P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 23.5.2015 VIIKKO 21 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Riemuylioppilas Aulikki Eerikäinen JONNA LUOTO Riemuylioppilas on henkilö, jonka ylioppilaaksi pääsystä on kulunut 50 vuotta aikaa. Aulikki Eerikäinen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1965. Lauantaina 30.5, viisikymmentä vuotta omasta ylioppilaaksi pääsystä, hän pitää juhlapuheen tämän vuoden ylioppilaille. Hänen oman lukioaikansa parhaat muistot liittyvät kokonaisuuteen; kaikesta pinnistelystä ja ponnistelusta huolimatta osattiin iloita ja nauttia elämästä nuoruuden huolettomuudella. Hyviä muistoja ajalta on paljon. Maailma avautui suurena mahdollisuutena. Sinne sitä valloittamaan oli mentävä, Aulikki muistelee. Kipinä opiskeluun syttyi jo lapsena. Kouluun mentiin 7-vuotiaana ensimmäiselle luokalle, Aulikki Eerikäinen pääsi ylioppilaaksi viisikymmentä vuotta sitten. esikoulua ei ollut. Neljänneltä luokalta oli mahdollista pyrkiä oppikouluun ja näin Aulikki tekikin, kohti ylioppilastutkintoa hieno ja juhlava tapahtuma. Rehtorin puhe, mu- koska halusi sitä kovasti. Raahen lukiossa. Lukiossa Muutos oli iso, sillä vain opiskelu oli lähinnä teoreettista pänttäämistä. paikalla. Sitten valkolasiikkia sekä vanhemmat 11-vuotiaana piti muuttaa asumaan Raaheen, hän Hän valitsi kielilinjan, jossa kit painettiin päähämme kertoo. Koulua oli kuutena päivänä viikossa, joten uusia vieraita kieliä olivat uurastuksen päätteeksi, Aulikki kertoo. Nyt, englanti ja latina aikaisempien ruotsin ja saksan tehtyään elämäntyönsä lauantaista sunnuntaihin hän sai kuitenkin käydä lisäksi. Lisäksi opiskeltiin ensin äidinkielen ja historian lehtorina Pyhäjoella kotona. Koulunkäynti piti mm. historiaa, kirkkohistoriaa, matematiikkaa ja ja Pattijoella, sittemmin maksaa itse lukukausimaksuista ja jokaisesta paperista ja kynästä lähtien. äidinkieltä, unohtamatta Siikajoen yläkoulun rehtorina, hänellä on muutama kuvataidetta ja liikuntaa. Oli myös mahdollista valita joko psykologia tai biole. Luottakaa itseenne ja neuvo tuoreille ylioppilail- Viiden keskikouluvuoden jälkeen saattoi hakeutua logia, joista Aulikki opiskeli jälkimmäistä. sen arvoisia. Rohkeutta ja muihin. Olkaa luottamuk- opiskelemaan ammattiin tai tavoitella ylioppilastutkintoa. Aulikille oli luovuutta! Itse ylioppilasjuhla oli itsestäänselvyys jatkaa Pyhäjoen lukion ylioppilasjuhlan ohjelma 30. toukokuuta 2015 klo 12.00 Monitoimitalolla ALKUSOITTO C. Dancla: Johdanto variaatioista Puccinin teemaan Inka Pisilä, viulu MUSIIKKIA Swedish House Mafia. Don t You Worry Child USKO UNELMIIN lukion ykköset Katja Keskitalo, Jonna Luoto, Heidi Mankisenmaa, Henri Petäjäsoja, Raija Piilola, Jonna Rautio ja Timo Suni RIEMUYLIOPPILAAN PUHEENVUORO Rehtori Aulikki Eerikäinen MUSIIKKIA K. Hurri J. Pöyhönen: Kun tänään lähden lukion valinnaismusiikin ryhmä REHTORIN PUHE Antero Tervonen YLIOPPILASTODISTUSTEN JAKO JA YLIOPPILAAKSI JULISTAMINEN rehtori Antero Tervonen ja ryhmänohjaaja Henna-Mari Tiainen GAUDEAMUS IGITUR Ylioppilaat ja juhlakansa (seisten) säestys lukion valinnaismusiikin ryhmä YLIOPPILAAN PUHE Ylioppilas Eemeli Anttila STIPENDIEN JAKO äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Hidén SUVIVIRSI Ylioppilaat ja juhlakansa (seisten) säestys lukion valinnaismusiikin ryhmä YLIOPPILAIDEN KUKITUS JA VALOKUVAUS Valokuvaajat Oona Jauhiainen ja Jonna Rautio YLIOPPILAIDEN KÄYNTI SANKARIHAUDOILLA Ylioppilaan tervehdys Jarkko Impola Ylioppilaiden harjoitukset monitoimitalolla perjantaina 29. toukokuuta klo 14. Ylioppilaslakki mukaan.
sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 23.5.2015 Vuosi elämästä - elämä vuodessa SANNA HALUNEN, PYHÄJOEN LUKION OPPILAS, JOKA VIETTÄÄ PARHAILLAAN VAIHTOVUOTTAAN POHJOIS-ITALIAS- SA, AOSTASSA En usko, että olisin ikinä ennen jännittänyt niin paljoa. Aamu oli harmaa, ja satoi tihkutellen. Harvinaisen lämmin elokuu oli loppumaisillaan, kuten myös kesä. Mutta minulle syksy ei ollut vain kesän loppu, tai koulun alku. Se ei ollut minulle, kuten toisille lukiolaisille, paluu arkeen, messuhuoliin ja syysmasennukseen. Minulle syksy tarkoitti käytännössä uuden elämän aloittamista, paikassa, jota en tuntenut, kielellä, jota en osannut, ihmisten kanssa, joita en ikinä ollut tavannut. Olin peloissani. Jännittynyt, huolestunut, mutta onnellinen, innokas. Ennen kaikkea, olin valmis. Kaksi vuotta aikaisemmin olin tehnyt sen: päätöksen. Haluan lähteä vaihtoon. Tai, pikemminkin, lähden vaihtoon. Vuosi ulkomailla 15-18 -ikäisille nuorille, jonka ajan asutaan isäntäperheessä ja käydään paikallista koulua. Opit uuden kielen, saat uusia ystäviä, toisen kodin. Pääset reissaamaan ympäri hostmaatasi, ja tulet näkemään ja kokemaan aivan uskomattomia asioita. Vietä elämäsi paras vuosi! Okei, ei ehkä ihan näin. Vaihtovuosi on monen nuoren unelma nykyään. Erilaiset järjestöt tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin kohteisiin, ja hinnat vaihtelevat suunnasta toiseen. Odotukset vuodesta ovat usein korkealla, ja matkaan saatetaan lähteä ruusunpunaiset lasit silmillä. Usein unohdetaan se, että vaihtovuosi sisältää niiden mahtavien asioiden rinnalla paljon vaikeuksia, eikä ymmärretä, että vuosi poissa kotoa, vieraassa paikassa ei tule olemaan helppo, vaikka siltä voi tuntuakin. Olin kuullut paljon erilaisista vaihtovuosista, ja tiesin, että vuosi tulisi olemaan ikimuistoinen, täynnä hyviä ja huonoja hetkiä. Vaihtoehtoja vaihtoon lähtemiseen on paljon, erilaisia järjestöjä ja mahdollisuuksia löytyy. Itse päätin, että haluaisin yrittää maailmalle Rotaryn kautta. Rotaryklubit Suomessa ja kaikkialla maailmassa tarjoavat nuorille mahdollisuuden viettää vuoden ulkomailla opiskelemassa, käydä paikallista koulua ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. Rotareiden vaihtoonpääsyvaatimukset ovat hieman tiukemmat kuin muiden järjestöjen, eivätkä klubit voi tarjota vaihtopaikkaa jokaiselle halukkaalle, vaan joutuvat valitsemaan yhdestä muutamaan nuoreen, riippuen klubin koosta. Rotaryt sponssaavat nuoria, ja se on näin ollen myös kohtalaisen halpa verraten toisiin järjestöihin; Rotaryt eivät toteuta vaihto-ohjelmaa rahan takia, vaan koska haluavat antaa nuorille mahdollisuuden saada uusia kokemuksia ja avartaa maailmankuvaansa. Alkuperäinen syy vaihdon aloittamiseen oli, että haluttaisiin estää sotia, ja samaan tavoitteeseen tähdätään vieläkin. Oma sponsoriklubini on Pietari Brahen Rotaryklubi, toinen Raahen Rotaryklubeista, ja olen kiitollinen klubille tästä mahdollisuudesta. Kaksi vuotta aikaisemmin olin tehnyt sen: päätöksen. Haluan lähteä vaihtoon. Hakuprosessi vaihtoon on kohtalaisen pitkä, ja se sisältää tapaamisia Rotareiden ja muiden tulevien vaihtareiden kanssa sekä paljon paperitöitä. Ennen vaihtoa käydään läpi vuoden säännöt, mahdolliset hankaluudet ja pattitilanteet ja miten niistä selvitään, sekä tietenkin jutellaan jo palanneiden vaihtareiden kanssa, rakennellen haavekuvia omasta vuodesta. Rotareiden käytäntöön kuuluu, että vaihtoon tuleva nuori asuu keskimäärin kolmessa eri perheessä; näin hän saa mahdollisimman laajan kuvan uudesta kulttuurista. Vuosi todellakin toimii vaihto - menetelmällä: jokaista esimerkiksi Suomesta lähtenyttä nuorta kohden saapuu Suomeen myös nuori ulkomailta. Vuoden aikana nuoren tulee tehdä parhaansa paikallisessa koulussa ja sopeutua paikalliseen kulttuuriin. Yksi vuoden tärkeimmistä tavoitteista on oppia paikallinen kieli, jota myös velvoitetaan nuorilta. Yksi ehkä elämäni jännittävimmistä hetkistä oli, kun suunnilleen vuosi sitten sain ensimmäiset varmat tietoni tulevasta kotimaastani. Suurin osa vaihtareista oli saanut jo aikaisemmin maatiedot, mutta minulle varmistus tuli vasta huhtikuun lopulla. Tuleva host-perheeni laittoi minulle viestiä, ja sain kuulla, että matka johtaisi Pohjois-Italian pikkukaupunkiin Aostaan, joka sijaitsee Aostanlaaksossa, Valle d Aostassa. Laakso on Italian Ranskan ja Sveitsin rajalla sijaitseva kaksikielinen, autonominen alue. Itse kaupungissa, Aostassa asuu noin 35 000 asukasta. Valle d Aostaa ei voi kutsua samanlaiseksi kuin Italian muita osia. Alue on muutenkin saanut useita piirteitä Ranskasta, ja myös ihmisten sanotaan olevan näin ollen hieman sulkeutuneempia kuin muualla Italiassa. Aosta, nykyinen kotikaupunkini, sijaitsee laakson pohjalla, ja sitä ympäröivät Euroopan suurimmat vuoret; Mont Blanc sijaitsee suunnilleen viidenkymmenen kilometrin päässä kaupungista. Olin todella onnellinen kuullessani sijoituksestani ja tiesin Aostan olevan upea paikka viettää vaihtovuottani. Tuona sateisena elokuun päivänä jätin Suomen. Oman perheen ja ystävien jättäminen ei ollut helppoa, mutta yritin ennen kaikkea keskittyä jännittämään tulevaa vuottani. Ensimmäinen host-perheeni tuli hakemaan minua lentokentältä. Perhe koostui äidistä ja kahdesta tyttärestä, joista tosin kumpikaan ei asunut kotona. Hostäitini ei puhunut englantia, enkä minä italiaa - tilanne ei ollut siis aivan yksinkertainen. Alku meni uutta ihmetellessä ja siihen sopeutuessa, vaikka ensimmäisen host-äitini kanssa oli hieman hankalaa. En voi siis sanoa vaihtoni ensimmäisten viikkojen olleen elämäni parhaita. Koulun alettua tilanne parani hieman, mutta lopulta ongelmien jatkuessa ensimmäisen perheeni kanssa, vaihdoin seuraavaan perheeseeni, alle kuukausi Italiaan saapumiseni jälkeen. Tämä perheen nopea vaihtaminen ja muutenkin hieman hankala alku toivat tietenkin mukanaan koti-ikävää ja saivat vaihdon tuntumaan muutenkin hankalalta. Vaihto-oppilaan elämä on jaettu muutamiin erilaisiin osiin, tai jaksoihin: ensimmäinen jakso on niin sanottu uutuudenhuuma, jolloin kaikki on uutta ja hienoa, eikä haittaa olla kaukana kotoa. Alku on yleensä vaihtarin huippuaikaa, ja hehkutetaan kaikille, kuinka hienoa on olla poissa kotona. Kuitenkin, uutuuden hienouden loputtua iskee kulttuurishokki, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän. Kulttuurishokkia kutsutaan ajanjaksoksi, jolloin koti-ikävä vaivaa eniten, elämä tuntuu hankalalta, väsyttää ja muutenkin ehkä masentaa. Kulttuurishokkiin aina valmistellaan vaihto-oppilaita, sillä se tulee jokaiselle. Viimeistä jaksoa kutsutaan sopeutumiseksi, jolloin vähitellen nuori alkaa oppia kielen, tottua kulttuuriin ja löytää oman paikkansa. Usein sopeutumisen oletetaan alkavan joulun jälkeen, kun kulttuurishokki ja pahin koti-ikävä on ohi. Toki tämä malli on vain suuntaa-antava, ja kenenkään vaihto ei mene tismalleen samalla tavalla. Itselle kulttuurishokki tuli jo ensimmäisten viikkojen jälkeen. Kieli oli uutta, kukaan koulussa ei osannut juurikaan englantia, uuteen tottuminen väsytti ja koti-ikävääkin oli, aina silloin tällöin. Olin väsynyt jatkuvasti, ja jokainen pienikin virhe tuntui suurelta ja merkittävältä. Ehkä alussa rankinta olikin yksinäisyys - host-äitini kävi töissä, kavereiden saaminen ei ollut helppoa ja minulla ei ollut vielä
Pyhäjoen Kuulumiset 23.5.2015 sivu 3 juurikaan ystäviä koulun ulkopuolella. Asioita eivät helpottaneet erilaiset väärinymmärrykset kotona ja koulussa, tai niinkään rahapussin ja kaikkien dokumenttien, paitsi passin, katoaminen. Mutta, vähitellen, aloin sopeutua paremmin uuteen kotikaupunkiini ja löytää ystäviä, harrastuksia ja porukoita, joissa liikkua. Joulun jälkeen aloin käyttää ainoastaan italiaa puhuessani, ihan senkin vuoksi, että juurikaan kukaan ystävistäni ei osaa englantia. Nykyään italian kielitaitoni on jo melkein täysin sujuvaa, vaikka teenkin jatkuvasti virheitä; ymmärrän kuitenkin kaiken, ja onnekseni ihmiset ympärilläni ovat kärsivällisiä, jos en osaa jotain täydellisesti. Koulu Italiassa on todella erilaista kuin Suomessa. Tiesin sen jo ennen ensimmäistä koulupäivää, mutta siihen sopeutuminen otti aikansa. Lukiossa kotona on itsenäistä opiskelua ja omasta opiskelusta tulee ottaa vastuu, eikä kukaan vahdi opiskeluasi. Italiassa taas tuntuu, että olisin palannut jälleen 12 -vuotiaaksi. Oppilaita holhotaan paljon enemmän, eivätkä nuoret ole niin itsenäisiä kuin Suomessa. Koulu yleisesti on rankempaa, ja oppilailta vaaditaan paljon. Myös vanhemmat odottavat hyvää koulumenestystä nuoriltaan ja pitävät huolen, että he opiskelevat riittävästi. Useimmissa kouluissa Aostassa myös lauantait ovat koulupäiviä. Omia oppiaineita ei voi valita, vaan jokainen valitsee 13 -vuotiaana koulun, jonka haluaa aloittaa. Erilaisia kouluja ovat muun muassa klassinen, taide- ja