YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2006-Y-48-131 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2005 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS MIKAEL JA AARNE REMEKSEN ELÄINSUOJALLE 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Kiuruveden kaupungin Kiuruveden kylässä Puolakka-tilalla (kiinteistötunnus 263-414-0014-0302-1) sijaitsevan liha- ja lypsykarjanavetan toiminnalle. 2 HAKIJAT Mikael ja Aarne Remes Pyhännäntie 20 74700 Kiuruvesi 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin 35 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 8 alle puolivuotiasta vasikkaa (41,5 nautayksikköä), laajennuksen jälkeen lypsylehmiä on 30, hiehoja 15, lihanautoja 320 ja 5 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa (147 nautayksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 nautayksikön tai ympäristövaikutuksiltaan sitä vastaavalla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan lupa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen lannantuotannoltaan yli 75 nautayksikön eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 20.2.2006.
5.2 Lisäselvitykset 2/14 Hakijat antoivat tarkastuskäynnillä 27.4.2006 ympäristölupahakemukseen liitettäväksi lopulliset karjasuojan ja kuivalantalan rakennuspiirustukset. 5.3 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Hakijat ovat tehneet 7.10.2005 ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisesti ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on 13.1.2006 ilmoituksen johdosta tehnyt päätöksen, ettei toiminnalle silloisessa laajuudessa tarvinnut hakea ympäristölupaa, koska toiminta täytti kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osiltaan ympäristösuojelulain vaatimukset. Talouskeskuksen alueella on voimassa Koskenjoen ja Niemisjärven rantaosayleiskaava, jonka kunta on hyväksynyt 9.12.2002. Vanha navetta ja uusi nautapihatto pääosin sijaitsevat kaavassa maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM) merkityllä alueella. Ympäröivät pellot ovat valtakunnallisesti merkittävällä Koskenjoen kulttuurimaisema-alueella (MA-1). Alueella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia siten, että rakennukset eivät peitä avoimia maisemia. Pihapiirissä on yksi suojeltavaksi merkitty rakennus. Eläinsuojien läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita suojeltavia luontokohteita. Pohjois-Savon 3. seutukaavassa ei ole merkintöjä talouskeskuksen alueella. 5.4 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Tilalla tulee laajennuksen jälkeen olemaan kaksi eläinsuojaa. Talouskeskus sijaitsee Kiuruvedeltä Pyhännälle johtavan maantien varrella. Talouskeskuksen länsi- ja luoteispuolella on Koskenjoki 180 metrin lähimmillään päässä. Pyhännäntien toisella puolella oleviin lähimpiin naapureihin on matkaa 170 metriä uudesta pihatosta. Seuraavat naapurit ovat noin 200 metrin päässä nautapihatosta pohjoiseen ja 250 metrin päässä vanhasta lypsykarjanavetasta kaakkoon ja etelään. Kiuruveden taajama-alue alkaa noin 400 metrin päässä eteläpuolella Iisalmen ja Pyhäjärven välisen valtatien takana. Taajaman reunalla olevaan sairaalaan on matkaa hieman yli 600 metriä vanhasta navetasta ja noin 650 metriä uudesta pihatosta. Lantavarastot ovat eläinsuojien ja Koskenjoen rannan välissä noin 150 metrin päässä rannasta. Maasto laskee loivasti eläinsuojista rantaan päin. Eläinsuojat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Eläinsuojat lantavarastoineen sijaitsevat Iisalmen reitin valuma-alueella Koskenjoen valuma-alueen Koskenjoen alaosan alueella (04.561). 5.5 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Toiminnan laajennukseen liittyvät rakennustyöt aloitetaan keväällä 2006. Silloin rakennetaan uusi kylmä lihanautapihatto ja kuivalantavarasto. Vuonna 2007 rakennetaan säiliörehusiilot. Uuteen lihanautapihattoon sijoitetaan 320 yli puolivuotiasta lihanautaa. Loput eläimet ovat vanhassa navetassa. Lupahakemuksen mukainen eläinmäärä on todennäköisesti täynnä lokakuun 2006 loppuun mennessä. Eläinsuojissa on laajennuksen jälkeen lihanaudoille 320, lypsylehmille 30, hiehoille 15 ja alle kuuden kuukauden ikäisille vasi-
