Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä
Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen, Helsingin Ihopiste LT, ihotautien erikoislääkäri Pekka Autio Toim. Mervi Viteli-Hietanen Ulkoasu ja taitto: Susanna Vähämäki Oppaan julkaisemista on tukenut Actavis 1. painos Painopaikka: Forssan kirjapaino Oy, Forssa 2007 ISBN 952-5580-11-3
Seborrooinen ihottuma Seborrea johtuu ihon liiallisesta talin tuotannosta ja iholla elävän rasvahiivan (Malassezia furfur, ent. Pitosporum ovale) lisääntymisestä. Seborreaa esiintyy jopa 5 prosentilla väestöstä ja se on yksi tavallisimmista aikuisiän ihotaudeista. Seborrea on yleisempää miehillä kuin naisilla. Rasvahiiva on iholla luonnollisesti elävä mikro-organismi. Vielä ei tiedetä, miksi se alkaa joillakin lisääntyä ja aiheuttaa iho-ongelmia. Ihon normaalikasvustoon kuuluvat bakteerit ja hiivat pilkkovat talia. Tali härskiintyy, ja härski tali ärsyttää ihoa. Ärsytys aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä, josta seuraa ihon punoitus ja hilseily. Taipumus seborreaan on pysyvä. Seborrooisen ihottuman oireet Seborreassa iho punoittaa ja iholle muodostuu kellertävää tahmaista hilsettä. Lisäoireita ovat rasvainen tai kuiva hilse päänahassa, ihottumaläiskät kulmakarvojen alueella, korvien taustoilla, korvakäytävissä, nenänpielissä, parran alueella, kainaloissa, hartioissa, rinnan ja selän keskiviivassa sekä pakaravaossa ja ulkoisissa sukuelimissä. Terskan tulehdus on varsin tavallinen oire nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä. Rintojen alla ja nivustaipeissa seborrea voi ilmetä kosteana, hautumaa muistuttavana ihottumana. Itsepintainen peräaukonseudun kutina ja korvakäytävän tulehdukset liittyvät usein seborreaan. Ihottuma voi levitä myös koko vartalolle, mutta se ei laajanakaan alenna yleiskuntoa tai aiheuta muuta oiretta kuin kiusallisen kutinan ja hilseilyn. Seborrooinen ihottuma niskassa ja selässä. (Kuva: Raimo Suhonen) Seborrooinen ihottuma (lat. seborrhoea = talivuoto). eli eczema seborrhoicum, suomeksi taliköhnärokahtuma 3
Hoidon voi aloittaa käsikauppavalmisteilla Seborrean perushoito on pesu kerran tai kahdesti päivässä vedellä ja saippualla. Pesu poistaa härskiintyneen talin ja puhdistaa mikrobit iholta. Pesun jälkeen ihoa voi hoitaa vähärasvaisella perusvoiteella, mikäli iho tuntuu kuivalta. Tulehtunutta ihoa kannattaa hoitaa miedolla hydrokortisonivoiteella, jossa voi olla lisänä antimikrobinen eli bakteereja tappava lääkeaine. Lääkevoidetta voi käyttää päivittäin noin kahden viikon ajan. Seborrea hiuspohjassa - rasvaista tai kuivaa hilseilyä Hiuspohjassa tauti esiintyy tavallisesti tarkkarajaisina läiskinä, mutta ihottumaläiskät leviävät usein myös otsalle. Tavallisin oire on rasvainen tai kuiva hilseily, joka saattaa olla kiinnittyneenä hiuspohjaan kakkuina. Usein hiuspohjassa ilmenee punoitusta, kutinaa ja kirvelyä. Karvatupentulehduksia saattaa esiintyä hiuspohjassa ja parran alueella. Karvatupentulehdus muistuttaa finniä. Pitkäaikaisissa läiskissä voi ilmetä hiustenlähtöä, mutta seborreaan liittyvä hiustenlähtö on usein ohimenevää. Seborrooinen ihotuma hiuspohjassa ja korvan takana. (Kuva: Raimo Suhonen)
Hiuspohjan hilseen irrotukseen voidaan käyttää salisyylihappopitoisia hoitoja esim. voidepohjassa, joka on helppo pestä pois. Kuorivia voiteita saa ilman reseptiä apteekista. Jatkohoidoksi sopii kortisonilinimentti. Hydrokortisonilinimentti on käsikauppavalmiste ja sitä voi käyttää hiuspohjan hoitoon enintään kahden viikon ajan. Hiusten pesu päivittäin pitää hiuspohjan puhtaana talista ja mikrobeista Ketokonatsoli- tai seleenisulfidishampoolla on usein tehokas apu hiuspohjan seborrean hoidossa. Lääkeshampoolla pestään hiuspohja pakkauksen ohjeen mukaan muutaman kerran viikossa. Ketokonatsoli- ja seleenisulfidishampoota saa apteekista ilman reseptiä. Mikäli hiuspohja kutisee, voi kokeilla hydrokortisoniliuosta yksinään tai muun hoidon lisänä. Kutinaa voi myös rauhoitella erilaisilla hiuspohjan hoitoaineilla: esim. mentoli vähentää kutinaa ja viilentää ärtynyttä hiuspohjaa. 5
Apua lääkäriltä Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos - ihon hilseily ei rauhoitu kotikonstein - päänahka kovin ärtynyt tai tulehtunut - hilseily aiheuttaa näkyvää kaljuuntumista. Joskus hoidon tehostamiseksi tarvitaan esim. antibioottikuuri tulehdusta rauhoittamaan tai hoidoksi annetaan valohoitoa (UVB tai SUP). Isotretinoiini Ihotautien erikoislääkäri erikoislääkäri voi määrätä seborrean hoidoksi isotretinoiinia, joka on A-vitamiinijohdos. Lääkkeellä on sivuvaikutuksia ja sen käyttö vaatii tarkkaa seurantaa. Se vähentää tehokkaasti ihon talineritystä. Takrolimuusi ja pimekrolimuusi Takrolimuusi ja pimekrolimuusi ovat uusia makrolidijohdannaisia. Näitä voiteita on käytetty mm. atooppiseen ihottuman hoitoon hyvin tuloksin. Seborreaa on myös hoidettu näillä voiteilla, sillä ne vähentävät ihon tulehdusreaktiota. Kortisoni Hydrokortisonia voimakkaammat kortisonit ovat myös reseptilääkkeitä ja voi olla, että seborrean hoitoon tarvitaan tilapäisesti näitä voiteita tai linimenttejä. Lääkäri voi määrätä seborrooista ihoa rauhoittamaan seosvoiteita, joissa rikkiä on sekoitettu kortisonivoiteeseen. UVB- tai SUP-valohoito Auringon ja valohoitolaitteiden ultraviolettisäteily rauhoittaa seborreaa tehokkaasti. UV-säteily vähentää ihon tulehdusreaktiota sekä kutinaa. SUP- valohoito muistuttaa säteilyltään kesäauringon valoa, sisältäen UVA- ja UVB- säteilyä, ja se soveltuu koko vartalon ihon hoitoon. UVB- valokampahoito sisältää vain UVB- säteilyä ja sillä hoidetaan paikallisesti pieniä ihoalueita, kuten hiuspohjaa.
Tietoa ihosairauksista, tukea ja neuvontaa ihonhoitoon www.iholiitto.fi Iholiitto ry Karjalankatu 2 B, 3. krs. 00520 Helsinki (09) 7562 010 Ihopisteistä maksutonta neuvontaa ja ohjausta Ihopiste Helsinki Töölönkatu 11 00100 Helsinki (09) 454 2730 ihopiste.helsinki@iholiitto.fi Ihopiste Rovaniemi Pohjolankatu 4-6 96100 Rovaniemi (016) 425 0200 ihopiste. rovaniemi@iholiitto.fi Ihopiste Tampere Hämeenkatu 25 B, 4. krs. 33200 Tampere (03) 2228011 ihopiste.tampere@iholiitto.fi