Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 www.yrittajat.fi/hyvinkaa Kravunharju valmistautuu kesään Kuva Hannu Salmi Hyvinkään Yrittäjät ry:n ja Nordean kevätlounas Maanantaina 6.5. klo 12.00 Rantasipi Sveitsissä Lounaspuhujavieraana EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies aiheena Uuden kasvun eväät sekä Nordea Suomen vähittäispankin johtaja Topi Manner. Tilaisuudessa julkaistaan Hyvinkään kaupunkiyhdistyksen nimikilpailun voittaja. Ilmoittautuminen viimeistään 29.4.: toimisto.hy@gmail.com Tervetuloa! Jyri Häkämies Hyvinkään Yrittäjät ry:n tapahtumia 8.6. klo 18.00 HY-kesänavaustapahtuma. Lauluviikot Festivaalin lauluilta Kuustosen lauluja. Ravintola Joutsen, Hämeenkatu 3. 31.7. Asuntomessut Hyvinkäällä, Yrittäjien oma tutustuminen asuntomessuihin. Esitys: Hyvinkään kaupungin liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin viimeistään viikkoa ennen Hyvinkään Yrittäjät ry:n toimistoon: toimisto.hy@gmail.com Jos et vielä ole Hyvinkään Yrittäjät ry:n jäsen, voit liittyä jäseneksi samassa osoitteessa. Tervetuloa tilaisuuksiimme nykyiset ja uudet jäsenet!
Pääkirjoitus Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 2 Tätä kirjoitettaessa valtion hallitus on ponnekkaasti mediassa kertonut tukevansa yrittäjyyttä ja varsinkin kasvuyrittäjyyttä. Hallitus on tunnustanut, että pk-yrittäjät pyörittävät yhteiskuntaa! Työpaikat ja palkat Pienten yritysten merkitys työnantajina on korostunut viime vuosina. Kaksi kolmesta uudesta työpaikasta on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Pienet yritykset ovat lisänneet työvoimaansa 15 vuodessa lähes puolella. Vuosina 2001 2010 pk-yrityksiin on syntynyt 77.426 uutta työpaikkaa, joista 56.583 työpaikkaa alle 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Samaan aikaan suuryrityksistä on poistunut 274 työpaikkaa. Suurin osa uusista yrityksistä on omistajayrittäjäyrityksiä ja pienempi osa työnantajayrityksiä. Yrittäjyys luo työtä. Yrittäjyys luo työtä Kotimaisten yritysten taloustilanteen suhteen ollaan heikoilla jäillä, ja palkankorotuksista tulisi voida sopia yhtiökohtaisesti. Pienen yrityksen suurin riski on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja ylipäätään palkkaaminen. Työntekijän irtisanomissuoja on jo nyt pienelle yritykselle liian iso riski. Tehtävään sopimaton henkilö saattaa vaarantaa pienen yrityksen talouden, sillä palkkaaminen on kallista. Palkkaaminen ja henkilökunnan kehittäminen pitäisi tehdä entistä houkuttelevammaksi. Varsinkin pienissä (98,8 % kaikista) yrityksissä koko henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen, ja taatusti molempien osapuolten tavoite on yhtiön menestyminen taloudellisesti työpaikkojen säilymisen ja myös henkilökunnan palkkakehityksen näkökulmasta! Verot ja osingot Julkisuudessa puhutaan verottomista osingoista. Verottomia osinkoja ei ole. Suomessa yritys maksaa aina yhteisöveron liikevoitostaan, josta osingot kotimaisessa yhtiössä maksetaan. Suomalaisista yrityksistä 93,1 % on alle 10 henkilöä työllistäviä ja näistäkin suurin osa vain yrittäjän ja mahdollisesti yhden ulkopuolisen, ehkä puolison työllistäviä yrityksiä. Viron veromalli, jossa yrityksen tulosta verotetaan vain siltä osin, kun siitä jaetaan osinkoja osakkaille, mahdollistaisi omalta osaltaan