koille 5 paikkaa. Nautoja kasvatetaan tilalla noin puolivuotiaasta puolentoista vuoden ikäiseksi. 3/14 Lihanautapihatossa on kuivalantajärjestelmä, jossa on vinokuivikepohja. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Lantakäytävä tyhjennetään kerran viikossa. Kuivalantalan tilavuus on noin 4580 m 3. Pihaton lantakäytävien tilavuus on 270 m 3. Kuivalannan varastointitilavuutta on yhteensä 4850 m 3. Lypsykarjanavetassa on lietelantajärjestelmä. Vanhan navetan yhteydessä on yhteensä 1000 m 3 lannanvarastointitilavuutta kahdessa säiliössä (400 m 3 ja 600 m 3 ). Lietekuilujen tilavuus on 200 m 3. Lisäksi on käytettävissä yksi 300 m 3 :n vuokrasäiliö. Säiliöt ovat kattamattomia. Talouskeskuksessa olevat säiliöt täytetään alta päin. Lietelannan varastointitilavuutta on tilalla yhtensä 1500 m 3. Hakijat ovat esittäneet käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä noin 120 hehtaaria, josta omaa peltoa on hieman yli 62 hehtaaria ja vuokrattua peltoa noin 58 hehtaaria. Urakoitsija levittää kuivalannan. Lannasta levitetään 70 % kevään ja alkukesän aikana ja loput syksyllä. Navetasta tulee pesuvesiä muutamia kymmeniä kuutioita vuodessa. Ne johdetaan lietesäiliöön. Hakijat tekevät tuorerehua yhteensä 1900 tonnia vuodessa esikuivattuna pyöröpaaleihin ja aumaan. Vuonna 2007 aumavarastointi loppuu laakasiilojen rakentamisen myötä. Rehu tehdään hapolla. Suurin varastoitava säilörehuhappomäärä on 5,4 m 3. Se varastoidaan 200 litran tynnyreissä konehallissa. Polttoöljy varastoidaan säiliössä, jonka koko on 2 m 3. Tankkauspaikka on maapohjainen. Säiliöissä on lukitus ja laponesto. Muita öljytuotteita on konehallissa betonilattialla alkuperäisissä astioissa enintään 20 litraa. Tilalla käytetään Kiuruveden kaupungin verkoston vettä. 5.6 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 965 m 3 2) pelloille lannoitteeksi 02 01 06 kuivikelanta 4800 m 3 2) pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 1 t nautojen keräily, Honkajoki 20 03 01 yhdyskuntajäte jätteenkeräys 20 01 01 paperi ja pahvi paperinkeräys ja poltto uunissa 20 01 38 puujäte 13 03 08 jäteöljyt ongelmajätekeräys 20 01 33 akut ongelmajätekeräys 20 01 21 loisteputket ongelmajätekeräys 02 01 04 muovi 1 t keräys tai kaatopaikka 02 01 10 metalli 1 t romunkeräys 02 01 03 pilaantunut rehu 5 t lantalaan ja sieltä pellolle lannoitteeksi 02 02 03 tuotantoon kelpaamaton maito lietesäiliöön 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella nitraattiasetuksen 931/2000 liitteen 2 mukaisesti Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot voidaan säilyttää esimerkiksi kuivalantalassa pressulla peitettynä odotta-
4/14 massa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kaksi kertaa kuukaudessa. Jätteitä varten on 600 litran jäteastia. Jäteöljyjä syntyy hyvin vähän, koska koneet huolletaan tilan ulkopuolisessa korjaamossa. Ulkopuolista liikennettä tilalle on pääasiassa maitoauton käynti joka toinen päivä sekä eläinvälitys- teuras- ja rehuautojen käynti kerran kuukaudessa. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. 5.7 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö Hakijat eivät ole esittäneet kuvausta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. 5.8 Arvio ympäristövaikutuksista Hakijat arvioivat, että tilan toiminnan laajentuessa liikenne lisääntyy. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi asutuksen lähellä olevilla pelloilla lanta mullataan mahdollisimman pian. Lantaa ei käsitellä silloin, kun tuulen suunta on taajamaan päin. 5.9 Poikkeustilanteisiin varautuminen Hakijat arvioivat, että riskejä voi aiheutua tuotantorakennusten tulipaloista, polttoainevaraston tai lantavarastojen vuodoista sekä mahdollisista eläintaudeista. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 1.3.2006 30.3.2006 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Kiuruveden kaupungintalon monipalvelupisteessä kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 1.3.2006. Hakemuksen vireillä olosta on lähetetty kirje 23.2.2006 naapurikiinteistöjen haltijoille. 6.2 Tarkastukset ja neuvottelut Hakijoiden tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 27.4.2006. Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja. Se on liitetty asiakirjoihin. Tietoja säilörehun ja lietelannan varastoinnista, lannan levityksestä ja toiminnassa syntyvistä jätteistä on täydennetty tarkastuskäynnin yhteydessä. Hakemuksen johdosta on järjestetty 16.5.2006 kuulemistilaisuus. Tilaisuudessa keskusteltiin toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja naapurustolle. Tilaisuuden osallistujalista on liitetty asiakirjoihin.
