Mäntsälän kunta LAUSUNTO Kunnanhallitus 3.3.2014 MÄNTSÄLÄN KUNNAN LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKIA KOSKEVAAN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSEEN Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusvastuun ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla. Rahoitus- ja järjestämisvastuuta ei tule erottaa toisistaan. Koko Uudenmaan kokoinen sosiaali- ja terveysalue (= sote-alue) ei vahvista perustason sosiaali- ja terveyspalveluja hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Keski-Uudenmaan laajuisella sosiaali- ja terveysalueella perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sen sijaan vahvistettaisiin ja johtaminen olisi hallittavissa. Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue voisi muodostua nykyisistä Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnista tai mahdollisesta uudesta Keski-Uudenmaan kaupungista. Mahdollinen Keski-Uudenmaan kuntaliitos tukee taloudellista kantokykyä ja mahdollistaa laajemmat henkilöstöresurssit. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukaisen Uudenmaan laajuisen sote-alueen rakentuminen vaikuttaisi positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen. Ei myöskään ole näyttöä siitä, että suunnitellun kokoisilla "suursote-alueilla" asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset saataisiin paremmin hallintaan. Lakiehdotuksessa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla lakiluonnoksessa esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta kuntayhtymämallilla vai vastuukuntamallilla sekä mikä on sote-alueen vastuukunta. Kuntayhtymämallissa kustannukset voitaisiin jakaa kunnittain syntyvien suoritteiden mukaan. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat on lakiehdotuksessa määritelty sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason alueeksi, jolta erikoissairaanhoidon järjestämismahdollisuus on rajattu pois. Tämä rajaus eliminoi alueelta perus- ja erikoistason terveyspalvelujen integraation ja kokonaisuuden johtamisen. Mäntsälän kunta toteaa, että Keski-Uudenmaan alueen tulisi olla sote-alue tai vähintään perustason alue, jolla on mahdollisuus järjestää peruserikoissairaanhoidon palvelut ja vähintään osa vaativammistakin sosiaalihuollon palveluista. Nykyinen HUS-taso vastaisi erityisen vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuotannosta sote-alueille ja valtakunnallisesti. Tätä varten tulee luoda toimiva yhteistyö ja rakenne kuntien / sote-alueen ja HUS:n kanssa. Lakiehdotuksessa säädetään myös erityisvastuualueen tehtävistä. Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy. Ervalle suunnitellut tehtävät voisivat olla sosiaali- ja terveysministeriön tai muun valtakunnallisen toimijan alaista toimintaa. Erityisen puutteellista lakiehdotuksessa on se, että se ei ota lainkaan kantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen. Ehdotuksen mukainen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne lisää toimialalle tasoja ja byrokratiaa, jotka eivät esitetyssä muodossa näytä tukevan perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamista eikä asiakaslähtöisiä palveluja. Lakiehdotuksen taustalta näyttäisi olevan vanhahtava tapa tuottaa ja johtaa kuntalaista lähellä olevia palveluja ja asiakasta. Uudenlainen "palvelumuotoilu" sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eivät lakiehdotuksessa näy.
6. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 7. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen määrittely puuttuu. Epäselväksi jää, mitä tarkoitetaan riittävillä voimavaroilla. 9. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Uusimaa tulee jakaa useampaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Näistä alueista yksi olisi Keski-Uudenmaan sote-alue. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla. 10. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Keski-Uudenmaan kunnissa nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaisi positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin nykyistä vaikuttavampaan edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät kaikilta osin sovellu Uudenmaan alueelle. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Epäselväksi jää, mikä kriteeri ratkaisee, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus. 11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Keski-Uudenmaan kunnissa nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaisi positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin nykyistä vaikuttavampaan edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät kaikilta osin sovellu Uudenmaan alueelle. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Epäselväksi
jää, mikä kriteeri ratkaisee, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Joku muu, mikä Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä? Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakunnan tasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin (esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue). Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Mäntsälän kunnan käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 13. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16 Erityisvastuualueen tehtävät: Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy. Ervalle suunnitellut tehtävät voisivat olla sosiaali- ja terveysministeriön tai muun valtakunnallisen toimijan alaista toimintaa. 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ervalla ei tule olla eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaamisvaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ei tule Ervalle osoittaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla mahdollisimman lähellä kuntalaista - niin myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on vaikuttavimmillaan erittäin monitoimijaista ja monialaista. Kaiken kaikkiaan huolestuttavaa on, että lakiluonnoksessa tämä hyvinvoinnin edistämispuoli on jäänyt niin vähälle huomiolle. 15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä? 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Epäselväksi jää, mikä kriteeri ratkaisee, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus. Keski-Uudenmaan kunnissa nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että lakiehdotuksen mukainen "suursote-alueen" rakentuminen vaikuttaisi positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja vahvistaisi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Laissa mainitut kriteerit eivät kaikilta osin sovellu Uudenmaan alueelle. Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja
terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin (esim. Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue). Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Mäntsälän kunnan käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 16 Erityisvastuualueen tehtävät: Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy. Ervalle suunnitellut tehtävät tulisi olla sosiaali- ja terveysministeriön tai muun valtakunnallisen toimijan toimintaa. 16. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnasta ei ole. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Uudenmaan kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17 :ää. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys on meneillään eikä sen lopputulosta tiedetä. Vastuukuntaa ei tule määritellä lailla. 17. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Epäselväksi jää, sisältääkö tämä ristiriidan perustuslakiin. 18. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 20. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Yhteistoimintasopimuksesta tulee päättää kuntien lukumäärän enemmistöllä. Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. Sote-alueen edustajainkokouksen ei tule päättää perustason alueen yhteistoimintasopimuksesta, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista eikä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Perustason vaikutusvalta sote-alueen päätöksenteossa tulee turvata ehdotettua paremmin, mikäli päädytään esitettyyn moniportaiseen malliin. 21. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole
edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 22 Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä 22. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Tilinpäätös tulee hyväksyä perustason toimielimessä. Rahoitus- ja muu palvelujen järjestämiseen liittyvä päätöksentekovalta tulee olla samalla toimielimellä. 24. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy esitetyllä rakenteella. Ervalle suunnitellut tehtävät tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön tai muun valtakunnallisen toimijan alaista toimintaa. 31 40 erityisvastuualueiden hallinto: Lakiehdotuksessa jää epäselväksi, jäävätkö kuntien edustajat tästä ulos. Onko kyseessä viranhaltijapäätöksentekoelin. 25. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Muodostuu turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - tätä malli ei ole tarkoituksenmukainen. 26. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Perustason toimielimen tulee päättää perustason alueen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Erityisvastuualueilla ei myöskään tule olla päätösvaltaa sote-alueiden toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 39 Sosiaali- ja terveysalueita ja perustason alueita sitova erityisvastuualueen päätösvalta: Jos erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, se rajoittaa mm. perustason oikeutta tehdä ratkaisuja, jolla hallitaan taloutta, palvelujen saatavuutta, henkilöstön osaamista / resursseja, palvelujen tuotantotapoja. 39 tarkoitusperän toteutumista objektiivisena ei voida pitää todennäköisenä. 27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä?
Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnan sijaan muusta nimetystä vastuukunnasta ei ole. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Uudenmaan kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys on meneillään eikä sen lopputulosta tiedetä. Vastuukuntaa ei tule määritellä lailla. Epäselväksi jää, sisältääkö 18 ristiriidan perustuslakiin. Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. Sote-alueen edustajainkokouksen ei tule päättää perustason alueen yhteistoimintasopimuksesta, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista eikä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Perustason vaikutusvalta sote-alueen päätöksenteossa tulee turvata ehdotettua paremmin. Yhteistoimintasopimus: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. 20 Edustajainkokous: Aivan selvästi ei ole määritelty, onko sote-alueella ja perustason alueella oma edustajainkokous. 21 Yhteistoimintasopimus: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. 22 Yhteinen toimielin: Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä. Vastuukuntamallissa tilinpäätös hyväksytään perustason toimielimessä 31 40 erityisvastuualueiden hallinto: Mikäli erityisvastuualuemalli toteutuisi, kuntien edustus hallinnossa olisi välttämätön. Jää epäselväksi, onko kyseessä viranhaltijapäätöksentekoelin. Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy. Ervalle suunnitellut tehtävät tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön tai muun valtakunnallisen toimijan alaista toimintaa. 34 Muodostuu turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Perustason toimielimen tulee päättää perustason alueen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Erityisvastuualueilla ei myöskään tule olla päätösvaltaa sote-alueiden toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista eikä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 39 Sosiaali- ja terveysalueita ja perustason alueita sitova erityisvastuualueen päätösvalta: Jos erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, se rajoittaa mm. perustason oikeutta tehdä ratkaisuja, jolla hallitaan taloutta, palvelujen saatavuutta, henkilöstön osaamista / resursseja, palvelujen tuotantotapoja. 39 tarkoitusperän toteutumista objektiivisena ei voida pitää todennäköisenä..
