Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma Imatran seurakunta
SISÄLLYS JOHDANTO 1 VARHAISKASVATUS IMATRAN SEURAKUNNASSA 1.1 Visio 1.2 Perustehtävä 1.3 Arvot 1.4 Toimintamuodot 1.5 Henkilöstö 2 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN 3 VISIO KIRKON VARHAISKASVATUKSESTA 3.1 Lapsi on osallinen 3.2 Osallisuudella ja kokonaisvaltaisuudella ehyt käsitys uskosta ja elämästä 3.3 Vision toteutuminen 4 KIRKON VARHAISKASVATUKSEN PAINOTUKSET 4.1 Varhaiskasvatuksen vahvistaminen osana kirkon perustehtävää ja julkisuuskuvaa 4.2 Kasteeseen liittyvän yhteydenpidon kehittäminen 4.3 Lapsen hengellisyyden tukeminen 4.4 Kokonaisvaltaisen ja osallistavan kasvatuksen painottaminen 4.5 Lapsen oikeuksien toteutuminen kirkossa 4.6 Perhelähtöisen ja diakonisen työotteen vahvistaminen 4.7 Kirkon varhaiskasvatustoiminta kiinnostavana työtehtävänä 4.8 Vuorovaikutuksen lisääminen kirkon varhaiskasvatuksesta 5 TOIMINTAMUOTOIHIN JA SISÄLTÖIHIN LIITTYVÄT KEHITTÄMISTAVOITTEET 5.1 Kasteen jälkeen säännöllistä yhteydenpitoa 5.2 Kumppanuutta perheiden kanssa 5.3 Perhekerhoon uudenlaisten toteutustapojen tukemista 5.4 Päiväkerhoon kokonaisvaltaista kasvatusajattelua 5.5 Pyhäkoulu johdattaa pyhän äärelle 5.6 Yhteistyötä koululaisten aamu- ja iltatoimintaan 5.7 Yhteyksien vahvistamista yhteiskunnan varhaiskasvatukseen 5.8 Jumalanpalveluskasvatus punaiseksi langaksi 5.9 Musiikin rikkaus kirkon varhaiskasvatuksessa 5.10 Taide ja ilmaisu avaavat, mitä sanat eivät tavoita 5.11 Ympäristökasvatus on osa kaikkea toimintaa 6 LOPPURUKOUS LÄHTEET
JOHDANTO Lapsena oleminen on tärkeämpää kuin se, mitä lapsesta joskus tulee. Lapsena oleminen on jatkuvaa kasvua ja elämän ihmeellisyyden ihmettelyä. Lapsuus ja koko ihmiselämä on kuin suuri seikkailu tai leikki, jonka kulkua emme aina pysty ennakoimaan. Siksi turvallisen matkanteon apuna on hyvä olla mukana suunnitelma ja kumppaneita. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma ja kehittämisen asiakirja on yksi sellainen. (Lapsi on osallinen 2008) Kirkon varhaiskasvatuksen kokonaisuutta ja työn sisältöjä koskevat linjaukset julkistettiin 3.3.2008 Lapsi on osallinen kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirjassa. Samalla haastettiin kaikkia seurakuntia laatimaan omat kehittämissuunnitelmansa tukemaan paikallisista tarpeista nousevaa kirkon varhaiskasvatustyötä. Kädessäsi on nyt Imatran seurakunnan paikallinen kehittämissuunnitelma. Löydät tästä vihkosesta ne konkreettiset asiat, joiden avulla pyrimme tekemään seurakunnastamme paikan jossa sinun, minun ja meidän on hyvä sekä turvallinen olla. Paikallinen Vake näyttää suuntaviivat kaikelle sille työlle, jota eri työntekijäryhmät tekevät lasten ja perheiden parissa. Vuosittain päivitettävän suunnitelman löydät jokaisesta kerhopaikastamme ja www-sivuiltamme. Lämpimät kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille!
1 VARHAISKASVATUS IMATRAN SEURAKUNNASSA 1.1 Visio Imatran seurakunnan varhaiskasvatuksen visiona on elää arkipäivän kristillisyyttä todeksi yhdessä perheiden kanssa, toinen toistaan tukien. 1.2 Perustehtävä Imatran seurakunnan varhaiskasvatuksen perustehtävänä on lapsiperheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen sekä kristillisten arvojen ja lapsen osallisuuden esillä pitäminen arjessa ja juhlassa. 1.3 Arvot Vuoteen 2015 Suomen evankelisluterilaisen kirkon strategia on Meidän kirkko - osallisuuden yhteisö. Meidän kirkon arvoina ovat Pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Nämä tärkeät arvot ovat Imatran seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetyön perusta. 1.4 Toimintamuodot Imatran seurakunnan varhaiskasvatuksen toimintamuodot ovat: - päiväkerhot 3-vuotiaille ja 4-5-vuotiaille - erilaiset perhekerhot; perhekerhojen vauvaryhmät, perhekahvilatoiminta, avoin iltakerho kaikenikäisille ja avoimet perhekerhot - musiikillinen iltaperhekerho, vauvamuskari ja leikki-ikäisten muskari - erilaiset perhekirkot ja perhemessut - tapahtumat ja leiripäivät eri kohderyhmille; isovanhemmat ja lapset, kummit ja lapset, äitien illat, isien ja ukkien tapahtumat - yhteistyö varhaiskasvatuksen tahojen ja kanssa; kirkkohetket ja iltapäiväkerholaisten retket, kutsut yhteisiin kirkkotapahtumiin sekä viranomaisyhteistyö - vapaaehtoisvoimin pidettävät sunnuntaipyhäkoulut - rotinakäynnit vauvaperheiden luona
1.5 Henkilöstö Imatran seurakunnan varhaiskasvatuksessa toimii tällä hetkellä 12 lastenohjaajaa Frosti-Nenonen Sirpa Harjunpää Kirsi Huotilainen Jaana Juuti Marja Kemiläinen Heljä Laaksonen Heli Parvinen Sanna Peltonen Helena Penttinen Minna Rita-Kärkkäinen Anne Turkia Jenni (työlomalla), sijaisena Erica Silander Töllinen Liisa Lapsityön työalajohtajana Tiippana Pirjo