yritysten kehittämisen ja uusien työpaikkojen syntymisen. Nyt olemme saaneet hallitukselta uudet verolinjaukset, jotka ovat oikealla tiellä, vaikka valmista ei tullutkaan. Tässä lehdessä toisaalla on KHT-tilintarkastaja Antti Rantalaisen analyysi uudesta linjauksesta. Yrittäjyys on mahdollisuus elää hyvä, kiinnostava ja onnellinen työelämä. Lisäksi yrittämisessä on tulevaisuus: uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Anne Rantalainen Hyvinkään Yrittäjät ry puheenjohtaja Hyvinkään Yrittäjäsanomat Ilmoitushinnat: koko sivun hinta 990 euroa alv 0%, 1/1 sivu 990 euroa alv 0%, 1/2 sivu 590 euroa alv 0%, 1/4 sivu 350 euroa alv 0%, 1/8 sivu 250 euroa alv 0%, etusivun nettilinkin hinta 400 euroa / vuosi. Osoite: Hyvinkään Yrittäjät ry, c/o Rantalainen Oy, Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää puh: 040 530 6977 sähköposti: toimisto.hy@gmail.com Vuoden 2013 Asuntomessut järjestetään Hyvinkään Metsäkaltevan alueella, Kravunharjun asuntomessualueella 12.7. 11.8.2013 (Lisätietoa messuista: www.asuntomessut.fi/hyvinkaa). Ota osaava kumppani TE-palveluista: monipuoliset, maksuttomat palvelut yrityksille ja työnantajille Kun yrityksessäsi tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa, ota yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon. www.yrittajat.fi/hyvinkaa Päätoimittaja: Anne Rantalainen Toimitus ja ilmoitusmyynti: Jaana Rantalainen, jmrantalainen@luukku.com puh. 040 546 0890 Taitto ja mahdollinen ilmoitusten tekeminen: Hannu Salmi, hannu.salmi@pp.inet.fi puh. 040 500 3162 Painos 1000 Painopaikka: T-Print, Hyvinkää 2013 Asiantuntijat työnvälitys- ja yrityspalveluissamme Jarmo Hartikainen, p. 02950 40155 Jaana Kanerva, p. 02950 40281 Kirsi Koskinen, p. 02950 40369 Suvi Lindfors, p. 02950 40454 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Hyvinkää
Hyviä uutisia Hyvinkäältä Vuosi 2013 näyttää olevan Hyvinkäällä käännekohta monessa mielessä. Väkiluku kasvoi Hyvinkäällä tammi-helmikuussa enemmän kuin koskaan 2000-luvulla, kun plussaa tuli 159 henkilöä. Vuodet 2011 ja 2012 olivat muuttotappiovuosia, mutta nyt erityisesti muuttovoitto muista Suomen kunnista näyttää kääntyneen positiivisille luvuille. On selvä, että muuttovoittoa auttoi viimeaikainen keskustarakentaminen sekä huomattava kaupallisten palvelujen, viihtyisyyden ja tapahtumatarjonnan lisääntyminen. Positiivisuus ei tule yleensä yksin, vaan se on laajempi tapa toimia ja se pohjautuu asenteisiin ja arvoihin. Hyvinkäällä on tapahtunut paljon ja monella rintamalla. Ensin keskustaan tuli yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista ja vieläpä aivan kaupungin keskustaa elävöittämään. Lisäksi tapahtumapuolella on tulossa ilmiömäinen kesä. Suurin ja tunnetuin kesätapahtuma on Asuntomessut. Suuri tapahtuma on myös viisipäiväinen kaupunkifestivaali Torin Rytmit, johon viimeisin artistikiinnitys on jäähallitkin täyttävä Cheek. Myös motocrossin MM-osakilpailu, Itä- Länsi -pesäpallotapahtuma, Kytäjä Challenge European Golf tour ja monet muut hienot tapahtumat tuovat sekä vieraita että tarjoavat hyvinkääläisille vireän kaupungin. Vuosi 2013 näyttää olevan käännekohta monessa mielessä. Pitkäjänteinen kaupungin kehittäminen on nyt innostanut luomaan Hyvinkäälle paljon tapahtumia, kehittämään viihtyisyyttä, tekemään