K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U Hämeenlinnan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina klo 18.00 Keskusseurakuntatalolla, Rauhankatu 14, Hämeenlinna. Joulupuuro ja kokouskahvit klo 17.30 18.00. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherranvirastossa ajalla 21.12.2016 20.01.2017 viraston aukioloaikoina arkisin kello 9.00 15.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 22 Kokouksen avaus 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 25 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 26 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 27 Muut asiat 28 Seuraava kokous 29 Valitusosoitus 30 Kokouksen päättäminen Hämeenlinnassa 8.12.2016 Erkki Alanen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Ensimmäisille varajäsenille lähetetään esityslista tiedoksi. Varajäsen kutsutaan tarvittaessa erikseen kokoukseen puhelimella tai sähköpostilla. Mahdollisesta esteestä pyydämme ilmoittamaan Päivi Hyväriselle puh. 040-8049 403, sähköposti paivi.m.hyvarinen@evl.fi.
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 2 22 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on kutsuttu koolle liitteen mukaisella kuulutuksella. Kokouskuulutus ja asialista on asetettu nähtäville Hauhon, Hämeenlinna-Vanajan, Kalvolan, Lammin, ja Tuuloksen seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille 8.12.2016 20.1.2017 väliseksi ajaksi. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille 8.12.2016. Kirkkojärjestyksen säännösten mukaisesti on kutsu asialuetteloineen lähetettävä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille viikkoa ennen kokousta (KJ 8:5 ). 24 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa. 25 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen järjestys.
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 3 26 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 Yhteinen kirkkoneuvosto 2.6.2016 44 Lähetekeskustelu seurakuntayhtymän talousarvion 2017 laadintaan Julkisen talouden suunnitelmissa vuosille 2017-2020 ennakoidaan Suomen kansantalouden kasvavan vaatimattomasti noin prosentin vuosivauhtia. Työttömyyden osalta tilanne on edelleen vaikea, vaikka työllisyyden kohenemisen ennustetaan jatkuvan koko ennustejakson. Hämeenlinnan työttömyysaste lomautetut mukaan lukien oli helmikuun lopussa 13,0 % (koko maa 13,7 %). Hämeenlinnan kaupungin väkiluku oli viime vuoden lopussa 68 011, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen vain 35 henkilöä. Aiempina vuosina väkiluvun kasvu on ollut suurempaa. Hämeenlinnan seurakuntien jäsenmäärä oli 51 843 ja kirkkoon kuulumisprosentti on 76,2 % (koko maa 72,9 %). Jäsenmäärä on pudonnut vajaan prosentin vuosivauhtia. 1. Tuloveroprosentti vuodelle 2017 Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä tuloveroprosentti nostettiin vuoden 2014 alusta 1,30 %:iin. Aikaisemmin tuloveroprosentti oli 1,15 %. Alkuvuoden 2016 verotulokertymät ovat olleet vuoden 2015 tasolla, mutta 25.5.2016 järjestetyssä seurakuntien talouspäivässä Kuntaliiton ennusteet Hämeenlinnaa koskien olivat aikaisempaa heikompia. Vuoden 2016 veroeräennakot on huhtikuun loppuun saakka tilitetty 2014 ansiotulojen jako-osuuksien mukaan. Huhti-toukokuun vaihteessa julkaistiin uudet, vuoden 2015 verotukseen perustuvat jako-osuudet. Hämeenlinnan ja koko Kanta-Hämeen ansiotulot ovat kehittyneet vuonna 2015 muuta maata heikommin ja tämän vuoksi jako-osuudet pienenevät, mikä johtaa myös verotulokertymien pienenemiseen. Seurakuntayhtymän kirkollisverokertymän ennuste