6.3 Lausunnot 5/14 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kiuruveden kaupunginhallitukselta, Itä-Suomen lääninhallitukselta ja Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta 6.4.2006 58 Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä eläinsuojan toiminnalle. Säilörehun varastoinnissa tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Polttoaineet tulee varastoida siten, ettei kevyt polttoöljy pääse missään olosuhteissa kulkeutumaan kaupungin runkovesijohdon läheisyyteen, sillä kevyt polttoöljy voi läpäistä muovirakenteisen vesijohdon. Rakennukset tulee sijoittaa siten, etteivät tuotantorakennukset, lantavarastot sekä niihin johtavat tiet jää missään olosuhteissa tulvaveden alle eikä rakennus sijoitu liian lähelle kaupungin runkovesijohtoa. Lannan varastoinnissa ja levityksessä on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa siten, että lannan käsittelystä aiheutuvat hajuhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Itä-Suomen lääninhallitus 30.4.2006 Lantaa levittäessä talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävä suojavyöhyke, ettei vesi pilaannu. Rehun-, eläinten- ja lannankuljetuksen ajoreitit on pyrittävä järjestämään siten, etteivät ne risteä keskenään. Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä antaman asetuksen mukaan kuolleet, kuolleina syntyneet ja lopetetut nautaeläimet kuuluvat luokan 1 aineksiin. Ne on poltettava hyväksytyssä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsiteltävä vastaavassa käsittelylaitoksessa. Kaiken ikäiset naudat kuuluvat raatojen keräilyn piiriin keräilyalueella. Hautaaminen ei ole hyväksyttävää. Tuottajien tulee hävittää naudat toimittamalla ne eläinjätteen käsittelylaitokseen. Maa- ja metsätalousministeriön eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä antaman asetuksen (1374/2004) mukaan edellä esitetystä saa poiketa siten, että kuolleena syntyneet vasikat ja nautojen kotiteurastuksessa syntyneet teurastusjätteet saa haudata tai toimittaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle. Hautaamisen tulee tapahtua asetuksen (1374/2004) 7 :n mukaisesti ja hävittämisestä tulee tehdä ko. asetuksen 8 ja 9 :n mukaiset ilmoitus- ja kirjanpitotoimenpiteet. Raatojen poistoon osastoista on oltava selkeä suunnitelma. Raadoille on oltava suojattu, tiivispohjainen säilytyspaikka noutoa varten. Haittaeläimet eivät saa päästä käsiksi raatoihin. Tuotanto-olosuhteiden ja rakenteiden eläinsuojeluvaatimuksista on tarkemmin säädetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (14/EEO/1997) ja asetuksessa (6/EEO/2002). Hakijoiden tulee tunnistaa toimintaansa uhkaavat erityistilanteet ja varautua niihin jo ennakolta. Sellaisia voivat olla esimerkiksi salmonellan pääsy karjaan vasikoiden tai rehun
6/14 mukana ja sen seurauksena suuren salmonellan saastuttaman lantaerän ja navetan puhdistus. Pitkäkestoinen sähkökatkos, ongelmat talousveden saannissa tai tulipalossa kuolleiden nautojen käsittely saattavat aiheuttaa erityistilanteen. Toiminta tulee järjestää ja hoitaa siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa hajun, melun tai jätevesipäästöjen muodossa. 6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia. 6.5 Hakijoiden vastine lausuntoon Hakijoille on 12.4.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta lausunnosta. Hakijat eivät ole esittäneet vastinetta. 7 RATKAISU Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Mikael ja Aarne Remeksen eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus lausuntoon Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunnossa vaadittu maaperän, pinta- ja pohjaveden suojaus on otettu huomioon polttoaineiden varastointia koskevassa lupamääräyksessä 7.2.2. Ympäristölupaan ei sisälly eläintautien ehkäisemiseen ja leviämiseen liittyviä vaatimuksia, koska ympäristökeskus ei ole toimivaltainen ko. asiassa. Muut lausunnoissa ja mielipiteessä esitetyt asiat, joita ei ole esitetty hakemuksessa, on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. 7.2 Lupamääräykset 7.2.1 Lantavarastot, niiden tyhjennys ja lannan kuljetus Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan salaojien tarkkailukaivon veden laatua tulee tarkkailla aistinvaraisesti keväisin sulamisvesien aikaan lantavarastojen vuotojen toteamiseksi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Lannankuljetusväylät ja kalusto on pidettävä puhtaana. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelu: Lanta tulee varastoida tiiviissä varastossa siten, ettei varastoinnista aiheudu vesistöjen pilaantumista tai muuta ympäristöhaittaa. Lietesäiliön tai kuivalantalan
vuodot voidaan havaita salaojavesistä. Vuodot on mahdollista korjata ja estää ravinteiden pääsy salaojavesien mukana Koskenjokeen. 7/14 Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. 7.2.2 Raaka-aineiden, polttoaineiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet tulee säilyttää tiiviillä alustalla ja huolellisesti peitettynä. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttoöljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, etteivät mahdolliset vuodot voi päästä maaperään ja ne voidaan havaita. Polttonesteen varastointi- ja tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2007 mennessä. Varastointi- ja tankkauspaikan rakentamissuunnitelma tulee toimittaa viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. (YSL 7, 8, 43, VNA 440/2003) Perustelu: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Suojaamattomana säilytetyistä raadoista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Maatalouskiinteistöissä oleviin polttoaineen jakelupisteisiin on mahdollista soveltaa Suomen standardisoimisliiton 8.11.2004 vahvistettua Palavien nesteiden jakeluasema standardia (SFS 3352, 4. painos). Sen mukaan maatilojen polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviiseen altaaseen, josta puhtaat sade- ja sulamisvedet voidaan laskea pois vesitysyhteen kautta. Öljyvuodon sattuessa öljy voidaan kerätä pois altaasta. Altaan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Valvova viranomainen voi ennen rakentamista esitettävien suunnitelmien perusteella arvioida, suojaavatko suunnitellut rakenteet riittävän hyvin ympäristöä pilaantumiselta. 7.2.3 Säilörehuvaraston rakennussuunnitelmat Luvan saajien tulee toimittaa säilörehuvaraston rakennussuunnitelmat viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 7, 8, 43 ) Perustelu: Luvan saajat rakentavat vuonna 2007 uuden säilörehuvaraston talouskeskukseen. Hakemus ei sisällä varaston rakennussuunnitelmia. Valvova viranomainen
voi ennen rakentamista esitettävien suunnitelmien perusteella arvioida, suojaavatko suunnitellut rakenteet riittävän hyvin ympäristöä pilaantumiselta. 8/14 7.2.4 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Esimerkiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte soveltuvat poltettavaksi lämpökattilassa. 7.2.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. 7.2.6 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Sellaisista toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista, joita ei ole tässä luvassa huomioitu, tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. 7.2.7 Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 )
9/14 Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. 7.2.8 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen vuokra- ja mahdollisten lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan rakenteiden tarkkailu - salaojavesien tarkkailu - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, syntyneen lannan määrä, eläinmäärät ja lannanlevityspeltojen pinta-ala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,