yhteismarkkinointia ja luomaan uusia yhteistoimintaverkostoja. Vaikka valtakunnan tasolla ja kuntatasolla on taloudellisesti vaikeat viime vuodet ja haasteellinen tulevaisuus, on Hyvinkää nyt hyvässä asemassa ja positiivisessa jatkumossa kohti Hyvinkään 100-vuotisjuhlia vuonna 2017. Kaupungin kehittäminen on tulevaisuuteen panostamista Elävät ja sykkivät kaupungit rakentuvat vähittäis- ja erikoiskaupoista, liikenne- ja opastusjärjestelmistä, tapahtumista, viihtyisyydestä, turvallisuudesta, asioinnin helppoudesta, yhdistyksistä, oppilaitoksista, harrastus- ja ajanviettopaikoista ja monista muista kaupungin rakennetekijöistä. Hyvä kaupunki on sellainen, jossa on monta ylpeyden aihetta menneisyydestä ja nykyisyydestä ja on positiiviset odotukset tulevaisuudesta. Menestymisen kantavana voimana on yhteistyö eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä tarvitaan moneen suuntaan: yritykset, kiinteistön omistajat, asukkaat, viranomaiset, yhdistykset ja kaupunki. Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 3 Uusi kaupunkiyhdistys Hyvinkäällä uuden yhteistyön toimijana on aloittanut 28.2.2013 perustettu kaupunkiyhdistys. Yhdistyksen ensimmäinen tehtävä on koota laaja jäsenpohja ja hoitaa kustannustehokasta yhteismarkkinointia jatkuvuuden periaatteella. Yhdistys muun muassa julkaisee laajalevikkistä, 160 000 talouteen Keravalta Hämeenlinnaan jaettavaa Kauppapaikka Hyvinkää -lehteä, joka ilmestyy joka kuun viimeinen keskiviikko. Lehti houkuttelee ihmisiä shoppailemaan, ravintoloihin ja kahviloihin sekä tapahtumiin. Yhteismarkkinoinnin etu on siinä, että se lisää kiinnostavuutta, kun tietoisuus Hyvinkään muun muassa yli 40 muodin kaupasta ja yli 80 ravintolasta & kahvilasta lisääntyy ja kuluttajat kokevat käytännössä Hyvinkään helpon asioinnin, monipuolisuuden ja viihtyisyyden. Yhdistys on vielä nimeä vailla. Sen löytämiseksi yhdistys järjestää avoimen nimikilpailun Aamuposti-lehden kanssa. Voittajan julkistus tapahtuu 6.5. Hyvinkään Yrittäjien kevätlounaalla Rantasipi Sveitsissä. Hyvin tunnetaan Hyvinkää Hyvinkään suurin ongelma väestökasvun ja kaupan potentiaalin täydessä hyödyntämisessä tähän saakka on ollut sen heikko tunnettavuus Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Nyt heikosta tunnettavuudesta otetaan isoja askelia tyydyttävään ja ehkä jo tänä Vetovoimainen Hyvinkää vuonna hyvään tunnettavuuteen. Vaikka Kauppakeskus Willa on se ykkösvetovoimatekijä liki 5 miljoonan kävijäarviolla tänä vuonna, ovat myös monet muut kaupat jo kertoneet uusista asiakkaista etenkin Hämeenkadun ja Uudenmaankadun myymälöissä. Nyt alkavalla yhteismarkkinoinnilla tätä ilmiötä vahvistetaan ja tehdään sitä aina kaivattua jatkuvaa markkinointiviestinnän työtä, jota ilman kuluttajat pysyttelevät totutuissa tavoissa ja kulkevat tietämättöminä ohi. Jyrki Puuronen, projektipäällikkö, Vetovoimainen Hyvinkää -hanke Osinkojen verotus kiristyy 2014? Hallitus on rohkeasti parantamassa yritysten kilpailukykyä ja halua investoida tulevaisuuteen alentamalla yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä. Uusi 20 prosentin verokanta tekee Suomesta houkuttelevamman yrittämiseen, mutta samalla ohjaa yritystoimintaa yhä enemmän osakeyhtiömuotoon. Samalla verotusta painotetaan osinkojen verottamiseen. Kaikki osingot muuttuvat