oli vuodelle 2016 maltillisempi kuin esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin ja tämän hetken näkemyksen perusteella vuodelle 2016 budjetoidut kirkollisverot tullaan saavuttamaan, mutta verotulokertymä tulee todennäköisesti olemaan pienempi kuin vuonna 2015. Kuntaliiton ennusteessa Hämeenlinnan vuoden 2017 verotulokertymä olisi hieman suurempi kuin vuonna 2016, mutta kirkosta eroamisen vuoksi kirkon luvut ovat yleensä hieman heikompia kuin kuntien. Merkittävää pudotusta veroihin ei ole nähtävissä ja seurakuntayhtymän taloudellinen tilanne on hyvä. Täten talousarvion 2017 valmistelussa lähdetään olettamasta, että tuloveroprosentti säilyy ennallaan. 2. Valtionkorvaus ja yhteisövero Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahasto jakaa automaattisesti kuukausittain korvausta seurakunnille (107 milj. euroa/v, 8,9 milj. euroa/kk). Jako tapahtuu kunnan väkiluvun mukaan siten, että vuoden 2016 rahat jaetaan viimeisen vahvistetun väkilukutiedon eli tilanteen 31.12.2015 perusteella. Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä tämä tarkoittaa, että kaupungin asukasluvun mukaan valtionkorvausta maksetaan yhteensä reilut 1.3 M. Valtionkorvauksen arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2017. Kevään 2016 toukokuun loppuun mennessä on seurakuntayhtymälle vielä kertynyt edellisten vuosien 2011-2015 yhteisöveroa 288.848 euroa, joista suurin osa tilitettiin toukokuussa yritysten
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 4 vuoden 2015 verotuksien valmistuttua. Näitä tilityksiä/maksuja kertyy satunnaisesti vielä vuoden 2017 loppuun saakka, mutta kertymää/maksettavaa palautusta ei budjetoida eikä mittavia tilityksiä ole näistä enää oletettavissa. 3. Muut tulot Muiden tulojen arvioidaan hieman alenevan vuoden 2016 tasosta. Metsätaloussuunnitelman mukaan metsätalouden tuotot pysyvät vuoteen 2022 asti noin 150.000 euron vuositasolla. Rahoitustuottojen taso putoaa alhaisen korkokannan seurauksena. Satunnaisten tuottojen määrän arvioidaan tämän hetken tiedon mukaan olemaan kuluvan vuoden tasolla. 4. Henkilöstön palkat, sosiaalikulut ja henkilöstön lukumäärä Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Se on jaettu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen sisälsi kaksi palkantarkistuspistettä, 1.8.2014 ja 1.8.2015. Toisen jakson sopimuskorotus toteutui 1.2.2016. Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan 11.3.2016 työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta yksimielisesti sillä ehdolla, että kaikki sopimusosapuolet ja Suomen hallitus hyväksyvät sen osaltaan. Sopimusneuvottelut jatkuvat 31.5. saakka ja 1.6. arvioidaan Kiky-sopimuksen kattavuutta ja sen mahdollista voimaantuloa. Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkalan arviointia sopimustilanteesta Neuvotteluissa olemme keskustelleet alustavasti paikallisen sopimisen mahdollistamisesta ns. normaalioloissa ja taloudellisten vaikeuksien aikana sekä 24 tunnin lisäämisestä vuosityöaikaan. Lisäksi olemme työstäneet yhteistoimintasopimustamme ja luottamusmiessopimustamme sekä arvioimme ylimmän johdon palkkauskokeilun ja yleistyöaikakokeilun onnistumista ja jatkoa vakinaistetaanko kummatkin, jompikumpi, jatketaanko kokeiluja, vai palataanko vanhoihin sopimusmääräyksiin. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta kirkon alalla ei ole aiemmin ollut. Neuvotteluissa on keskusteltu maltillisesta käynnistämisestä normaalioloissa. Lisäksi mietimme sitä, milloin seurakunta olisi sellaisissa taloudellisissa vaikeuksissa, että paikalliset sopimusosapuolet voisivat soveltaa kilpailukykysopimuksesta johdettavaa selviytymislauseketta. Myös se, ketkä voivat edustaa henkilöstöä sopimusneuvotteluissa on puhuttanut, kun osa seurakuntatalouksista on hyvin pieniä. Työajan lisäämiskysymys on mielenkiintoinen, onhan meillä vajaa puolet henkilöstöstä työajattomia eli sellaisia, joille ei ole määritelty työaikaa minuutteina, eikä tunteina. Toisaalta meillä on yli puolet henkilöstöstä työajallisia, mutta osa heistä tuntipalkkaisia, joille palkka maksetaan todella tehtyjen tuntien mukaan. Henkilöstön lukumäärä oli vuoden 2015 lopussa 144 vakituista työntekijää. Lukumäärän arvioidaan pysyvän samassa tasossa. 5. Työnantajan eläkemaksu ja eläkerahastomaksu Eläkerahastointi käynnistyi kirkossa vuoden 1991 alussa, jolloin siirryttiin palkkaperusteiseen eläkemaksuun ja rahastoivaan järjestelmään. Vuodelle 1991 kirkolliskokous vahvisti eläkemaksuksi 21,5 %, tämän jälkeen eläkemaksua nostettiin vuosittain siten, että vuonna 1994 maksu asettui tasolle 27 %. Seuraava korotus 28 %:iin tehtiin vuonna 2012. Vuodesta 1993 alkaen myös työntekijät ovat maksaneet eläkemaksua. Vuonna 2013 eläkerahaston kartuttamista ryhdyttiin tehostamaan palkkasummasta riippumattomalla rahoitusmallilla. Seurakuntataloudet maksavat eläkerahastomaksua 1,2 % kirkollisverosta, kirkkolaissa määritetty katto eläkerahastomaksulle on 5 %.
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 5 Kirkolliskokous päätti vahvistaa, että työnantajan eläkemaksu alenee 24 %:iin ja eläkerahastomaksu nousee 4 %:iin vuodelle 2016. Tämä uudistus lisäsi seurakuntayhtymän eläkemaksuja n. 120 T vuonna 2016 ja tällä muutoksella oli merkittävä vaikutus seurakuntayhtymän talousarvion rakenteeseen käyttötalouden osalta. Vuonna 2017 eläkemaksu on edelleen 24 % ja eläkerahastomaksu 4 %, mutta muutoksia niihin suunnitellaan vuoden 2018 alusta alkaen. 6. Keskusrahastomaksu Kirkon yhteistä toimintaa rahoitetaan seurakuntien maksamalla keskusrahastomaksulla, jonka suuruus on 7,5 % laskennallisesta kirkollisverotulosta. Keskusrahastomaksu aleni aikaisemmasta 8,2 %:sta vuodelle 2016 ja tämä alentaa seurakuntayhtymän keskusrahastomaksuja vuonna 2017 noin 75 T. 7. Jäsenkehitys Talousarvion valmistelua varten kirkkoherranvirastot laativat seurakuntiin liittyneiden ja seurakunnista eronneiden jäsenten tilaston 31.7.2016 tilanteesta ja tämä huomioidaan talousarvioraamin valmistelussa. Pohjana työssä on vuoden 2015 tasekirjan sivulla 13 esitetty taulukko väestömuutoksista 2014/2015. 8. Kiinteistöstrategia Kiinteistöstrategia valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä, joten tässä vaiheessa on sen vaikutuksia vaikea arvioida. Erilaisia hankkeita käynnistyy vuoden 2017 aikana ja hankkeiden rahoitus on päätettävä myöhemmin esim. laatimalla lisätalousarvio. 9. Talousarvion tasapainottaminen Seurakuntayhtymän talouden tasapainotuksen yhteydessä yhteisesti sovittiin, ettei alijäämäisiä talousarvioita jatkossa enää laadita. Talousarvion 2017 laadinnan tulostavoiteena on nollatulos. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän jako-osuudet säilyvät ennallaan 60/40 prosenttia. Pienemmille seurakunnille jaetaan edelleen ns. rakennemuutostukea 80.000 euroa perussäännön tulonjako määräyksestä poiketen. Samoin perussäännön mukaisen verotulojaon osalta edelleen 8 prosenttia jätetään jakamatta, jotta talousarvion nollatulos voidaan saavuttaa. Investointeihin varataan määrärahoja vähintään poistojen määrä ja syksyn aikana laadittava kiinteistöstategia määrittää tarkemmin ensisijaiset investointi kohteet. Isompien korjaustöiden osalta varaudutaan tekemään myös lisätalousarvio tarpeen mukaan. Investoinnit rahoitetaan omarahoituksella. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto käy keskustelun vuoden 2017 talousarvion laadinnan perusteista. Yhteinen kirkkoneuvosto 1) kävi keskustelun vuoden 2017 talousarvion laadinnan perusteista ja 2) hyväksyi edellä esitetyt kohdat 1-9 vuoden 2017 talousarvion laadinnan perusteiksi. Talous- ja henkilöstöjaosto 25.8.2016 36 Seurakuntayhtymän talousarvion 2017 laadintaohje Talousarvion valmistelussa keskeisin ajatus on ollut, että talousarvio-raamissa seurakuntayhtymän tilinkauden tuloksen tulee olla ylijäämäinen. Talousarvioraami vuodelle 2017 päätyy 6.077 euron ylijäämään (vuoden 2016 budjetoitu ylijäämä 22.592 euroa). Eri toimintayksiköiden määrärahat pysyvät pääosin ennallaan, kuitenkin niin, että yksiköiden sisällä voidaan tehdä sisäisiä muutoksia määrärahojen jaossa. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän jako-osuudet säilyvät ennallaan 60/40 prosenttia. Pienemmille seurakunnille jaetaan edelleen ns. rakennemuutostukea 80.000 euroa perussäännön tulonjako määräyksestä poiketen. Samoin perussäännön mukaisen verotulojaon osalta edelleen 8 prosenttia jätetään jakamatta, jotta talousarvion nollatulos voidaan saavuttaa. Investointeihin varataan määrärahoja vähintään poistojen määrä ja syksyn aikana laadittava
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 6 kiinteistöstrategia määrittää tarkemmin ensisijaiset investointikohteet. Isompien korjaustöiden osalta varaudutaan tekemään myös lisätalousarvio tarpeen mukaan. Investoinnit rahoitetaan omarahoituksella. Ansiotuloista kertyviä kirkollisveroja arvioidaan kertyvän 11.034.847 (10.909.124) euroa. Valtionkorvausta ennustetaan kertyvän 1.325.000 euroa. Yhteensä siis tuloja arvioidaan kertyvän 12.359.847 (12.234.124) euroa. Lisäksi talousarvion valmistelussa arvioidaan rahoitustuottoja kertyvän 150.000 (150.000) euroa. Omaisuuden realisoinnista arvioidaan tuloja kertyvän 150.000 (170.000). Liitteenä on talousarvion laatimisohje. Ohjeessa mukana on raamin valmistelussa tehty esitys tuloslaskelmaosasta vuoden 2017 talousarvion raamiksi sekä käyttötalousosan menokehysesitys vuodelle 2017. Talousjohtajan päätösesitys: Talous- ja henkilöstöjaosto käsittele ja hyväksyy liitteen mukaisen vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeen ja lähettää sen edelleen yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi ja vahvistettavaksi. Yhteinen kirkkoneuvosto 1.9.2016 57 Seurakuntayhtymän talousarvion 2017 laadintaohje Liitteenä on talousarvionlaadintaohje ja aikataulu. Vs. talousjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto käsittele ja hyväksyy liitteen mukaisen vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeen ja aikataulun. Talous- ja henkilöstöjaosto 10.11.2016 52 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 Kokouksissaan lokakuun 2016 aikana ovat seurakuntayhtymän seurakunnat sekä kiinteistöja hautaustoimen johtokunta valmistelleet ja osaltaan hyväksyneet tulevien vuosien toimintaja taloussuunnitelmat. Niistä on koottu liitteen 4 mukainen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019. Talousarvion laadinnassa pohjana on ollut yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessaan 1.9.2016 vahvistama budjettiraami. Talousarvion laadinnan perusteet olivat seuraavia: 1) Talousarvio esityksen tulee olla ylijäämäinen. 2) Talousarvio esitys on valmisteltu ns. nollapohjabudjettina ja toimintayksiköiden määrärahat pysyivät pääosin ennallaan. 