Neutriino-oskillaatiot

Samankaltaiset tiedostot
Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

Aineen rakenteesta. Tapio Hansson

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Uudet kokeet testaavat maailmankaikkeuden kohtalon: Muuttuuko kaikki aine lopulta säteilyksi?

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Neutriinojen sekoitusmatriisin Majorana-vaiheet

Vuorovaikutuksien mittamallit

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)

KVANTTIKOSMOLOGIAA VIRKAANASTUJAISESITELMÄ, PROFESSORI KIMMO KAINULAINEN. Arvoisa Dekaani, hyvä yleisö,

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

CP-rikkovan Diracin yhtälön eksakti ratkaisu ja koherentti kvasihiukkasapproksimaatio

CERN-matka

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

Hiilen ja vedyn reaktioita (1)

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

FYSH300 Hiukkasfysiikka valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana!

Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa

Atomimallit. Tapio Hansson

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen

Aurinkoneutriinot. Marko Siik

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Fysiikan nykytila ja saavutukset

Higgsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Neutrino Oscillation. Matthew Posik. Temple University

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Fysiikka 8. Aine ja säteily

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

STANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set

KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Mahtuuko kaikkeus liitutaululle?

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

Robert Brout. Higgsin bosoni. S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki. Francois Englert. Peter Higgs

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Puolijohteet. luku 7(-7.3)

Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Triggeri. Tuula Mäki

Luento5 8. Atomifysiikka

Hiukkasfysiikan kokeet

Kvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Theory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Keski-Suomen fysiikkakilpailu

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Oppikirja (kertauksen vuoksi)

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

8. Hiukkasfysiikka ja kosmologia

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

Transkriptio:

Neutriino-oskillaatiot Seminaariesitys Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 29.11.2011 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16

Jotain vikaa β-hajoamisessa Ytimen β-hajoamisessa A Z P A Z+1 D + e syntyvän elektronin liike-energian pitäisi olla E e = B B2 m 2 e 2m P B (B = m P m D ), mutta energialle mitattiin jatkuva spektri. Wolfgang Pauli (1930): Syntyy kolmaskin hiukkanen, ja se vie osan energiasta, mutta sitä on liian vaikea havaita. Enrico Fermi (1934): Kvanttikenttäteoria β-hajoamiselle. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16

Jotain vikaa β-hajoamisessa Ytimen β-hajoamisessa A Z P A Z+1 D + e syntyvän elektronin liike-energian pitäisi olla E e = B B2 m 2 e 2m P B (B = m P m D ), mutta energialle mitattiin jatkuva spektri. Wolfgang Pauli (1930): Syntyy kolmaskin hiukkanen, ja se vie osan energiasta, mutta sitä on liian vaikea havaita. Enrico Fermi (1934): Kvanttikenttäteoria β-hajoamiselle. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16

Jotain vikaa β-hajoamisessa Ytimen β-hajoamisessa A Z P A Z+1 D + e syntyvän elektronin liike-energian pitäisi olla E e = B B2 m 2 e 2m P B (B = m P m D ), mutta energialle mitattiin jatkuva spektri. Wolfgang Pauli (1930): Syntyy kolmaskin hiukkanen, ja se vie osan energiasta, mutta sitä on liian vaikea havaita. Enrico Fermi (1934): Kvanttikenttäteoria β-hajoamiselle. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16

Neutriino löytyy Neutriino löytyi 1956 ja sillä oli Paulin ja Fermin ennustamat ominaisuudet. Glashow, Salam ja Weinberg (1960-luku): Sähköheikko teoria renormalisoituva (ei äärettömyyksiä) yhdistää heikon ja sähköisen vuorovaikutuksen ennustus: heikon neutraalin virran reaktiot Higgs: selitys hiukkasten massoille Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 2 / 16