veronalaisiksi. Verotus perustuu edelleen yhtiön nettovarallisuuden tuottoprosenttiin, joka laskee yhdeksästä kahdeksaan prosenttiin. Kun osingon määrä mahtuu tuottoprosentin määrään, on 25 prosenttia osingon määrästä pääomatulona verotettavaa eli nostetun osingon verokannaksi tulee 7,5 %. Kun osingon määrä ylittää tuottoprosentin määrän, on ylimenevä osa 85-prosenttisesti pääomatulona verotettavaa tuloa eli verokanta on 25,5 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osinkojen verotus kiristyy, kun enää ei ole verottomia osinkoja, joiden maksimi siis tänä vuonna on 60.000 euroa. Toisaalta jos yrityksen nettovarallisuus on vähäinen ja merkittävä osa osingosta on verotettu ansiotulona, voi verotus keventyä, kun se nyt verotetaan pääomatulona. Maksimissaan maksamme tänä vuonna vielä yli 35 % veroa ansiotuloina verotettavista osingoista. Yhteisöveron alennuksella houkutellaan jättämään enemmän voittovaroja yrityksen toiminnan laajentamiseen ja siltä osin kuin voittoa halutaan siirtää yksityiseen kulutukseen, osinkoa verotetaan hiukan kireämmin. Nettovarallisuuden mukaisen tuottoprosentin ja yhteisöveron yhteinen teoreettinen verokanta on 26 prosenttia, siis 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin tänä vuonna. Tuottoprosentin ylittävältä osalta teoreettinen verokanta on 40,4 % tänä vuonna siis ansiotulojen progressiivisuuden vuoksi verokanta vaihtelee 24,5 prosentista 50 prosenttiin. Tämän vuoksi valtiovarainministeriössä on taas huolena muun muassa asianajajien, lääkäreiden, tilintarkastajien ja muiden asiantuntijoiden pyrkimys yhä enemmän yhtiöittää toimintansa alemman verokannan saavuttamiseksi. Siksi on hyvä odottaa vielä syksyyn ennen kuin tehdä hätäisiä johtopäätöksiä verotuksen muutoksista. Verolakeja ei ole vielä kirjoitettu ja niihin voi vielä tulla säännöksiä, joilla verottaja pyrkii pitämään puolensa. Uudistus kannustaa oman pääoman kerryttämiseen Hetken aikaa näytti siltä, että varakkaimmille yhteisöille olisi tullut huomattava verohuojennus, kun 60 000 euron ylimenevän tuottoarvon mukaan verotetun osingon verokanta olisi alentunut nykyisestä 21 prosentista 7,5 prosenttiin. Hallitus ehti siis jo muuttaa päätöstään siten, että asetettiin uusi 150.000 euron raja. Sen ylimenevältä osin osinko on 85-prosenttisesti pääomatuloa eli verokanta on vähintään 25,5 % ja se siis kiristyy 4,5 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan myös pörssiyhtiöiden osinkojen verotusta kiristetään siten, että osingot ovat 85- prosenttisesti veronalaista pääomatuloa (tänä vuonna 70-prosenttisesti). Verokanta kiristyy siis 21 %:sta 25,5 prosenttiin. Teoreettinen yhteisö- ja osinkoveron yhteenlaskettu verokanta pysyy ennallaan noin 40,4 prosentissa. Siis verotus ei kiristy, jos koko tulos jaetaan osinkona! Edellä esittämissäni prosenttiluvuissa en ole huomioinut pääomatuloverokannan progressiota. Tänä vuonna verokanta on 32 prosenttiyksikköä, kun verotettavat pääomatulot ylittävät 50.000 euroa. Ensi vuonna raja laskee 40.000 euroon. Siis vaikka osinkoverotus 2014 yksinkertaistuu siltä osin, ettei siinä enää tarvitse optimoida ansiotulojen määrää, ei liikkuvien osien määrä paljon vähene siten, että voisi lonkalta sanoa, kiristyykö verotus vai keveneekö se. Pääosin verotus kiristynee hiukan, mutta kun osinkojen määrä kasvaa, se voi myös keventyä. Siinä mielessä uudistus on onnistunut, että se kannustaa oman pääoman kerryttämiseen, siis nettovarallisuuden kasvattamiseen. Kun yrityksen nettovarallisuus ylittää 1 m, alkaa verotus keventyä nykyiseen nähden. Antti Rantalainen, OTK, KHT-tilintarkastaja Tilipalvelu Rantalainen Oy