3) Ansiotuloista kertyviä kirkollisveroja arvioidaan kertyvän 11.035.000 (10.909.124) euroa. Vastaavasti valtionkorvausta (yhteisöveroa) arvioidaan kertyvän 1.325.000 (1.325.000) euroa. Yhteensä siis tuloja arvioidaan kertyvän 12.360.000 (12.234.124) euroa. Ennustetuista verotuloista jaetaan seurakunnille ja seurakuntayhtymän käyttöön 92%, jotta yhtymän tuloslaskelma saadaan positiiviseksi. 4) Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tulonjakoprosenteiksi esitetään jakoa 60-40. Kuitenkin pienempiä seurakuntien toiminnan tukemista pidetään tärkeänä, jotta kaikille alueen seurakuntalaisille pystytään tarjoamaan riittävät seurakunnalliset palvelut. Pienemmille
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 7 seurakunnille jaetaan edelleen ns. rakennemuutostukea 80.000 (80.000) euroa perussäännön tulonjako määräyksestä poiketen, summa jaetaan seurakuntien jäsenmäärän suhteessa. 5) Lisäksi talousarvion valmistelussa arvioidaan rahoitustuottoja kertyvän 150.000 (150.000) euroa. Omaisuuden realisoinnista arvioidaan tuloja kertyvän 150.000 (170.000). 6) Tuloveroprosentti 1,30 % vahvistettiin yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 227.9.2016 varainhoitovuodelle 2017. 7) Kirkolla on hyväksytty uusi virka- ja työehtosopimus ajalle 1.2.2017 31.1.2018, mikä noudattaa työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Sopimuksen mukaan palkat eivät nouse, lomarahoja leikataan 30 5 ja työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa. Seurakuntayhtymän käyttötalousosan nettomenot ovat yhteensä 10.417.975 euroa (vuonna 2016 10.108.940 euroa). Tuloslaskelmassa vuosikatteen määrä on 782.025 (847.184) euroa ja ylijäämäksi jää 7.433 (22.592) euroa. Verotulojen määräksi on arvioitu 12.360.000 (12.234.124) euroa. Satunnaisten erien tuottoihin on arvioitu myyntituloja 150.000 (170.000) euroa, jotka toteutetaan myymällä asunto-osakkeita, kiinteistöjä ja maata. Ehdotetut investoinnit vuodelle 2017 ovat 382.000 (975.000) euroa. Kiinteistöstrategia saadaan yhteisen kirkkovaltuuston käsittelyyn tammikuussa 2017, joten vuoden aikana käynnistyvien hankkeiden rahoitus on päätettävä erikseen esim. laatimalla lisätalousarvio. Talousjohtajan päätösesitys: Talous- ja henkilöstöjaosto käsittelee vuoden 2017 talousarvion ja toimintasuunnitelman vuosille 2018 2019 ja lähettää sen yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Yhteinen kirkkoneuvosto17.11.2016 82 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 Liitteenä 4 on toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2018 2019 sekä liitteenä 5 esittelyaineisto. Talousjohtajan päätösesitys: 1.) Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi liitteen 4 mukaisen toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2018 2019. 2.) Yhteinen kirkkoneuvosto lähettää liitteen 4 mukaisen asiakirjan edelleen seurakuntaneuvostoille lausunnon antamista varten. Seurakuntaneuvostojen tulee antaa lausunto Hämeenlinnan seurakuntayhtymän talousarviosta ja toimintasuunnitelmista ennen kuin yhteinen kirkkovaltuusto tekee päätöksen asiasta (KJ 10:14). Yhteinen kirkkoneuvosto 7.12.2016 95 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 Hauhon (1.12.), Hämeenlinna-Vanajan (1.12.), Kalvolan (22.11.), Lammin (23.11.) ja Tuuloksen (30.11.) seurakuntaneuvostot ovat kokouksissaan käsitelleet asiakirjan ja puoltavat sen hyväksymistä. Hauhon seurakuntaneuvosto esitti toivomuksen, että seurakuntakohtaiset esitykset olisivat rakenteeltaan ja laajuudeltaan yhdenmukaisia.