Neutriino löytyy Neutriino löytyi 1956 ja sillä oli Paulin ja Fermin ennustamat ominaisuudet. Glashow, Salam ja Weinberg (1960-luku): Sähköheikko teoria renormalisoituva (ei äärettömyyksiä) yhdistää heikon ja sähköisen vuorovaikutuksen ennustus: heikon neutraalin virran reaktiot Higgs: selitys hiukkasten massoille Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 2 / 16

Neutriino löytyy Neutriino löytyi 1956 ja sillä oli Paulin ja Fermin ennustamat ominaisuudet. Glashow, Salam ja Weinberg (1960-luku): Sähköheikko teoria renormalisoituva (ei äärettömyyksiä) yhdistää heikon ja sähköisen vuorovaikutuksen ennustus: heikon neutraalin virran reaktiot Higgs: selitys hiukkasten massoille Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 2 / 16

Standardimallin neutriino Kutakin varattua leptonia (elektroni e, myoni µ ja tau τ) vastaa neutriino (ν e, ν µ ja ν τ ). Neutriinojen massa korkeintaan 2 ev. (Vertaa: m e 500 kev!) Oletus: Neutriinot massattomia. Kaikki kolme neutriinoa on löydetty. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 3 / 16

Standardimallin neutriino Kutakin varattua leptonia (elektroni e, myoni µ ja tau τ) vastaa neutriino (ν e, ν µ ja ν τ ). Neutriinojen massa korkeintaan 2 ev. (Vertaa: m e 500 kev!) Oletus: Neutriinot massattomia. Kaikki kolme neutriinoa on löydetty. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 3 / 16

Standardimallin neutriino Kutakin varattua leptonia (elektroni e, myoni µ ja tau τ) vastaa neutriino (ν e, ν µ ja ν τ ). Neutriinojen massa korkeintaan 2 ev. (Vertaa: m e 500 kev!) Oletus: Neutriinot massattomia. Kaikki kolme neutriinoa on löydetty. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 3 / 16

Standardimallin neutriino Kutakin varattua leptonia (elektroni e, myoni µ ja tau τ) vastaa neutriino (ν e, ν µ ja ν τ ). Neutriinojen massa korkeintaan 2 ev. (Vertaa: m e 500 kev!) Oletus: Neutriinot massattomia. Kaikki kolme neutriinoa on löydetty. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 3 / 16

Järjettömiä mittaustuloksia Kaikki mittaustulokset eivät kuitenkaan vastanneet ennusteita. Kosmiset säteet näyttävät tuottavan erilaisia neutriinoja eri puolilla Maapalloa. Auringosta tulee vähemmän elektronin neutriinoja kuin pitäisi. Ydinreaktorista tulevien neutriinojen määrä riippuu mittausetäisyydestä. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 4 / 16

Järjettömiä mittaustuloksia Kaikki mittaustulokset eivät kuitenkaan vastanneet ennusteita. Kosmiset säteet näyttävät tuottavan erilaisia neutriinoja eri puolilla Maapalloa. Auringosta tulee vähemmän elektronin neutriinoja kuin pitäisi. Ydinreaktorista tulevien neutriinojen määrä riippuu mittausetäisyydestä. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 4 / 16

Järjettömiä mittaustuloksia Kaikki mittaustulokset eivät kuitenkaan vastanneet ennusteita. Kosmiset säteet näyttävät tuottavan erilaisia neutriinoja eri puolilla Maapalloa. Auringosta tulee vähemmän elektronin neutriinoja kuin pitäisi. Ydinreaktorista tulevien neutriinojen määrä riippuu mittausetäisyydestä. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 4 / 16

Järjettömiä mittaustuloksia Kaikki mittaustulokset eivät kuitenkaan vastanneet ennusteita. Kosmiset säteet näyttävät tuottavan erilaisia neutriinoja eri puolilla Maapalloa. Auringosta tulee vähemmän elektronin neutriinoja kuin pitäisi. Ydinreaktorista tulevien neutriinojen määrä riippuu mittausetäisyydestä. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 4 / 16