Yritysesittely Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 4 Check Inn avoinna joka päivä Ravintola Check Inn on noin 30 vuotta sitten perustettu pub-ravintola, joka toimi alun perin nimellä Hot Ball. Karaokebaarina Check Inn on toiminut vuodesta 2000. Ostin yrityksen kolme vuotta sitten ja jatkan ravintolan toimintaa hyväksi havaitulla linjalla. Pientä kasvojen kohotusta on tehty, mutta ei mitään isoja muutoksia, sillä kanta-asiakkaiden säilyttäminen ja uusien hankkiminen on kaikkein tärkeintä kiristyneessä alan kilpailussa. Check Inn on avoinna vuoden jokaisena päivänä aamusta kello yhdeksästä yömyöhään. Aamuisin baari on kuin sosiaalinen olohuone, jossa ihmiset kohtaavat kahvin tai oluen merkeissä. Monet tulevat lukemaan päi- Kuvassa USA:sta tullut Johnny Legend, joka esiintyi yhdessä suomalaisen Psycko Bunch -bändin kanssa. vän lehdet heti aamusta. Iltaisin asiakaskunta on melkoisen toisenlainen. Karaoke vetää hyvin porukkaa, sillä olen panostanut paljon sen toimivuuteen ja valikoimaan. Karaokea on viikon jokaisena päivänä ja meillä on Hyvinkään suurin, 8 000 biisin lista. Elävää musiikkia on tarjolla 2 3 kertaa kuukaudessa. Bändejä on paikallisista ulkomaisiin esiintyjiin ja musiikkigenret vaihtelevat rockista ja punkista iskelmämusiikkiin. Valentin Nikolov, yrittäjä https://www.facebook.com/ pages/ Check-Inn/ Jäsenille tarjolla yritysesittelymahdollisuus! Hyvinkään Yrittäjien jäsenyrityksillä on mahdollisuus kertoa lehdessämme lyhyesti yrityksestään ja sen toiminnasta. Julkaisemme yritysesittelypalstaa, jossa esitellään kerralla yhdestä kolmeen yritystä. Lyhyet, juttumuotoon kirjoitetut yritysesittelyt (max 900 merkkiä) sekä kuvan voi lähettää viimeistään 24.9.2013 sähköpostitse osoitteeseen jmrantalainen@luukku.com. Esittelyt julkaistaan saapumisjärjestyksessä tulevissa lehdissä. Pidätämme oikeuden muokata tekstiä tarvittaessa. Paperin suomaa turvaa Yrittäjä voi kolmella varsin yksinkertaisella tavalla turvata omaa ja perillistensä tulevaisuutta. Avioehto unohtuu rakkauden kuumimmissa pyörteissä, mutta avioeron hetkellä lyhytnäköisyys kaduttaa. Tavallinen työntekijä joutuu ilman avioehtoa jakamaan avioerossa omaisuutensa. Eniten harmittaa omalta suvulta saadun perinnön, vaikkapa kesämökin, puolittaminen ex-rakkaan kanssa. Yrittäjä sen sijaan joutuu jakamaan myös työpaikkansa ja tulevaisuuden tienistinsä, jos yritysomaisuus joutuu jaon kohteeksi. Avioehdolla turvataan niin suvun lomapaikka kuin yritysomaisuuskin avioerotilanteissa. Mikäli täysin poissulkeva avioehto tuntuu kohtuuttomalta, voi avioehdon tehdä osittaisenakin. Avioehtoa voidaan myös muuttaa tai se voidaan kokonaan perua, jos se avioliitto tuntuu sittenkin kestävän. Itse en hätäilisi ennen kultahääpäivää. Edunvalvontavaltuutuksella jokainen voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että itse tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja itse määrittelee ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutus voi oikeuttaa valtuutetun edustamaan valtuuttajaa sekä taloudellisissa että henkilöään koskevissa asioissa kuten terveydenhoidossa. Edunvalvontavaltuutus turvaa tekijäänsä epävarmuudelta silloin, kun oma toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi menetetty. Testamentin edut Testamentilla määrätään omaisuuden käsittelystä kuoleman jälkeen. Sillä voi määrätä esimerkiksi järjestelyistä alaikäisten lasten edun valvomiseksi tai henkilöstä, joka huolehtii testamentin määräysten toimeenpanosta. Yksi keskeisimmistä testamentin suojakeinoista on se, että sillä voidaan haluttaessa sulkea pois testamentin tekijän perillisten tai muiden testamentinsaajien puolisoiden avio-oikeus. Tällaisella määräyksellä suojataan oman perillisen taloudellista asemaa hyvin tehokkaasti hänen mahdollisessa avioerotilanteessa. Perillisetkään kun eivät tajua tehdä aina avioehtoa ikuisen rakkauden löytyessä. Testamenttia tehdessä pitää miettiä myös sitä, mitä tapahtuu, jos ne henkilöt, joille on halunnut omaisuutensa jäävän, kuolevatkin ennen tai samanaikaisesti kuin testamentintekijä. Ajatus ei ole mieluisa, mutta varsinkin yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta on keskeistä, että tiedetään, kuka ottaa yrityksen haltuunsa omistajan ja tämän perillisten kuolemantapauksessa. Testamenttia tehtäessä on hyvä käydä läpi lesken asema samoin kuin verosuunnittelunäkökohdat. Kuolemantapauksen varalta yrittäjän olisi hyvä miettiä myös yrityksen ja perheensä taloutta. Henkivakuutusjärjestelyillä yrittäjä voi huolehtia sekä yrityksen että perheensä talouden turvaamisesta ja elämän jatkumisesta yllättävän kuolemantapauksen kohdatessa yrittäjää. Ennakkosuunnitelmien ja asiakirjojen laatiminen kriisitilanteiden varalta on järkevää tulevaisuuden suunnittelua. Kuoleman realisoituessa ennakkovalmistautuminen helpottaa omaisten oloa ja yrityksen toimintaa huomattavasti. Yrityksen ennakkosuunnitelmissa on otettava kantaa muun muassa johtamisjärjestelyihin, tiedottamiseen ja toimitusvarmuuden ylläpitämiseen. Ennakkosuunnitelmat on hyvä olla olemassa myös muiden avainhenkilöiden kuin omistajien osalta. Kimmo Martikainen varatuomari, toimitusjohtaja Työterveyshuollon palvelut epäselviä yrittäjille Yrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyössä on parantamisen varaa. Peräti yli puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä kokee, että työterveyshuollon palveluista ei ole hyötyä työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemästä kyselystä. - Iso osa vastaajista kokee, että ei hyödy työterveyshuoltopalveluista lainkaan, lainopillinen asiamies Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä sanoo. Lisäksi kolmasosassa työterveyshuollon työntekijöilleen järjestäneestä yrityksistä ei tiedetä täysin, mihin yritys on työterveyshuoltosopimuksessaan sitoutunut. - Osassa yrityksiä työterveyshuoltopalvelut on selvästi järjestetty ainoastaan lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi, Hellstén tulkitsee. Työterveyshuolto hyvällä tolalla pk-yrityksissä Kyselyssä kerättiin tietoa siitä, miksi kaikki pienet ja keskisuuret eli alle 250 henkeä työllistävät yritykset eivät vielä ole järjestäneet työterveyshuoltoa. Tätä ennen pienten yritysten työterveyshuollon tilanteesta ei ollut