2 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN Imatran seurakunnan paikallisen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman työstäminen aloitettiin keväällä 2010. Työskentely tapahtui erikokoisissa ryhmissä ja pohdinnan tulokset koottiin yhteisesti lapsityön tiimissä. Tärkeänä nähtiin, että työn sisältöjä kehitetään osallistuttaen työskentelyyn kaikki sen hetkiset lapsityön työntekijät sekä mahdollisuuksien mukaan edustajat seurakunnan muista työntekijäryhmistä. Lisäksi halusimme kehittämissuunnitelmaan näkymään myös perheiden ja lapsen näkökulman. Kehittämissuunnitelman tekemiseen ovat osallistuneet: lapsityönohjaaja Anna Potaseff (31.12.2010 saakka) lapsityön työalajohtaja Pirjo Tiippana vastaava lastenohjaaja Sirpa Frosti-Nenonen vastaava lastenohjaaja Katri Pusa (31.5.2011 saakka) lasten- ja nuorten erityisohjaaja, lastenohjaaja Anne Rita-Kärkkäinen lastenohjaaja Marja Juuti lastenohjaaja Liisa Töllinen lastenohjaaja Heli Laaksonen lastenohjaaja Heljä Kemiläinen lastenohjaaja Kirsi Harjunpää lastenohjaaja Minna Penttinen lastenohjaaja Jenni Turkia lastenohjaaja Helena Peltonen lastenohjaaja Jaana Huotilainen lastenohjaaja Erica Silander (31.5.2011 saakka) lastenohjaaja Eija Saarinen (31.5.2011 saakka) lastenohjaaja Sari Tapanen (31.5.2011 saakka) Imatran seurakunnan varhaiskasvatuksen painotuksia ovat pohtineet yhdessä lapsityön työntekijöiden kanssa: kirkkoherra Arto Marttinen pastorit Ritva Tamminen, Timo Kälviäinen, Juhani Pellinen Eero Jaakkola ja John Bäckström kanttori Heini Vesterinen tiedottaja Seija Huipero henkilöstösihteeri Sirpa Kauppinen vastaava diakonian viranhaltija Ritva Hirvonen. Lisäksi lähteenä on käytetty lasten vanhempien haastatteluja ja kyselyjä. Kehittämissuunnitelma tulee olemaan lapsityön työntekijöiden, lasten ja perheiden sekä muiden työntekijäryhmien jatkuvassa käytössä. Sen avulla suuntaamme varhaiskasvatustyötämme tulevaisuudessa, asetamme tavoitteita ja arvioimme niiden toteutumista. Kehittämissuunnitelman päivitys tapahtuu vuosittain. Imatralla 13.10.2011 Pirjo Tiippana, lapsityön työalajohtaja
3 VISIO KIRKON VARHAISKASVATUKSESTA 3.1 Lapsi on osallinen Kirkon varhaiskasvatuksen visio on: Lapsi on osallinen Lapsi on seurakunnassa kallisarvoinen aarre, joka herkkyydellään avaa uskon salaisuutta eriikäisille seurakuntalaisille. Lapsi elää uskoaan hänelle luontaisesti liikkuen, leikkien, tutkien ja iloiten. Seurakuntaelämässä ollaan rohkeita ja joustavia toimimaan lapsilähtöisesti ja aikuisjohtoisesti. Lapsi ja hänen perheensä osallistuvat jumalanpalveluselämään ja seurakunnan toimintaan heille luontaisella tavalla. Kristillisyys tulee luontevasti esiin lapsen kodissa. Varhaiskasvatusympäristössään lapsi saa elämäänsä arvoja, jotka kannattelevat hänen elämäänsä nyt ja koko elämänkaaren ajan. Kirkon varhaiskasvatusta pidetään laadukkaana ja sen työntekijät ovat työssään motivoituneita, arvostettuja ja sitoutuneita. Seurakunnissa ymmärretään, että vuorovaikutusta lasten ja perheiden kanssa on kehitettävä ja toteutettava eri työntekijäryhmien yhteistyönä. (Lapsi on osallinen 2008, 23) 3.2 Osallisuudella ja kokonaisvaltaisuudella ehyt käsitys uskosta ja elämästä Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja ainutkertainen. Lapsen elämä on arvokasta ja hän on Jumalalle tärkeä. Jumala on myös luvannut olla läsnä lapsen elämässä. Lapsi on Jumalan rakkauden kohde, joka on luotu elämään yhteydessä Luojaansa. Tämä Jumalan rakkaus kutsuu meitä kirkkona, seurakuntana ja yksittäisinä ihmisinä pitämään hyvää huolta lapsista, kasvattamaan lapsia kristillisessä rakkaudessa ja uskossa sekä auttamaan lasta tuntemaan Jumalan läsnäoloa elämässä. (Lapsi on osallinen 2008, 23) 3.3 Vision toteutuminen Vision toteutuminen edellyttää (1) kirkossa uudenlaista ajattelutapaa lapsen osallisuudesta, aktiivisuudesta ja mukanaolosta seurakunnassa. Vision toteutumisen (2) kantavina rakenteina ovat kirkon varhaiskasvatukseen liittyvän varhaispedagogiikan ja teologian vuoropuhelu, kehittäminen, vahvistaminen ja uusintaminen. Tämän lisäksi (3) kirkon varhaiskasvatuksen nykyisiä toimintamuotoja ja rakenteita on arvioitava, kehitettävä ja laajennettava lasten ja perheiden tarpeita vastaaviksi. Lähtökohtana tässä toiminnassa on kirkon usko ja sen lähtökohdat. (Lapsi on osallinen 2008, 28)
Imatran seurakunnassa pyrimme tulevina vuosina edistämään kirkon varhaiskasvatuksen ja oman visiomme toteutumista. Sitoudumme seurakunnan eri työmuotojen ja seurakuntalaisten väliseen arjen vuoropuheluun. Yhteisen keskustelun ja saadun palautteen pohjalta kehitämme ja vahvistamme työtämme tukemaan lasten ja perheiden arkea. Tulevien vuosien konkreettiset toimenpiteet olemme kirjanneet seuraaviin lukuihin. 