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 8 Vuoden 2016 talousarvion investointiosassa on 80.000 euron määräraha-varaus Hämeenlinnan kirkon flyygelin hankintaan. Hankintaa on syksyn aikana valmisteltu ja tarjoukset saatiin 11.11.2016. Flyygeliä ei kuitenkaan ehditä kuluvan vuoden ostaa ja määrärahavarausta on nostettava 20.000 eurolla. Näin vuoden 2017 talousarvion investointiosaan lisättäisiin 100.000 euron määrärahavaraus Hämeenlinnan kirkon flyygelin hankintaan. Talousjohtajan päätösesitys: a) Yhteinen kirkkoneuvosto toteaa, että kaikkien seurakuntaneuvostojen lausunnot puoltavat vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymistä yhteisen kirkkoneuvoston esittämässä muodossa. b) Yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että yhteinen kirkkovaltuusto: 1. vuoden 2017 talousarvion osalta: 1.1. hyväksyy toimintasuunnitelman vuodelle 2017 ja vahvistaa seurakuntien ja yhtymän työmuotojen tavoitteet sitovina noudatettaviksi, 1.2. hyväksyy talousarvion vuodelle 2017, jossa käyttötalousosan toimintakate on 10.417.975 euroa, tuloslaskelmaosassa tilikausi jää ylijäämäiseksi 7.433 euroa ja investointiosassa investoinnit ovat 482.000 euroa, 1.3. oikeuttaa yhtymän taloustoimiston tekemään talousarvioon ja sen perusteluihin mahdollisesti tarvittavat oikaisuluonteiset paino- ja laskentateknilliset korjaukset, 2. vuosien 2018 2019 toiminta- ja taloussuunnitelman osalta: 2.1. hyväksyy vuosien 2018 2019 toimintasuunnitelman. Yhteinen kirkkovaltuusto Liitteenä 1 on toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2019. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkovaltuusto 1. vuoden 2017 talousarvion osalta: 1.1. hyväksyy toimintasuunnitelman vuodelle 2017 ja vahvistaa seurakuntien ja yhtymän työmuotojen tavoitteet sitovina noudatettaviksi, 1.2. hyväksyy talousarvion vuodelle 2017, jossa käyttötalousosan toimintakate on 10.417.975 euroa, tuloslaskelmaosassa tilikausi jää ylijäämäiseksi 7.433 euroa ja investointiosassa investoinnit ovat 482.000 euroa, 1.3. oikeuttaa yhtymän taloustoimiston tekemään talousarvioon ja sen perusteluihin mahdollisesti tarvittavat oikaisuluonteiset paino- ja laskentatekniset korjaukset, 2. vuosien 2018 2019 toiminta- ja taloussuunnitelman osalta: 2.1. hyväksyy vuosien 2018 2019 toimintasuunnitelman.
YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO Sivu 9 27 Muut asiat. 28 Seuraava kokous Seuraava yhteisen kirkkovaltuuston kokous on keskiviikkona 1.2.2017. 29 Valitusosoitus Pöytäkirjaan liitetään Kirkkolain 24 luvun mukainen valitusosoitus sekä todetaan pöytäkirjan pykälät, joista kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan ei saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. 30 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen.