Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen 82,8 M 39 hlöä Suur-Savon Sähkötyö Oy Jorma Pöntinen 25,5 M 144 hlöä Kerienergia Oy Punkavoima Oy Tärkeimmät osakkuusyhtiöt: Kymppivoima Oy Järvi-Suomen Voima Oy Vapo Oy / SEV
Lämpöpalvelun toimialue
Savonlinnan lämmöntuotanto Kaukolämpöverkko käsittää käytännössä koko Savonlinnan kaupungin alueen Verkoston pituus 74 km ja liittymisteho 97,3 MW Kaukolämmön myynti Savonlinnassa noin 190 GWh/a
Tuotannon rakenne 1/2 Kaukolämpö tuotetaan pääosin voimalaitoksella Voimalaitoksen maksimikaukolämpöteho on 33-44 MW riippuen viereisen vaneritehtaan prosessihöyryntarpeesta Kaukolämmön lisäksi voimalaitos tuottaa 20 MW ym. Prosessihöyryä ja 17 MW sähköä Polttoaineena käytetään n. 85 % puuta ja loput turvetta Voimalaitoksen osuus tuotannosta on noin 80 %
Tuotannon rakenne 2/2 Huippu- ja varatuotantolaitoksina kaukolämmössä on POR- ja POK-käyttöisiä öljylämpökeskuksia Lämpökeskuksia on 13 kpl Lämpökeskukset ovat suhteellisen pieniä. Teho on keskimäärin 6-8 MW/keskus.
Uuden biolämpölaitoshankkeen taustat Kaukolämmön myynnin kasvu Pyrkimys vähentää öljyriippuvuutta Varatehon tarve Laskelmat osoittivat hankkeen olevan hyvin kannattava
Biolämpölaitoshankkeen käynnistäminen Alustava hankeselvitys ja mielekkyystarkastelu tehtiin keväällä 2011 Tämä johti varsinaisen esiselvitysprojektin käynnistämiseen syksyllä 2011 Esiselvitys valmistui tammikuussa 2012 ja investointipäätös tehtiin helmikuussa 2012. Esiselvityksessä käytiin läpi eri kokoiset KPAlämpökeskukset, voimalaitoksen tehon korotus, sekä pien-chp vaihtoehto
Tähän päädyttiin. Kaukolämmön tuotanto ennen ja jälkeen Uusi biolämpölaitos korvaa siis lähes kaiken öljyllä tuotetun kaukolämmön Savonlinnassa
SAVONLINNAN BIOLÄMPÖ KIINTEÄNPOLTTOAINEEN KAUKOLÄMPÖLAITOS Polttoaineteho: 19,9 MW Lämpöteho: 18,0 MW Kattilatyyppi: kupliva leijupeti Polttoaine: metsähake, puuteollisuuden sivutuotteet, mahdollisesti turve Polttoaineen käyttö: 35 000 MWh/a 42 000 i-m 3 /a Vuotuinen käyttöaika: n. 3700 h/a KOKONAISINVESTOINTI 9 10 M Maanrakennus- ja perustustyöt Avaimet käteen laitostoimitus Kaukolämmön siirtolinja 1,5 km TUOTANNOLLINEN KÄYTTÖ ALKAA SYKSYLLÄ 2013.
LAITOKSEN SIJAINTI JA PROJEKTIAIKATAULU SIJAINTI Laitos rakennetaan Laitaatsillan telakka-alueelle omalle noin 8 000 m 2 tontille. Polttoaineen vastaanottorakennus: n. 23 m x 27 m, korkeus n. 8 m Kattilarakennus: n. 16 m x 23 m, korkeus n. 20 m Savupiipun korkeus 40 m. Kaukolämmön siirtolinja välille Pihlajavedenkuja- Laitaatsilta. AIKATAULU Kaukolämmön siirtolinjan rakentaminen aloitettu kesäkuussa 2012 Maansiirto- ja perustustyöt tontilla aloitettu lokakuussa 2012. Rakennusten pystytys ja laiteasennukset aloitetaan helmikuussa 2013. Lämmöntuotanto alkaa loka-marrakuussa 2013.
LAITOKSEN TUOTANTO, KÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Huippu- ja varavoimalaitos, jolla korvataan raskaan polttoöljyn käyttöä kaukolämmöntuotannossa. Vuotuinen lämmöntuotanto 20 000 30 000 MWh Laitoksen normaali käyttöaika marras-huhtikuu. Polttoaineena paikallinen metsähake ja puuteollisuuden sivuvirrat. Raskaan polttoöljyn käyttö vähenee 1 800 2 500 t/a (= 1,8 2,5 miljoonaa litraa/a) Nykyisin öljynkäyttö joudutaan aloittamaan kun ulkolämpötila < 0 o C, tulevaisuudessa öljyä tarvitaan vasta kun lämpötila < -12 o C. Öljynkäytön väheneminen pienentää vuositasolla kaukolämmöntuotannon CO 2 -päästöjä 7 000-10 000 tco 2 (= 2 600 3 700 henkilöauton vuotuiset päästöt). SO 2 -päästöt pienenevät 28-40 t/a. Öljyriippuvuuden väheneminen vakauttaa kaukolämmön hintaa. Laitoksen valmistuttua työllistää yhden henkilön ja välillisesti polttoaineen korjuussa ja kuljetuksessa. Polttoaineen tarve lämmityskaudella noin 3-5 rekka-autoa/vrk.
URAKOITSIJAT RAKENNUTTAJA PÄÄURAKOITSIJA MAANRAKENNUS- JA PERUSTUSTYÖT RAKENNESUUNNITELU MAANRAKENNUSSUUNNITELU KAUKOLÄMMÖN SIIRTOLINJA
ASEMAPIIRUSTUS
LAITOKSEN LAYOUT
RAKENTAMISEN EDISTYMINEN Kaukolämmön siirtolinja Laitaatsalmen yli valmistui helmikuussa Rakennuksen on harjakorkeudessa Suurin osa laiteasennuksista on tehty Seuraavaksi alkaa laitoksen sähköistys Ensitulet öljyllä on tarkoitus ottaa elokuun lopulla Laitoksen vastaanotto ja kaupallinen käyttö alkaa lokakuun lopulla aikataulun mukaan
RAKENTAMISEN EDISTYMINEN
RAKENTAMISEN EDISTYMINEN
RAKENTAMISEN EDISTYMINEN
RAKENTAMISEN EDISTYMINEN
KIITOS MIELENKIINNOSTA JA HYVÄÄ KEVÄÄN JATKOA!