4 IMATRAN SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUKSEN PAINOTUKSET 4.1 Varhaiskasvatuksen vahvistaminen osana kirkon perustehtävää ja julkisuukuvaa Tulevaisuuteen katsova kirkko vahvistaa jäsenyyttään tukemalla uskoa, sitouttamalla toimintaan ja kasvattamalla mukaan seurakuntaelämään varhaislapsuudesta lähtien. Kirkon varhaiskasvatuksen kokonaisvaltainen kehittäminen, toteuttaminen ja siitä tiedottaminen on kirkon varhaiskasvatuksen ja kaikkien työntekijäryhmien toimijoiden erityinen tehtävä. (Lapsi on osallinen 2008, 29) Keskeistä meillä: - yhteistyön ylläpitäminen muiden varhaiskasvatuksen tahojen kanssa - myönteisen julkisuuskuvan ylläpitäminen ja edistäminen kaikilla foorumeilla yksittäisestä työntekijästä laajaan julkisuuskuvaan Mitä meillä toteutuu tällä hetkellä: - laaja-alainen ja monipuolinen työ lasten, perheiden, kummien ja isovanhempien kanssa - iltatoimintaa kahtena iltana työssä käyville perheille - kerhopisteitä eri puolilla kaupunkia Kehitämme toimintaamme 2011-2015: - pidämme yllä ja kehitämme edelleen yhteistyötä varhaiskasvatuksen kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vasun ja Vaken limittyminen. - tiedottaja kutsutaan paikalle yhteisiin tapahtumiin tekemään raportteja ja ottamaan kuvia - tiedottaminen lapsityöstä omassa Myö Yhes lehdessä yhä enenevässä määrin - jokaisen työntekijän sitoutuminen myönteisen julkisuukuvan luomiseen ja tiedottamiseen perheisiin ja yhteistyötahoihin päin 4.2 Kasteeseen liittyvän yhteydenpidon kehittäminen Kastaessaan seurakunta sitoutuu tukemaan kastettua lasta, hänen vanhempiaan ja kummejaan kristillisessä kasvatuksessa ja opetuksessa. Kasteen kautta syntyvää yhteyttä perheeseen on syytä vahvistaa yhteistyössä seurakunnan eri työntekijäryhmien ja työalojen välillä (Lapsi on osallinen 2008,30)
Keskeistä meillä: - hyvä tiedottaminen ja yhteys perheeseen lapsen synnyttyä toteutuu - rotinakäynnit ja lapsityöstä tiedottaminen perheisiin vauvan synnyttyä - vauvaperheille suunnattu toiminta Meillä toteutuu tällä hetkellä: - kastekotikäynnit - mahdollisuus lapsityön työntekijän rotinavierailuun perheen niin halutessa - perhekerhojen vauvaryhmät - vauvamuskari - vauvakirkko kutsukirkkona - kummitapahtumat; kirkot, leiripäivät Kehitämme toimintaamme 2011-2015: - syntymäpäiväonnittelukortti tai muu muistaminen myös muille ikäryhmille; 4 v., 5 v. vuoden 2012 alusta - henkilökohtaisia kutsuja esim. Mukulamessuun tietylle ikäryhmälle - kummiutta tukevien tehtäväkorttien vieminen kastekotiin (lapsityö askartelee) - kummitapahtumien ylläpitäminen ja lisääminen resurssien mukaan - perhekerhoissa teemana kummina oleminen 4.3 Lapsen hengellisyyden tukeminen Lapsen ja lapsiperheen sitoutumista vahvistaa lapsen arvostaminen ja lapsen ehdoilla toimiminen seurakunnassa. Tärkeää on ohjata lasta toimimaan uskonnollisesti hänelle itselleen luontaisella tavalla tutkien, leikkien, liikkuen ja ihmetellen sekä huomioida kristillisen kasvatuksen sisällöllinen, menetelmällinen ja vuorovaikutuksellinen jatkuvuus. (Lapsi on osallinen 2008, 31) Keskeistä meillä: - seurakunta tarjoaa lapselle elämyksiä ja virikkeitä kokea omanlaista hengellisyyttä - tuemme perheitä ja annamme tilaa perheiden ja lasten hengelliselle näkemykselle Mitä meillä toteutuu tällä hetkellä: - säännöllinen, lapsilähtöisesti toteutettu viikkotoiminta
- erilaiset lapsilähtöiset tapahtumat; kirkot, leiripäivät ja retket, joissa mahdollistetaan lapsen osallisuus Kehitämme toimintaamme 2011-2015: - kiinnitämme edelleen toiminnassamme huomiota siihen, miten voimme ohjata lasta ja perhettä osallisuuteen ja Pyhän kokemukseen - jatkumon turvaaminen varhaiskasvatuksen ja varhaisnuorisotyön välillä esim. yhteiset tapahtumat - perheen kannustaminen lapsen hengellisen pohdinnan tukemiseen ja lapsen kysymyksiin vastaamiseen (lahjakirja; Lapsen uskon avainsanat) - muiden työalojen työntekijöiden kannustaminen huomioimaan lapsen ja perheen osallisuuden toteutuminen tapahtumissa ja kirkoissa 4.4 Kokonaisvaltaisen ja osallistavan kasvatuksen painottaminen Kirkon kokonaisvaltaisessa kasvatusajattelussa painottuvat eri kasvatussisältöjen nivoutuminen tosiinsa, vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä sekä kasvatuskumppanuus lapsen perheen kanssa. Kokonaisvaltaiseen kasvatusajatteluun liittyy ymmärrys lapsen osallisuudesta. (Lapsi on osallinen 2008, 32) Keskeistä meillä: - perheiden osallisuuden kehittäminen yhä paremmaksi - lapsen hyväksyvä kohtaaminen ja kuunteleminen sellaisena kun hän on ja lastenohjaajien innostuksen säilyminen omaan työhön - lapsen turvallisen arjen toteutuminen Meillä toteutuu tällä hetkellä: - ympäristökasvatus kerhoissa - erilaiset teemat; välittäminen, vastuu, toisen ihmisen huomioiminen ja erilaisuuden kunnioittaminen - ajanmukaiset koulutukset lapsityön työntekijöille - lapsen osallisuus kirkoissa ja tapahtumissa - lapsen aito kohtaaminen ja kuunteleminen - vanhempien ja perheen kohtaaminen
Kehitämme toimintaamme 2011-2015: - annamme perheille mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen esim. perhekirkoissa - kiinnitämme huomiota ryhmäkokoihin; ei liian suuria eikä liian pieniä, niin että vuorovaikutus toteutuu - vanhempien vartit osaksi jokaisen kerhon toimintaa syksystä 2011 lähtien - pidämme yllä teemoja vastuullisuus, välittäminen ja oikeudenmukaisuus - annamme lapselle mahdollisuuden ihmetellä ja kokea lapsuutta turvallisessa, hyväksyvässä ilmapiirissä 4.5 Lapsen oikeuksien toteutuminen kirkossa Kasteeseen perustuen lapsella on oikeus olla aktiivinen seurakunnassaan, tuntea osallisuutta kotiseurakunnastaan sekä saada kristillistä opetusta ja kasvatusta kotona ja seurakunnassa. Lasta ja lapsuutta arvostava kirkko kuulee, näkee ja ottaa lapsen tosissaan huomioon kirkon jäsenenä. (Lapsi on osallinen 2008, 33) Keskeistä meillä: - hyväksyvä ilmapiiri - lapsen ja perheen osallistumisen mahdollisuus ja tukeminen - aikuisella velvollisuus huolehtia oikeuksien toteutumisesta - yhdessä toimiminen ja tutuksi tuleminen pienin askelin Mitä meillä toteutuu tällä hetkellä: - kristillinen opetus ja kasvatus päivä- ja perhekerhoissa - lapsilähtöisesti suunnitellut kirkot ja tapahtumat Kehitämme toimintaamme 2011-2012: - kirkko-/puuhapussit jokaiseen kirkkoon - kiinnitämme edelleen erityistä huomiota kirkkotapahtumien pituuteen, lasten ja perheiden osallistumisen mahdollisuuteen ja tapahtumien selkeään ohjeistukseen - toteutamme kirkkoja, joissa lapsi ja perhe voi kokea Pyhän viidellä aistilla - kuuntelemme perheistä nousevia toiveita - lapsen oikeus tulla ehtoolliselle tai siunattavaksi nostetaan keskusteluun ja toteutetaan sitä pienin askelin
4.6 Perhelähtöisen ja diakonisen työotteen vahvistaminen Perhe osallistuu seurakunnan toimintaan lastensa ehdoilla ja perheiden arkitodellisuutta on kunnioitettava. Seurakunnan on entistä enemmän pyrittävä tukemaan kaikkia perheitä niiden arjessa ja etsittävä tilaisuuksia matalakynnyksiselle kohtaamiselle. (Lapsi on osallinen 2008, 34) Keskeistä meillä: - tukea tarvitsevien perheiden tavoittaminen haasteena, yhteistyön kehittäminen diakonian ja perhetyön muiden toimijoiden kanssa kanssa Mitä meillä toteutuu tällä hetkellä: - yhteistyötä perheiden arjessa selviämisen tukemiseksi mm. ruokakurssit - yhteiset yhteisvastuutapahtumat diakonian kanssa Kehitämme toimintaamme 2011-2012: - yhteistyön kehittäminen ja lisääminen diakoniatyön kanssa; rotinakäynnit, yhteiset perheleiripäivät, tapahtumat, yhteisvastuu - diakoniatyöstä tiedottaminen perheille - yhteisten koulutuspäivien ja luennoitsijoiden hyödyntäminen - sururyhmien kehittäminen; lapsille omat sururyhmät yhteistyössä diakonian kanssa - diakonian asiantuntemusta käytetään lastenohjaajien koulutuksissa, diakoniainfot - diakonisen työotteen vahvistaminen myös varhaiskasvatuksessa 4.7 Kirkon varhaiskasvatustoiminta kiinnostavana työtehtävänä Kirkon varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaa merkityksellisesti motivoitunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Onnistuneen työn lähtökohtia ovat hyvät työolot, työtehtävän selkeys ja työtä vastaava palkka. (Lapsi on osallinen 2008, 35) Keskeistä meillä: - ammattitaitoa kehittävien ja tukevien koulutusten merkitys - hyvä ja aktiivinen yhteistyö Jaakkiman kristillisen opiston kanssa Meillä toteutuu tällä hetkellä: - opiskelija ja koulutusyhteistyö
- lastenohjaajat ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita - selkeä perehdytys ja tehtävänkuva Kehitämme toimintaamme 2011-2012 : - yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden kehittäminen, asettaminen ja seuranta lapsityön sisällä ja muiden työntekijäryhmien kanssa - koko seurakunnan työntekijöiden yhteisiin tilaisuuksiin aktiivinen osallistuminen - edelleen hyvä perehdytys uusille työntekijöille - opiskelijoiden hyvä, lähtötason huomioiva ohjaus ja perehdytys - oman ja toisten työn arvostaminen ja tiedon jakaminen - hiljaisen tiedon siirtymisen varmistaminen - esimiestyöhön panostaminen - omien koulutustarpeiden tiedostaminen ja hakeutuminen omaa ammatillisuutta tukeviin koulutuksiin, sekä osallistuminen yhteisiin koulutuksiin 4.8 Vuorovaikutuksen lisääminen kirkon varhaiskasvatuksessa Kirkon julkisuuskuvan vahvistaminen on mahdollista valtakunnallisissa ja paikallisissa medioissa, kirkon varhaiskasvatuksen omissa materiaaleissa sekä kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskeiseksi nousevat myös ne vuorovaikutustilanteet, jotka tapahtuvat perheen, muiden varhaiskasvatuksen toimijoiden ja seurakunnan työntekijöiden välillä. (Lapsi on osallinen 2008, 36) Keskeistä meillä: - omien www-sivujemme uudistaminen vuoden 2011 aikana informatiivisiksi ja ajan tasalla oleviksi - lapsityön näkyvyys paikallislehdissä - kotien kasvatustyön tukeminen verkon ja kaiken tiedottamisen avulla Mitä meillä toteutuu tällä hetkellä: - oma tiedotuslehti Myö Yhes - toiminnasta tiedottaminen paikallislehdissä - hyvät suhteet ja yhteistyö varhaiskasvatuksen muihin toimijoihin päin Kehitämme toimintaamme 2011-2012: - tiedotuksen tehostaminen myös lehdistöön päin - yhteistyö avoimen varhaiskasvatuksen ja kaupungin yhteisessä projektissa
- verkkokoulutusta lapsityön työntekijöille - linkkejä seurakunnan www-sivuilta vanhemmuutta tukeville sivustoille esim. MLL - lapsityön esitteiden tekeminen tuhdimmaksi - toimintamuotojen esittelyt ja tapahtumainfoa lapsityön tapahtumista uusille www-sivuille 5 IMATRAN SEURAKUNNAN TOIMINTAMUOTOIHIN JA SISÄLTÖIHIN LIITTYVÄT KEHITTÄMISTAVOITTEET 5.1 Kasteen jälkeen säännöllistä yhteydenpitoa Kasteeseen liittyvän yhteistyön kehittämisen päätavoitteet: - Kasteen merkityksen vahvistaminen kirkon toiminnan piirissä - Kummiuden merkityksen korostaminen - Toimintatavan vakiinnuttaminen kasteen yhteydessä tehtävään yhteistyöhön perheen kanssa - Pienten lasten perheitä tukevan ja kokoavan toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen - Kristillisen kotikasvatuksen vahvistaminen (Lapsi on osallinen 2008, 38) Keskeistä kastekumppanuudessa: - säännöllinen yhteydenpito perheeseen kasteen jälkeen - vanhempien tukeminen vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen - Jumala on läsnä arjessa, kristillisyys on luonteva osa elämää - Me kastamme ajatus Kehitämme toimintaamme 2012: - lisäämme syksyn toimintaan lapsiperheiden kauden aloituskirkon - tammikuusta 2012 otamme käyttöön säännölliset yhteydenotot perheisiin, huomioimme lapset jokaisen ikävuoden kohdalla: 1-vuotiaat kutsutaan vauvakirkkoon, 2-vuotiaille kortti, 3-vuotiaille Lasten Raamattu, 4-vuotiaille kortti, 5-vuotiaat kortti, 6-vuotiaat Lapsen Katekismus - papisto ottaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan sähköpostiyhteydenpidon perheisiin - kastekeskusteluissa ja kastetilaisuudessa myös kummien huomioiminen, heidän tehtävänsä korostaminen ja keskusteluun tuominen. Kummi voi olla myös arjessa auttaja. - tuemme vanhemmuutta ja pienten lasten vanhempien jaksamista kuunnellen ja rinnalla kulkien - tuomme vanhemmuuden tärkeyden esiin kohtaamisissa ja keskusteluissa perheiden kanssa
- lapsi- ja perhetyössä tuemme arjessa selviämistä asiantuntijoiden avulla mm. Martat ja Perheasiain neuvottelukeskus. Hyvinvointineuvolan työntekijät vierailevat kerhoissa. - otamme käyttöön uutta perheen rukouselämää tukevaa kirjamateriaalia esim. Kotien Rukouskirja, jonka papit voivat viedä kastetilaisuuteen tai kastekeskusteluun mennessään. Pohdimme yhdessä varhaisnuorisostyön ja nuorisotyön kanssa mitä kirjoja perheet ja lapset saavat seurakunnalta eri elämänvaiheissa, kirjastrategia. - kunnioitamme, arvostamme ja ymmärrämme nykypäivän perheiden arkea ja tuomme sen esiin myös keskusteluissa heidän kanssaan. - Ohjaamme perheitä huomaamaan kristillisyyden arjessaan; kristillisyyttä on omista läheisistä huolehtiminen, ajan ja huolenpidon antaminen toisille ihmisille. 5.2 Kumppanuutta perheiden kanssa Päätavoitteet: - Vanhempien osallisuuden vahvistaminen kasvatustyössä sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. - Lapsen vanhempien ja muiden läheisten tukeminen kristillisessä kasvatuksessa - Matalakynnyksisen vuoropuhelun lisääminen vanhempien kanssa - vuorovaikutuksen ja kumppanuuden lisääminen lapsen vanhempien kanssa (Lapsi on osallinen 2008, 39) Keskeistä: - Läsnä oleva aito kuuleminen ja vuorovaikutus - Hyväksyvä ja tasapuolinen kohtaaminen - Salliva ilmapiiri, avoimuus - Ammatillisuus Kehitämme toimintaamme 2012: - Tiedottamisen kehittäminen - Pyrimme omalta osaltamme luomaan jatkumoa työalojen välille (varhaiskasvatus varhaisnuorisotyö nuorisotyö - aikuistyö) niin, että seurakunta olisi mahdollista kokea omaksi kaikissa elämänvaiheissa - Pyrimme tutustumaan muiden työalojen toimintaan ja työntekijöihin, jotta pystyisimme paremmin tiedottamaan ihmisiä seurakunnan toiminnasta (esim. haastekampanja muille työaloille: A4 verran tietoa oman työalasi toiminnasta seurakunnan työntekijöille)
- Kristillisen kasvatuksen tukeminen: Koteihin päiväkerhoissa laulettujen laulujen sanoja, rukouksia ja muuta tietoa kerhopäivän tapahtumista sekä postituslista-ajatuksen toteuttaminen (ks. luku 5.3) - Mietimme keinoja lasten ja nuorten erityisammattitutkinnon suorittaneen lastenohjaajan ammattiosaamisen hyödyntämiseen lapsiryhmissä - Kiinnitämme erityistä huomiota vanhempien tasapuoliseen kohtaamiseen - Muistutamme itseämme olemaan aidosti läsnä, tuntosarvet pystyssä - Pyrimme olemaan tietoisia perheiden ajankohtaisista elämänkysymyksistä, huolenaiheista ja muista tarpeista (esim. jaksaminen, väsymys, kiire, ajan riittämättömyys, stressi, turvattomuus maailmassa, rauhattomuus, oma rooli vanhempana, parisuhde*) ja vastaamaan niihin toimintamme kautta ja sitä kehittäen. * Seurakuntien Lapsityön Keskuksen ja Lasten Keskuksen vuonna 2010 teettämä kysely lapsiperheiden huolenaiheista 5.3 Perhekerhoon uudenlaisten toteutustapojen tukemista Perhekerhotoiminnan kehittämisen päätavoitteet: - Perhekerhotoiminnan kehittämisen tukeminen (sisällöt ja toteutus) - Perhekerhon kristillisen kasvatuksen tukeminen ja kehittäminen - Kristillisen kotikasvatuksen tukeminen perhekerhotoiminnan kautta - Perhekerhotoiminnan tunnettavuuden edistäminen - Perhekerhoon osallistuvien aikuisten hengellisen tukemisen kehittäminen - Perhekerhotoiminnan kehittäminen erilaisten perheiden tarpeita vastaavaksi esim. eri tavoin toteutetut kerhot (Lapsi on osallinen 2008, 40) Keskeistä perhekerhotoiminnassamme: - lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen tukeminen - vanhemmuuden tukeminen - mahdollisuus vertaistukeen Kehitämme toimintaamme 2012: - Olemme motivoituneita kehittämään perhekerhotyötämme sekä omaa ammatillista osaamistamme. Tässä työssä meitä tukevat Kirkkohallitus, Seurakuntien lapsityön keskus, VAKE, koulutukset, resurssien riittävyys, työkaverit, eletty arki ja juhla, rukous sekä erityisesti lapset ja perheet.
- Kehittämistyötä eivät puolestaan tue resurssien riittämättömyys, kaavoihin kangistuminen, muutosvastarinta ja negatiivinen työilmapiiri - Syksyllä esitämme perhekerholaisille kysymyksen siitä, minkälaisia toiveita ja odotuksia heillä on kristilliseen kasvatukseen liittyen. Keväällä keräämme palautetta. Osallistumme koulutuksiin. - Liitämme ruokarukouksen perhekerhojen ohjelmaan (toteutustavat vaihtelevat erilaisissa perhekerhoissa). Mietimme postituslistan* toteuttamista myös meillä. - Syksystä 2011 lähtien tiedotamme toiminnastamme sekä sähköpostitse että tavallisin viestein. Yhteistyötä neuvolan kanssa tehostetaan. - Huomioimme perhekerhon suunnittelussa ja toteutuksessa niin lapsen kuin aikuisen hengellisen elämän tukemisen. Pyrimme aidosti kohtaamaan, kuuntelemaan, olemaan läsnä ja ihmettelemään yhdessä. - Pyrimme vastaamaan perheiden haasteisiin ja ongelmiin omien resurssien puitteissa. - Otamme huolen puheeksi ja ohjaamme tarvittaessa eteenpäin. - Pyrimme säilyttämään toiminnot entisellä tasolla. Lisäämme uutta jo olemassa olevaan. Otamme huomioon seurakuntalaisten esittämät toiveet mahdollisuuksien mukaan. - Iltaperhekerhossa lisäämme vierailijoita, järjestämme teemailtoja ja vanhempainiltoja. - Toteutamme vanhempainvartteja kaikissa päiväkerhoissa. - Järjestämme iltatempauksia - Kutsumme vierailijoita perhekerhoihin. - Esitämme musiikkityölle ajatuksen perheiden laulukirkkojen toteuttamisesta. - Siirrämme perhekirkkojen ajankohdan klo 10:een. * Postituslista perheille = kristillisen kasvatuksen tukemista sähköpostitse, lähettämällä postituslistalle liittyneille perheille esim. kerran kuussa ajankohtaista tietoa seurakunnan toiminnasta sekä vinkkejä, askarteluja ja lauluja kirkkovuoden käsittelyyn kotona. 5.4 Päiväkerhoon kokonaisvaltaista kasvatusajattelua Päiväkerhon kehittämisen päätavoitteet: 1. Sitoutuminen VASU-asiakirjan mukaiseen kokonaisvaltaiseen varhaiskasvatusajatteluun 2. Lapsen hengellisen kasvun tukemisen kehittäminen 3. Päiväkerhon toteutus ja muoto lapsen ja perheen uudenlaisia tarpeita vastaavalla tavalla 4. Päiväkerhotoiminnan julkisuuskuvan ja tunnettavuuden kehittäminen 5. Eri käyttäjäryhmille suunnatun tiedottavan materiaalin luominen päiväkerhosta 6. Työntekijöiden perus- ja täydennyskoulutuksen monipuolistaminen (Lapsi on osallinen 2008, 41)
Keskeistä Päiväkerhotoiminnassamme : - Lapsen ja perheen huomioiminen kokonaisvaltaisesti - Tavoitteellinen suunnittelu ja toteutus - Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö - Moniammatillinen yhteistyö Kehitämme toimintaamme 2012: - Hyväksyntä, kiireetön kohtaaminen ja tyhjänpäiväinen oleminen ovat avainsanoja. Tärkeintä on olla läsnä tämän ajatuksen siirtäminen arkeen. - Täsmämainonnan kehittäminen esim. ilmoitustaulut kerhotilojen ulkopuolelle ja ikkunoihin. - Jalkautuminen ihmisten pariin, seurakunnan varhaiskasvatus ja työntekijät tutuiksi ihmisille (tapahtumat, kaupat) - Varhaiskasvatuksen ja varhaisnuorisotyön nivelkohdan huomioiminen vanhemmille tietoa varhaisnuorisotyön toiminnasta ja varhaisnuorisotyöntekijät tutuiksi esim. tapahtumissa, kirkoissa tai vanhempainilloissa - Joustavuus tilanteen ja resurssien mukaan kerhoryhmiä muodostaessa (lapsilähtöisyys ja ammatilliset perustelut) - Oman ammattitaidon suunnitelmallinen ylläpitäminen ja kehittäminen (Varhaiskasvatuksen työntekijät) - Jatkuvuus taataan mahdollisuuksien mukaan (kerhot, ohjaajat) - Ajankäytön huomioiminen (vanhemmille tietoa siitä, mikä on meidän perustehtävä) - Hallintomallin muutokset eivät saisi näkyä työssä (laatu ja kehittämismahdollisuudet) - Pidetään yllä hyvää tasoa - Pieniä kohokohtia arkeen - Haistellaan vanhempien tarvetta keskusteluihin - Vanhempainvartit halukkaille - Tietoisku vanhemmille siitä, mitä päiväkerhossa tehdään - Kerhokirje 5.5 Pyhäkoulu johdattaa Pyhän äärelle Pyhäkoulun kehittämisen päätavoitteet: - Pyhäkoulun vahvistaminen paikkana, jossa lapsi saa tukea ja rakennusaineita omalle uskolleen ja kasvulleen kristittynä ja voi omalla teologisella pohdinnallaan myös rikastuttaa uskonyhteisöä