kattavaa tietoa. Hellsténin mukaan olikin yllätys, että peräti 88 prosenttia työnantajina toimivista Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon. Kaikkein pienimmissä yrityksissä näin on tehnyt 83 prosenttia. - Järjestämisprosentti Suomen Yrittäjien jäsenkentässä on korkea, kun ottaa huomioon, mitä muut asiaa koskevat raportit kertovat, Hellstén sanoo. Kaikenkokoiset yrityksen mukaan lukien yksityisellä sektorilla yli 90 prosenttia palkansaajista on työterveyshuoltopalveluiden piirissä. Sairaanhoito järjestetty yllättävän usein Peräti 75 prosenttia työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä on järjestänyt sekä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon että sairaanhoidon. Palvelut järjestetään useammin laajana suuremmilla paikkakunnilla. Yrittäjän oman työterveyshuollon on järjestänyt 73 prosenttia Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä. Noin 80 prosenttia palvelun järjestäneistä on huolehtinut sekä ennalta ehkäisevästä työterveyshuollosta että sairaanhoidosta. Yksinyrittäjillä on työterveyshuolto harvemmin kuin muilla yrittäjillä. Lue Suomen Yrittäjien Työterveyshuoltokysely tästä linkistä: Työterveyshuoltokysely Lisätietoja: lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2940, harri.hellstén@yrittajat.fi Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 116.000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäsenyritysten työllistävä vaikutus on yli puoli miljoonaa henkilöä. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 52 toimialajärjestöstä. Lisätietoa Suomen Yrittäjistä saa osoitteesta www.yrittajat.fi.
Matti on nuori yrittäjä, jolla ovat asiat mallillaan: yrityksen tilauskirja on täynnä, kotina on vastavalmistunut omakotitalo ja kotona kaksi alaikäistä lasta sekä vaimo. Ruuhkavuosien keskellä eläkeaika tuntuu 35-vuotiaasta Matista kovin kaukaiselta, ja taitaapa olla, että YEL-työtulokin on tullut mitoitettua hieman alakanttiin. Entä jos asiat muuttuvat yhdessä silmänräpäyksessä sairastumisen tai tapaturman vuoksi? Merkittävä ansionmenetys Matti on perheen ainoana tulonsaajana tuonut taloon 4.000 euron kuukausiansiot, joista on lyhennetty lainaa, maksettu lasten harrastukset ja muut elämiseen menevät kulut. Nyt hän on tuomittu vuodelepoon kuukausiksi, sillä julkisella puolella leikkaukseen pääsy kestää eikä yksityiseen hoitoon ole varaa. Myös liian alhainen YEL-työtulo kostautuu, sillä Matti ei ole tullut ottaneeksi huomioon, että monet Kelan etuuksista määräytyvät YEL-työtulon mukaan sairausvakuutuspäivärahakin. Matin vahvistettu työtulo on 24.000 euroa vuodessa, joten ohimenevästä, maksimissaan vuoden kestävästä työkyvyttömyydestä hänelle maksetaan sairausvakuutuspäivärahaa 1.400 euroa kuukaudessa. Erotus vakinaisiin tuloihin on 2.600 euroa. Mikäli Matin työkyvyttömyys osoittautuu aikaa myöten pysyväksi, hän alkaa saada työkyvyttömyyseläkettä. Sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttavat yrittäjän työtulo sekä aiemmista työ- ja yrittäjäjaksoista karttuneet eläkkeet. Matin tapauksessa eläkettä on ehtinyt karttua 574 euroa kuukautta kohti ja tulevan ajan karttuma on 843 euroa kuukaudessa. Näin ollen kuukausiansioksi tulee 1.418 euroa se on 2.582 euroa vähemmän kuin ennen työkyvyttömyyttä. Joskus tapaturmalla tai sairaudella