Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016

Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Eeva Ranta Marja Valtonen Ekaterina Ikonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 274/217

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 274/217 Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Eeva Ranta Marja Valtonen Ekaterina Ikonen

Laatija: Eeva Ranta, Marja Valtonen, Ekaterina Ikonen Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 274/217 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Sirpa Heikkinen Harriprint Tmi Karkkila 217 ISBN 978-952-25-17-7 (nid.) ISBN 978-952-25-171-4 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut

Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh. 19 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Eeva Ranta, Marja Valtonen ja Ekaterina Ikonen Julkaisuaika 6/217 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 5 Julkaisun nimi Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Julkaisu 274/217 Projektinumero Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 216 pistekuormitusta tuottavat Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos ja Hopeaniemi (Forela Oy). Näiden mukanaolo perustui puhdistamoiden ympäristölupapäätöksiin. Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelun toimialat olivat mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Osaltaan vesinäytteenottoja Vihtijoessa ja Vanjoessa toteutti myös Uudenmaan ELY-keskus. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Hiidenveden kunnostus -hanke. Saavajoen ja Vanjoen yläosan veden laatu oli kokonaisuutena tyydyttävä. Vanjoen veden laatu heikkeni jonkin verran Karkkilan puhdistamon alapuolelta alkaen. Selvimmin ero yläpuoliseen jokialueeseen ilmeni puhdistamon purkuveteen viittaavien bakteerimäärien ja osittain myös typpipitoisuuden kasvuna. Veden laadun heikkenemistä tapahtui myös alemmalla jokiosuudella, matkalla puhdistamon alapuolelta Vanjärvelle. Vihtijoen veden laatu oli kolmesta joesta heikoin, erityisesti ravinteiden, ph:n ja sähkönjohtavuuden osalta luvut olivat suurempia kuin Saavajoessa ja Vanjoessa. Tilanne johtuu valuma-alueiden eroista ja myös voimakkaasta hajakuormituksesta. Vuoden 216 mittauksissa happipitoisuus pysyi Hiidenveden kaikilla alueilla kokonaisuutena varsin hyvänä. Järven happitilanne on parantunut hiljalleen Kiihkelyksenselällä kesästä 26 alkaen, Mustionselällä ja jonkin verran myös Kirkkojärvellä kesästä 211 alkaen. Yhdyksennokan ja Nummelanselän syvänteillä happipitoisuus on pysynyt heikoimmillaankin pääosin tyydyttävänä tai välttävänä. Vuoden 216 ravinnemittausten perusteella suurimmat pintaveden fosforipitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Pienimpiä lukemat olivat Kiihkelyksenselällä. Hiidenveden sinileväkukinnat näyttäisivät viime vuosina vähentyneen. Järveltä vuonna 216 mitatut hygienian indikaattoribakteerien määrät olivat kauttaaltaan pieniä. Heikoimmassa tilassa olevien Kirkkojärven ja Mustionselän veden laatuun vaikuttaa ennen kaikkea Vihtijoki, mutta osaltaan myös Vihdin kirkonkylän puhdistamo. Alueen kuormituksen sietoa hankaloittaa myös se, että järvi on Kirkkojärveltä Nummelanselälle matala ja paikoin jokimaisen kapea. Asiasanat Toimeksiantaja Averia, Hiidenvesi, kuormitus, Pyhäjärvi, Saavajoki, Vanjoki, Vihtijoki, veden laatu Hiidenveden yhteistarkkailutyöryhmä

Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat.... 5 2 Taustatiedot.... 6 2.1 Kuvaus yhteistarkkailualueesta.... 6 2.1.1 Hiidenvesi.... 6 2.2 Vanjoki.... 7 2.2.1 Vihtijoki... 8 2.3 Säätila ja jokien virtaamat vuonna 216.... 8 2.4 Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimet vuonna 216.... 1 3 Hiidenveden yhteistarkkailun 216 tulokset ja tulosten tarkastelu.... 12 3.1 Averia ja Pyhäjärvi... 12 3.1.1 Happi... 13 3.1.2 Ravinteet ja tuottavuus.... 14 3.1.3 ph, väri ja kemiallinen hapenkulutus.... 15 3.1.4 Bakteerit.... 16 3.2 Joet... 16 3.2.1 Kiintoaine ja veden väri.... 16 3.2.2 Ravinteet... 17 3.2.3 ph, sähkönjohtavuus ja bakteerit.... 17 3.3 Hiidenvesi.... 18 3.3.1 Happi... 18 3.3.2 Ravinteet ja tuottavuus.... 2 3.3.3 ph, sameus ja sähkönjohtavuus.... 21 3.3.4 Väri ja kemiallinen hapenkulutus.... 21 3.3.5 Bakteerit.... 22 3.3.6 Sinilevät... 22 4 Hiidenveden kuormitus.... 22 4.1 Vihtijoen, Vanjoen ja Väänteenjoen ravinnekuormitus vuonna 216 arvioituna kuukausikeskiarvomenetelmällä... 22 4.2 Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän kokonaiskuormitus VEMALA-mallilla arvioituna... 23 4.3 Pistemäinen jätevesikuormitus vuonna 216.... 24 4.3.1 Luparajojen saavuttaminen vuonna 216... 26 5 Yhteenveto Hiidenveden yhteistarkkailualueen tilasta ja arvio pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksista vuonna 216... 27 5.1 Averia ja Pyhäjärvi... 27 5.2 Joet... 27 5.3 Hiidenvesi.... 28 6 Yhteistarkkailun jatkaminen.... 29 Lähdeluettelo.... 3 Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta ja vedenlaatuhavaintopaikoista.......................... 32 Liite 2.1. Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216...33 Liite 2.2. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet...45 Liite 3. Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988 216 (Marja Valtonen). 49

1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 216 jätevesipuhdistamoiden ympäristölupiin perustuen Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos ja pakolaisten vastaanottokeskuksena toiminut Hopeaniemi (Forela Oy). Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelun toimialat olivat mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Hiidenveden kunnostus -hanke. Myös Uudenmaan ELY-keskuksen viranomaistyönä tekemän pintavesiseurannan tuloksia hyödynnettiin yhteistarkkailun raportoinnissa. Eri osapuolten kannalta yhteistarkkailu on kokonaisuutena ohjelmallisesti perusteltu ja myös kustannustehokkain tapa seurata vesistön tilaa. Yhteistarkkailu pystyy yksittäistarkkailuja ja -seurantoja paremmin tuottamaan tietoa alueellisesti tärkeistä vesistökokonaisuuksista. Pistekuormittajien eli kolmen jätevesipuhdistamon osalta yhteistarkkailun tavoitteena on tuottaa aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia, vaikutusalueen laajuutta ja haittojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailututkimuksen perustana on valvovan viranomaisen hyväksymä ohjelma (Uudenmaan ELY-keskus, kirje 521/5 Hevy 3.12.1991). Ohjelmaa on vuosien varrella täydennetty ja päivitetty viranomaisen ja yhteistarkkailutyöryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailututkimuksella täytetään ympäristöluvissa olevat velvoitteet (taulukko 1). Taulukko 1. Hiidenveden alueen pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös Karkkilan vesihuoltolaitos LSY 27.6.27, dnro: LSY-27-Y-9 kaupungin jätevedenpuhdistamo KHO 11.8.21, dnro 3749/1/8 Vihdin vesi 6.8.29 Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo UUS-28-Y-52-111 Forela Oy 7.11.28 UUS-27-Y-547-111 Hopeaniemen jätevedenpuhdistamo No YS 1569 Kunkin vuoden tilanne ja ohjelma käydään läpi tarkkailua edeltävän vuoden aikana järjestettävässä yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa, jossa ovat edustettuna yhteistarkkailussa mukana olevat toimijat, valvova viranomainen ja tarkkailua suorittava konsultti. Vuoden 216 tarkkailusta sovittiin 28.1.215 pidetyssä kokouksessa. Tarkkailun koordinoinnista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vastaa vesistöasiantuntija, näytteenoton tekevät sertifioidut näytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesianalyyseistä vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta www.finas.fi. Laboratorio voi tarvittaessa lähettää näytteen tutkittavaksi hyväksymälleen alihankkijalle, jonka tuloksista laboratorio vastaa. Tämän raportin luvun 2.4 on kirjoittanut Hiidenveden kunnostushankkeen hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen ja luvun 4.3 puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Muut tekstiosuudet on kirjoittanut vesistöasiantuntija Eeva Ranta. Edellisen kerran Hiidenveden alueen yhteistarkkailun tuloksia on esitetty vuotta 215 koskevassa yhteenvetoraportissa (Ranta ym. 216). Hiidenveden yhteistarkkailu tapahtuu jaksoissa niin, että joka neljäs vuosi mukana ovat fysikaalis-kemiallisten mittausten lisäksi myös vesistön biologiaa kuvaavista muuttujista kasviplankton ja pohjaeläimet. Vuosi 216 oli suppean ohjelman vuosi, seuraava laajan tutkimusohjelman vuosi on 218. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 5

2 Taustatiedot 2.1 Kuvaus yhteistarkkailualueesta 2.1.1 Hiidenvesi Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi, se on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä ja kuuluu tyypiltään runsasravinteisten (tyyppitunnus on Rr) järvien ryhmään. Järvi on rehevä ja luontaisesti savisamea. Hiidenvesi on ollut paleolimnologisten tutkimusten mukaan keskirehevä jo 3 vuotta sitten (Weckström ym. 211). Vuonna 215 toteutetussa sedimenttitutkimuksessa selvisi, että Hiidenveden tila on muuttunut rehevämmäksi ja vähähappisemmaksi 194-luvulta lähtien (Luoto & Rantala 217). Etelä-Suomen järville tyypilliseen tapaan rehevöitymiskehitys on kiihtynyt viimeisten 5 vuoden aikana lähinnä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Hiidenveden pinta-ala on n. 3 km 2 (taulukko 2). Järvi koostuu useista eri altaista, jotka eroavat toisistaan vedenlaadun ja morfologian suhteen. Yhteistarkkailuohjelman puitteissa on keskitytty neljään altaaseen, jotka ovat Kirkkojärvi, Mustionselkä, Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä. Vuonna 216 näytteitä otettiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimeksiannosta myös Retlahdelta, Isontalonselältä ja Sirkkoonselältä (kuva 1). Muista alueen järvistä yhteistarkkailussa olivat mukana Vihdin Averia ja Karkkilan Pyhäjärvi. Taulukko 2. Hydro-morfologisia tietoja Hiidenvedestä, Averiasta ja Pyhäjärvestä. Hiidenvesi Averia Pyhäjärvi Pinta-ala km 2 3,3 1,4 1,4 Keskisyvyys m 6,6 3,2 4,2 Suurin syvyys m 33 6,5 11 Tilavuus milj. m 3 197 4,5 5,9 Teoreettinen viipymä vrk 27 2 Keskivirtaama m 3 /m 8,9 2,2 3,5 Vedenkorkeus WN43+ 31,8 36 72,5 Rantaviivaa km 19,5 7,3 5,6 Valuma-alue km 2 933,9 232,1 367,9 Kuva 1. Hiidenveden selkäalueet MML (Maastotietokanta 1/216). 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Järven välittömässä läheisyydessä olevat pistekuormittajat ovat Vihdin kirkonkylän puhdistamo Kirkkojärven rannalla ja pieni Hopeaniemen puhdistamo Mustionselän rannalla (vrt. kartta liitteessä 1). Hiidenvettä on säännöstelty 197-luvulta lähtien Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen perusteella (no 8/1982 A 27.1.1982). Nykyään järvi toimii Helsingin kaupungin vedenhankinnan varavesijärjestelmän osana. Helsingin kaupungilla on Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta vuonna 21 myönnetty jatkolupa veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaanjokeen. Kuva 2. Hiidenveden Retlahti 24.2.216. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). Hiidenveden lähiympäristön tärkeitä luonnonarvoja ja suojelukohteita ovat mm. Vaanilanlahden eli Vasarlanlahden Natura-alue (Nummi-Pusulan lintuvedet FI142 SPA ja FI112 SCI). Lisäksi alue kuuluu Vasarlanlahden suojelualueeseen (YSA 2163) (Ympäristöhallinnon Avoin tieto). Hiidenvesi on merkittävä virkistysalue sekä paikkakuntalaisille että monille pääkaupunkiseudun asukkaille. Järven rannoilla on runsas tuhat loma-asuntoa. Yleisiä uimarantoja on yhteensä viisi. 2.2 Vanjoki Karjaanjoen vesistöalueen Vanjoen osa-alueeseen (23.4) kuuluva Vanjoki alkaa Karkkilan Pyhäjärvestä ja laskee Hiidenveden Kuninkaanlahteen. Joen pituus on 23 km ja keskivirtaama noin 4,8 m 3 /s. Valuma-alueen pinta-ala jokisuusta mitattuna on 48 km 2. Vanjoen valuma-alue on maaperältään suurimmaksi osaksi savea ja hiesua varsinkin alueen etelä- ja keskiosassa. Maaperä aivan jokiuoman tuntumassa on yleensä hienoa hietaa ja kauempana uomasta hiesua ja hiesusavea (Virri 1971). Vanjärven ympärillä on liejua ja liejusavea (Vuorinen 21). Vanjoen osavalumaalueesta on viljelysmaata ja muuta maatalousaluetta 13,2 %, metsää 73,1 %, asutusta ja teollisuutta 5,3 % ja vettä 7,4 % (SYKE VALUE, tieto haettu 15.2.217). Vanjoen virtaama oli vuonna 216 keskimäärin 6,2 m 3 /s. Vanjokea kuormittaa joen yläosassa pistemäisesti Karkkilan kaupungin yhdyskuntapuhdistamo. Vähäistä kuormitusta aiheuttanee myös Jokikunnassa sijaitsevan Hillside Golfin puhdistamo. Hajakuormitus on alueella merkittävää. Vanjoen on laskettu tuovan Hiidenveden Kiihkelyksenselälle 94 % siihen laskevista vesistä (Eloranta ja Kwandrans 25). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 7

Kuva 3. Vanjokeen laskeva Maijanoja 7.7.216. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). 2.2.1 Vihtijoki Hiidenveden Kirkkojärveen laskevan Vihtijoen (Vihtijoen osa-alue 23.9) pituus on noin 3 km ja valumaalueen pinta-ala on 269 km 2. Alaosassa maaperä on hiesusavea ja aitosavea. Yläjuoksulla maaperä muuttuu karkeaksi hiedaksi ja hiekaksi. Vihtijoen osavaluma-alueesta on viljelysmaata ja muuta maatalousaluetta 19,5 %, metsää 67,2 %, asutusta ja teollisuutta 7,6 % ja vettä 5,5 % (SYKE VALUE, tieto haettu 15.2.217). Vihtijoen virtaama oli vuonna 216 keskimäärin 1,9 m 3 /s. Joki virtaa Olkkalassa sijaitsevan Averiajärven kautta ja laskee sitten Olkkalanjokena Hiidenveden Kirkkojärveen. Vihtijoki tuo Kirkkojärveen runsaasti hajakuormitusta, merkittävää pistekuormitusta jokivarressa ei ole. Vähäistä kuormitusta aiheuttaa Vakolan tutkimuslaitoksen pieni puhdistamo joen alaosalla Olkkalassa. Hiidenveden itäpuolella sijaitsee Koivissillan jätekeskus, jonka alueen vedet laskevat Oinasjokea myöten Hiidenveden Nummelanselän Kopunlahteen. Oinasjoen merkittävin kuormittaja on hajakuormitus. Jätekeskuksen kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen valvonnassa. Koivissillan alueelta vesistöön lähtevä ravinnekuormitus on pääasiassa typpikuormitusta. Kuormitus on vähentynyt 2-luvulla; vuosina 27 214 jätekeskuksen alueelta peräisin olevan typpikuormituksen osuudeksi on arvioitu 1 2 % Oinasjoen alaosan kokonaiskuormituksesta (Loikkanen & Ranta 216). Oinasjoen alaosalla tehtiin vuosien 214 215 aikana tulvasuojelutöitä liittyen Hiidenveden kunnostukseen. Työ viimeisteltiin helmikuussa 216. Itse jokiuomaa ei kaivettu, vaan työ toteutettiin luonnonmukaisen kuivatuksen periaattein kaivamalla tulvatasanteet joen varteen. Kaivumailla korotettiin peltojen pintaa, niin, että tulva ei nouse pelloille niin kuin ennen. Hiidenvesi laskee Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen. Väänteenjoki on runsasravinteinen samea joki, joka virtaa peltovaltaisten alueiden läpi noin 1 kilometrin matkan Hiidenveden Sirkkoonselältä Lohjanjärven Pappilanselälle. Väänteenjoen virtaama oli vuonna 216 keskimäärin 6,9 m 3 /s. Väänteenjoki tuo yhdessä Nummenjoen kanssa suurimman osan Lohjanjärveen päätyvästä ravinnekuormituksesta. 2.3 Säätila ja jokien virtaamat vuonna 216 Sateisimmat kuukaudet Vihdissä vuonna 216 olivat helmi-, huhti-, kesä- ja heinäkuu. Tammikuu oli vuosien 1981 21 keskiarvoa kylmempi, helmikuu lämpimämpi (kuva 4). Lämmin ja sateinen helmikuu aiheutti jäiden nopean heikkenemisen, joten järvien lopputalven vesinäytteenotto jouduttiin maaliskuun sijasta tekemään jo helmikuussa. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

mm Vihti, sademäärät ja lämpötilat vuonna 216 C 16 25 sademäärä 14 2 12 1 8 6 4 2 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 15 1 5-5 -1-15 sade vertailu 1981-21 lämpötila vertailulämpötila 1981-21 Kuva 4. Vihdin Hiiskulan ja Maasojan mittausasemien sade- ja lämpötilatietoja vuodelta 216 (Ilmatieteen laitos 216) ja vertailutietoja jaksolta 1981 21. Kuva 5. Hiidenveden rantajäät olivat sulamassa talven näytteenoton aikaan Kirkkojärvellä. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). Hiidenveden havaintopaikkojen jään paksuus vaihteli helmikuun lopulla tehdyn näytteenoton aikaan välillä 25 28 cm ja jäällä oli 6 cm lunta. Averian jään paksuus oli 27 cm ja Pyhäjärven 3 cm. Hiidenveden näkösyvyys vaihteli välillä,4 1,4 m. Suurimmat lukemat mitattiin Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä, pienimmät Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Averian näkösyvyys oli puolen metrin verran ja Pyhäjärven noin metrin. Vanjoen virtaamakeskiarvo vuonna 216 oli 6,2 m 3 /s, Vihtijoen 1,9 m 3 /s ja Väänteenjoen 6,9 m 3 /s. Virtaamahuiput mitattiin helmikuussa, toukokuussa ja erityisesti Vanjoessa vielä marraskuun lopulla (kuva 6). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 9

Virtaama m 3 /s 25 2 15 1 5 Vanjoki Vihtijoki Väänteenjoki Kuva 6. Vanjoen, Vihtijoen ja Väänteenjoen virtaamat vuonna 216, Tiedot on haettu 15.2.217 (SYKE Avoin tieto). 2.4 Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimet vuonna 216 Hiidenveden kunnostuksen uudesta hankekaudesta vuosille 216 221 tehtiin sopimukset rahoittajien kanssa vuodenvaihteessa 215 216. Hankkeen rahoittamiseen kuusivuotiselle kaudelle sitoutuivat kaikki edellisen 212 215 -hankekauden rahoittajat: Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hiidenveden kunnostukselle on asetettu pitkän tähtäimen tavoite: Hiidenvesi valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja veden laadun parantumisen myötä vesistö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymismahdollisuuksia. Vesistökunnostukset Hiidenveden laajalla valuma-alueella on paljon maa- ja metsätaloutta sekä haja-asutusta, jotka muodostavat merkittävän ulkoisen hajakuormituksen lähteen. Hiidenveden tilaa pyritään parantamaan vähentämällä ulkoisen kuormituksen syntymistä sekä jo syntyneen kuormituksen päätymistä järveen. Hankkeessa valmistui vuonna 216 neljä kosteikkoa Hiidenveden lähivaluma-alueelle: Oinasjoki (2,23 ha), Heinälampi (9,7 ha), Vasarla (,33 ha) ja Mustametsä (,14 ha). Kaikki kohteet sijaitsevat peltovaltaisilla alueilla, ja niiden tavoitteena on pidättää maataloudesta peräisin olevaa vesistökuormitusta. Kuva 7. Heinälammen kosteikko rakennusvaiheessa ja ensimmäisenä kesänä v. 216. Kuvat: LUVY (Juha-Pekka Vähä ja Ekaterina Ikonen). Hiidenveden kunnostus -hankkeelle myönnettiin ympäristöministeriöltä lisärahoitusta vuosille 215 217 yhteensä 15. kiintoainekuormituksen hallintaan alueille, joilla on hyvät edellytykset uoma- ja valuma-alue kunnostuksen jälkeen toimia raakkujen ja lohikalojen kasvu- ja lisääntymispaikkoina. Rahoituksella tehtävät toimenpiteet täydentävät Hiidenveden valuma-alueella Freshabit Life IP -hankkeen toimenpiteitä raakun ja lohikalojen elvyttämiseksi Karjaanjoen vesistössä. Vuonna 216 rahoituksella perustettiin kaksi 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

laskeutusallasta voimakkaan kiintoainekuormituksen alueille, laadittiin uomakunnostussuunnitelmat Niemenjoelle ja Lapoonjoelle, sekä toteutettiin uomakunnostuksia taimenen elin- ja lisääntymisalueiden lisäämiseksi Pantojalla yhteistyössä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa. Lisäksi kartoitettiin jokihelmisimpukan esiintymistä sähkökalastusten avulla, tutkittiin kunnostettavaksi suunniteltujen uomien luonnontilaa pohjaeläinkartoituksin ja täydennettiin taimenen levinneisyysalueen tietoja. Kuva 8. Vihtijoen sivuhaaran Pantojan kunnostus, vasemmalla ennen kunnostusta ja oikealla kunnostuksen jälkeen. Kunnostus vähentää uomaeroosiota ja kiintoainekuormitusta vesistöön. Kuva: Markus Penttinen. Maatalouden ympäristöneuvonta Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutumista ja tarjota maanviljelijöille ympäristöneuvontaa. Ympäristöneuvonnalla pyritään tuomaan tuoreimmat tutkimustulokset vesistöystävällisestä viljelystä maanviljelijöiden käyttöön ja lisäämään maanviljelijöiden osaamista maan kasvukunnon parantamisesta, ravinnetasapainosta ja eroosion ehkäisemisestä. Vuonna 216 järjestettiin kaksi maanviljelijöille suunnattua tilaisuutta; maastoretki kosteikkokohteille sekä seminaari maan rakenteesta ja kasvukunnosta. Haja-asutusalueen jätevesineuvonta Haja-asutusalueen jätevesineuvontaa toteutetaan Hiidenveden valuma-alueella Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen (LINKKI) kanssa yhteistyössä. Neuvonnan tavoitteena on lisätä asukkaiden tietämystä jäteveden asianmukaisesta käsittelystä sekä valmiutta toteuttaa kiinteistöllä mahdollisesti tarvittavia kunnostustoimenpiteitä. Vuonna 216 Hiidenveden kunnostus -hankkeen neuvontakohteiksi valittiin Vihdin Irjala, Pääkslahti ja Koikkala ja Vanjoen suu. Neuvontakauden aikana toteutui 84 neuvontakäyntiä. Noin neljäsosan järjestelmistä arvioitiin olevan akuutissa uudistamistarpeessa. Hiidenveden valuma-alueella on noin 4 95 kiinteistöä, joille on tällä hetkellä toteutettu n. 95 kartoitus- ja neuvontakäyntiä LINKKI-hankkeen puitteissa. Määrä vastaa n. 19 % Hiidenveden valuma-alueella sijaitsevista haja-asutusalueen kiinteistöistä. Seuranta Vuonna 216 hankkeessa tehtiin sulkasääskikannan kartoittamiseen liittyvät maastotyöt, selvitettiin kalaston rakennetta ja toteutettiin paleolimnologinen tutkimus Hiidenveden rehevöitymiskehityksestä. Kalastoa tutkittiin yhteistyössä Luken kanssa verkkokalastusten muodossa ja Helsingin yliopiston kanssa toteutettiin kaikuluotaus ja ulappatroolaus. Hiidenveden ekologinen tila on edelleen tyydyttävä (Karonen ym. 216), mutta altaiden välinen vaihtelu on suurta. Yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa toteutettu paleolimnologinen tutkimus tarkensi kuvaa Hiidenveden rehevöitymiskehityksestä. 194-luvulta lähtien järvi on rehevöitynyt, mutta viime aikoina etenkin syvänteiden happipitoisuudet ovat osoittaneet kohenemista. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 11

