden käyttäjät ovat kaikenikäisiä. Kehitysvammalain mukaisista palveluista tehdään EHO (erityishuolto-ohjelma)-päätös erityishuollon johtoryhmässä. Uusista asiakkaista ja palvelusuunnitelman muutoksista tehdään päätös ja vähitellen päivitetään kuntien vanhat päätökset. Arvion asiakkaan toimintakyvystä tekee ammattihenkilö. Yhteistä toimintakykymittaria ei ole ollut käytössä. Raision käyttämään KeRAVA- lomaketta on kokeellisesti käytetty asumispalveluissa. Kallio tuottaa itse seuraavia lakisääteisiä kehitysvammahuollon palveluja: asuminen, työ- ja päivätoiminta, varhaiskuntoutus, koululaisten päivähoito, palvelusuunnitelmat ja ohjaus. Ostopalveluina/palveluselillä hankitaan myös asumispalveluja ja niihin liittyvää työ- ja päivätoimintatoimintaa, laitoshoitoa ja tutkimus ja- neuvolapalveluja. Tahkokankaan palvelukeskuksen henkilökunta ja omat palveluohjaajat- esimiehet ovat jalkauttaneet neuvolatoimintaa alueelle. Kehitysvammahuollon ohjaava henkilökunta on eriytynyt tekemään seuraavia tehtäviä: yksi palveluesimies vastaa asumispalveluista, yksi päivä- ja työtoiminnoista, yksi palveluohjaaja Ylivieskan ja Alavieskan ja yksi Nivalan ja Sievin lasten ja nuorten palveluista sekä omaishoidon tuesta. Kehitysvammaisten määrä on kasvanut Kallion toiminnan aloituksesta 79 asiakkaalla ja viimeksi kuluneen vuoden aikana 10 henkilöllä. Kasvua tapahtui kaikissa muissa kunnissa paitsi Sievissä. Asiakasmäärien lisäykset kunnittain ajalla 1.1.2008-31.8.2013 Alavieska 4 Nivala 24 Sievi 18 Ylivieska 33 Kallio yhteensä 79 5.1.1. Asumispalvelut ja laitoshoito Kehitysvammahuollon asiakasmäärien ja hoitopäivien muutos TP 2012/TA 2013/ TA 2014 Kehitysvammaisia avohoidossa Laitoshoito vrk Palveluasuminen, vrk Asuminen ja laitoshoito yht. Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 25 114 74 118 331 24 107 74 120 325 25 109 74 123 331 87 110 60 3 847 4 789 4 431 3 934 4 899 4 491 567 92 515 15 703 17 636 17 145 16 270 17 728 17 660 913 790 60 8 695 9 421 9 445 9 608 10 211 9 505 959 200 251 9 612 12 783 12 635 10 571 12 983 12 886 2 526 1 192 886 37 857 44 629 43 656 40 383 45 821 44 542

Asumispalveluissa kehitysvammainen henkilö saa toimintakykynsä mukaisesti hoitoa, tukea ja ohjausta seuraavissa toiminnoissa: Yhteistoiminnallinen oppiminen toiminnallinen oppiminen ruoka - ja ravitsemuspalvelut siivous ja vaatehuolto lääkehoito terveydentilan seuranta ja arviointi hoidon ja hoivan toimenpiteet turvatoimenpiteet asiointi (esim. kauppa, pankki, normaalit terveydenhuoltopalvelut ) käyttövarojen valvonta, ohjaus ja kirjaaminen vapaa-aika ja harrastukset palvelusuunnitelmat henkilökohtaisten suunnitelmien toteuttaminen - psykososiaalisten ja adaptiivisten taitojen sekä tuen tarpeen arviointi ja seuranta - Kelan etuuksista huolehtiminen yhteistyössä edunvalvojien kanssa - yhteistyö eri tahojen kanssa - sairaanhoidolliset toimenpiteet korvaavien kommunikaatiomenetelmien laatiminen ja käyttäminen Autettu asuminen Autetun asumisen asiakasryhmät ovat seuraavat: 1) Perusasiakas on syvästi tai vaikeasti kehitysvammainen henkilö ilman lisävammoja ja eteneviä sairauksia. 2) Henkilö tarvitsee sairautensa vuoksi lääkäri-, ja laboratoriopalveluja sekä jatkuvaa lääkehoitoa. 3) Kehitysvammainen henkilö, joka on monivammainen ja tarvitsee päivittäin apuvälineitä ja asentohoitoja. 4) Haastavasti käyttäytyvä kehitysvammainen henkilö. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ja säännöllistä kasvatusta, kuntoutusta, tukea, ohjausta ja hoitoa ympäri vuorokauden useissa tai kaikissa seuraavissa alueissa: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot, viestien ymmärtäminen, yhteistyön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Ryhmäkodissa asukkaalla on oma huone (suurimmassa osassa myös omat wc:t ja suihkut) sekä yhteisiä tiloja kuten olohuone, keittiö, sauna ja pyykkihuoltotilat. Toimintayksiköt: Sievi, Ryhmäkoti Kuusela, asumisen ohjaajia 7 + 1 vakinainen sijainen, asuntoja 13 (omaa toimintaa) Ylivieska, Ryhmäkoti Tulolantupa, asumisen ohjaajia 9,3 + 1 vakinainen sijainen, asuntoja 14 (omaa toimintaa) Ylivieska, Tulolantuvan ryhmäkotiin on keskitetty kuntayhtymän alueen kehitysvammaisia henkilöitä, joiden hoito edellyttää sairaanhoidollista osaamista. Ryhmäkodissa on edelleen myös vaikeavammaisia ja vanhuksia, mutta vapautuvat asunnot myönnetään kehitysvammaisille henkilöille Ylivieska, Ryhmäkoti Koskitupa, asumisen ohjaajia 6,46, asuntoja 15 (omaa toimintaa) Nivala, Ryhmäkodit Kestintupa ja Kestinkartano, (yksityinen palveluntuottaja) tuottaa palvelusetelillä asumispalvelua 24 henkilölle autettuna asumisena, kuudelle henkilölle ohjattua asumista ja tilapäishoitoa yhdessä asunnossa.

Ostopalvelut kuntayhtymän alueen ulkopuolelta; palveluita ostetaan autetun asumisen palveluita 32 asiakkaalle, josta Nivalan osuus on suurin eli 34 %. Ohjattu asuminen Keskiasteisesti kehitysvammainen henkilö, jonka ohjauksen tarve on pääsääntöisesti vain päiväaikainen. Asiakas tarvitsee toistuvaa kasvatusta, kuntoutusta, tukea ja ohjausta joissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot, viestien ymmärtäminen, yhteisön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Asukkaalla on asuntolassa oma asunto tai oma huone, wc ja suihku sekä yhteiskäytössä olevat tilat. Toimintayksiköt: Sievi, Tukiasuntola Haapala, asumisen ohjaajia 1, asumisen ohjaus Kuuselan ryhmäkodista ja toimintakeskus Pajapihlajasta, asuntoja 5. Ylivieska, Asuntola Kotitupa, asumisen ohjaajia 3,2, asuntoja 12 Nivala, Kestinpiha, yksityinen palveluntuottaja palvelusetelillä, asuntoja 6 Tuettu asuminen Keskiasteisesti tai lievästi kehitysvammainen henkilö. Asiakas on saavuttanut arjen lähes itsenäisessä selviämisessä vaadittavat valmiudet. Hän tarvitsee kuntoutusta, tukea ja ohjausta tarvittaessa joissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot viestien ymmärtäminen, yhteisön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Kehitysvammainen henkilö asuu omassa tai vuokra-asunnossa varsin itsenäisesti, kuitenkin niin, että hän saa tukea tarvitsemissaan asioissa. Kuntayhtymän alueella asuu 28 kehitysvammaista itsenäisesti omassa asunnossa. Yksi asumisenohjaaja tukee heitä kolmena päivänä viikosta itsenäiseen asumiseen. Muut kaksi päivää hän työskentelee ohjaajana toimintakeskus Kipinässä Ylivieskassa. Perhehoito Vakinaisen perhehoidon palveluita ostetaan 365 vuorokautta. Perhehoitajat ovat toimeksiantosuhteessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Laitoshoito Laitoshoito ostetaan Tahkokankaan palvelukeskuksesta Oulusta ja kehitysvammahuollon palveluyksikkö Maria-Katariinasta Kokkolasta. Laitoshoitoa on purettu valtakunnallisen Kehas-ohjelman mukaisesti ja henkilöitä on muuttanut asumispalveluihin. Vuonna 2014 ostetaan pitkäaikaista laitoshoitoa 365 vuorokautta. Tilapäistä laitoshoitoa ostetaan tilapäishoidon järjestämiseksi ja lähinnä psyykkisten ongelmien hoitamiseksi. 5.1.2. Päivä - ja työtoiminnat Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta on lakisääteistä. Diagnoosi/kehitystaso ei määrittele palvelun saamista. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan jatko-opinnoista, kotoa tai asumispalveluista. Kallion alueella toiminta on jakautunut toimintakeskuksissa päivä- ja työtoimintaan sekä avotyöhön. Asumispalveluissa Kallion ulkopuolella asuvia kehitysvammaisia osallistuu ostopalveluna työtoimintaan 13 asiakasta.

Päivä- ja työtoiminta on asiakkaan toimintakyvyn mukaan suunniteltua kuntoutuksellista ja virikkeellistä toimintaa kehitysvammahuollon yksikössä. Asiakkaat osallistuvat toimintaan 1-5 päivänä viikossa. Toimintakeskuksen henkilöstö on arvioinut päivä- ja työtoiminnan asiakkaat toimintakyvyn mukaisesti kaikissa yksiköissä. Päivätoiminta-asiakkaat eivät saa työosuusrahaa, työtoimintaan osallistuville maksetaan työosuusrahaa 1.00 5.50 /pvä. Toimintakeskuksien asiakkailta peritään ylläpitomaksua (sis. lounaan ja päiväkahvin) vuosittain vahvistettavan taksan mukaan. Kuljetusta tarvitsevat saavat kuljetuksen maksutta erityishuoltolain mukaisesti. Avotyötoiminta on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä, henkilökohtaisen tuen sisältävää työtoimintaa. Avotyössä olevat kehitysvammaiset asiakkaat ovat huoltosuhteessa toimintakeskuksiin ja saavat toimintakeskuksen ohjaajalta tuen avotyöhön. Muutamat asiakkaat ovat osan viikkoa toimintakeskuksessa ja osan viikkoa avotyössä. Toimintayksiköt Toimintakeskus Pajapihlaja, Sievi, ohjaajia 2 Asiakkaat TA 2014 Toimintakeskus 17 19 Avotyö 10 10 Yhteensä 27 29 Toimintakeskus Tarhi, Nivala, ohjaajia 5 Asiakkaat TA 2014 Toimintakeskus 25 25 Avotyö 10 16 Yhteensä 35 41 Tarhin toimintakeskuksessa järjestetään tilapäishoitoviikonloppuja koko Kallion alueen kehitysvammaisille, mikä tarkoittaa, että yksikkö on lähes aina avoinna 7 pv/vko ja viikonloppuöinä. Työtoimintapiste Kipinä, Ylivieska, ohjaajia 5 + 1, jonka työaika 2 pv/vko (muulloin asumisen ohjaajana 3 pv/vko) Asiakkaat toimintakeskus TA 2014 Ylivieska 29 27 Alavieska, Nivala, Sievi 8 8 Yhteensä 37 35 Asiakkaat avotyö TA 2014 Alavieska, Ylivieska 18 19 Yhteensä; toimintak. ja avotyö 55 54 5.1.3. Koululaisten päivähoito Koululaisten päivähoito on aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulun loma-aikojen kokopäivähoitoa. Palvelu on kehitysvammalain mukaista erityishuoltoa ja sitä järjestetään kehitysvammaisille koululaisille vanhempien työssäkäynnin tai perheen jaksamisen tukemiseksi, vaikka koululaisten ikä edellyttäisi jo itsenäisestä kotona selviytymistä. Palvelu sisältää hoidon ja huolenpidon lisäksi mielekästä toimintaa koulupäivän ulkopuolella. Koululaisten päivähoitoa järjestetään Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa ja Sievissä koulun yhteydessä. Ylivieskassa koululaisten päivähoitoa järjestetään Perhetukikeskus Apilassa sekä Katajan koululla, joissa järjestetään myös Alavieskan koululaisten päivähoito.

