YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS JUHA JA ULLA HEISKASEN ELÄINSUOJALLE

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2006-Y Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS JUHA JA ULLA HEISKASEN ELÄINSUOJALLE 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Varpaisjärven kunnan Jumiskylän Haapaniemi-tilalla (kiinteistörekisteritunnus ) sijaitsevan lypsykarjanavetan toiminnalle. 2 HAKIJA Juha ja Ulla Heiskanen Rokuantie Syvärinpää Yhteyshenkilö: Juha Heiskanen, p LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin noin 28 nautayksikköä, laajennuksen jälkeen yksiköitä on noin 92. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan lupa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen

2 5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset 2/13 Hakijat ovat tehneet ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisesti ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Varpaisjärven ympäristölautakunta on ilmoituksen johdosta tehnyt päätöksen, ettei toiminnalle silloisessa laajuudessa tarvinnut hakea ympäristölupaa, koska toiminta täytti kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osiltaan ympäristösuojelulain vaatimukset. Tilan talouskeskus sijaitsee Pohjois-Savon 3. seutukaavassa maa- ja metsätalousalueeksi merkityllä alueella (MT 1).Alue tulee ensisijaisesti säilyttää maa- ja metsätalousalueena. Hajarakentaminen tulisi sijoittaa siten, ettei pirstota yhtenäisiä peltoalueita. Taajamarakentamista ei tulisi sallia. 5.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Talouskeskuksen ympäristössä on peltoja ja metsää. Maasto laskee uudesta lietesäiliöstä ja karjarakennuksesta noin 150 metrin päähän Petäys-järven rantaan. Lähimpään naapuriin järven takana on matkaa 450 metriä. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia kohteita tai pohjavesialueita. Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Nilsiän reitin valuma-alueella Syvärin alueen Syvärinjoen valuma-alueella ( ). 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Talouskeskukseen rakennetaan uusi karjarakennus, lietesäiliö ja lämpökeskus kesällä Aluksi uuteen karjarakennukseen sijoitetaan 56 lypsylehmää ja 66 nuorta nautaa, joista 14 on alle puolivuotiaita. Myöhemmin tiloja on mahdollista muuttaa siten, että eläinsuojassa on paikat 75 lypsylehmälle, 52 hieholle ja 20 alle kuuden kuukauden ikäisille vasikalle. Tällä hetkellä käytössä oleva navettarakennus jää varastotilaksi. Kaikki eläinpaikat tulevat olemaan lietelantamenetelmässä. Talouskeskuksen yhteydessä on ennestään yksi lietesäiliö, jonka tilavuus on 600 m 3. Uuden säiliön koko on 2500 m 3. Navetan syvien lietekuilujen tilavuus on 500 m 3. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä 3600 m 3. Lietesäiliöt on tehty betonista. Säiliöt ovat kattamattomia. Ne täytetään alta päin valuttamalla. Hakijat ovat esittäneet käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä noin 93 hehtaaria, josta omaa 45 hehtaaria ja vuokrapeltoa 48 hehtaaria. Lannasta 50 % levitetään viikkojen 16 ja 22 välisenä aikana, 30 % viikoilla 25-26, 10 % elokuussa ja loput syys- ja lokakuussa. Lehmät ja osa hiehoista eli yhteensä noin 115 eläintä laiduntaa kolme kuukautta vuodessa. Eläimet ovat laitumella päivät ja yöt sisällä. Laidunalaa on 20 hehtaaria. Laitumilla on siirrettävät juomavaunut. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Maitohuonevesiä syntyy 200 m 3 ja muita navetan jätevesiä 70 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Muutama kuutio navetan WC-vesiä johdetaan umpisäiliöön.