- Pyhäkoulun kehittäminen paikaksi, jossa lapsi voi toteuttaa yhteisöllistä kristillisyyttä, oppii arvostamaan seurakunnan yhteistä jumalanpalvelusta sekä osallistumaan jumalanpalveluksen viettoon ja toteutukseen - Pyhäkoulun ehtoollisuuskasvatussisältöjen kehittäminen ja lasten, vanhempien ja kummien valmistaminen lasten ehtoollisuusyhteyteen - Pyhäkoulun tunnettavuuden, näkyvyyden ja julkisuuskuvan kehittäminen - Vapaaehtoisten ja moniammatillisen yhteistyön mallien kehittäminen ja vahvistaminen pyhäkoulutyössä - Pyhän ja pyhyyden ymmärryksen lisääminen (Lapsi on osallinen 2008,42) Keskeistä pyhäkoulutoiminnassamme : - Pyhä ja pyhyys arjessa ja juhlassa - Lapsen osallisuus - Yhdessä ihmettely, yhteisöllisyys - Lapsen läsnä oleva, arvostava ja lämmin kohtaaminen Kehitämme toimintaamme 2012 : - Pyhäkoulun opettajien suunnitelmallinen kouluttaminen MAJA - Pyhäkoulunopettajan peruskurssi -kirjan materiaalin avulla - Pyhäkoulun toimintamuotojen kehittäminen seurakuntalaisten tarpeita vastaaviksi - Jaamme pyhäkoululaisille kirkkokortit, joissa on lyhyesti kerrottu lapsen oikeudesta osallistua ehtoolliselle sekä siitä, mikä on jumalanpalvelus ja perhekirkko. 5.6 Yhteistyötä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisen päätavoitteet: - Perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tukeminen ja vahvistaminen seurakunnissa - Ohjaajien kelpoisuuden päivittämisestä tiedottaminen ja kouluttautumisen tukeminen - Turvallisuuskysymyksien ja toiminnan laadun kehittäminen - Yhteistyön vahvistaminen viranomaisten, päättäjien ja muiden aamu- ja iltapäivätoiminnan toimijoiden kanssa - Kristillisen kasvatuksen selventäminen ja sisällöllinen kehittäminen kirkon aamu- ja iltapäivätoiminnassa - Kodin, koulun ja seurakunnan kasvatuksellisen yhteistyön vahvistaminen (Lapsi on osallinen 2008, 43)
Keskeistä: - Imatran seurakunta ei tällä hetkellä järjestä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa - Vierailemme ryhmissä säännöllisesti (kirkkohetket, mentorointi) - Kutsumme keväisin Imatran kaupungin aamu- ja iltapäiväkerholaiset kevätretkelle Kehitämme toimintaamme 2012 : - Pyrimme käymään aamu- ja iltapäiväkerhoissa tasavertaisesti resurssien sallimissa rajoissa - Kehitämme yhteistyötä vähitellen mentoroinnin suuntaan - Kevätretkeä kehitämme vuosittain, saamamme palautteen perusteella. 5.7 Yhteyksien vahvistamista yhteiskunnan varhaiskasvatukseen Päätavoitteet: - Sitoutuminen Vasu-asiakirjan mukaiseen kokonaisvaltaiseen kasvatusajatteluun - Dialogisuuden ja mentoroinnin kehittäminen uskontokasvatuksessa - Varhaiskasvatuksen työntekijöiden täydennyskoulutustarjonnan lisääminen erityisesti uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon liittyen. (Lapsi on osallinen 2008, 38) Keskeistä: - tuokioiden suunnitelmallisuus - yhteistyö perheisiin varhaiskasvatuksen henkilöstön kautta - säännöllinen tiedottaminen - kansainvälisyyskasvatus - päivähoidon osallisuus Kehitämme toimintaamme 2012: - jatkamme päivähoidon mentorointia - osallistumme mahdollisuuksien mukaan päivähoidon vanhempainiltaan tai muuhun tilaisuuteen ja kerromme toiminnastamme - tiedotamme seurakunnan tilaisuuksista - jaamme vinkkejä ja ideoita päivähoidon henkilöstön kanssa - osallistumme päivähoidon tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan - tuemme perhepäivähoitajien arkea ja hengellistä elämää, jaamme ajatuksia työssä jaksamisesta - huomioimme erilaisten ryhmien tarpeet
5.8 Jumalanpalveluskasvatus punaiseksi langaksi Jumalanpalvelus- ja ehtoolliskasvatuksen kehittämisen päätavoitteet kirkon varhaiskasvatuksessa: - Työntekijöiden ja kirkon varhaiskasvatuksen tehtäviin opiskelevien jumalanpalvelusosaamisen, ehtoolliseen liittyvän osaamisen ja oman hengellisen kasvun tukeminen perus- ja täydennyskoulutuksessa, työyhteisöissä ja tiimeissä - Kokonaisvaltainen jumalanpalveluselämään tutustuminen ja jumalanpalveluksen osien selkeä käyttö kirkon varhaiskasvatuksen toiminnoissa - Jumalanpalveluskasvatus, virsikasvatus ja lapsen hengellisen elämän tukeminen osana kaikkea kirkon varhaiskasvatustoimintaa (pyhäkoulu, päiväkerho, perhekerho, aip-toiminta jne.) - Perheiden rohkaisu ehtoolliselle osallistumiselle ja ehtoollisen sisällöstä opettamiseen (Lapsi on osallinen 2008, 44) Keskeistä jumalanpalvelus- ja ehtoolliskasvatuksessa: - eri työntekijäryhmien motivointi toteuttaa lapsilähtöisiä lasten ja perheiden kirkkotapahtumia - Jumalanpalvelus- ja ehtoolliskäytäntöjen opettelu kerhoissa - tilaisuuden pyhyys ei kärsi selkeästä ohjeistuksesta Kehitämme toimintaamme 2012 : - työntekijöiden hengellisyyden tukeminen osaksi toimintaa - kaikki ovat tervetulleita Jeesuksen ystävien aterialle, myös lapset - ehtoollinen myös lasten messuihin esim. Mukulamessuun - Jumalanpalveluselementtejä myös hartauksiin esim. siunaaminen, Isä Meidän rukous - koulutuksia lisää ehtoollisella avustajana toimimiseen - lapsityöhön sitoutunut pappi 5.9 Musiikin rikkaus kirkon varhaiskasvatuksessa Musiikkikasvatuksen kehittämisen päätavoitteet kirkon varhaiskasvatuksessa: - Vahvistetaan työntekijöiden omaa musikaalisuutta - Kehitetään kokonaisvaltaisen musiikillisen ilmaisun työtapoja - Eri-ikäisille sopivien musiikillisten itseilmaisun taitojen löytäminen - Lapsen kristillisen kasvun tukeminen (Lapsi on osallinen 2008, 45)