Neutriinot oskilloivat Ratkaisu: Neutriinot (ν e, ν µ, ν τ ) muuttuvat toinen toisikseen. Kosmisten säteiden tuottamat neutriinot muuttuvat matkalla Maan läpi. Auringon ja ydinreaktorien tuottamat ν e :t muuttuvat osittain ν µ :ksi. Neutriinojen muuttuminen toisikseen = neutriino-oskillaatio. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 5 / 16

Neutriinot oskilloivat Ratkaisu: Neutriinot (ν e, ν µ, ν τ ) muuttuvat toinen toisikseen. Kosmisten säteiden tuottamat neutriinot muuttuvat matkalla Maan läpi. Auringon ja ydinreaktorien tuottamat ν e :t muuttuvat osittain ν µ :ksi. Neutriinojen muuttuminen toisikseen = neutriino-oskillaatio. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 5 / 16

Neutriinot oskilloivat Ratkaisu: Neutriinot (ν e, ν µ, ν τ ) muuttuvat toinen toisikseen. Kosmisten säteiden tuottamat neutriinot muuttuvat matkalla Maan läpi. Auringon ja ydinreaktorien tuottamat ν e :t muuttuvat osittain ν µ :ksi. Neutriinojen muuttuminen toisikseen = neutriino-oskillaatio. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 5 / 16

Neutriinot oskilloivat Ratkaisu: Neutriinot (ν e, ν µ, ν τ ) muuttuvat toinen toisikseen. Kosmisten säteiden tuottamat neutriinot muuttuvat matkalla Maan läpi. Auringon ja ydinreaktorien tuottamat ν e :t muuttuvat osittain ν µ :ksi. Neutriinojen muuttuminen toisikseen = neutriino-oskillaatio. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 5 / 16

Maku vai massa? Kolme eri makuista neutriinoa (ν e, ν µ, ν τ ) ja kolme eri massaista neutriinoa (ν 1, ν 2, ν 3 ). Sekoitus: ν α = i U αi ν i ja ν i = i U αi ν α. Kaksi eri kantaa: makukanta (tuottaminen ja havainnot) ja massakanta (aikakehitys). U on sekoitusmatriisi (Pontecorvo Maki Nakagawa Sakata). PMNS-matriisi U leptoneille CKM-matriisi V kvarkeille. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 6 / 16

Maku vai massa? Kolme eri makuista neutriinoa (ν e, ν µ, ν τ ) ja kolme eri massaista neutriinoa (ν 1, ν 2, ν 3 ). Sekoitus: ν α = i U αi ν i ja ν i = i U αi ν α. Kaksi eri kantaa: makukanta (tuottaminen ja havainnot) ja massakanta (aikakehitys). U on sekoitusmatriisi (Pontecorvo Maki Nakagawa Sakata). PMNS-matriisi U leptoneille CKM-matriisi V kvarkeille. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 6 / 16

Maku vai massa? Kolme eri makuista neutriinoa (ν e, ν µ, ν τ ) ja kolme eri massaista neutriinoa (ν 1, ν 2, ν 3 ). Sekoitus: ν α = i U αi ν i ja ν i = i U αi ν α. Kaksi eri kantaa: makukanta (tuottaminen ja havainnot) ja massakanta (aikakehitys). U on sekoitusmatriisi (Pontecorvo Maki Nakagawa Sakata). PMNS-matriisi U leptoneille CKM-matriisi V kvarkeille. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 6 / 16

Maku vai massa? Kolme eri makuista neutriinoa (ν e, ν µ, ν τ ) ja kolme eri massaista neutriinoa (ν 1, ν 2, ν 3 ). Sekoitus: ν α = i U αi ν i ja ν i = i U αi ν α. Kaksi eri kantaa: makukanta (tuottaminen ja havainnot) ja massakanta (aikakehitys). U on sekoitusmatriisi (Pontecorvo Maki Nakagawa Sakata). PMNS-matriisi U leptoneille CKM-matriisi V kvarkeille. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 6 / 16