musiikkipainotteinen, tiedepainotteinen tai kielipainotteinen lukio. Lisäksi on myös Suomen ammattikouluja vastaavat koulut. Jokaisessa koulussa opiskellaan samoja perusaineita, kuten italiaa, matematiikkaa, englantia, ranskaa, historiaa ja fysiikkaa. Jokainen koulu painottaa joihinkin tiettyihin aineisiin. Esimerkiksi, klassisessa koulussa opiskellaan myös latinaa ja kreikkaa, tiedepainotteisessa on enemmän tiedeaineita, ja kielipainotteisessa opiskellaan myös saksaa. Itse käyn musiikkipainotteista lukiota. Siellä jokainen oppilas soittaa ainakin yhtä tai kahta soitinta, ja koulussa opiskellaan musiikin teoriaa, musiikin historiaa ja kerran viikossa on käytännön musiikkia yhdessä eli soitetaan ja lauletaan yhdessä. Tietenkin musiikkipainotteisessa opiskellaan myös normaaleja aineita. Kahdesti viikossa minulla on koulua myös iltapäivisin, ja tämän vuoksi minun ei tarvitse käydä koulussa lauantaisin. Yleensä koulupäivät alkavat kahdeksalta ja loppuvat yhden kahden aikaan; kouluissa ei tarjota lounasta kuten Suomessa, joten lounas syödään vasta koulun jälkeen. Italiassa nuoret tekevät paljon kotiläksyjä, riippuen toki myös koulusta, mutta usein monia tunteja koulun jälkeen.vaikka suomalaisten vaihtareiden tuleekin tehdä käytännössä vuosi enemmän koulua, eli minulle Italiassa tehty vuosi ei vaikuta kouluun Suomessa, myös meiltä vaaditaan ainakin kohtalaista koulumenestystä, ja pitää vähintään tehdä parhaansa. Nykyään voisin sanoa elämäni olevan ainakin kohtalaisen normaalia. Olen sanonut, että vaihtarin elämä ei tule ikinä olemaan normaalia - siihen kuuluu liikaa jatkuvaa liikettä, varsinkin jos pitää vaihtaa perheitä, epävarmuutta ja uusia tilanteita, vieläkin. Mutta ehkä tämä tekeekin juuri kokemuksesta paremman: se ei tule olemaan ikinä samanlaista kuin elämä Suomessa. Vaikeaa siitä tekee sen, että kun lopulta elämä alkaa muuttua selkeäksi, tajuaa, että kaipaa normaalia elämää, sitä elämää Suomessa, jota varsinkin aluksi oli ikävä, aina vain vähemmän. Ja tässä vaiheessa huomaa, että kotiin paluu häämöttää vain muutamien viikkojen päässä. En sano, ettenkö tuntisi iloa kotiin paluusta. Siitä, että näkee taas perheen, ystävät, ne tutut kotikylän maisemat. Siitä, että voi taas syödä päivittäin ruisleipää ja pääsee nukkumaan omassa sängyssä. Mutta tämä ei tarkoita, etten olisi surullinen, koska minun tulee jättää Aosta. Toinen kotini. Kaikki tärkeimmät ihmiset minulle. Kieli, joka alkaa tuntua jo niin luonnolliselta. Ja aina kun ajattelen kotiin paluuta, voin pahoin. Olen oppinut rakastamaan Aostaa. Pientä kaupunkia, jota ympäröivät monet pienet alppikylät ja tietenkin itse Alpit. Historiaa ja keisari Augustuksen aikaisia rakennuksia. Pientä jokea, joka virtaa kaupungin läpi. Aosta on toinen koti. Osaan ulkoa keskustan, ne kadut, joita pitkin kuljen melkein päivittäin. Suurimmaksi osaksi ne pienet tiet, jotka oikovat suurien katujen lomassa. Tunnen kaupungin rytmin, tiedän, mitä kautta kannattaa mennä, jos haluaa lähteä Sveitsiin tai Mont Blancille. Tiedän, että tiistai ja lauantai ovat markkinapäiviä ja keväällä koko laaksossa puhaltaa tuuli, lähes päivittäin, voimakkaasti. Osaan sanoa, mistä saa parasta jäätelöä, gelatoa, tai mistä ei saa hyvää pizzaa. Aosta on toinen kotini, jo nyt, ja tulee aina olemaan. Vuoden aikana olen päässyt myös näkemään hieman Italiaa. Rotarit ovat järjestäneet muutamia retkiä eri puolelle Italiaa, ja olen käynyt Emilia- Romagnassa ja Cremonan kaupungissa. Jo lokakuussa pääsin yllätyksekseni Sisiliaan viikoksi koulun kanssa ja nautin reissusta paljon. Sisiliasta tulikin yksi lempipaikoistani, maisemiensa, ihmistensä ja herkullisen ruokansa ansiosta. Koulun kanssa olen päässyt myös Firenzeen, sillä menimme Scandicciin, Firenzen lähellä sijaitsevaan kaupunkiin osallistumaan eräänlaiseen musiikkikilpailuun, jonka jälkeen onneksemme pääsimme myös tutustumaan hieman kauniiseen Firenzeen. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut nähdä useita uusia asioita. Italian jokainen osa on erilainen, jokaiselta alueelta löytyy omat erikoisuudet, ruuat ja uusia maisemia, ja aina oppii jotain. Edessä on vielä Rotaryn järjestämä Eurotour, eli kaikkien halukkaiden vaihtarien tekemä kierros ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Pariisissa, Saksan Monacossa ja Wienissä. Tour kestää kaksi viikkoa, ja se tehdään bussilla matkustaen paikasta toiseen. Italiasta itsestään ei ole tullut vain lempimaani, vaan toinen kotini. Rakastin Italiaa jo ennen kuin tulin tänne. Sen historiaa, kauneutta ja kieltä. Ruokakulttuuria, avoimia ihmisiä ja sen monipuolisuutta. Mutta vuoteni aikana, olen oppinut oikeasti ymmärtämään tätä kaunista maata. Sen kaunista kieltä, ja tuntemaan paremmin eri alueiden eroja. Italiassa syö aina hyvin; jokaisella alueella on jotain omaa, myös sen keittiössä, esimerkiksi Aostan yksi erikoisuuksista on Fontina, Laakson oma juusto. Olin myös oppinut, että eivät kaikki asiat ole kuten luulemme. Ihmiset Aostassa eivät ole niin avoimia, kuin ajatellaan. Nuoret opiskelevat paljon enemmän kuin luulisi, ja heiltä vaaditaan usein paljon enemmän kuin nuorilta Suomessa. Ennen kaikkea kaipaan omaa vapautta ja vastuuta, jonka omaan Suomessa. Se tiedetään yleisesti, että Suomessa nuoret ottavat paljon vastuuta itsestään, mutta sen tarkoitusta ei oikeasti ymmärrä, ennen kuin sen itse kokee omakohtaisesti. Mutta, siitäkin huolimatta, rakastan asua Italiassa. Aina ei ole ollut helppoa, mutta kaikesta on selvitty tähän asti. Rakastan sitä, että päivittäin syödään yhdessä, että päivittäin ainakin tärkeille ihmiselle annetaan poskipusut tervehdykseksi. Italialainen kulttuuri on osa minua, nyt ja aina. Nyt, kahdeksan kuukauden jälkeen, minulta aletaan kysyä: Minkälainen vuosi sinulla on ollut? tai Miltä tuntuu palata kotiin? tai Onko ollut sen arvoista?. On vaikeaa tiivistää yhtä vuotta kahteen tai kolmeen sanaan. Varsinkaan, kun se vuosi on ollut täynnä uusia asioita, täynnä uusia kokemuksia. Vuoteni on ollut käytännössä todella mahtava. Se on ollut - ja tulee vieläkin olemaan - unohtumaton kokemus. Olen kasvanut ihmisenä, ja ennen kaikkea näen maailman ja ihmiset niin eri tavalla kuin ennen. Uskallan olla enemmän oma itseni - uskallan olla rehellinen myös itselleni siitä, kuka olen, ja hyväksyn itseni paremmin, niin hyvät kuin huonotkin puolet. Vuoteni aikana olen saanut todellakin kokea mahtavia asioita, ja usein sanotaan, että vaihto-oppilasvuosi ei ole vuosi elämästä - se on elämä vuodessa. Uudet asiat, ensimmäiset kuukaudet, ovat kuin uusi elämä, ja kaikki on uuden opettelua ja tekemistä. Vähitellen sitä pääsee mukaan uuteen kulttuuriin, saa ystäviä ja sopeutuu, ennen kaikkea oppii kielen. Kielen oppiminen todellakin on tärkeä osa vuotta, ja sen huomaa, että asiat helpottuvat huomattavasti, kun se alkaa sujua. Itsellä italian oppimiseen meni aikaa - tiesin, että kielen oppiminen ei ole mahdotonta, mutta välillä se tuntui siltä. Kuitenkin, joulun jälkeen olen selviytynyt eteenpäin melkein pelkällä italialla, aluksi hieman heikosti, ja nykyään kieli on jo mukavasti hallussa. Kun alkaa olla vuoden loppupuolella. Se tuntuu uskomattomalta. Se, että koko vuosi, kaikki ne kuukaudet ovat menneet niin nopeasti, ja tuntuu, että vasta hetki sitten olin kotona Suomessa, omassa sängyssä. Eikä voi olla ajattelematta, mikä ihme on, että on todellakin selvinnyt tänne asti. Etten pakannut laukkuja kahden kuukauden jälkeen ja lähtenyt kotiin. Vaikka välillä olisin halunnut. Ja samalla tuntuu, että on tuntenut tämän paikan aina, koska se ei ole enää mikään random paikka jossain päin maailmaa. Se on toinen koti. Ennen kaikkea, tuntee surua siitä, että pian pitää jättää kaikki ja lähteä kotiin, vaikka jossain määrin on jo kotona. Ja tuntee iloa siitä, että pääsee jälleen kotiin, sillä koti on myös siellä, missä se on aina ollut. Ja niin loppujen lopuksi se on vain tunteiden sekamelska, sillä palataksesi tärkeiden ihmisten luo, tulee jättää sinulle tärkeät ihmiset. Mutta viimeiseen kysymykseen on onneksi paljon helpompi vastata. Vaikka aina silloin tällöin on vaikeaa, ja käy mielessä, miksi ikinä lähdin mukaan koko hommaan, niin jaksaa aina muistaa, että lopussa kiitos seisoo. Se, että on saavuttanut kaiken, mitä oikeasti toivoi, ja paljon enemmän. Kyllä. Se todellakin on sen arvosta.
sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 23.5.2015 PYHÄJOEN JA ESPANJAN KIRJOSTOJEN VALOKUVAKILPAILU Pyhäjoen kirjaston ja Espanjan Madridin alueen maalaiskirjastojen yhteisen valokuvauskilpailun ensimmäinen vaihe on ratkennut. Suomen osakilpailun aikuisten sarjaan tuli kymmenkunta kuvaa. Lasten ja nuorten sarjat eivät tällä kertaa kiinnostaneet kuvaajia. Aikuisten sarjan voitti merijärvinen Maaria Saukko kuvalla, joka esittää 5-vuotiasta Jalmaria pärekorissa lukemassa. Toiseksi tuli raahelainen Virva Lind. Kolmannen sijan jakoivat oulaistelainen Jarmo Tyyskä ja raahelainen Rauno Mätäsaho. Kaikki palkitut saivat lahjakortin. Voittajakuva jatkaa loppukilpailuun Espanjaan. Kilpailun teema oli Lukupaikkoja. Missä on mukava lukea ja miksi? Kilpailussa on aikuisten, nuorten ja lasten sarjat. Ensimmäisessä vaiheessa kukin kirjasto valitsi kunkin sarjan voittajakuvan, joka jatkaa kilpailemaan kaikkien kirjastojen kesken. Pyhäjoen sisarkirjasto on Chinchónissa sijaitseva Petra Ramírezin kirjasto, joka kuuluu Madridin kirjastopiiriin. Madridin alueen 25 maalaiskirjastoa järjestävät vuosittain digitaalisen valokuvakilpailun, jossa on tänä vuonna nyt siis mukana myös Pyhäjoki.
Pyhäjoen Kuulumiset 23.5.2015 sivu 5 KUULUTUS PYHÄJOEN KUNNAN ALUEEN YKSITYISTEIDEN KESÄKUNNOSSAPITO AVUSTUSTEN HAKEMINEN Avustusten hakuaika alkaa 25.5.2015 ja päättyy 31.10.2015 PYHÄJOEN KUNTA MYY Tarjousten perusteella Rivitalotontin (AOR 1) keskustan kaava-alueen huippupaikalta SIJAINTI Kortteli 130, tontti 6 OSOITE Pistoolintie 6, 86100 PYHÄJOKI PINTA-ALA 2524 m2 RAK.OIKEUS 631 k-m2 (e=0,25) LÄHTÖHINTA 15.000,00 Pyhäjoen kunnan antaman rakentamisvelvoitteen mukaan tontin rakentaminen on aloitettava 2 vuoden kuluessa kaupanteosta. Kirjalliset tarjoukset 03.06.2015 klo 15.00 mennessä osoitteella Pyhäjoen kunta Kuntatie 1 86100 PYHÄJOKI Kuoreen merkintä: Rivitalotontti Lisätiedot: Veikko Björn, kiinteistöpäällikkö 040 3596052 veikko.bjorn@pyhajoki.fi Tekninen lautakunta tiedottaa yksityisteiden ylläpidon kesäajan kunnossapitoon liittyvien avustusten hakuajan alkamisesta 25.5.2015 Pyhäjoen kunnan Kuulumiset lehdessä teknisen lautakunnan päätöksen 18.5.2015 mukaisesti. Yksityistie avustusten periaate on, PÄÄKIRJANPITÄJÄN että yksityistiehoitokunnat VIRAN maksavat itse 100 % kesäkunnossapidosta 1.8.2015 ja kunta antaa alkaen esitettyä, maksettua laskua vastaan avustusta 50 %. Pyhäjoen kunta julistaa haettavaksi Pääkirjanpitäjä toimii kunnan hallinto- ja talousp tehtäviin kuuluvat peruskirjanpito ja tilinpäätök talousarvion laadintaan osallistuminen sekä mu yleishallinnon tehtävät. Käytössämme on Pro Ec Yksityisteiden kesäkunnossapito avustusta hakevien tiekunnallisten / talokohtaisten yksityisteiden pitää olla teknisen lautakunnan hyväksymillä yksityistielistoilla mukana (yksityistielistat hyväksytty teknisessä lautakunnassa 1.1.2015 14) ennenkuin kunnan avustusta pystyy saamaan. Uusia yksityisteitä otetaan teknisen lautakunnan yksityistielistoille mukaan vain, jos ne täyttävät teknisen lautakunnan Status kirjanpito-ohjelma. asettamat ehdot: yksityistie johtaa pysyvälle, ympärivuotisessä asumisen käytössä olevalle asunnolle, yksityistien järjestäytyminen ja yksiköinti on tehty ja dokumentit esitetään tekniselle lautakunnalle. Kunta ei anna avustusta metsäautoteille, eikä kesämökkiteille. Edellytämme soveltuvaa kaupallista laskentatoim lutusta (merkonomi, tradenomi tai vastaava). Ar vahvaa työotetta, huolellisuutta, täsmällisyyttä j aloitteisuutta. Tervetuloa mukavaan työyhteisöömme. Tiehoitokuntia ja talokohtaisten yksityisteiden omistajia pyydetään keräämään kaikki maksetut kuitit yhteen kesäkunnossapito avustukseen, joka jätetään yhdellä kerralla samaan yksityistiehen kohdistuvana tekniselle osastolle 31.10.2015 mennessä. Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräy Tekninen lautakunta noudattaa Pyhäjoen mukaan. kunnan hyväksyttyä tiedotusohjetta, jossa on julkinen kuulutus Kuulumiset lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internet sivuilla. Tekninen lautakunta ei tiedota kesäkunnossapito avustuksista erikseen yksityisteiden omistajille tai tiehoitokunnille, todistus terveydentilasta. vaan tiekuntien tulee noudattaa teknisen lautakunnan yleisten kuulutusten mukaisia ohjeita hakemisen määräajoista ja määräaikojen päättymisestä ym kriteereistä. Virassa sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa vastaanottamista pyydetään esittämään hyväksy Kirjalliset hakemukset opinto- ja työtodistuksine taa Pyhäjoen kunnantalolle 13.5.2015 klo 15.00 osoitteella Pyhäjoen kunta, Kunnanhallitus, PL 6 Yksityisteiden kesäkunnossapito avustukset on jätettävä Pyhäjoen JOKI. kunnantalon tekniselle osastolle 31.10.2015 mennessä, sen jälkeen jätettäviä avustuksia ei enää makseta. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Matti Soronen, p Lisätietoja asiasta antaa kiinteistöpäällikkö Veikko Björn puh 040 359 6052. Kunnanhallitus Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland +358 40 359 6000 kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi 18.5.2015 Tekninen lautakunta Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland +358 40 359 6000 kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi
sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 23.5.2015 Tervetuloa Jarkko Impolan lakkiaisiin metsästysmajalle Yppäriin alkaen klo 15 30.5.2015 Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 30.5. kello 15 alkaen. Reetta Kangas Tervetuloa juhlimaan kanssani kotiimme Hyytämäntielle la 30.5. klo 15 alkaen tai su 31.5. klo 14 alkaen! Leena Lindelä Tervetuloa juhlistamaan tyttäremme Terhin valkolakkia lauantaina 30.5 klo 14 jälkeen Simunankankaantielle. Terveisin Mirja ja Ismo Tervetuloa lakkiaisiini lauantaina 30.5. klo 15 alkaen. Eve Leppälä Tervetuloa juhlimaan lakkiaisiani kotiimme lauantaina 30.5 klo 15 alkaen! Johanna Hirvikoski Tervetuloa juhlimaan Eemelin valkolakkia lauantaina 30.5 klo 15 alkaen Liisa-mummun puolelle (Vuotinperäntie 38). Paula ja Janne Anttila Tervetuloa poikamme Samin ylioppilasjuhlaan lauantaina 30.5.2015 klo 15 alkaen. Margit ja Kalevi Brusin Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 30.5. klo 15 alkaen. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiinsa Tervetuloa juhlimaan kanssani valkolakkia la 30.5.2015 klo 15 alkaen Pormannintie 13. Taru Kylmälä Tervetuloa yo-juhliini Harjutielle lauantaina 30.05.2015 klo 15:00 alkaen. Janne Keskitalo Jonna Haapakangas Tervetuloa juhlistamaan valkolakkiani lauantaina 30.5. klo 14 alkaen. Henna Pihlajamaa Tervetuloa poikamme Omarin ylioppilasjuhlaan 30.5 klo14 alkaen. Anna-Mari ja Abed Sarpola TERVETULOA! Wanhan Yppärin koulun kirpputorille Lauantaina 23.5 klo 9-11 Myynnissä vanhoja kuvatauluja, oppikirjoja, kaunokirjallisuutta ym. Tavarat myydään siinä kunnossa, kun ne ovat myyntihetkellä. Niillä ei ole kuntotakuuta eikä palautusoikeutta. Tule hakemaan muistosi koulusta! Yppärin koulun henkilökunta ja oppilaat
Seurakunta tiedottaa Kuollut: Irja Annikki Pisilä e Vaarala Pohjankylältä 84 v 8 kk 11 pv Kastettu: Niko Eetu Oliver Hourula, Venla Anneli Grekula Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 24.5. klo 10. Kirkkokuoro. Omaishoitajat ja hoidettavat Yppärin metsästysmajalla ma 25.5. klo 13. Kirkkoherranvirasto suljettu ke 27.5. Toukosiunaus Etelänkylässä, Ilkka Tuuttilalla, Jokipuojintie 36, to 28.5. klo 12. Koululaisjumalanpalvelus kirkossa pe 29.5. klo 12. Jumalanpalvelus kirkossa su 31.5. klo 10. Lähetyskahvila jp:n jälkeen Sarpatissa. Sururyhmä ma 1.6. klo 18. Lisätiedot Mirja p. 050-4929250. Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 7.6. klo 10. Saarna Esko Leinonen. Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa sunnuntaina 24.5. klo 10. Kirkkokuoro. Toukosiunaus Etelänkylällä Ilkka Tuuttilan tilalla to 28.5 klo. 12. Järj. MTK-Pyhäjoki ja Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Elias Hirvikoski Jeremia Toppari TULOSSA: -Näkövammaisten kerho seurakuntatalolla ma 8.6. klo 12. Kalajokiset vierailee. Ruokailu, kahvit, ohjelmahetki, arvontaa. Ruokamaksu 6. Ilmoittautuminen 3.6. mennessä Mirjalle p. 0504929250. Varhaisnuorisotyö: -Tekstaritupu tekstiviestipalvelu 5-6 luokkalaisille päivystää koulupäivinä numerossa 044-7118638. Palveluun voi lähettää nimettömiä viestejä mieltä painavissa asioissa tai vain juttukaverin puuttuessa. Nuorisotyö: - Sählykerho yläasteikäisille monitoimitalolla tiistaisin klo 16.20-17.30 (Jesse ja Viljami) - Kasvuryhmä rippikoulun käyneille nuorille Sarpatissa torstaisin klo 18. - Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla torstaisin klo 19-21. Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 /kpl. RY: Raamattuluokka la 23.5. klo 19.30 Timo Impolalla Kevätjuhla su 24.5. klo 16 ry:llä, Jouko Piilola Kirkkoherranvirasto p. 08-433119. Avoinna ma 8-12, ti 12-16, ke 11-14. Kirkkoherranvirasto suljettu ke 27.5, avoinna kesä elokuussa keskiviikkoisin klo 10-13. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Fax (08) 4390 282 Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Pyhäjoen Kuulumiset 23.5.2015 sivu 7 Järjestöt toimivat Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry.: Lippukunnan viikottainen partiotoiminta siirtyy kesätauolle, toiminta jatkuu koulujen alkaessa. Kevätsiivouksen aika, lippukunnan romunkeräyslava on toukokuun ajan vanhan tenniskentän paikalla. Romulavalle vain vienti, lavalle romua vienyt haluaa tukea lpk.n toimintaa, eikä halua että romuja haetaan enää muiden käyttöön. Pirttikosken maaseutunaiset: Kesäretki Kuopioon la-su 13-14.6.2015. Lähtö Pirttikosken koululta klo 6.00. Saavumme n.klo 10 Kuopion torille, jossa Kuopio tanssii ja soi -ohjelmaa sekä Pikku-Pietarin torikujalle tutustuminen. Sen jälkeen ostoksille ja syömään kauppakeskus Matkukseen. Illalla/iltapäivällä sisävesiristeily Kuopion vesillä. Majoittuminen kylpylä-hotelli Kunnonpaikassa. Matkan hinta 134e, lapset 4-12v 104e. Hinta jäsenille 70e/50e. Ilmoittautumiset 31.5 mennessä Railille p. 040 750 64 21. TERVETULOA MU- KAAN MYÖS MUUTKIN KUIN JÄSENET`! Pirttikosken Iltavilli perjantaina 5.6. klo 20 alkaen. Pirttikosken koulu, os. Pirttikoskentie 585. Peräkärrykirppis, perennojen vaihtoa, arvontaa, laulua, leikkiä ja iltajumppaa. Kesäyön lenkki alkaa klo 23. 2 eripituista matkaa: Pyyntien lenkki n. 4 km ja Hellaamäen lenkki n. 11 km. Lähde matkaan juoksemalla, pyörällä tai kävellen. Maaliin saapuville juomaa ja yöpalaa. Lisätietoja: facebook.com/pirttikoskenkylayhdistys tai Asta Nuorala 040 033 0432 Pyhäjoen omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen keväinen tapahtuma Yppärin Seuraava lehti (22) ilmestyy >> lauantaina 30.5.2015 Aineisto toimitettava >> tiistaina 26.5.2015 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko n:1810 - kpl >> vko n:1810 - kpl metsästysmajalla maanantaina 25.5 klo 13.Yhteislähtö entisen Shellin pihasta klo 12.30. Siellä järjestyy kaikille kyyditys. Tervetuloa kaikki omaishoitajat ja hoidettavat. Myös uudet erittäin tervetulleita. Pyhäjoen SILMU: Kevätkauden päättäjäiset pidetään Yppärin Metsästysmajalla maanantaina (huom. päivä) 25.5 klo 18.00. Kimppakyyti entisen Shellin pihalta klo 17.30. Luvassa seurustelua, makkaranpaistoa, kahvittelua ja arpajaiset! Tervetuloa! Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pyhäjoen kerho Toivon päivä tilaisuus K-Market Eväskontin eteisessä torstaina 4.6 kello 10-18. Paikalla syöpäyhdistyksen keräyslipas, ruokakori arpoja yms. Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry: Kevään viimeinen kuulon lähipalvelu Pyhäjoen Jokikartanossa tiistaina 26.5 klo 15-16 kahvitarjoilun merkeissä. Saatavana paristoja, pullaa pikkuleipiä ym.kahvin / mehun kera. Tervetuloa! MTK-Pyhäjoki ja Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys. Toukosiunaus.Etelänkylällä Ilkka Tuuttilan tilalla to 28.5 klo. 12. Yppärin maa- ja kotitalousnaiset ry:n järjestöpalstalle 23.5. ja 30.5. : Yppärin maa- ja kotitalousnaiset ry: Ruokaa tulistellenkurssi Yppärin metsästysmajalla 5.6. klo 18. Valmistetaan ruokaa nuotiolla ruokaneuvojan johdolla. Kurssi on jäsenille ilmainen, muille 5. Ilmoittautumiset Jennalle soittamalla tai tekstiviestillä 31.5. mennessä p. 044 05 377 45. Muistakaa seurata myös blogia! ypparinnaiset.blogspot.fi Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 23.5.2015