3 3/13 Hakijat tekevät tuorerehua 750 tonnia vuodessa esikuivattuna pyöröpaaleihin. Paalit avataan välivarastossa betonilattialla. Paaleista mahdollisesti vuotava puristeneste johdetaan viemäröinnin kautta lietejärjestelmään. Tilalla käytetään happopohjaista rehun säilöntäainetta. Se varastoidaan hallissa kemikaalikonteissa. Suurin varastoitava määrä on 4 m 3. Polttoöljyä varastoidaan tilalla kolmessa säiliössä. Niiden tilavuudet ovat 5, 3 ja 2 m 3. Suurin säiliö on kuivurilla maapohjalla. Pienemmät säiliöt ovat maatalouskoneita varten. Ne ovat suoja-altaassa katoksessa. Säiliöissä on lukitus ja laponesto. Tankkauspaikalla on betonilaatta. Muita öljytuotteita on korjaamotilassa betonilattialla enintään 600 litraa. Kasvinsuojeluaineita on tilalla enimmillään muutamia litroja ja syövyttävää lypsylaitteiden pesuainetta 80 litraa. Tilalla käytetään Jumisen seudun vesiosuuskunnan vettä. 5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely lietelanta 2660 m 3 2) pelloille lannoitteeksi kuolleet eläimet 1,5 t nautojen keräily, Honkajoki jalostukseen kelpaamaton maito lietesäiliöön yhdyskuntajäte 1 t jätteenkeräys paperi ja pahvi poltto lämmityskattilassa jäteöljyt 0,2 t ongelmajätekeräys akut ongelmajätekeräys loisteputket ongelmajätekeräys muovi 1,4 t jätteenkeräys metalli romunkeräys puu poltto lämmityskattilassa pilaantunut rehu 3 t kompostilaatta, pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen 931/2000 liitteen 2 mukaisesti Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot voidaan säilyttää kesällä eläintenlastaustilassa tiiviillä lattialla peitettynä ja talvella ulkona pressun päällä peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kaksi kertaa kuukaudessa kesäisin ja kerran kuussa talvisin. Ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa navetan alakerrassa ja korjaamossa. Ulkopuolista liikennettä tilalle on pääasiassa teuraskuljetus- ja rehunkuljetusauton käynti kerran kuukaudessa, välitysvasikka-auton kaksi kertaa kuukaudessa sekä maitoauton käynti joka toinen päivä. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. 5.6 Arvio ympäristövaikutuksista Lannan käsittelystä aiheutuu ajoittaista hajuhaittaa. Lannan levityksestä ilmoitetaan naapureille etukäteen ja vallitseva tuulensuunta pyritään ottamaan huomioon. Lanta mullataan tavallisesti tunnin kuluessa levityksestä. Jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin kierrätykseen, joten niistä ei tule haitallisia ympäristövaikutuksia. Eläin-

4 suojan ja lantavarastojen tiiviyttä tarkkaillaan, joten pohja- ja pintaveden pilaantumista ei tapahdu. 4/ Poikkeustilanteisiin varautuminen Pilaantunut maito johdetaan lietesäiliöön. Polttoöljysäiliöt on sijoitettu tiiviille pohjalle katettuun tilaan. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan täytön ja käytön yhteydessä. Öljyvuodon sattuessa polttoaine imeytetään turpeeseen. Lomittajat eivät käsittele lainkaan polttoaineita. Lietesäiliöt on pengerretty maan alle siten, ettei seinämä pääse murtumaan. Pienemmän vuodon sattuessa lietesäiliötä voidaan tyhjentää toiseen säiliöön. Sähkökatkojen varalle tilalla on traktorikäyttöinen aggregaatti. Keinolannoitteiden varastointipaikka ilmoitetaan lomittajille, että he osaavat ilmoittaa sen pelastuslaitokselle ja suojautua myrkyllisiltä kaasuilta. 5.8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Eläinsuojan ilmanvaihto on koneellinen alipaineilmanvaihto. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Varpaisjärven kunnanhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Varpaisjärven kunnanvirastolla kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Iisalmen Sanomat -lehdessä Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita. 6.2 Tarkastukset ja neuvottelut 6.3 Lausunnot Hakijoiden tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus Tarkastuskäynnistä on laadittu muistio. Se on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella tarkennettiin tietoja toiminnassa syntyvistä jätteistä, polttonesteiden varastoinnista, toiminnan ympäristövaikutuksista ja poikkeuksellisista tilanteista. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varpaisjärven kunnanhallitukselta, Varpaisjärven ympäristölautakunnalta ja Itä-Suomen lääninhallitukselta. Varpaisjärven ympäristölautakunta Eläinsuojan ja rehu- ja lantavarastojen rakenteiden tulee olla niin tiiviitä, ettei päästöjä vesistöön pääse aiheutumaan. 2. Toiminnassa käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla sellaisia, että lantaa ei leviä ympäristöön siirtojen ja kuljetuksen aikana. 3. Eläinsuojan umpisäiliöön kerättävät WC-vedet on joko toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn jätevedenpuhdistamolle tai käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön elin-