Keskeistä musiikkikasvatuksessa: - kirkkovuoden sisällön ilmaiseminen musiikin keinoin - rutiinit, turvallisuus - elämykset ja kokemukset - musikaalisuuden vahvistaminen - yhteisöllisyys ja sen kokemukset Kehitämme toimintaamme 2012: - uusia lauluja ja virsiä, opettelu - kanttorin ammattitaidon hyödyntäminen - soittimien monipuolinen käyttö - hiljaisuus; opettelu hiljaisuuteen, kuunteleminen, myös aikuiset perhekerhoissa - lasten rohkaiseminen musiikilliseen ilmaisuun - tunteiden käsittely musiikin avulla ja päinvastoin - erilaisen musiikin käyttäminen - teemat - vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen 5.10 Taide ja ilmaisu avaavat mitä sanat eivät tavoita Taiteeseen ja ilmaisuun liittyvät päätavoitteet kirkon varhaiskasvatuksessa : - Esteettisen ja kauneudentajua tukevan toimintaympäristön luominen ja kehittäminen - Kristillisen symbolimaailman avaaminen lapsen hengellisyyden vaalimiseksi - Symbolikeskeisen lähestymistavan ja menetelmien, mm. kerronnan perinteen, vahvistaminen työntekijöiden osaamisessa - Aisteihin liittyvän pedagogiikan käyttö sakraalitiloihin tutustumisessa ja kaikessa kirkon varhaiskasvatustoiminnassa (Lapsi on osallinen 2008, 46-47) Keskeistä taide- ja ilmaisukasvatuksessa: - mahdollistamme lapsen ja aikuisen kokonaisvaltaisen osallistumisen mahdollisuuden aistien ja motoristen taitojen kautta Kehitämme toimintaamme 2012 : - oma tila ja rauha lapselle
- ohjaajan läsnäolo ja lapsen kuunteleminen - annamme lapselle mahdollisuuden käyttää erilaisia tapoja ilmaista itseään ja motivoimme lasta ja aikuista toimimaan sen mukaan - perheiden osallistuminen ja esiintyminen tapahtumissa esim. perhekirkot - luovuutta tukevan ympäristön rakentaminen - kerhotoiminnan kehittäminen esim. taidepainoitteinen kerho, liikunnallinen kerho - toiveiden huomioiminen 5.11 Ympäristökasvatus on osa kaikkea toimintaa Ympäristökasvatuksen kehittämisen päätavoitteet: - Lisätään lapsen ja perheiden ympäristöön liittyviä kokemuksia elämyksiä ja tietoja kristillisestä näkökulmasta - Laajennetaan lasten ja perheiden osallisuutta, osallistumismahdollisuuksia ja vastuullisuutta elinympäristöstä - Kaikessa varhaiskasvatustoiminnassa painotetaan ympäristöystävällistä ja oikeudenmukaista toteuttamistapaa ja ratkaisuja (Lapsi on osallinen 2008, 47-48) Keskeistä ympäristökasvatuksessamme: - konkreettiset teot ympäristön hyväksi - lasten ohjaaminen vastuullisuuteen ja osallisuuteen luomakunnasta - painotamme kaikessa toiminnassamme ympäristöystävällisyyttä Kehitämme toimintaamme 2012 : - hankintojen pohtiminen; kierrätysmateriaalin käyttö - valot, koneet pois päältä kun eivät ole käytössä - jätteiden lajittelu - käsipyyhepaperin käytön vähentäminen - vaatteiden ja lelujen ym. tarvikkeiden kierrätys kerhoissa ja kerhopisteiden välillä - kartongin, lehtien kierrätys - luonnon hyödyntäminen toimintaympäristönä; Metsämörri -toiminta ja luontokerhot - mallin antaminen, koti ja kerhot - hartaudet ympäristön vaalimiseen liittyen
7 LOPPURUKOUS Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen, Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton Jumala meitä kutsuu suojaan turvaisaan. Jumala meitä kutsuu ja kantaa voimallaan Milloinkaan ei Hän hylkää, lastensa kanssa Hän on. Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton. LV 99
LÄHTEET Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisryhmä. Kirkon varhaiskasvatus ja nuorisotyö. 2008. Lapsi on osallinen - Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja. Oriveden kirjapaino. Suomen evankelisluterilainen kirkko. Meidän kirkko - Osallisuuden yhteisö. http://evl.fi/evlfi.nsf/documents/1a11d6e887462c27c22573fb004f4657?opendocument&lan g=fi. Luettu 5.10.2011. Pyhäkoululehti. 6/2010. Turvattomuus ja huoli ajan riittämisestä painavat lapsiperheitä. Suomen Ev.lut Seurakuntien Lapsityön Keskus. Lasten keskus. Lasten virsikirjan toimituskunta. 1998. Lasten virsi. Suomen Ev.lut Seurakuntien Lapsityön Keskus. Lasten keskus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. 3. painos.