Asiakasmäärät Koko Kallio 30 hlöä TA 2014 Alavieska, Nivala, Sievi 14 Ylivieska 16 Henkilökunta Ylivieskassa on yksi osa-aikainen työntekijä, koulun lomien aikoina tilapäistä henkilökuntaa sekä ostopalveluna Ylivieskan kaupungilta koulunkäyntiavustajia Katajan koululla tapahtuvaa iltapäivähoitoa varten. Nivalassa Tarhin toimintakeskuksen työntekijät työskentelevät myös koululaisten päivähoidossa. Sievissä koululaisten päivähoidon työntekijöinä toimivat koulunkäyntiavustajat. Päivähoito on luonteeltaan palvelu, jossa asiakkaat ja hoitoajat vaihtelevat päivittäin. 5.1.4. Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille Varhaiskuntoutusta ja palveluohjausta saavat alle 20-vuotiaat kehitysvammadiagnoosin omaavat henkilöt. Asiakkaille tehdään palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat. Palveluohjaaja kartoittaa perheen tilanteen ja palvelutarpeen sekä auttaa tarvittaessa etuuksien ja kuntoutuksen hakemisessa. Perheen jaksamista tuetaan erilaisilla palveluilla, kuten tilapäishoidolla, kuntouttavalla päivähoidolla ja koululaisten päivähoidolla. Perhe saa tukea kehitysvammaisuudesta johtuviin arjen ongelmatilanteisiin. Palveluohjaajat tekevät kotikäyntejä ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa kuntoutuksen järjestämiseksi. 5.1.5. Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset) Palvelu on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen ja edellyttää kehitysvammadiagnoosia. Palveluohjaaja tekee hakemuksen perusteella kotikäynnin yhteydessä toimintakykyarvion ja hakemukset käsitellään vammaispalveluiden työryhmässä. Omaishoidon tuen kriteerit vahvistetaan vuosittain. Uusien asiakkaiden kohdalla käytetään KeRava-, tms. toimintakykymittaria, mikä ei kuitenkaan yksinään riitä määrittelemään henkilön hoidettavuutta kehitysvammaisten kohdalla. Omaishoidon tukea saavilla hoitajilla on oikeus pitää vapaata 36 vrk/vuosi. Omaishoidon tuen saajat: TA 2014 Alavieska alle 5 alle 5 Nivala 20 21 Sievi 15 15 Ylivieska 22 23 5.1.6. Muu avohuolto Kaikille kehitysvammadiagnoosin omaaville henkilöille tehdään asiakkaan niin halutessa palvelusuunnitelma sekä erityishuolto-ohjelma (EHO), joka on päätös kehitysvammalain mukaisista palveluista. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset kehitysvammaisille myöntää vammaispalvelun sosiaalityöntekijä lain ehtojen mukaisesti. 5.1.7. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitoa saavat asiakkaat ovat omaishoidontuen asiakkaita tai he saavat lyhytaikaishoitoa hoitajan jaksamisen tukemiseksi. Ensisijaisesti käytetään omia palveluita ja tilapäistä perhehoitoa. Viimesijaisia palvelumuotoja ovat sairaanhoitopiireiltä ostettavat palvelut ja palvelusäätiön perhelomitus. Tilapäishoitopaikan valinnassa huomioidaan kokonaistaloudellisuus ja tilapäishoidon toimivuus asiakkaan kannalta.