10/14 maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu voimassa olevan kaavan vastaisesti. 3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 4. Sijoittamisessa on lisäksi otettava huomioon vaihtoehtoiset sijoituspaikat toimintaalueella. 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuojat sijoittuvat Kiuruveden taajaman reunasta alkavalle maatalousvaltaiselle hajaasutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Etäisyys taajaman reunaan on noin 500 metriä. Nyt kysymyksessä olevassa ympäristölupakäsittelyssä ei tarkastella mahdollisia muualla olevia hakemuksesta poikkeavia sijoitusvaihtoehtoja. Uusi eläinsuojarakennus on toimipaikalla sijoitettu mahdollisimman kauas taajamasta ja Koskenjoen rannasta ympäristölautakunnan vaatimuksen mukaisesti. Uuden lihanautakasvattamon toiminnassa syntyvä lanta käsitellään kuivalantana, jonka käsittelystä on todettu aiheutuvan vähemmän hajuhaittoja kuin lietelannan käsittelystä. Lannankuljetusreitit tulee puhdistaa niille tippuneesta lannasta. Luvan saajat ottavat sääolosuhteet huomioon lannankäsittelyn aikaan siten, ettei eläinsuojan ympäristössä olevalle asutukselle aiheudu kohtuutonta rasitusta. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan tehdystä levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumista. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lypsylehmää, neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä hiehoa tai lihanautaa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä lihanautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa noin 120 ha. Peltoalaa tulisi olla vähintään 98 hehtaaria hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Luvansaaja pitää kirjaa vuosittain käytettävissä olevasta lannanlevityspinta-alasta. Tiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaiselle. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun lannanlevityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Lannanlevi-
11/14 tyspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista. Lannan levityksestä ei aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden aikana syntyvän lannan määrää. Hakemuksen mukaan hakijoiden lietelantavarastojen tilavuus on yhteensä noin 1500 m 3. Lietelantaa syntyy noin 965 m 3 vuodessa. Lietesäiliöihin kertyvän sadeveden määrä on noin 75 m 3 ja niihin johdettavan puristenesteen määrä 50 m 3 vuodessa. Kuivikelannan varastointitilavuutta on yhteensä 4850 m 3. Lantaa syntyy 4800 m 3 vuodessa. Kuivalantalaan kertyvää sadevettä voidaan johtaa lietesäiliöihin. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varastointiin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille alustalle ja tankkauspaikasta tehdään tiivispohjainen lupamääräyksen 7.2.2 mukaisesti. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään. Eläinsuojan ja lantavaraston rakenteet rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa ja lantavarastojen salaojien vesiä tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä 31.12.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ).
12/14 Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 sekä SFS standardi 3352, 4. painos Palavien nesteiden jakeluasema. 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 1200 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1200 euroa. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Lakimies Maija Toivanen Tarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mikael ja Aarne Remes
Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä 13/14 Kiuruveden kaupunginhallitus Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Itä-Suomen lääninhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kiuruveden kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus U:\vahti\Remes\remes_lupa.doc
VALITUSOSOITUS 14/14 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 24.5.2006. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 26.6.2006. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 020 490 4777 Puhelin: 020 490 4777 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.