5 tarvike- ja terveysosaston antaman ohjeen mukaisesti, jos ne levitetään peltoon. 5/13 4. Maatalousmuovi tulee toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovia ei saa avopolttaa. Itä-Suomen lääninhallitus Lantaa levittäessä talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävä suojavyöhyke, ettei vesi pilaannu. Rehun-, eläinten- ja lannankuljetuksen ajoreitit on pyrittävä järjestämään siten, etteivät ne risteä keskenään. Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä antaman asetuksen mukaan kuolleet, kuolleina syntyneet ja lopetetut nautaeläimet kuuluvat luokan 1 aineksiin. Ne on poltettava hyväksytyssä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsiteltävä vastaavassa käsittelylaitoksessa. Kaiken ikäiset naudat kuuluvat raatojen keräilyn piiriin keräilyalueella. Hautaaminen ei ole hyväksyttävää. Tuottajien tulee hävittää naudat toimittamalla ne eläinjätteen käsittelylaitokseen. Maa- ja metsätalousministeriön eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä antaman asetuksen (1374/2004) mukaan edellä esitetystä saa poiketa siten, että kuolleena syntyneet vasikat ja nautojen kotiteurastuksessa syntyneet teurastusjätteet saa haudata tai toimittaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle. Hautaamisen tulee tapahtua asetuksen (1374/2004) 7 :n mukaisesti ja hävittämisestä tulee tehdä ko. asetuksen 8 ja 9 :n mukaiset ilmoitus- ja kirjanpitotoimenpiteet. Raatojen poistoon osastoista on oltava selkeä suunnitelma. Raadoille on oltava suojattu, tiivispohjainen säilytyspaikka noutoa varten. Haittaeläimet eivät saa päästä käsiksi raatoihin. Tuotanto-olosuhteiden ja rakenteiden eläinsuojeluvaatimuksista on tarkemmin säädetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (14/EEO/1997) ja asetuksessa (6/EEO/2002). Lypsylehmien ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavien hiehojen, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästä vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan välisenä ajanjaksona. Hakijoiden tulee tunnistaa toimintaansa uhkaavat erityistilanteet ja varautua niihin jo ennakolta. Sellaisia voivat olla esimerkiksi salmonellan pääsy karjaan vasikoiden tai rehun mukana ja sen seurauksena suuren salmonellan saastuttaman lantaerän ja navetan puhdistus. Pitkäkestoinen sähkökatkos, ongelmat talousveden saannissa tai tulipalossa kuolleiden nautojen käsittely saattavat aiheuttaa erityistilanteen. Toiminta tulee järjestää ja hoitaa siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa hajun, melun tai jätevesipäästöjen muodossa. Varpaisjärven kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

6 6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset 6/13 Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. 6.5 Hakijoiden vastine Hakijoille on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista sekä muistutuksesta. Hakijat eivät ole jättäneet vastinetta. 7 RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Juha ja Ulla Heiskasen eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Ympäristölupaan ei sisälly eläintautien ehkäisemiseen ja leviämiseen liittyviä vaatimuksia, koska ympäristökeskus ei ole toimivaltainen ko. asiassa. Muut lausunnoissa esitetyt asiat, joita ei ole esitetty hakemuksessa, on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. 7.2 Lupamääräykset Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. (YSL 7, 8, 43, 45 )

7 7/13 Perustelut: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 1. Eläinsuojan umpisäiliöön johdetut WC-vedet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätevesiä tai hygienisoida ennen peltoon levittämistä. 2. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Perustelut: WC-vedet voivat sisältää taudinaiheuttajia, jotka peltoon tai muualle ympäristöön joutuessaan voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston antaman ohjeen mukainen käsittely hävittää taudinaiheuttajat WC-vesistä. Hyväksyttävä käsittely on esimerkiksi kalkkistabilointi. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Esimerkiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte soveltuvat poltettavaksi lämpökattilassa Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella

8 8/13 viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 ) Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijoiden on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen vuokra- ja mahdollisten lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan rakenteiden tarkkailu - salaojavesien tarkkailu - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varpaisjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti.

9 8 RATKAISUN PERUSTELUT 9/ Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Lähimpään naapuriin on matkaa lähes puoli kilometriä. Järven ranta on uudisrakennuksesta ja lietesäiliöitä noin 150 metrin etäisyydellä. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lypsylehmää, neljää hiehoa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa, vuokrattua tai sopimuspeltoa noin 63 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 64 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Laitumet eivät sijaitse vesistöjen rannalla. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista.

10 10/13 Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet, säilörehun puristeneste ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan varastotilaa käytettävissä 3600 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 2660 m 3. Tähän määrään sisältyvät navetasta syntyvät jätevedet. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sade- ja sulamisvesiä noin 320 m 3 vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Polttoainesäiliöissä on laponesto ja ne ovat tiiviillä alustalla. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden käytön yhteydessä. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään. Eläinsuojan rakenteet ja lietesäiliö rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita.

11 11/13 Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta sekä SFS standardi 3352, 4. painos Palavien nesteiden jakeluasema. 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 1200 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1200 euroa. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Lakimies Maija Toivanen Ylitarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Juha ja Ulla Heiskanen Varpaisjärven kunnanhallitus Varpaisjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaiset

12 Ilmoittaminen ilmoitustaululla 12/13 Tästä päätöksestä ilmoitetaan Varpaisjärven kunnanhallituksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus U:\vahti\heiskanen\heiskasen_lupa.doc

13 VALITUSOSOITUS 13/13 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, Kuopio Postiosoite: PL 1049, Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: Puhelin: Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo ). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.