Tilapäistä perhehoitoa on suunnitelmallisesti lisätty ja uusia tilapäisiä perhehoitajia on onnistuttu rekrytoimaan. Lapsille ja nuorille on järjestetty omana toimintana viikonloppuhoitoa Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa. Palvelun käyttäjiä on ollut kaikista Kallion kunnista. Palvelutarpeen kasvaessa Tarhin tilapäishoitoa lisättiin vuoden 2013 alusta kolmeen viikonloppuun kuukaudessa. Näin on pystytty vähentämään mm. kalliin laitoshoidon ostoa sairaanhoitopiireiltä. Lasten ja nuorten lyhytaikaishoitoa järjestetään myös tilapäisenä perhehoitona Ylivieskassa Perhetukikeskus Apilassa. Lyhytaikaishoitopaikkoja on tällä hetkellä Sievissä Kuuselan ryhmäkodissa 1 (autettu asuminen) ja Ylivieskassa Koskituvan ryhmäkodissa 1 (autettu asuminen). 5.2. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vammaispalveluilla (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380) tuetaan vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tarkoitus on ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Palvelujen kohdentuminen/palvelujen tarpeen lähtökohdat Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään kuljetuspalveluja saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasumista. Vammainen henkilö saa korvausta tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannuksista, jotka aiheutuvat tarpeellisista tukitoimista, erityisvaatetuksesta tai erityisravinnosta tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvien välttämättömien välineiden, koneiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset. Erityistä velvollisuutta ei ole palveluasumisen tai henkilökohtaisen avun järjestämiseen tai kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Vammaispalvelut pyritään kohdentamaan ensisijaisesti vaikeavammaisiksi todetuille henkilöille. Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan seuraavia palveluja: Asunnon muutostyöt Siltä osin kun ne kohdistuvat vamman aiheuttamien vaikeuksien poistamiseen. Tällaisia kohteita ovat mm. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohtojen asentaminen, kiinteiden kalusteiden sekä rakennus-, ja sisustusmateriaalien muuttaminen tai esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat laitteet. Kuljetuspalvelut Tarpeellisina kuljetuspalveluina pidetään työ- ja opiskelumatkoja sekä enintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan alueella tai lähikunnissa. Kuljetuspalveluun voi liittyä saattajapalveluita. Kuljetuspalveluista kunta perii maksun, joka määräytyy matkan pituuden ja julkisen liikenteen maksujen mukaan. Saattopalvelu on maksuton.

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeasti fyysisesti tai psyykkisesti vammaiselle 16-64-vuotiaalle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Henkilöllä on lisäksi erittäin vaikea toiminta-rajoite. Päivätoiminnalla tuetaan itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoiminta suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä toteutetaan enintään viitenä päivänä viikossa. Palvelu on maksutonta. Tarve arvioidaan palvelusuunnitelmassa. Tarvittaessa palveluun sisältyy kuljetus ja ateriointi, joista peritään maksu. Suurin osa päivätoiminnoista ostetaan palvelutaloilta, joissa vaikeavammainen henkilö asuu. Myös joillekin omassa kodissaan asuville vaikeavammaisille henkilöille korvataan yksilöllisen päivätoiminnan kustannuksia. Henkilökohtainen apu tai avustaja Vaikeavammaisen välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toiminnoissa, työssä ja opiskelussa siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä 1.1.2011 lukien vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan avuntarvetta. Henkilökohtainen apu muuttui lakimuutoksella 1.9.2009 lukien subjektiiviseksi oikeudeksi siten, että kunnan on annettava vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua määrärahoista riippumatta. * Kunta voi harkintansa ja taloutensa mukaan myöntää vammaisille seuraavia laissa mainittuja palveluja. Määrärahan tulisi vastata kunnassa esiintyvää tarvetta: Sopeutumisvalmennus Tarkoitus neuvoa, ohjata ja valmentaa vammaista sekä hänen perhettään ja lähiyhteisöään sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Kuntoutusohjaus Tarkoitus opastaa vammaista itseään, hänen omaisiaan tai muita läheisiä sekä vammaisten kanssa työskenteleviä löytämään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja mm. kotona, työpaikalla, koulussa ja harrastustoiminnassa. Välineet, koneet, laitteet Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, liikkumisessa, harrastus- ja vapaa-aikatoiminnassa ja kommunikaatiossa tarvittavat koneet, välineet ja laitteet. Kunta voi maksaa puolet kohtuuhintaisen välineen, koneen tai laitteen hankintakustannuksista ja vamman vaatimat muutostyöt kokonaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitaa terveystoimi. Määrärahaan sidottu palvelu, jonkinlainen määräraha on kuitenkin oltava, mielellään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Ylimääräiset vaate- ja erityisruokakustannukset Korvataan, jos vamman tai sairauden vuoksi vaatteet kuluvat keskimääräistä nopeammin, ei voi ostaa valmisvaatteita tai niitä joudutaan korjaamaan vamman johdosta. Erityisruokavalioon saa korvausta esim. henkilö, jonka on noudatettava useita erityisruokavalioita tai käytettävä erityisravintovalmisteita. Vammaisten työtoiminta Työvalmennuskeskus Sytykkeellä on käytettävissä kaksi paikkaa sosiaalihuoltolain perusteella, joita voi käyttää useampi henkilö osa-aikaisesti.

Palveluja ohjaavat lait ja asetukset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 19.9.1987/759 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta 19.12.2008/981 Lisäksi huomioitava mm. Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710; mm. 17, 20 (kotipalvelu), 22 (asumispalvelut) ja 27 d-e (työllistyminen, työtoiminta) jne. Palvelutarpeen määrittely / palveluun pääsykriteerit Vammaispalvelun moniammatillinen työryhmä käsittelee erityisesti uusien asiakkaiden hakemukset, arvioi hakijan vaikeavammaisuuden suhteessa haettuun vammaispalveluun ja antaa ehdotuksensa päätöksen tekevälle vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle. Työryhmään kuuluvat vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, palvelujohtaja ja konsultoivana lääkärinä fysiatri. Suosituksia vammaispalvelulain mukaisten palvelujen saamiseksi tulee Kallion lääkäreiltä ja toimintaterapeuteilta, OYS:n lääkäreiltä, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta, Tahkokankaan lääkäreiltä ja muilta erityistyöntekijöiltä, erilaisten kuntoutusyksikköjen lääkäreiltä ja erityistyöntekijöiltä jne. Päätöksen vammaispalvelulain mukaisesta palvelusta tekee viranhaltijana vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Päätöksestä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus. Vammaispalvelut pyritään tuottamaan vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla ensisijaisesti vain vaikeavammaisille henkilöille. Ikäihmisten pienimuotoisista asunnonmuutostöistä sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi vastaa hoiva- ja asumispalvelut Palveluverkko/palvelujen saatavuus Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vammaispalvelussa toimii yksi sosiaalityöntekijä, jonka vastuualueena on koko kuntayhtymä.. Tarvittaessa työparina on palvelujohtaja tai kehitysvammahuollon palveluohjaaja. Vammaispalvelujen (VpL) piirissä oli 323 henkilöä vuonna 2012 (TP 2012). Uusi laki painottaa myös määräaikoja asiakkaan palvelutarpeen selvittämisessä: palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas tai hänen edustajansa on ollut yhteydessä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa hakemuksesta, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vammaispalvelulain mukaisten asiakasmäärien muutos kuljetuspalveluasiakkaita henkilökohtainen apu asumispalvelujen osto 2012TP Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 37 89 45 102 273 37 86 42 100 265 38 88 45 98 269 5 6 4 < 5 15 13 16 11 10 11 36 37 33 67 67 64 9 9 8

5.4. Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Ylivieskan TA 2013/2014 muutokset Työtoimintakeskus Kipinä Vieskan liikelaitoskuntayhtymä rakentaa Kipinälle uudet toimitilat Ylivieskan Koskipuhtoon kyseiseen yksikköön sijoittuvat myös koululaisten päivähoito ja kesäaikainen hoito; nämä toiminnot perhetukikeskus Apilassa Pistotiellä ja Katajan koululla lakkaavat - > sijoittamalla toiminta yhteen yksikköön saadaan synergiaetuja mm. henkilöstön käytössä myös ammattiopisto Luoville