Kaiken kaikkiaan epäselväksi jää päätöksentekoelinrakenne, hierarkia ja niiden väliset valtasuhteet. Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla, mikäli kunta on riittävän kokoinen (Keski-Uudenmaan kaupungin kuntaliitosselvitys). Uudenmaan sosiaalija terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. 28. Huomioita 4 luvun säännöksistä? 46 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella: Sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta vastaa alueensa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kehittämisestä. Miten tätä sovelletaan Uudenmaan sote-alueeseen, missä hallintomalli olisi kuntayhtymä? Pykälässä mainitaan vain vastuukunta, ei lainkaan kuntayhtymää. Kehittäminen kuuluu kaikille tasoille. Valtakunnallisen kehittämistoiminnan koordinaatio ja rahoitus tulee selkiyttää. 29. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella (esim. käyttöön perustuva). 30. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus: Perustason alueen kaksitasoinen maksujärjestelmä aiheuttaa epäselvyyttä (asukasmäärän perusteella, käytön perusteella). Pykälässä on ilmaistu epäselvästi, perustuuko maksu asukasmäärään vai palvelujen käyttöön. 31. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko Ervan rahoitus selkeä? 49 Erityisvastuualueen rahoitus: Asukasmäärän perustuvaa maksua ei tarkemmin määritellä kuten 47 ja 48 :ssä. Tosiasiallisesti kunnat rahoittavat erva-alueen toiminnan, joten maininta, että sosiaali- ja terveysalueet vastaavat rahoituksesta, on harhaanjohtava. 32. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Tämä voidaan määritellä perustason alueen kuntien yhteistoimintasopimuksessa. 33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella (esim. käyttöön perustuva).
48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus: Perustason alueen kaksitasoinen maksujärjestelmä aiheuttaa epäselvyyttä (asukasmäärän perusteella, käytön perusteella). Pykälässä on ilmaistu epäselvästi, perustuuko maksu asukasmäärään vai palvelujen käyttöön. 49 Erityisvastuualueen rahoitus: Asukasmäärän perustuvaa maksua ei tarkemmin määritellä kuten 47 ja 48 :ssä. Tosiasiallisesti kunnat rahoittavat Erva-alueen toiminnan, joten maininta, että sosiaali- ja terveysalueet vastaavat rahoituksesta, on harhaanjohtava. Tässä mallissa kunta on maksuautomaatti ja todellinen vaikutusmahdollisuus palveluratkaisuihin ja investointeihin on vähäinen. 34. Huomioita 6 luvun säännöksistä 68 Valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeus: Pykälässä puhutaan kunnasta ja kuntayhtymästä, pitäisikö olla vastuukunta ja kuntayhtymä? Miksi kunta antaa tiedot valvontaviranomaisille, jos se ei järjestä palveluja. Raportointia aluehallintovirastolle ja Valviralle tulee selkiyttää ja kehittää siten, että se tuottaa kunnille nykyistä vähemmän ylimääräistä ja päällekkäistä työtä. Raportoinnin tulisi olla myös toisensuuntaista eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää palvelevaa. 35. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 70 Järjestämisvastuun siirtyminen eräissä tapauksissa: Pykälässä mainitaan vain järjestämisvastuu, eikä rahoitusvastuuta. Rahoitusvastuun siirtyminen tulee ilmaista pykälässä selkeämmin. Tämä voi synnyttää ilmiön, jossa kunnat ohjaavat asukkaita naapurikuntiin oman taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. 36. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Se, joka vastaa toiminnasta vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut). 37. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 70 Järjestämisvastuun siirtyminen eräissä tapauksissa: Pykälässä mainitaan vain järjestämisvastuu, eikä rahoitusvastuuta. Rahoitusvastuun siirtyminen tulee ilmaista pykälässä selkeämmin. Tämä voi synnyttää ilmiön, jossa kunnat ohjaavat asukkaita naapurikuntiin oman taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. 73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Se joka vastaa toiminnasta vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien, ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut).
38. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Tarvitaan siirtymäsäännös. 39. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Onko aikataulu 1 vai 3 4 mukainen? 1 sanotaan, että alueiden on aloitettava toiminta viimeistään 1.1.2017, 3 aikataulun kohdalla on x.x.201x. 4 ei ole aikataulua ollenkaan. Jos aikataulu on 1 mukainen, jää vain kaksi vuotta aikaa valmistella hallinnollinen rakenne, sopimukset yms. Aikataulu näin suurelle muutokselle on hallitsematon. 40. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin (esim. Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue). Mäntsälässä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella, jolloin Keski-Uusimaa olisi perustason sijaan sote-alue. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen "suursote-alueen" rakentuminen vaikuttaisi positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja vahvistaisi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Laissa mainitut kriteerit eivät kaikilta osin sovellu Uudenmaan alueelle. Laissa on määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Mäntsälän kunnan käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia, esim. Keski-Uudenmaan alueella (Keski-Uudenmaan kaupunki -selvitys). 41. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 13 Perustason alueen oikeus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja: Lain perusteella olemassa olevan peruserikoissairaanhoidon jatkaminen on liian rajaava. Laaja perustason alue takaa riittävän väestömäärän, jotta on järkevää aloittaa myös uutta peruserikoissairaanhoidon toimintaa. Peruserikoissairaanhoidon määrittely vaatii tarkennusta. Uudellamaalla HUS tulisi jatkaa sairaalaorganisaation sateenvarjona siten, että: - kaikkein vaativimmat alueelliset ja valtakunnalliset hoidot toteutettaisiin siellä - muut HUS-alueen sairaalat (esim. Hyvinkään sairaala) muutettaisiin sote-alueiden sairaaloiksi,
jolloin integraatio peruspalvelujen ja peruserikoissairaanhoidon kanssa tiivistyisi ja palveluketjujen kehittäminen jatkuisi huomioiden optimaalisesti asiakasnäkökulman - keskitetyt tukipalvelut (HUS-Lab, HUS-Rtg) jatkaisivat keskitetyllä mallilla - sairaaloiden välinen kilpavarustelu estetään sopimuksin - vankka ammatillinen ja toiminnallinen yhteistyö turvataan sopimuksin Mäntsälän kunnan näkemys on, että Uudellamaalla erityisen vaativan erikoissairaanhoidon sote-alueille tuottaisi HUS. Keski-Uudenmaan sote-alueelle tulee jäädä ns. peruserikoissairaanhoidon järjestämisvastuu. Mikäli koko erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu keskitettäisiin koko Uudenmaan maakunnan tasolla HUS:lle, erikoissairaanhoito järjestettäisiin erikoissairaanhoidon näkökulmasta optimaalisesti. Tässä mallissa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta ja perustason näkökulmaa ei riittävästi huomioitaisi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet ja toimintatavat tulee luoda sellaisiksi, että palveluketjujen johtaminen ja kokonaisuus on hallinnassa. Kyseessä on pitkälle asiakasvirtojen hallinnasta ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. 42. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa. 43. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 44. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Riittävä siirtymäaika Selkeät pelisäännöt Valtion tulee vastata muutoksen kunnille aiheuttamista kustannuksista Valtakunnalliset ratkaisut koskien tiedon hallintaa ja sähköisiä ratkaisuja 45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Tarvitaan siirtymäsäännös. Kysymys 39: Onko aikataulu 1 vai 3 4 mukainen? 1 sanotaan, että alueiden on aloitettava toiminta viimeistään 1.1.2017, 3 aikataulun kohdalla on x.x.201x. 4 ei ole aikataulua lainkaan. Jos aikataulu on 1 mukainen, jää vain kaksi vuotta aikaa valmistella hallinnollinen rakenne, sopimukset yms. Näin isolle muutokselle valmisteluaika on täysin riittämätön. Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin (esim. Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue). Mäntsälässä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin
liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen "suursote-alueen" rakentuminen vaikuttaisi positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin vahvempaan edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät kaikilta osin sovellu Uudenmaan alueelle. Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Mäntsälän kunnan käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia, esim. Keski-Uudenmaan alueella (Keski-Uudenmaan kaupunki -selvitys). 13 Perustason alueen oikeus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja: Lain perusteella olemassa olevan peruserikoissairaanhoidon jatkaminen on liian rajaava. Iso perustason alue (esim. Keski-Uusimaa) takaa riittävän väestömäärän, jotta on järkevää aloittaa myös uutta peruserikoissairaanhoidon toimintaa. Peruserikoissairaanhoidon määrittely vaatii tarkennusta. Mäntsälän kunnan näkemys on, että Uudellamaalla erityisen vaativan erikoissairaanhoidon sote-alueille tuottaisi HUS. Keski-Uudenmaan sote-alueelle tulee jäädä ns. peruserikoissairaanhoidon järjestämisvastuu. Mikäli koko erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu keskitettäisiin koko Uudenmaan maakunnan tasolla HUS:lle, erikoissairaanhoito järjestettäisiin erikoissairaanhoidon näkökulmasta optimaalisesti. Tässä mallissa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta ja perustason näkökulmaa ei riittävästi huomioitaisi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet ja toimintatavat tulee luoda sellaisiksi, että palveluketjujen johtaminen ja kokonaisuus on hallinnassa. Kyseessä on pitkälle asiakasvirtojen hallinnasta ja aikaisesta monialaisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa. Ehdotetulla mallilla kuntien peruspalvelut ja erikoissairaanhoito erkaantuvat toisistaan. Lisäksi integraatio muihin kunnan tuottamiin palveluihin heikkenee. Tämä lakiehdotus ei esitä perusteluja sille, miten alussa asetetut tavoitteet, kuten palvelujen laaja integraatio, selkeä ja tehokas hallinto sekä voimavarojen suuntaaminen peruspalveluihin toteutuisivat ehdotetun mallin toimeenpanolla Uudenmaan alueella. Ehdotetussa rakenteessa kävisi päinvastoin. Konkreettiselle muutoksen valmistelulle hallitulle muutoksen toimeenpanolle aikataulu on liian tiukka.