Viestintä Hiidenveden kunnostus -hankkeen viestinnän tavoitteena on jakaa tietoa hankkeen toimista ja tuloksista, lisätä suuren yleisön tietoisuutta vesistökunnostuksesta ja sen keinoista, omista vaikutusmahdollisuuksista järven tilaan ja Hiidenvedestä virkistysalueena, sekä kannustaa aktiivisuuteen järven tilan parantamiseksi. Hankkeen viestintäkanavina toimivat verkkosivut, sosiaalinen media, uutisposti sekä esite ja välillisesti paikallislehdet. Hankkeessa tehtiin myös viisi maastokylttiä perustettujen kosteikkojen yhteyteen. Maastokyltit pystytettiin mahdollisimman keskeisille sijainneille satunnaisten ohikulkijoiden nähtäviksi, ja niiden sijaintitiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta. 3 Hiidenveden yhteistarkkailun 216 tulokset ja tulosten tarkastelu Tässä yhteenvetoraportissa luodaan katsaus pääasiassa vuoden 216 tarkkailutuloksiin, joidenkin Hiidenveden vedenlaatuominaisuuksien osalta mukaan on otettu pidempi aikasarja. Myös Averian ja Pyhäjärven osalta tarkasteluun on tässä raportissa poikkeuksellisesti otettu normaalia pitempi aikajakso, vuodet 2 216. Yhteistarkkailun pistekuormittajien ja vedenlaatuhavaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Vuoden 216 analyysitulokset, analyysien määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 2. Tuloksista on tehty kausiraportit 22.3., 27.6., 7.1. ja 12.12.216, jotka toimitettu tarkkailuosapuolille ja valvovalle viranomaiselle. 3.1 Averia ja Pyhäjärvi Hiidenveden lisäksi yhteistarkkailun piirissä ovat Vihdin Averia ja Karkkilan Pyhäjärvi. Niihin ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta molemmat ovat alueellisesti merkittäviä vesistöjä, joten kunnat pitävät niiden tilan seurantaa tärkeänä. Vihdin Olkkalassa olevan Averian ja Karkkilan keskustassa olevan Pyhäjärven rannoilla on runsaasti asutusta ja järvien virkistyskäyttö on vilkasta. Molemmissa järvissä on yleinen uimaranta. Järvien vedestä otetaan näytteet yhteistarkkailun puitteissa lopputalvella ja loppukesällä. Averian näytesyvänteen kokonaissyvyys on 6 m ja Pyhäjärven 8 m. Järvien tila poikkeaa toisistaan: ravinteikkaammasta Vihtijoesta vetensä saava Averia on samea ja rehevä, ekologiselta tilaltaan välttävä. Pyhäjärven vesi tulee pääasiassa Saavajoesta, järvi on lievästi tai korkeintaan keskinkertaisesti rehevä, ekologiselta tilaltaan hyvä. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Kuva 9. Averia ja Pyhäjärvi, vesinäytteet on otettu punaisen pallon kohdalta. MML (Maastotietokanta 1/216). 3.1.1 Happi Alin näytesyvyys Averian havaintopaikalla on 5 m, Pyhäjärvessä se on 7 m. Pitkän aikasarjan perusteella heikoimmat happipitoisuudet on kummassakin järvessä mitattu loppukesällä. Averiassa tilanne on vaihdellut, Pyhäjärvessä loppukesän heikko happipitoisuus on ollut yleinen, mutta tilanne on kuitenkin parantunut alkaen vuodesta 212 (kuva 1). 14 12 1 8 6 4 2 Happiptoisuus pohjan lähellä (mg/l) 7.3.2 16.8.2 12.3.21 8.8.21 11.2.22 5.8.22 5.3.23 4.8.23 2.3.24 2.8.24 1.3.25 1.8.25 2.3.26 16.8.26 7.3.27 16.8.27 27.2.28 13.8.28 2.3.29 19.8.29 15.3.21 11.8.21 14.3.211 15.8.211 6.3.212 13.8.212 4.3.213 6.8.213 24.2.214 5.8.214 26.2.215 5.8.215 22.2.216 11.8.216 Averia Pyhäjärvi Kuva 1. Averian ja Pyhäjärven happipitoisuus pohjan tuntumassa jaksolla 2 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 13

3.1.2 Ravinteet ja tuottavuus Averiasta ja Pyhäjärvestä tehtävät ravinneanalyysit ovat kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Ravinteiden pitoisuustaso ilmentää Averiassa selvää rehevyyttä, Pyhäjärvessä lievää rehevyyttä. Pitkän ajan seurannan perusteella fosforipitoisuudet ovat olleet kesällä talvea suuremmat ja typpipitoisuudet päinvastoin. Viime vuosina rytmiikka on kuitenkin fosforin osalta laimentunut ja Averiassa jopa kadonnut. Tämä voi olla yhteydessä lauhempien talvien aiheuttamiin muutoksiin järvissä. 14 12 1 8 6 4 2 Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) 7.3.2 16.8.2 12.3.21 8.8.21 11.2.22 5.8.22 5.3.23 4.8.23 2.3.24 2.8.24 1.3.25 1.8.25 2.3.26 16.8.26 7.3.27 16.8.27 27.2.28 13.8.28 2.3.29 19.8.29 15.3.21 11.8.21 14.3.211 15.8.211 6.3.212 13.8.212 4.3.213 6.8.213 24.2.214 5.8.214 26.2.215 5.8.215 22.2.216 11.8.216 Averia Pyhäjärvi 3 25 2 15 1 5 Pintaveden kokonaistyppipitoisuus (µg/l) 7.3.2 16.8.2 12.3.21 8.8.21 11.2.22 5.8.22 5.3.23 4.8.23 2.3.24 2.8.24 1.3.25 1.8.25 2.3.26 16.8.26 7.3.27 16.8.27 27.2.28 13.8.28 2.3.29 19.8.29 15.3.21 11.8.21 14.3.211 15.8.211 6.3.212 13.8.212 4.3.213 6.8.213 24.2.214 5.8.214 26.2.215 5.8.215 22.2.216 11.8.216 Averia Pyhäjärvi Kuva 11. Averian ja Pyhäjärven pintaveden (1 m) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus jaksolla 2 216. Kummastakin järvestä on kesänäytteenoton yhteydessä määritetty vuodesta 25 alkaen myös a-klorofylli, joka kuvaa lehtivihreällisten planktonlevien runsautta vedessä eli välillisesti rehevyyttä. Epävarmuutta tulosten tulkinnassa aiheuttaa se, että mittaus tehdään vain kerran kesässä. Levätuotannon määrä vaihtelee kesän kuluessa esimerkiksi sääolojen vuoksi. Yleistaso a-klorofyllimittausten perusteella kuvastaa Averiassa runsasta vaihtelua, mutta kuitenkin selvää rehevyyttä. Pyhäjärven a-klorofyllitulokset ovat pääosin pysytelleet 1 µg/l molemmin puolin eli jonkin verran rehevyyttä ilmentävinä. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 A-klorofyllipitoisuus (µg/l) Averia Pyhäjärvi Kuva 12. Averian ja Pyhäjärven a-klorofyllipitoisuus jaksolla 25 216. 3.1.3 ph, väri ja kemiallinen hapenkulutus Veden ph ilmentää myös hyvin Averian ja Pyhäjärven luonnetta: Averiassa ph nousee korkeimmillaan tuotantokausina yhdeksään ja jopa ylikin johtuen vilkkaasta perustuotannosta. Pyhäjärvessä ph:n vaihteluväli on 2-luvulla ollut 6,6 7,7 (kuva 13). 1 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 ph 3 25 2 15 1 5 Väri Avera Pyhäjärvi Avera Pyhäjärvi Kemiallinen hapenkulutus (mg O2/l) 4 35 3 25 2 15 1 5 Avera Pyhäjärvi Kuva 13. Averian ja Pyhäjärven pintaveden ph, väri ja kemiallinen hapenkulutus jaksolla 2 216. Veden väri on Pyhäjärvessä ollut 2-luvulla keskimäärin 1 ja Averiassa keskimäärin 9. Molemmissa on havaittu nousua viimeisimpien vuosien mittauksissa. Vähittäistä nousua on myös kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa. Nämä muutokset voivat liittyä lauhoihin talviin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 15

3.1.4 Bakteerit Averian ja Pyhäjärven hygieenistä tilaa on seurattu mittaamalla lämpökestoisten kolibakteerien määrää. Kummankin järven bakteerimäärät ovat pysyneet kokonaisuutena pieninä, Averiassa ajoittain vähän selvemmin koholla. Lämpökestoisille kolibakteereille ei ole asetettu raja-arvoja, mutta niihin kuuluvan E. coli -bakteerin raja-arvo on uimavedessä 1 pmy/1 ml. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lämpökestoiset kolibakteerit (pmy/1 ml) Avera Pyhäjärvi Kuva 14. Averian ja Pyhäjärven pintaveden lämpökestoiset kolibakteerit jaksolla 2 216. 3.2 Joet Vihtijoen, Vanjoen ja Saavajoen veden laatua tutkittiin neljä kertaa vuoden 216 aikana yhteensä seitsemällä havaintopaikalla, joista kaksi on Vihtijoessa, neljä Vanjoessa ja yksi Saavajoessa. Kaikki edellä mainitut havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa. Vihtijoen ja Vanjoen alimmilta havaintopaikoilta otti näytteitä myös Uudenmaan ELY-keskus niin, että niistä on olemassa vedenlaatutuloksia kaikilta vuoden kuukausilta. Väänteenjoki on mukana diagrammeissa niinä ajankohtina, kun Vanjoen, Vihtijoen ja Väänteenjoen näytteenotot osuivat samalle kuukaudelle. 3.2.1 Kiintoaine ja veden väri Jokivesien kiintoainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti suurimmillaan sateisessa helmikuussa ja jälleen huhtikuussa kun kevään virtaamat alkoivat kasvaa. Erityisesti Vanjoen havaintopaikan 13 lukemat olivat suuret. Vanjoen yläosassa kiintoainepitoisuudet pysyivät pieninä kaikilla mittauskerroilla. Veden väri oli Vanjoella melko tasaisesti voimakkaan ruskea. Vihtijoella veden väri oli pienimmillään lokakuussa (kuva 15). 25 2 15 1 5 Kiintoainepitoisuus (mg/l) Vihtij. 1 Vihtij. 4 Vanj.11 Vanj. 12 Vanj. 13 Vanj. 14 Saavaj. S3 Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu 15 135 12 15 9 75 6 45 3 Veden väriluku Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Kuva 15. Jokivesien kiintoainepitoisuus ja veden väri helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna 216. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

3.2.2 Ravinteet Jokivesien kokonaisravinnepitoisuudet olivat myös suurimmillaan helmi- ja huhtikuussa, erityisesti Vihtijoen typpipitoisuudet. Vihtijoen alimmalla havaintopaikalla 4 fosforipitoisuudet olivat muita alueita suuremmat. Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kokonaistyppipitoisuus (µg/l) 1 2 8 6 15 4 1 2 5 Vihtij. 1 Vihtij. 4 Vanj.11 Vanj. 12 Vanj. 13 Vanj. 14 Saavaj. S3 Väänteenj. Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Kuva 16. Jokivesien kokonaisfosforipitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna 216. 3.2.3 ph, sähkönjohtavuus ja bakteerit Jokivesien ph-lukemat olivat suurimmillaan heinä- ja lokakuussa, jolloin virtaama oli pienin ja toisaalta vesissä oli myös kesän tuotantokauden ph:ta nostavaa vaikutusta. Erityisesti Vanjoen ylimmällä havaintopaikalla ero helmi- ja huhtikuuhun oli selvä. Erot jokien sähkönjohtavuudessa kuvaavat osaltaan hyvin kunkin jokiuoman ja valuma-alueen luonnetta: Vihtijoessa veden sähkönjohtavuutta nostavien epäorgaanisten suolojen pitoisuus on suurin, Saavajoessa se on pienin. Vuonna 216 sähkönjohtavuus oli kaikilla havaintopaikoilla suurin lokakuussa, kun jokien virtaama oli pienin. ph Sähkönjohtavuus (ms/m) 7,8 16 7,6 7,4 7,2 7 6,8 6,6 14 12 1 8 6 4 2 6,4 Vihtij. 1 Vihtij. 4 Vanj.11 Vanj. 12 Vanj. 13 Vanj. 14 Saavaj. S3 Vihtij. 1 Vihtij. 4 Vanj.11 Vanj. 12 Vanj. 13 Vanj. 14 Saavaj. S3 Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Kuva 17. Jokivesien ph ja sähkönjohtavuus helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna 216. Vuoden 216 jokivesinäytteistä analysoitiin ulosteperäistä likaantumista ilmentävät E. colit (heinäkuussa E. coli-analyysi epäonnistui), suolistoperäiset enterokokit ja rinnalla vielä lämpökestoiset kolibakteerit (vrt. liite 2). Suurimmat bakteerimäärät todettiin Vanjoessa Karkkilan puhdistamon alapuolella havaintopaikalla 12, Jokikunnassa havaintopaikalla 13 ja Vanjoen suulla havaintopaikalla 14. Tämä viitannee osaltaan Karkkilan puhdistamon ja osaltaan myös Vanjoen valuma-alueelta peräisin olevan hajakuormituksen vaikutuksiin (kuva 18). Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 28 asettamia uimaveden raja-arvoja (Escherichia coli 1 pmy/1 ml, Suolistoperäiset enterokokit 4 pmy/1 ml) ei kuitenkaan ylitetty. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 17

E. coli bakteerit (pmy/1 ml) Suolistoperäiset enterokokit (pmy/1 ml) 4 35 35 3 25 2 15 1 5 3 25 2 15 1 5 1 4 11 12 13 14 S3 1 4 11 12 13 14 S3 1.2.216 6.4.216 4.1.216 1.2.216 6.4.216 7.7.216 4.1.216 Kuva 18. Jokivesien E. colien ja enterokokkibakteerien määrät helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna 216. Vanjoen havaintopaikan 13 hajakuormitus on ollut vuosikymmenet suuri. Vuosina 216 217 myös Vihdin kunnan ympäristönsuojelu selvittää ongelmaa oman pintavesien seurantaohjelmansa puitteissa. Vuonna 216 näytteet otettiin Vanjokeen laskevasta Maijanojasta ja Orhinojasta, joiden veden todettiin olevan laadultaan selvästi heikompaa kuin Vanjoessa (Ranta 216). Kuva 19. Vanjokeen laskeva Orhinojan haara tuo joen pääuomaan heikkolaatuista vettä. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). 3.3 Hiidenvesi Hiidenveden veden laatua tutkittiin vuonna 216 yhteensä 1 havaintopaikalla, joista kaksi Hopeaniemen edustalla olevaa havaintopaikkaa on mukana ainoastaan suppeassa veden hygieenisen laadun tarkkailussa (liite 2). Mukana olivat Kirkkojärven, Mustionselän, Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän lisäksi edellisvuoden tapaan Hiidenveden vähemmän tutkitut selkäalueet Isontalonselkä, Sirkkoonselkä ja Retlahti. Kolmen viimeksi mainitun tutkimus tehtiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimeksiannosta. 3.3.1 Happi Pitkänajan seurannan perusteella Kiihkelyksenselällä syvänteen pohjan happitilanne on parantunut kesästä 26 alkaen ja Mustionselällä ja Kirkkojärvellä kesästä 211 alkaen. Yhdyksennokan ja Nummelanselän syvänteillä happipitoisuus on pysynyt heikoimmillaankin pääosin tyydyttävänä tai välttävänä. Tilanne on nykyään huonoin selkäalueista matalimmalla eli Kirkkojärvellä, jossa syvänteen pohjan läheisen veden näytteet otetaan 2,5 metrin syvyydestä syvänteen kokonaissyvyyden ollessa 3,5 m. Kuvassa 2 olevan happikäyrän perusteella näyttäisi siltä, että Kirkkojärvenkin pohjan tilanne olisi jonkin verran parantunut vuoden 211 jälkeen, vaikka helmikuussa 215 mitattu happipitoisuus olikin heikko (1 mg/l). 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

14 12 1 8 6 4 2 Happipitoisuus (mg/l), Kiihkelyksenselkä, mittaussyvyys 27 m 14 12 1 8 6 4 2 Happipitoisuus (mg/l), Yhdyksennokka, mittaussyvyys 16 m 14 12 1 8 6 4 2 Happipitoisuus (mg/l), Nummelanselkä, mitaussyvyys 5 m 14 12 1 8 6 4 2 Happipitoisuus (mg/l), Mustionselkä, mittaussyvyys 3 m 14 12 1 8 6 4 2 Happipitoisuus (mg/l), Kirkkojärvi, mittaussyvyys 2,5 m Kuva 2. Hiidenveden viiden selkäalueen syvimpien pohjien happipitoisuudet jaksolla 2 216. Vuoden 216 mittauksissa todettiin pohjan läheltä alle 5 mg/l olevia happipitoisuuksia Kirkkojärvellä helmikuussa, Kiihkelyksenselällä helmikuussa ja syyskuussa, Isontalonselällä elokuussa ja Sirkkoonselällä elokuussa. Vain Isontalonselällä ja Sirkkoonselällä pitoisuus oli laskenut alle 2 mg/l (kuva 21). 14 12 1 8 6 4 2 Happipitoisuus (mg/l) pohjan lähellä 24.2.216 9.6.216 12.7.216 9.8.216 13.9.216 24.1.216 Kuva 21. Hiidenveden havaintopaikkojen pohjan läheisen veden happipitoisuudet vuonna 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 19

3.3.2 Ravinteet ja tuottavuus Koko Hiidenvesi on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä. Rehevyys kuitenkin vaihtelee alueittain. Vuonna 216 pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus laskivat varsinkin avovesikaudella järven itäisiltä selkäalueilla länteen päin. Fosforilla erot eri selkien välillä olivat suuremmat kuin typellä (kuva 22). Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) metrin syvyydessä Kokonaistyppipitoisuus (µg/l) metrin syvyydessä 14 12 1 8 6 4 2 25 2 15 1 5 24.2.216 9.6.216 12.7.216 9.8.216 13.9.216 24.1.216 24.2.216 9.6.216 12.7.216 9.8.216 13.9.216 24.1.216 Kuva 22. Hiidenveden havaintopaikkojen pintaveden (1 m) kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet vuonna 216. Perustuotannolle helpoiten käytettävissä olevan liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat odotetusti kesäkaudella Hiidenveden pintavedessä kokonaisuutena pieniä, muutaman mikrogramman tasoa. Tuotanto siis hyödynsi liukoisessa muodossa olevan fosfaatin tehokkaasti. Suurimmat pitoisuudet (maks. 34 µg/l) mitattiin Kiihkelyksenselän syvänteen pohjalta. Talvella fosfaattifosforia mitattiin vain Isotalonselältä, Retlahdelta ja Sirkkoonselältä, joissa pitoisuus vaihteli välillä 16 28 µg/l. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet olivat yhtä Kirkkojärven mittaustulosta (12.7.216 pitoisuus oli 1 µg/l) lukuun ottamatta kohtuullisia. Sen sijaan pohjan lähellä todettiin helmikuussa edellistalven tapaan suuri ammoniumtyppipitoisuus Kirkkojärvellä (1 8 µg/l). Kirkkojärvellä suuret pitoisuudet voivat johtua osaltaan happipitoisuuden heikkenemisestä, osaltaan myös kirkonkylän puhdistamon jätevesistä peräisin olevasta ammoniumtypestä. Vesistön tuottavuutta/rehevyyttä mittaavan a-klorofyllipitoisuuden vuoden 216 tulokset vahvistavat käsitystä Hiidenveden eri selkäalueiden rehevyystasosta: suurimmat pitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja loppukesällä myös Nummelanselällä. Vähiten rehevä oli Kiihkelyksenselkä. Elokuussa klorofylli mitattiin myös isontalonselältä, Retlahdesta ja Sirkkoonselältä. Näissä pitoisuus oli suunnilleen Kiihkelyksenselän tasolla (kuva 23). Kirkkojärvellä ja Nummelanselällä myös kasvukauden ph oli alku- ja loppukesästä muita selkäalueita suurempi. A-klorofyllipitoisuus (µg/l) -2 metrin syvyydessä Klorofyllimittauspaikkojen ph -2 metrin syvyydessä 6 5 4 3 2 1 Kirkkoj Nummelans Kiihkel Isontalon Retlahti Sirkkoons 8 7,9 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 Kirkkoj Nummelans Kiihkel Isontalon Retlahti Sirkkoons 18.5.216 9.6.216 22.6.216 12.7.216 9.8.216 13.9.216 18.5.216 9.6.216 22.6.216 12.7.216 9.8.216 13.9.216 Kuva 23. Hiidenveden havaintopaikkojen klorofylli ja ph kesäkaudella 216. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Kuva 24. A-klorofyllinäyte otetaan järvistä kokoomana 2 metrin syvyydestä, sekoitetaan kanisterissa ja lasketaan näytepulloihin, jotka kuljetetaan laboratorioon pimeissä kylmälaukuissa. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). 3.3.3 ph, sameus ja sähkönjohtavuus Hiidenveden pintaveden ph-mittausten keskiarvo vuonna 216 oli 7,5. Korkeimmillaan ph oli 8 Kirkkojärvellä ja Mustionselällä elokuussa (taulukko 3). Kesäajan korkea ph johtuu yleensä voimakkaasta levätuotannosta. Alueilla, joissa hapen riittäminen on riskinä voi heikon happipitoisuuden ohella myös korkeaksi nouseva ph aiheuttaa sisäistä kuormitusta. Tämä on todettu esimerkiksi Hiidenveden Kirkkojärvellä (Niemistö 28). Hiidenvesi kuuluu valuma-alueensa maaperän vuoksi savisameisiin vesistöihin. Järven pintaveden sameusmittausten keskiarvo vuonna 216 oli 13,4 FNU. Suurimmat sameusluvut mitattiin Mustionselällä ja Kirkkojärvellä ja pienimmät Kiihkelyksenselällä ja Retlahdessa. Hiidenveden pintaveden sähkönjohtavuusmittausten keskiarvo vuonna 216 oli 1,4 ms/m, lukema on Suomen sisävesissä normaali. Suurimmat sähkönjohtavuusluvut mitattiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä, joissa arvoja voi nostaa Vihtijoen tuoma Hiidenvettä suolaisempi vesi ja osaltaan myös Vihdin kirkonkylän puhdistamolta Kirkkojärveen purettava vesi. Taulukko 3. Hiidenveden eri selkäalueiden ph:n, sameuden ja sähkönjohtavuuden vaihteluväli vuoden 216 mittauksissa. ph Sameus (FNU) Sähkönjohtavuus (ms/m) Kirkkojärvi 7-8 8-27 1,4-15,1 Mustionselkä 6,9-8,1 15-33 1,2-12,4 Nummelanselkä 7,1-7,9 8,1-21 9,8-1,9 Yhdyksennokka 7-7,8 1-12 8,7-1,2 Kiihkelyksenselkä 6,9-7,7 5,9-16 7,2-1,5 Isontalonselkä 7-7,5 1-17 7,6-1,2 Retlahti 6,9-7,7 5,5-16 7,8-1,1 Sirkkoonselkä 7-7,7 8,7-23 7,6-1,1 3.3.4 Väri ja kemiallinen hapenkulutus Veden väri ja kemiallinen hapenkulutus Hiidenvedessä ilmentävät osaltaan humuksen vaikutusta (taulukko 4). Keskiarvo pintaveden kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa oli 12,4 mgo 2 /l ja veden väriluvuissa 9. Myös näissä vedenlaatuominaisuuksissa suurimmat luvut mitattiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 21

Taulukko 4. Hiidenveden eri selkäalueiden kemiallisen hapenkulutuksen ja veden värin vaihteluväli vuoden 216 mittauksissa. COD Mn (mg O 2 /l) Väri Kirkkojärvi 12-16 7-14 Mustionselkä 15 1-16 Nummelanselkä 1-11 6-1 Yhdyksennokka 11-12 7-1 Kiihkelyksenselkä 11-15 6-12 Isontalonselkä 11-11 8-1 Retlahti 11-13 8-12 Sirkkoonselkä 1-15 8-12 3.3.5 Bakteerit Indikaattoribakteerien avulla pyritään osoittamaan mahdollisten suolistoperäisten taudinaiheuttajien esiintymistä vedessä. Hiidenvedestä analysoitiin vuonna 216 lämpökestoiset kolibakteerit, E. coli ja ulosteperäiset enterokokit. Lämpökestoisten kolibakteerien esiintyminen vedessä osoittaa veden yleistä likaantumista ja usein viittaa myös ulosteperäiseen likaantumiseen. Ryhmä sisältää ulosteperäistä likaantumista indikoivan E. colin. Järven bakteerimäärät olivat kauttaaltaan pieniä: lämpökestoisten kolibakteerien määrä vaihteli välillä 25 pmy/1 ml, E. colien määrä vaihteli välillä 23 pmy/1 ml ja suolistoperäisten enterokokkien määrä vaihteli välillä 21 pmy/1 ml. 3.3.6 Sinilevät Hiidenveden alueelta ilmoitetut sinileväkukinnat näyttäisivät viime vuosina vähentyneet. Vuodelta 216 tiedossa ovat seuraavat kukinnat: 24.7.216 Retlahti Teinniemen länsipuoli, runsaasti sinilevää 2.8.216 Varikkaan uimaranta, vähän tai kohtalaisesti sinilevää 2.8.216 Kiihkelyksenselkä, runsaasti sinilevää Vesinäytteenoton aikaan ei kesäkaudella 216 havaittu sinilevää. 4 Hiidenveden kuormitus 4.1 Vihtijoen, Vanjoen ja Väänteenjoen ravinnekuormitus vuonna 216 arvioituna kuukausikeskiarvomenetelmällä Hiidenveteen yhteydessä olevien kolmen joen ravinneainekuormitus on laskettu käyttäen yksinkertaista kuukausikeskiarvomenetelmää, jossa mitattu ainepitoisuus on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Kuormituslaskelmissa Vihtijoen Olkkalan virtaamamittausaseman (nro 2342) virtaama on korjattu valumaaluekertoimen 1,77 avulla tarkkailun havaintopaikan 4 kohdalle ja Vanjoen Jokikunnan virtaamamittausaseman (nro 231) virtaama valuma-aluekertoimella 1,58 havaintopaikan 14 kohdalle. Väänteenjoen padon ainevirtaama on laskettu padon virtaamamittausaseman (nro 2356) virtaamista ja saman paikan vedenlaatumittauksista (Uudenmaan ELY-keskus). Kuukausikeskiarvomenetelmällä laskettuna Vihtijoki ja Vanjoki toivat Hiidenveteen vuoden 216 aikana 15,6 t fosforia ja 336 t typpeä (kuva 25). Vihtijoen osuus fosforista oli 3 % ja typestä 28 %, Vanjoen vastaavat osuudet olivat 7 % ja 72 %. Väänteenjoen kautta poistui Hiidenvedestä vuonna 216 fosforia 6,5 t ja typpeä 152 t. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Luvut ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat vuosittain eniten sääolosuhteiden vuoksi. Taskisen (214) vuosia 2 213 koskevissa kuormituslaskelmissa Vihtijoki ja Vanjoki toivat Hiidenveteen keskimäärin 18,8 t fosforia ja 364 t typpeä. Väänteenjoen kautta poistui tuolla jaksolla 9,7 t fosforia ja 358 t typpeä. Vihtijoen ja Vanjoen tuoma fosforikuormitus oli tuolloin 75 % ja typpikuormitus 78 % Hiidenveden fosforin kokonaiskuormituksesta. 12 1 8 6 4 2 Fosforikuormitus kg/d Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vanjoki 54 62 3 113 26 9 12 8 6 2 25 15 Vihtijoki 12 38 13 45 12 6 9 4 3 1 6 3 Väänteenjoki 21 32 35 4 14 15 12 12 12 2 Typpikuormitus kg/d 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vanjoki 91 1256 681 1655 65 189 226 244 26 15 154 87 Vihtijoki 21 853 359 74 324 93 117 49 36 2 184 117 Väänteenjoki 539 842 765 861 352 359 299 235 274 472 Kuva 25. Vihtijoen, Vanjoen ja Väänteenjoen fosfori- ja typpiainevirtaama vuonna 216. 4.2 Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän kokonaiskuormitus VEMALA-mallilla arvioituna Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn kuormitusmalli VEMALAn (Huttunen ym. 216) uusimmat järvikohtaiset laskelmat ovat keskiarvotietoja vuosilta 27 216. Laskelmien mukaan suurin osa Hiidenveden Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän fosforikuormituksesta on peräisin pelloilta. Typpikuorman osalta pellot ja luonnonhuuhtouma ovat yhtä suuria kuormituksen lähteitä. Pistekuormituksen osuus on alle prosentin kummankin selkäalueen fosforikuormasta ja 7 8 % typpikuormasta (kuva 26). Fosforin kokonaiskuorma on Kirkkojärvellä 7,1 t/v ja Kiihkelyksenselällä 18,4 t/v. Typen osalta vastaavat luvut ovat 143 t/v ja 369 t/v. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 23

Fosforikuormitus, Kirkkojärvi Fosforikuormitus, Kiihkelyksenselkä Peltoviljely Peltoviljely Luonnonhuuhtoutuma + hulevesi Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Laskeuma 74,3 % 17,2 % 1,8 % 5,9 %,3 %,5 % Luonnonhuuhtoutuma + hulevesi Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Laskeuma 68,5 % 17,9 % 2, % 9,8 %,7 % 1,1 % Typpikuormitus, Kirkkojärvi Typpikuormitus, Kiihkelyksenselkä Peltoviljely Peltoviljely Luonnonhuuhtoutuma + hulevesi Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Laskeuma 1,6 % 2,6 % 3,5 % 7,9 % 4,1 % 44,3 % Luonnonhuuhtoutuma + hulevesi Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Laskeuma 2,6 % 3, % 5,4 % 7,5 % 41,3 % 4,1 % Kuva 26. Hiidenveden Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän fosfori- ja typpikuormituksen lähteet VEMALA-mallin mukaan. 4.3 Pistemäinen jätevesikuormitus vuonna 216 Tässä luvussa esitetään Hiidenveden alueelle johdettava pistemäinen jätevesikuormitus kahden tärkeimmän puhdistamon osalta. Nämä puhdistamot ovat Karkkilan kaupungin ja Vihdin kirkonkylän puhdistamot. Forela Oy:n Hopeaniemen puhdistamon kuormitustietoja vuodelta 216 ei ollut saatavilla. Kuormitustiedot ovat Vihdin kirkonkylän puhdistamon osalta peräisin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suorittamasta kuormitustarkkailusta. Karkkilan puhdistamon kuormitustarkkailua suorittaa FCG ja kuormitustiedot sekä luparajojen saavuttamista koskevat tiedot ovat peräisin FCG:n laatimasta Karkkilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenvetoraportista (Haimi 217). Kuvassa 27 esitetään pistekuormituksen jakaantuminen puhdistamoiden kesken vuonna 216 (Hopeaniemen puhdistamon kuormitustietoja ei ollut saatavilla). Vesimäärästä tuotti 79 % Karkkilan puhdistamo ja 21 % Vihdin kirkonkylän puhdistamo. % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hiidenveden alueen pistekuormitus, puhdistamoiden %-osuudet vuonna 216 Vesi BHK7 Fosfori Typpi Karkkila Vihti kk Kuva 27. Hiidenveden alueen pistekuormitus, puhdistamoiden %-osuudet vuonna 216. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Puhdistamoilta vesistöön johdetut fosfori- ja typpimäärät jaksolla 26 216 käyvät ilmi kuvista 28 ja 29. Yksityiskohtaisemmat tiedot vesistöön johdetusta kuormituksesta esitetään liitteessä 3. Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän puhdistamoilta johdettiin Hiidenveden alueelle fosforia yhteensä noin,28 kg P/d vuonna 216. Hopeaniemen puhdistamon vuoden 216 kuormitustietoja ei ollut saatavilla. Alueen puhdistamoilta yhteensä vesistöön johdettu fosforimäärä ollut viime vuosina tasoa n.,2,3 kg P/d. Fosforimäärä on vähentynyt huomattavasti kuvassa 28 esitettävän tarkastelujakson alkuvuosien (v. 26 27) tasosta, fosforikuormitus väheni tuolloin merkittävästi Karkkilan puhdistamon osalta. kg P/d,7 Vesistöön johdettu fosforikuormitus,6,5,4,3,2,1, 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti Kuva 28. Puhdistamoilta vesistöön johdettu fosforikuorma (kg/d) v. 26 216 Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä oli vuonna 216 yhteensä noin 84 kg N/d (Hopeaniemen puhdistamon kuormitustietoja ei ollut saatavilla v. 216). Vuosien 26 216 aikana vesistöön johdettu typpimäärä on vaihdellut välillä 68 92 kg N/d (kuva 29). kg N/d Vesistöön johdettu typpimäärä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti Kuva 29. Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpikuorma (kg/d) v. 26 216. Kuvassa 3 esitetään vesistöön johdettu BOD-kuormitus jaksolla 26 216. Vuonna 216 Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD-kuormitus oli yhteensä n. 6,9 kg O 2 /d (Hopeaniemen puhdistamon kuormitustietoja ei ollut saatavilla vuodelta 216). BOD-kuormituksen nykytaso on alhaisempi kuin kuvassa 3 esitetyn jakson alkupuolella vuosina 26 28. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 25

kg O₂/d Vesistöön johdettu BOD 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti Kuva 3. Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD-kuorma (kg O 2 /d) v. 26 216. 4.3.1 Luparajojen saavuttaminen vuonna 216 Puhdistamojen käsittelytuloksille on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa ja Valtioneuvoston asetuksessa 888/26. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Karkkilan puhdistamo Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 27.6.27 (dnro: LSY-27-Y-9) antanut Karkkilan kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa sai lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 11.8.21 (dnro: 3749/1/8). Vuonna 216 Karkkilan jätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti lupamääräykset kaikilta osin ja myös Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 käsittelytuloksille asetetut vaatimukset saavutettiin (Haimi 217). Vihdin kirkonkylän puhdistamo Uudenmaan ympäristökeskus on 6.8.29 antanut päätöksen Vihdin kirkonkylän puhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamisesta (dnro: UUS-28-Y-52-111). Vuonna 216 ympäristölupapäätöksessä käsittelytuloksille asetettu vaatimustaso saavutettiin kaikilta muilta osin paitsi ammoniumtypen osalta. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 puhdistusvaatimukset saavutettiin vuonna 216. Forela Oy:n Hopeaniemen puhdistamo Uudenmaan ympäristökeskus on 7.11.28 antanut Hopeaniemen puhdistamolle ympäristölupapäätöksen, jossa on määritelty käsittelytuloksille raja-arvot. Hopeaniemen puhdistamon vuoden 216 tietoja ei ollut saatavilla. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

5 Yhteenveto Hiidenveden yhteistarkkailualueen tilasta ja arvio pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksista vuonna 216 5.1 Averia ja Pyhäjärvi Kuormitus Vihdin Averiaan ja Karkkilan Pyhäjärveen ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta hajakuormitus on kummassakin järvessä merkittävää. Sekä Averian että Pyhäjärven valuma-alueilla on runsaasti peltoja ja asutusta. Myös virkistyskäyttö on etenkin Pyhäjärvessä runsasta. Kuormitusmalli VEMALAn (Huttunen ym. 216) laskelman mukaan Averian fosforikuormitus oli vuosina 25 214 keskimäärin 6,1 t ja siitä 73 % oli peräisin pelloilta, vastaavat luvut kokonaistypen osalta olivat 94 t ja 43 %. Pyhäjärvessä kokonaisfosforikuormitus oli VEMALA-mallin mukaan 4,8 t ja 49 % siitä oli peräisin peltoviljelystä, typellä vastaavat luvut olivat 93 t ja 26 %. Luvut ovat kuormitusmallin laskemia eivätkä todennäköisesti tarkkoja, mutta yleissuunta on kuitenkin mitä ilmeisimmin oikea: Averian rehevyys johtuu paljolti valuma-alueen peltojen aiheuttamasta fosforikuormituksesta. Veden laatu Ravinteikkaasta Vihtijoesta vetensä saava Averia on samea ja rehevä, ekologiselta tilaltaan välttävä. Pyhäjärven vesi tulee pääasiassa kirkkaasta mutta ruskeavetisestä Saavajoesta, järvi on lievästi tai korkeintaan keskinkertaisesti rehevä, ekologiselta tilaltaan hyvä. Pitkän aikasarjan perusteella heikoimmat happipitoisuudet on kummassakin järvessä mitattu loppukesällä. Averiassa tilanne on vaihdellut, Pyhäjärvessä loppukesän heikko happipitoisuus on ollut yleinen. Pyhäjärven osalta happitilanne näyttäisi kuitenkin parantuneen alkaen vuodesta 212. Ravinteiden pitoisuustaso ilmentää Averiassa selvää rehevyyttä, Pyhäjärvessä lievää rehevyyttä. Myös a-klorofyllimittausten yleistaso kuvastaa Averiassa runsasta vaihtelua, mutta kuitenkin selvää rehevyyttä. Pyhäjärven a-klorofyllitulokset ovat pysytelleet jonkin verran rehevyyttä ilmentävinä. Averiassa ph nousee korkeimmillaan tuotantokausina yhdeksään ja jopa ylikin johtuen vilkkaasta perustuotannosta. Pyhäjärvessä ph:n vaihteluväli on 2-luvulla ollut 6,6 7,7. Veden väri on Pyhäjärvessä ollut 2-luvulla keskimäärin 1 ja Averiassa keskimäärin 9. Molemmissa on havaittu nousua viimeisimpien vuosien mittauksissa. Vähittäistä nousua on myös kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa. Nämä muutokset voivat liittyä lauhoihin talviin. Tutkittujen näytteiden perusteella kummankin järven bakteerimäärät ovat pysyneet kokonaisuutena pieninä eikä esimerkiksi uimavesien ohjearvoja ole hätyytelty. 5.2 Joet Kuormitus Karkkilan Pyhäjärveen koillisen suunnasta laskevaan Saavajokeen ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta. Myös Vihtijoen ainekuormitus on pääasiassa peräisin hajakuormituksesta, vähäistä pistekuormitusta on aiheuttanut Vakolan tutkimuslaitoksen pieni puhdistamo joen alaosalla Olkkalassa. Vanjokeen kohdistuu hajakuormituksen lisäksi pistemäistä jätevesikuormitusta Karkkilan kaupungin yhdyskuntapuhdistamolta, jonka suhteellinen osuus koko Hiidenveden alueen pistemäisestä fosforikuormituksesta oli vuonna 216 61 % ja typpikuormituksesta 64 %. Karkkilan puhdistamo toimi vuonna 216 hyvin: käsittelytulokset saavuttivat Korkeimman hallinto-oikeuden (11.8.21) päätöksessä laskentajaksoille vahvistetut raja-arvot sekä Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vaatimukset. Kuukausikeskiarvomenetelmällä laskettuna Vihtijoki ja Vanjoki toivat Hiidenveteen vuoden 216 aikana 15,6 t fosforia ja 336 t typpeä. Virtaamaltaan pienemmän Vihtijoen osuus fosforista oli 3 % ja typestä 28 %, Vanjoen vastaavat osuudet olivat 7 % ja 72 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 27

Veden laatu Vuoden 216 aikana jokien veden laatu oli useimpien ominaisuuksien osalta heikoimmillaan helmikuussa ja huhtikuussa virtaaman ollessa suurimmillaan. Saavajoen ja Vanjoen yläosan veden laatu oli kokonaisuutena tyydyttävä. Vesi on kirkasta mutta ruskeaa, humusvaikutteisuus tulee selvästi esille. Ravinnepitoisuudet tai indikaattoribakteerien määrät ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin muilla tarkkailussa mukana olevilla jokialueilla. Vanjoen veden laatu heikkeni jälleen jonkin verran Karkkilan puhdistamon alapuolelta alkaen. Selvimmin ero yläpuoliseen jokialueeseen ilmeni puhdistamon purkuveteen viittaavien bakteerimäärien ja osittain myös typpipitoisuuden kasvuna. Fosforin ja runsaan veden aikoina myös kiintoainepitoisuuden ja bakteerimäärien osalta suurin heikkeneminen tapahtui kuitenkin alemmalla jokiosuudella, matkalla puhdistamon alapuolelta Vanjärvelle. Alueelta on vuosikymmenten ajan tullut runsaasti hajakuormitusta Vanjokeen. Tilannetta on yhteistarkkailun lisäksi vedenlaatumittauksin kartoitettu viimeksi kesällä 216 Vihdin kunnan ympäristönsuojelun toimeksiannosta. Vihtijoen veden laatu oli kolmesta joesta heikoin, erityisesti ravinteiden, ph:n ja sähkönjohtavuuden osalta luvut olivat suurempia kuin Saavajoessa ja Vanjoessa. Tilanne johtuu valuma-alueiden eroista ja myös voimakkaasta hajakuormituksesta. Vihtijoen bakteerimäärät olivat vuonna 216 kuitenkin selvästi Vanjokea pienempiä. Tarkasteluun liittyviä epävarmuustekijöitä Vihtijoen ja Vanjoen tässä yhteydessä esitetyt ravinnekuormituslaskelmat perustuvat kuukausikeskiarvomenetelmään (yksi virtaama-arvo ja yksi pitoisuusmittaus kuukautta kohti), joten niitä voi pitää vain suuntaa antavina. 5.3 Hiidenvesi Kuormitus Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn kuormitusmalli VEMALAn (Huttunen ym. 216) mukaan suurin osa Hiidenveden Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän fosforikuormituksesta on peräisin pelloilta. Typpikuorman osalta pellot ja luonnonhuuhtouma ovat yhtä suuria kuormituksen lähteitä. Pistekuormituksen osuus on alle prosentin kummankin selkäalueen fosforikuormasta ja 7 8 % typpikuormasta. Fosforin kokonaiskuorma on Kirkkojärvellä 7,1 t/v ja Kiihkelyksenselällä 18,4 t/v. Typen osalta vastaavat luvut ovat 143 t/v ja 369 t/v. Kuukausikeskiarvomenetelmällä laskettuna Vihtijoki ja Vanjoki toivat Hiidenveteen vuoden 216 aikana 15,6 t fosforia ja 336 t typpeä. Pistekuormitusta Hiidenveden Kirkkojärveen tuotti Vihdin kirkonkylän puhdistamo, jonka suhteellinen osuus koko Hiidenveden alueen pistemäisestä fosforikuormituksesta oli vuonna 216 39 % ja typpikuormituksesta 36 %. Puhdistamon käsittelytuloksille asetettu vaatimustaso saavutettiin kaikilta muilta osin paitsi ammoniumtypen osalta. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 puhdistusvaatimukset saavutettiin vuonna 216. Hopeaniemen pienen puhdistamon jätevesistä ei ollut tätä raporttia kirjoitettaessa käytettävissä tietoa vuodelta 216. Veden laatu Hiidenvesi on kokonaisuutena rehevä ja savisamea järvi, jossa veden värin ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella on myös selvää humusvaikutusta. Järven veden laatua seurattiin vuonna 216 edellisvuoden tapaan laajemmin kuin aikaisemmin kun Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimeksiannosta tutkittiin myös vähän tutkittujen selkäalueiden (Isontalonselkä, Sirkkoonselkä ja Retlahti) tilaa. Vuoden 216 mittauksissa happipitoisuus pysyi järven kaikilla alueilla kokonaisuutena varsin hyvänä. Syvänteiden pohjan läheltä alle 5 mg/l olevia happipitoisuuksia mitattiin helmikuussa Kirkkojärvellä ja Kiihkelyksenselällä, elokuussa Isontalonselällä ja Sirkkoonselällä ja syyskuussa Kiihkelyksenselällä. Vain Isontalonselällä ja Sirkkoonselällä pitoisuus oli laskenut alle 2 mg/l, nollatuloksia ei kuitenkaan todettu. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Järven happitilanne on parantunut hiljalleen Kiihkelyksenselällä kesästä 26 alkaen, Mustionselällä ja jonkin verran myös Kirkkojärvellä kesästä 211 alkaen. Yhdyksennokan ja Nummelanselän syvänteillä happipitoisuus on pysynyt heikoimmillaankin pääosin tyydyttävänä tai välttävänä. Vuoden 216 ravinnemittausten perusteella suurimmat pintaveden fosforipitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Pienimpiä lukemat olivat Kiihkelyksenselällä. Typpipitoisuudet olivat tasaisempia, lauha helmikuu nosti pitoisuutta kuitenkin kaikilla selillä, eniten Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Pohjan lähellä todettiin helmikuussa edellistalven tapaan suuri ammoniumtyppipitoisuus Kirkkojärvellä (1 8 µg/l). Talvisin todettavat suuret pitoisuudet voivat johtua osaltaan happipitoisuuden heikkenemisestä, osaltaan myös kirkonkylän puhdistamon jätevesistä peräisin olevasta ammoniumtypestä. Vesistön tuottavuutta/rehevyyttä mittaavan a-klorofyllipitoisuuden vuoden 216 tulokset vahvistavat käsitystä Hiidenveden eri selkäalueiden rehevyydestä: suurimmat pitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja loppukesällä myös Nummelanselällä. Vähiten rehevä oli Kiihkelyksenselkä. Elokuussa klorofylli mitattiin myös Isontalonselältä, Retlahdesta ja Sirkkoonselältä. Näissä pitoisuus oli suunnilleen Kiihkelyksenselän tasolla Hiidenveden sinileväkukinnat näyttäisivät viime vuosina vähentyneen. Järveltä vuonna 216 mitatut hygienian indikaattoribakteerien määrät olivat kauttaaltaan pieniä. Hiidenveden pintaveden sameusmittausten keskiarvo vuonna 216 oli 13,4. Suurimmat sameusluvut ( 27 33 FNU) mitattiin Mustionselällä ja Kirkkojärvellä ja pienimmät Kiihkelyksenselällä ja Retlahdessa. Heikoimmassa tilassa olevien Kirkkojärven ja Mustionselän veden laatuun vaikuttaa ennen kaikkea Vihtijoki, mutta osaltaan myös Vihdin kirkonkylän puhdistamo. Alueen kuormituksen sietoa hankaloittaa myös se, että järvi on Kirkkojärveltä Nummelanselälle matala ja paikoin jokimaisen kapea. Tarkasteluun liittyviä epävarmuustekijöitä Vihtijoen ja Vanjoen tässä yhteydessä esitetyt ravinnekuormituslaskelmat perustuvat kuukausikeskiarvomenetelmään (yksi virtaama-arvo ja yksi pitoisuusmittaus kuukautta kohti), joten niitä voi pitää vain suuntaa antavina. 6 Yhteistarkkailun jatkaminen Vuosi 217 on Hiidenveden yhteistarkkailussa suppean ohjelman vuosi. Tarkkailututkimusta toteutetaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 29

Lähdeluettelo Eloranta, P. ja Kwandrans, J. 25: Diatom-based quality assessment of river and brook waters discharging into Lake Hiidenvesi, SW Finland. Arch. Hydrobiol. Spec. Issues. Advanc. Limnol. 59: 13 23. Haimi, H. 217: Karkkilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu, vuosiyhteenveto 216. FCG Finnish Consulting Group Oy. Moniste 8 sivua + 7 liitettä. Huttunen, M., Huttunen,.I, Seppänen, V., Korppoo, M. ja Vehviläinen, B. 216: SYKE-WSFS-VEMALA, koko Suomen kattava kuormituslaskenta typelle, fosforille ja kiintoainekselle. PowerPoint-esitys 11.2.216. 147 s. Ilmatieteen laitos 216: Sadanta- ja lämpötilatietoja Vihdin Hiiskulan ja Maasojan mittausasemilta. Karonen, M., Mäntykoski, A., Nylander, E. ja Lehto, K. (toim.) 216: Vesien tila hyväksi yhdessä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 216 221. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 132/215. 219 s. Loikkanen, H. & Ranta, E. 216: Vihdin Koivissillan kaatopaikan vesien tarkkailu, yhteenveto vuosilta 27 214 (käsikirjoitus). Luoto, T. & Rantala, M. 217: Paleolimnologinen tutkimus Hiidenveden Kiihkelyksenselän ekologisesta ja limnologisesta kehityksestä. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteen laitos, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos. Raportti 16 s. Niemistö, J. 28: Sediment resuspension as a water quality regulator in lakes. Department of Biological and Environmental Sciences, University of Helsinki. ISBN 978-952-92-4435-5, ISBN 978-952-1-4948-4 (PDF). Ranta, E. 216: Vanjoen ja sen sivu-uomien Maijanojan ja Orhinojan veden laatu 7.7.216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 6 s. Ranta, E., Valtonen, M. & Ikonen, E. 216: Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 265/216. 55 s. Taskinen, A. 214: Hiidenveden fosfori- ja typpitase jaksolla 2 213. Suomen ympäristökeskus. Ainetaselaskelma. Virri, K. 1971: Arkeologisia karttoja 25: Lohja-Vihti. Annales Agriculturae Fenniae, vol. 1, suppl.1. 44 s.+ liitteet. Vuorinen, E.21: Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihdin Vanjokilaaksossa ja Sulkavanojan alueella. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/21. 62 s. Weckström, J., Väliranta, M., Kaukolehto, M. & Weckström, K.211: Kurkistus Hiidenveden menneisyyteen paleolimnologinen selvitys Kirkkojärveltä ja Mustionselältä. Julkaisu 226/211. ISBN 978-952-25-7- (nid.) 978-952-25-71- 7 (pdf). 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta ja vedenlaatuhavaintopaikoista Liite 2.1. Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Liite 2.2. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 3. Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988 216 (Marja Valtonen) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 31

Liite 1. (1/1) Kartta yhteistarkkailualueesta ja vedenlaatuhavaintopaikoista 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Liite 2.1. (1/12) Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 1.2.216 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. m/s;.1,2 YEB H 13 16 13,1 9 7,2 1,2 14 17 19 36 65 12 4 4 1.2.216 VIVA / 11 Vanjoki 25, Jää cm; Lumi cm; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1,3 YEB H 4,3 5,4 12,6 87 6,8 5,9 12 16 8 28 39 7 36 78 1.2.216 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;.1,3 YEB H 8,7 9,1 12,8 88 7, 6,5 12 15 95 35 47 17 86 43 1.2.216 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;.1,1 YEB H 21 12 12,7 87 7, 6,9 12 15 11 43 74 4 1 11 1.2.216 VIVA / 14 Vanjoki,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW;.1 8, 15 11,5 79 7, 7,4 1 14 12 43 61 74 3 5 12 5 1.2.216 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. m/s;.1,6 7,9 24 12,3 86 7,3 12,1 12 12 17 5 11 1 46 14 93 36 1.2.216 VIVA / S3 Saavajoki 1, Jää 15 cm; Lumi cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 YEB H 8,2 6,2 12,7 87 6,9 5,8 12 16 77 3 4 6 35 6 22.2.216 VIVA / 3 Averia, keskiosa 1 Jää 27 cm; Kok.syv. 6, m; Lumi 6 cm; Näk.syv.,5 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja AMU; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.,6 YEF 26 11,6 81 7, 9,5 16 17 18 74 1 5. 3,1 YEB H 45 8,4 63 7, 12,5 2 17 21 11 4 23.2.216 VIVA / 1 Pyhäjärvi Syvänne 1 Jää 3 cm; Kok.syv. 8, m; Lumi 12 cm; Näk.syv.,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1.,6 YEB H 4,1 12,3 86 6,7 5,5 12 17 84 29 2 2 5 5.,7 12,3 86 7.,9 YEB H 3,6 12,3 86 6,8 5,8 12 18 83 25 13 3 16 *Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 33

Liite 2.1. (2/12) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 24.2.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Jää 25 cm; Kok.syv. 3,5 m; Lumi 2 cm; Näk.syv.,4 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 1, YEF H 27 11,2 79 7, 1,4 14 16 17 64 85 3 1 6 2.5 3,1 YEF H 5 2,2 16 6,9 19, E 16 15 43 18 12 1 24.2.216 HII / 6 Hiidenv. Mustionselkä 11 Jää 26 cm; Kok.syv. 4, m; Lumi 1 cm; Näk.syv.,4 m; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1.,6 YEF H 33 1,7 74 6,9 1,2 16 15 2 99 1 3 3. 3,9 YEF H 67 4,9 37 7, 15, E 2 16 21 14 2 24.2.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Jää 29 cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 1,1 YEB H 21 11,8 83 7,1 9,8 1 1 14 89 2. 1,3 3. 1,6 4. 1,8 5. 1,9 YEB H 24 1,8 78 7,2 11,6 1 1 14 75 3 3 3 24.2.216 HII / 8 Hiidenv. Yhdyksennokka 8 Jää 2 cm; Kok.syv. 17, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 1,2 YEB H 12 11,5 81 7, 8,7 1 12 12 54 5. 2,1 1. 2,3 16. 2,9 YEB H 28 1,7 79 7,3 12,3 12 11 15 76 1 24.2.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Jää 25 cm; Kok.syv. 28, m; Lumi cm; Näk.syv.,7 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1.,7 WB H 16 11,7 81 6,9 7,2 12 15 1 46 23 12 25 5. 2,2 17 11,9 87 7,4 1,7 8 1 12 57 1. 3,2 15. 3,3 2. 3,2 3 1, 75 7,2 12, 12 1 14 81 25. 3,2 9,7 72 27. 3,7 YEB H 41 4,2 31 7, 13,4 18 12 15 11 2 1 24.2.216 HII / D Hiidenvesi Hopeaniemi 19 Jää 28 cm; Lumi 6 cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. YEF H 3 1.5 YEF H 1 *Akkreditoitu menetelmä 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Liite 2.1. (3/12) Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 24.2.216 HII / E Hiidenvesi Hopeaniemi 2 Jää 28 cm; Lumi 6 cm; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. YEF H 8 1 1.5 YEF H 1 2 1 24.2.216 HII / HII RET Hiidenvesi Näkkilä 16 Jää 28 cm; Kok.syv. 14, m; Lumi 4 cm; Näk.syv.,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1.,8 WB H 16 11,2 79 6,9 7,8 12 13 12 68 28 1 2 2 2.,9 3. 1,3 4. 1,6 5. 1,9 6. 2,3 7. 2,6 8. 2,8 9. 3, 1. 3,1 11. 3,3 12. 3,4 13. 3,5 YEB H 1,9 82 7,4 12 13 62 4 2 4 25.2.216 HII / HII ISO Hiidenvesi Isotalonselkä 6 Jää 27 cm; Kok.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1. 1,3 YEB H 17 11,9 84 7, 7,6 1 11 12 46 17 2 2. 1,4 3. 1,6 4. 1,8 5. 2,3 6. 2,9 7. 3,5 8. 3,6 9. 3,7 YEB H 6,5 49 7,1 14 2 11 2 *Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 35

Liite 2.1. (4/12) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 25.2.216 HII / HII SIRK Hiidenvesi Sirkkoonselkä 4 Jää 25 cm; Kok.syv. 14, m; Lumi 1 cm; Näk.syv.,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; 1.,7 YEB H 23 11,1 78 7, 7,6 12 15 12 41 63 62 16 7 13 14 2. 1,1 3. 1,7 4. 2, 5. 2,4 6. 2,6 7. 2,8 8. 3,2 9. 3,5 1. 3,7 11. 3,8 12. 4, 13. 4,1 YEB H 5,6 43 7,1 12 12 67 62 21 1 3 1 6.4.216 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;.1 3,4 WF H 18 14 12, 9 7,3 1,6 15 18 17 28 59 12 8 17 6.4.216 VIVA / 11 Vanjoki 25, Jää cm; Lumi cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;.1 3,2 WB H 5,8 6,1 11,5 86 6,8 6,1 13 15 87 29 35 6 5 6 6.4.216 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;.1 3,1 WB H 9,7 6,9 12,5 93 7,1 6,9 13 16 11 36 4 34 2 84 6.4.216 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;.1 3,2 WF H 24 15 12,3 92 7,1 7,9 13 15 14 45 71 38 29 96 6.4.216 VIVA / 14 Vanjoki,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;.1 3,3 18 21 11,1 83 7, 8,2 13 13 13 37 72 7 7 18 16 3 6.4.216 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;.1 3,2 18 31 11,7 87 7,2 11,5 15 14 18 33 11 9 1 6 14 9 *Akkreditoitu menetelmä 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Liite 2.1. (5/12) Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 6.4.216 VIVA / S3 Saavajoki 1, Jää cm; Lumi cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S;.1 3,4 WB H 17 6,9 12,1 91 7, 6,6 13 17 1 28 45 53 4 53 18.5.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,4 m; Klo 1:42; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; -2. 14,7 WF H 7,4 41 18.5.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Näk.syv.,7 m; Klo 1:58; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; -2. 12,1 YEB 7,5 15 18.5.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; -2. 13,9 YEB H 7,5 1 9.6.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,5 m; Klo 9:22; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; -2. 18, WF H 7,8 44 9.6.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Näk.syv.,8 m; Klo 9:36; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. W; -2. 16,5 YEB H 7,7 18 9.6.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:17; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. W; -2. 13,2 8,3 1. 13,2 YEB H 12 9,1 87,46 7,4 1, 7 11 12 6 41 3 5. 11,8 1. 7,8 15. 6,8 2. 6,6 25. 6,4 27. 6,2 LB H 19 9,1 73 7,2 1,3 1 13 13 78 61 13 22.6.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,5 m; Klo 11:9; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; -2. 19, WF H 7,9 45 *Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 37

Liite 2.1. (6/12) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 22.6.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Näk.syv.,9 m; Klo 1:38; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; -2. 17,8 WB H 7,9 24 22.6.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:22; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; -2. 17,5 WB H 7,6 16 7.7.216 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:23; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;.1 16,3 YEB H 5, 5,7 8,4 85 7,6 11, 13 15 1 19 43 E 56 46 7.7.216 VIVA / 11 Vanjoki 25, Jää cm; Lumi cm; Klo 12:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W;.1 17,2 WB H 6,9 2,9 8,1 84 7,3 6,2 13 16 61 13 22 E 14 35 7.7.216 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:19; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W;.1 17,7 WB H 7, 3,4 8,1 85 7,3 7,5 1 18 79 19 25 E 45 13 7.7.216 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:21; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W;.1 17,4 YEB H 6,1 4,3 7,9 82 7,3 8, 13 14 88 19 27 E 61 16 7.7.216 VIVA / 14 Vanjoki,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;.1 17,4 5,5 7, 6,8 71 7,1 8,5 13 15 84 33 38 44 9 E 4 91 7.7.216 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:24; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;.1 18,7 11 11 5,8 62 7,3 12,6 1 15 1 57 15 82 5 E 24 34 7.7.216 VIVA / S3 Saavajoki 1, Jää cm; Lumi cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W;.1 16,7 WB H 2,4 1,8 8,2 85 7,2 6,1 1 14 56 16 21 E 3 65 *Akkreditoitu menetelmä 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Liite 2.1. (7/12) Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 12.7.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,4 m; Klo 12:54; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 2,2 56 1. 2,2 WF H 1 7,6 12,8 98 1 <1 98 3 E 15 17 2.5 2,2 WF H 11 12,9 94 11 <1 1 3 E 12 18 12.7.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:51; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 19,1 11 1. 19,1 WB H 7,6 9 69 32 42 3 E 2 1 3. 19, 5. 18,7 WB H 87 66 31 4 4 E 2 3 12.7.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 19, 7,7 1. 19, YEB H 8,4 8,5 92,47 7,6 1,1 6 97 69 44 38 3 E 3 14 5. 18,7 1. 9,7 15. 8,3 2. 7,3 25. 7,1 27. 7,1 LB H 21 6,7 55 7,1 1,5 1 13 13 74 77 22 E 12.7.216 HII / D Hiidenvesi Hopeaniemi 19 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. WF H E 21 13 1.5 WF H E 17 14 12.7.216 HII / E Hiidenvesi Hopeaniemi 2 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. WF H E 15 4 1.5 WF H E 17 11 9.8.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,4 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 7,9 58 1. 2, GF H 13 8,8 97 7,9 13,3 1 15 96 1 <1 12 4 E 2 2 2.5 19,9 GF H 13 9, 99 7,9 13,4 1 16 96 11 <1 12 3 E 2 *Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 39

Liite 2.1. (8/12) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 9.8.216 HII / 6 Hiidenv. Mustionselkä 11 Jää cm; Kok.syv. 4, m; Lumi cm; Näk.syv.,5 m; Klo 11:31; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 2,1 GF H 15 9, 1 8,1 12,4 1 15 11 13 E 1 3. 2,1 GF H 16 9,1 11 8, 12,4 1 15 12 14 E 9.8.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,6 m; Klo 11:46; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 7,9 37 1. 19,8 GF H 14 8,7 96 7,9 1,6 7 11 8 21 56 63 <2 E 1 1 2. 3. 19,8 4. 5. 19,8 GF H 15 8,6 95 7,9 1,7 8 11 8 27 63 64 <2 E 1 9.8.216 HII / 8 Hiidenv. Yhdyksennokka 8 Jää cm; Kok.syv. 17, m; Lumi cm; Näk.syv. 1, m; Klo 11:57; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 19,8 YEB H 1 8,6 94 7,8 1,2 7 11 92 37 E 1 1 5. 19,8 1. 15, 16. 9,3 YEB H 26 4,8 42 7, 1,5 12 11 12 81 E 9.8.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:31; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 14 1. 2,1 YEB H 6,2 8,5 94,48 7,7 9,9 8 11 85 28 3 36 <2 E 2 7 5. 19,9 6,4 8,4 93 7,6 9,9 8 11 84 34 1. 11,3 15. 8,2 2. 7,8 21 5,8 49 6,9 1,5 1 11 13 74 25. 7,3 5,5 46 27. 7,1 YEB H 22 5, 41 6,9 1,6 12 11 13 13 75 86 31 E 1 9.8.216 HII / D Hiidenvesi Hopeaniemi 19 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:22; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. GF H E 3 5 1.5 GF H E 2 2 9.8.216 HII / E Hiidenvesi Hopeaniemi 2 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:23; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. GF H E 3 3 1.5 GF H E 2 2 *Akkreditoitu menetelmä 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Liite 2.1. (9/12) Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 9.8.216 HII / HII ISO Hiidenvesi Isotalonselkä 6 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Klo 13:33; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 13 1. 19,5 YEB H 1 7,7 84 7,5 1,2 8 11 81 4 2 E 1 2. 19,5 3. 19,5 4. 19,5 5. 19,5 6. 19,5 7. 19,5 8. 19,2 9. 15,6 YEB H 1, 1 7, 93 72 11 E 1 9.8.216 HII / HII RET Hiidenvesi Näkkilä 16 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:54; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 9,9 1. 19,8 YEB H 5,5 8,2 89 7,7 1,1 8 11 84 29 <2 E 2. 19,8 3. 19,8 4. 19,8 5. 19,8 6. 19,7 7. 19,5 8. 16,1 9. 14,3 1. 13,1 11. 1,8 12. 1,1 13. 9,4 YEB H 4,8 42 7, 12 14 79 E 1 9.8.216 HII / HII SIRK Hiidenvesi Sirkkoonselkä 4 Jää cm; Kok.syv. 15, m; Lumi cm; Näk.syv. 1, m; Klo 13:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; -2. 15 1. 2, YEB H 8,7 8,3 92 7,7 1,1 8 1 78 36 2 E 2. 2, 3. 2, 4. 2, 5. 2, 6. 19,8 7. 16,8 8. 16,1 9. 11,8 1. 1,5 11. 7,9 12. 7,3 13. 6,7 YEB H,8 6 6,9 12 13 32 E *Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 41

Liite 2.1. (1/12) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 11.8.216 VIVA / 1 Pyhäjärvi Syvänne 1 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; -2. 12 1. 18,3 WB 2, 8,1 86 7,1 6,5 12 17 66 23 E 2 3 5. 14,8 2,6 2,4 24 6,6 6,6 16 17 83 26 7. 11,4 WB H 3, 1,4 12 6,4 6,4 16 17 9 27 E 1 2 11.8.216 VIVA / 3 Averia, keskiosa 1 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; -2. 49 1. 18,3 WF 11 7,7 82 7,5 12,7 1 15 1 96 E 3 5. 18,3 WF H 11 7,4 79 7,5 12,7 1 16 11 99 E 16 7 13.9.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,6 m; Klo 13:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; -2. 55 1. 16,8 YEB H 11 8, 14, 94 1 <1 82 2 2.5 16,3 YEB H 12 14,1 89 11 <1 83 3 13.9.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,8 m; Klo 13:34; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; -2. 17,3 5 1. 17,4 YEB H 7,8 98 29 21 64 <2 3. 17,1 5. 17, YEB H 87 34 23 45 <2 13.9.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:57; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; -2. 14 1. 16,5 YEB H 5,9 9,3 95,51 7,7 1,1 8 79 17 23 28 <2 5. 16,3 1. 15,4 15. 9,6 2. 9,2 25. 8,2 27. 7,8 YEB H 31 2,8 23 7, 1,9 16 13 43 7 12 34 4.1.216 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:22; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N;.1 8,6 YEB H 2,2 3,2 11, 95 7,6 11,6 8 13 79 6,4 31 7 22 12 *Akkreditoitu menetelmä 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Liite 2.1. (11/12) Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 4.1.216 VIVA / 11 Vanjoki 25, Jää cm; Lumi cm; Klo 1:8; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N;.1 8,7 WB H 4,4 4,5 9,5 82 7,3 7,2 12 16 66 21 21 13 74 18 4.1.216 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N;.1 8,6 WB H 1,4 3,2 1,5 9 7,4 8,8 12 15 84 13 24 33 1 47 4.1.216 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:21; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N;.1 8,3 WB H 1,2 3,3 1,1 86 7,4 1,1 12 14 1 39 23 13 42 25 4.1.216 VIVA / 14 Vanjoki,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:12; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. N;.1 7,7 1,7 3,5 9,9 83 7,4 1,7 12 14 96 9,1 52 22 6 64 22 72 4.1.216 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:6; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N;.1 9,3 6,1 6,4 7,9 69 7,5 14,9 8 13 89 27 25 57 13 32 11 35 4.1.216 VIVA / S3 Saavajoki 1, Jää cm; Lumi cm; Klo 9:53; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N;.1 6,9 WB H <1 1,6 1,7 88 7,3 7,5 1 15 61 6,6 13 16 14 18 24.1.216 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,9 m; Klo 9:32; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 3,3 YEB H 8, 12,2 91 7,7 15,1 7 12 91 21 49 3 2.5 3,5 YEB H 8,4 12,2 91 7,8 15,1 7 12 88 16 54 1 24.1.216 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 5,4 YEB H 8,1 11,3 89 7,6 1,9 6 11 8 46 3 3. 5,5 5. 5,5 YEB H 8,8 11,1 88 7,6 1,9 6 11 8 43 2 1 *Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 43