rakennetaan toimitilat tähän yksikköön; Luovi vuokraa tilat käyttöönsä Kipinän ja koululaisten päivähoidon tilojen huoneistoala on 766 m2 ja Luovin 150 m2 alustava kustannusarvio yhteensä 1.971.000 Henkilöstömuutokset työtoimintakeskus Kipinään tarvitaan yksi määräaikainen ohjaaja (työaika 86 %); perusteena haasteellisesti käyttäytyvät ja paljon tukea tarvitsevat asiakkaat; kustannusvaikutus 27.000 ammattiopisto Luoviin, jossa on opiskelijoita Nivalasta, Sievistä ja Ylivieskasta, tarvitaan yksi määräaikainen ohjaaja; perusteena haasteellisesti käyttäytyvät ja paljon tukea tarvitsevat asiakkaat, tuen tarve on sekä koulussa että koulumatkoilla; kustannusvaikutus 37.000 koululaisten päivähoitoa on järjestetty tähän saakka vain iltapäivisin; uutena tarpeena on hoidon tarve myös aamuisin ennen koulun alkua - > palvelu järjestetään tuntityönä; ongelmana on työvoiman saanti vain yhdeksi tai kahdeksi tunniksi aamuisin ennen koulun alkua; kustannusvaikutus 4.200 Nivalan TA 2013/2014 muutokset/kustannukset - tilapäiseen laitoshoitoon varattu 100 vrk * 389 /vrk ja vakinaiseen laitoshoitoon 365 vrk * 190 / vrk ( kuluvalle vuodelle oli budjetoitu vakinaisen laitoshoidon purku; hintaero palveluasumiseen n. 72 /vrk -> n. 26000 /v) - palveluasumiseen opiskelupaikkakunnalla ja lastensuojelusta siirtyviä kustannuksia n. 61000 - Kestinkartanon/ Kestintuvan laajennuksen takia lisää hoitopäiviä 730 vrk *108 /vrk sekä hinnan tarkistus 95,20 :stä 108 :oon 8395 vrk ( hinta tarkistettiin 1.5.2013 lukien; uusi hinta täysimääräisenä voimassa 2014 koko vuoden) - vammaispalvelulain (vpl) mukaiset kustannukset nousevat n. 40 000 (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu) Riskit Kehitysvammaisten asumispalvelut Talousarviossa ei ole varauduttu mahdolliseen pitkäkestoisempaan psykiatriseen hoitoon Tahkokankaan palvelukeskuksessa. Hoidon kustannukset ovat n. 150.000 euroa/vuosi. Talousarviossa ei myöskään ole varauduttu uusiin asumispalvelusijoituksiin. Jos laitoshoidon purkaminen ei etene suunnitellusti, Sievin kustannukset kasvavat. Tavoitteena on, että vakinaisen laitoshoidon ostoja vähennetään 730 vuorokautta. Tämän jälkeen pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta on vielä 365 vuorokauden verran. Tahkokankaalla järjestetään vielä toistaiseksi asumispalvelua, mutta toiminta on siirtymässä yksityiselle palveluntuottajalle. Yksityistä palveluntuottajaa ei ole vielä valittu eli palvelun hinta ei ole tiedossa talousarvioesitystä laadittaessa. Palvelua ostetaan 730 vuorokautta henkilöille, jotka haluavat jatkaa asumista Oulussa.

Päivä- ja työtoimintojen riskit Mikäli toimintakeskuksiin tulee uusia paljon tukea ja apua tarvitsevia asiakkaita, tämä edellyttää lisärekrytointia. Vaikeavammaisten palvelujen riskit Yksi vaikea vammautuminen voi aiheuttaa menojen lisäystä 80.000 /v asumispalveluna, asunnon muutostyönä 15.000, henkilökohtaisena apuna alkaen 2400 /kk (jos avustaja 5 pv/viikko töissä ja iltaisin sekä viikonloput auttaa esim. omaishoitaja).