Maku vai massa? Kolme eri makuista neutriinoa (ν e, ν µ, ν τ ) ja kolme eri massaista neutriinoa (ν 1, ν 2, ν 3 ). Sekoitus: ν α = i U αi ν i ja ν i = i U αi ν α. Kaksi eri kantaa: makukanta (tuottaminen ja havainnot) ja massakanta (aikakehitys). U on sekoitusmatriisi (Pontecorvo Maki Nakagawa Sakata). PMNS-matriisi U leptoneille CKM-matriisi V kvarkeille. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 6 / 16

Maun muuttuminen Neutriino syntyy elektronin kanssa: ψ(t = 0) = ν e = i U ei ν i. Massakannan tiloilla on massa ja siksi myös energia. Aikakehitys: ψ(t) = i U eie ie i t ν i. Eri massoilla erilainen vaihetekijä e ie i t tilat muuttuvat fysikaalisesti. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 7 / 16

Maun muuttuminen Neutriino syntyy elektronin kanssa: ψ(t = 0) = ν e = i U ei ν i. Massakannan tiloilla on massa ja siksi myös energia. Aikakehitys: ψ(t) = i U eie ie i t ν i. Eri massoilla erilainen vaihetekijä e ie i t tilat muuttuvat fysikaalisesti. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 7 / 16

Maun muuttuminen Neutriino syntyy elektronin kanssa: ψ(t = 0) = ν e = i U ei ν i. Massakannan tiloilla on massa ja siksi myös energia. Aikakehitys: ψ(t) = i U eie ie i t ν i. Eri massoilla erilainen vaihetekijä e ie i t tilat muuttuvat fysikaalisesti. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 7 / 16

Maun muuttuminen Todennäköisyys havaita myonin neutriino etäisyydellä L P e µ (L) = i,j U µi U eiu µju ej e L m 2 ij i 2E, missä m 2 ij = m2 i m 2 j. Todennäköisyys todella riippuu L:stä! Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 8 / 16

Maun muuttuminen Todennäköisyys havaita myonin neutriino etäisyydellä L P e µ (L) = i,j U µi U eiu µju ej e L m 2 ij i 2E, missä m 2 ij = m2 i m 2 j. Todennäköisyys todella riippuu L:stä! Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 8 / 16

Maun muuttuminen 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 9 / 16

Maun muuttuminen 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 10 / 16

Maun muuttuminen 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 500 000 1.0 10 6 1.5 10 6 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 11 / 16

Sama ilmiö klassisessa mekaniikassa Heiluva yksittäinen jousi makutila Jousisysteemin ominaismoodi massatila Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 12 / 16

Avoimia ongelmia Kuinka suuria neutriinojen massat ovat ja mikä on niiden suuruusjärjestys? Millainen sekoitusmatriisi U tarkalleen on? Onko neutriinoja vain kolme? Onko neutriino eri asia kuin antineutriino? Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 13 / 16

Avoimia ongelmia Kuinka suuria neutriinojen massat ovat ja mikä on niiden suuruusjärjestys? Millainen sekoitusmatriisi U tarkalleen on? Onko neutriinoja vain kolme? Onko neutriino eri asia kuin antineutriino? Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 13 / 16

Avoimia ongelmia Kuinka suuria neutriinojen massat ovat ja mikä on niiden suuruusjärjestys? Millainen sekoitusmatriisi U tarkalleen on? Onko neutriinoja vain kolme? Onko neutriino eri asia kuin antineutriino? Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 13 / 16

Avoimia ongelmia Kuinka suuria neutriinojen massat ovat ja mikä on niiden suuruusjärjestys? Millainen sekoitusmatriisi U tarkalleen on? Onko neutriinoja vain kolme? Onko neutriino eri asia kuin antineutriino? Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 13 / 16

Pehmoneutriinoja Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 14 / 16

Pehmoneutriinoja Pehmoneutriinoja osoitteesta www.particlezoo.net Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 15 / 16

Verteksit μ μ ν α l α ν i l α W W ig 2 2 γμ (1 γ 5 ) ig 2 2 U αiγ μ (1 γ 5 ) Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 16 / 16