Liite 2.1. (12/12) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 216 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku Suod.väri *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoli 44 Enterokok. *Lämp.koli Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml 24.1.216 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; 1. 7,6 YEB H 11 1, 84 7,4 1,5 8 11 82 48 5 5. 7,6 11 1, 84 7,4 1,5 8 1 82 49 1. 7,6 15. 7,6 2. 7,6 1 1, 84 7,4 1,4 8 11 88 49 25. 7,6 1, 84 27. 7,6 YEB H 12 1,1 84 7,4 1,5 8 11 87 49 3 24.1.216 HII / D Hiidenvesi Hopeaniemi 19 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:42; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. YEB H 2 1 3 1.5 YEB H 1 1 2 24.1.216 HII / E Hiidenvesi Hopeaniemi 2 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:51; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. YEB H 1.5 YEB H 1 *Akkreditoitu menetelmä 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 2.2. (1/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Mittausepävarmuus *a-klorofylli SFS 5772:1993,2 µg/l >,2 µg/l ± 12 % *Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard,2 mmol/l,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l *Gran-alkaliteetti methods for the examination of water,4 -,2 mmol/l ± 15 % and wastewater, 13th edit. 1971 >,2 mmol/l ± 1 % *Ammoniumtyppi SFS 332: 1976 5 µg/l 5-2 µg/l ± 4, µg/l 2-5 µg/l ± 18 % > 5 µg/l ± 13 % *Ammoniumtyppi SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ±,6 mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN 1899-1:1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-1 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 336: 1981 1 mg/l > 1 mg/l ± 25 % 1, - 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr ISO 1575: 22 2 mg/l 2-5 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 51-1 mg/l ± 3 % 11-5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 316: 211 *E. coli (37 o C, 18 h) ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 488: 21, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO 134-1:29 *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) Sisäinen menetelmä MENE7, perustuu kumottuun standardiin SFS 325: 1986 *Fosfori: kokonaispitoisuus Sisäinen menetelmä MENE8, perustuu ja liukoinen kumottuun standardiin SFS 326: *Fosfori: kokonaispitoisuus 1986 (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Happi Sisäinen menetelmä MENE1,perustuu,2 mg/l kumottuun standardiin SFS 34:199 *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 36 o C 44 h SFS-EN ISO 7393-2: 2, muunneltu,1 mg/l,2 mg/l,2 -,5 mg/l ± 45 %,5 -,8 mg/l ± 35 % >,8 mg/l ± 16 % 2 µg/l 2-1 µg/l ± 3 µg/l 1-25 µg/l ± 18 % 25-5 µg/l ± 15 % 51-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 5 µg/l 5-2 µg/l ± 3 µg/l 2-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % > 1 µg/l ± 8 % *Kloori: vapaa, laskennallinen sidottu ja kokonaiskloori,1 -,2 mg/l ± 4 %,2-1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % Kiintoaine SFS-EN 872:25,5 mg/l,5 3 mg/l ±,5 mg/l *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l ± 8% 3 mg/l ± 15 % 1, - 7, mg/l ± 2 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 45

Liite 2.2. (2/4) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 > 7, mg/l ± 12 % *Kokonaiskovuus *KMnO 4 -luku SF 33: 1987, muunneltu SFS 336: 1981,5 mmol/l 4 mg/l,5 -,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 211 *Kolimuotoiset bakteerit ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 333: 1976, muunneltu 5 µg/l 5-5 µg/l ± 2 % > 5 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen summa SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka 1 µg/l 1-2 µg/l ± 5,5 µg/l 2-15 µg/l ± 16 % *Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 329: 1976, muunneltu 2 µg/l > 15 µg/l ± 1 % 2-5 µg/l ±,8 µg/l 5-2 µg/l ± 16 % > 2 µg/l ± 13 % *ph SFS 321: 1979, muunneltu 1 1-14 ±,2 phyksikköä *Alustava Pseudomonas SFS-EN ISO 16266: 28 aeruginosa *Radon sisäinen menetelmä MENE45, 3 Bq/l > 3 Bq/l ± 3 % RADEK MKGB-1 *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) 25-5 µg/l ± 12,5 µg/l 5-1 µg/l ± 15 % > 2 µg/l ± 1 % *Sameus *Sulfaatti SFS-EN ISO 727:2 SFS-EN ISO 134-1:29,2 FNU 1 mg/l,2 -,5 FNU ±,1 FNU,5-1, FNU ± 2 % > 1, FNU ± 16 % 1, - 7, mg/l ± 17 % > 7, mg/l ± 1 % *Suolistoperäiset SFS-EN ISO 7899-2: 2 enterokokit *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: 1994 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus (luonnonvesi < 5 µg/l) SFS 488: 21 SFS 328: 1976 SFS-EN ISO 1195-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIA-tekniikka 25 µg/l 1 µg/l 1-2 µg/l ± 35 µg/l 2-5 µg/l ± 15 % > 5 µg/l ± 12 % *Typpi, kokonaispitoisuus *Urea *Väri SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46, Koroleff (1979) SFS-EN ISO 7887:212 1,5 mg/l,1 mg/l 2 mg/l Pt 1,5-5 mg/l ± 1, mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 1 %,1 -,6 mg/l ± 26 % >,6 mg/l ± 15 % 2-15 mg/l Pt ± 3 mg/l Pt > 15 mg/l Pt ± 2 % *Väri SFS-EN ISO 7887:212, Method C 5 mg/l Pt ± 32 % MUUT MENETELMÄT Menetelmän 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 2.2. (3/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (4 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (75 nm) Spektrofotometrinen mittaus Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 Happi % (makea vesi) (perustuu kumottuun standardiin SFS Hehkutusjäännös, SFS 34:199) 31: 1974 hehkutushäviö Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12,4 mg/l (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden Hiivat SFS tutkimusmenetelmät) 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Kiintoaineen hehkutushäviö SFS 38: 199 + sisäinen menetelmä Kiintoaineen hehkutushäviö MENE 16 (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) 1, mg/l Mittausepävarmuus ± 2 % ± 2 %,1 -,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmol/l ± 12 % 1, - 1 mg/l ± 24 % 11-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 5 % lietteet > 1 mg/l ± 8 % Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetemlä MENE2 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS Lumen paksuus 337: Kenttämääritys 1976) Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta 4 mg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 47

Liite 2.2. (4/4) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 23.6.216 Veden pinnan korkeus merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Kenttämääritys Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 23.6.216. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Liite 3. (1/2) Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988 216 (Marja Valtonen) HIIDENVEDEN ALUEELLE PISTEMÄISESTI JOHDETTU KUORMITUS v. 1988-216 JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m 3 /d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 osuus % Karkkila 4472 3124 3349 3288 348 29 3872 4682 2513 2415 3235 2586 36 263 2297 1617 2577 2554 2256 2511 286 187 244 252 284 227 2175 2624 2616 79,22 Vihti kk 1128 1142 175 941 1 756 849 922 844 63 67 639 683 615 591 476 678 713 763 757 871 666 747 764 744 732 672 772 686 2,78 Hopeaniemi 63 4 4 4 32 35 25 24 35 29 31 17 18,4 17,4 16,2 16,2 16,8 22,3 19,1 19,1 35 26,2 24,9 11, 8,2 3,1 2, 13,4 Hiidenpirtti 5 9 8 8 7 12 11 9 9 8 6 6 6,1 6,2 5,5 8,3 7 5,3 5,3 3,5 3,8 Vuorela 4 38 16 17 Rastex 58 86 28 TOT SUM 5766 4439 4516 4294 4519 373 4757 5637 341 382 3942 3248 3768 3269 299 2118 3279 3295 343 3291 377 2562 3212 3295 3592 35 2849 349 332 1, BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg O2/d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 osuus % Karkkila 41 36 52 48 5 55 5 84 36 3,5 39,9 32,5 37,2 27,2 22,3 4,9 8,3 8,1 7, 7,4 9, 3,1 5,1 5,4 6,5 3,9 3,8 4,3 2,6 37,68 Vihti kk 1,2 2,2 3,5 3,7 4,6 2,9 4,1 3,6 4,1 5,5 2,5 3,2 3, 2,9 3, 2,5 2,9 3,2 4,2 7, 6,9 4, 5,8 5,2 3,1 3,2 1,8 2,9 4,3 62,32 Hopeaniemi,7,3 2,2 1,7,1,39,3,15,11,8,16,6,7,54,79,12,9,8,8,8,11,6,2,67,55,8,16,25 Hiidenpirtti 1,5 4 5,7 5 3,1 3,1 3,7 3,4 2,5 1,8 1,7 3 2,4 1,7 1,4 1,8 1,9,64,3,3,31 Vuorela,3,3,1,2 Rastex 4,5 29,4 1,5 TOT SUM 49,2 72,2 65 58,6 57,8 61,39 58,1 91,15 42,71 37,88 44,26 38,76 42,67 31,85 26,78 9,32 13,19 12,2 11,58 14,51 16,32 7,16 11,1 1,67 9,66 7,18 5,62 7,45 6,9 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217 49

Liite 3. (2/2) Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988 216 (Marja Valtonen) FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg P/d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 osuus % Karkkila 3,8 1,7 1,9 1,5 1,6 1,4 1,6 2,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,3 1,,75,44,51,52,48,6,18,11,17,22,2,15,2,22,17 6,71 Vihti kk,2,3,3,3,3,23,16,16,25,26,21,17,25,26,32,25,27,15,85,35,44,3,7,93,37,82,44,36,11 39,29 Hopeaniemi,1,34,2,2,1,25,11,7,6,7,9,11,4,35,41,8,5,8,5,8,8,5,7,55,13,43,4,13 Hiidenpirtti,1,1,1,1,2,3,6,3,3,3,15,6,9,25,91,6,4,6,4,2,13 Vuorela,2,2,2,3 Rastex 4,5 1,13 TOT SUM 8,72 3,15 2,47 1,95 1,93 1,66 1,78 2,27 1,36 1,37 1,33 1,29 1,55 1,27 1,8,7,79,68,57,65,25,14,25,32,24,23,24,27,28 1, TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg N/d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 osuus % Karkkila 83 65 79 82 82 8 91 126 57 66,9 78,6 92,5 82,8 84,6 73,5 47 68,8 45,4 47,9 57,8 54 47 51 63 48 45 46 45 54 64,29 Vihti kk 2 23 19 21 24 21 22 24 24 22 18 17 2 18 22 23 26 23 27 28 26 21 25 28 3 23 26 29 3 35,71 Hopeaniemi 2 1,5 1,3 1,1,8 1,1,6,79 1,2 1, 1,2,57,56,57,63,62,57,74,59,76,74,68,87,52,22,98,75,48 Hiidenpirtti,5 1,4 1,2 1,5,9 1,1 1,4 1,3 1,2 1,1 1,,9,95,68,71,8,9,59,74,22,25 Vuorela 1,1 1,1,4,6 Rastex 18 36 6,1 TOT SUM 124,6 128, 17, 16,2 17,7 13,2 115,3 151,8 83,7 9,8 99,2 111,3 14, 13,9 96,8 71,4 96,3 69,7 76,2 86,8 81, 68,7 76,9 91,5 78,2 68,1 72,1 74,5 84, 1, SUHTEELLISET OSUUDET % v. 216 Ves i BHK7 Fosfori Typpi Karkkila 79 38 61 64 Vihti kk 21 62 39 36 Hopeaniem,,,, YHT. % 1, 1, 1, 1, 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 274/217

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh. 19 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-25-17-7 (nid.) ISBN 978-952-25-171-4 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)