voi myös olla ikävin mahdollinen seuraus, kuolema. Matin menehtymisen jälkeen lesken ja lasten eläkkeet tuovat perheelle 1.639 euroa kuukaudessa eli vähennystä perheen aiempaan tulotasoon on 2.361 euroa. Laskelmat saavat Matin mietteliääksi. Onneksi ne on tehty ennen kuin mitään on ehtinyt sattua, ja Matilla on mahdollisuus varautua ikäviin yllätyksiin ennalta. Työtulo riittäväksi YEL-maksujen pohjana käytettävä yrittäjän työtulo on syytä mitoittaa riittävän suureksi, jottei oma sosiaaliturva jäisi liian pieneksi. YEL-työtulo on myös muun sosiaaliturvan perusta. Kelan etuuksista sairausvakuutuspäiväraha, vanhempainpäivärahat ja kuntoutusraha lasketaan vahvistetun YEL-työtulon perusteella. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, ettei työtulo ole sama asia kuin palkkatulo. Kyse on yrittäjän työpanoksen arvosta, jonka hän itse määrittelee lain sallimissa rajoissa. Työtulo määrittelee yrittäjän sosiaaliturvan ja tulevan vanhuuseläkkeen tason. Ottamalla Yrittäjän Henkilöturvan vältyt ansionmenetykseltä Vaikka yrittäjän työ sisältää erilaisia tapaturman ja ammattitaudin riskejä, yrittäjällä ei ole lakisääteistä tapaturmavakuutusta toisin kuin työntekijällä. Niinpä Matinkin on itse otettava omaksi ja perheensä suojaksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, kuten Fennian Yrittäjän Henkilöturva. Se kattaa sekä työettä vapaa-aikana tapahtuneet tapaturmat ja ammattitaudit kaikkialla maailmassa ja on voimassa myös urheiluharrastuksissa. Mikäli vuosityöansio on vakuutussopimusta solmittaessa sovittu oikeankokoiseksi, Matin ansiotaso säilyy ennallaan tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden aikanakin. Yrittäjän Henkilöturvan maksun voi vähentää yrityksen verotuksessa aivan kuten muutkin yritystoiminnan vakuutusmaksut. Myös pysyvään työkyvyttömyyteen voi varautua vakuuttamalla itsensä. Vakuutuksesta maksetaan verovapaa kertakorvaus, jolla kompensoidaan työkyvyttömyydestä johtuvia ansionmenetyksiä. Matti haluaa nykyisen ansiotason, 4.000 euroa kuukaudessa, säilyvän seuraavat kymmenen vuotta. Silloin lapset ovat täysi-ikäisiä ja talo maksettu, mikäli työkyvyttömyys todettaisiin nyt. Rahaksi muutettuna se tarkoittaa 860 euron vuosimaksua vakuutuksesta, josta maksetaan 309.898 euron kertakorvaus. Kuoleman varalta Matti voi turvata perheensä toimeentuloa henkivakuutuksella, josta maksetaan osittain verovapaa kertakorvaus, jolla katetaan kuolemasta aiheutuneita ansionmenetyksiä. Kun Matin tapauksessa huomioidaan 30 prosentin lisäetu, jonka mm. Suomen Yrittäjien jäsenet tai Yrittäjän Henkilöturvaan liitettävät turvat saavat, niin kompensaatio kymmeneltä vuodelta on 283.835 euroa. Vakuutuksen vuosimaksu on 490 euroa. Nopea hoitoon pääsy voi lyhentää sairauspoissaolon kestoa Tosiasia on, ettei sairaus tai tapaturma ei kohdalle osuessaan kysy ajankohdan sopivuutta. Pahimmillaan avaintekijän pitkä poissaolo voi paitsi pitkittää toimitusaikoja tai keskeyttää toimintoja, vaikuttaa myös yrityksen tulokseen ja kannattavuuteen. Sairauspoissaolon kestoon voi ratkaisevasti vaikuttaa nopea hoitoon pääsy ja se, että saatu hoito on laadukasta. Fennian Yrityksen sairauskuluvakuutus korvaakin sellaisia sairaudesta ja tapaturmavammasta aiheutuneita hoito- ja tutkimuskuluja, joita ei korvata jonkin lain tai työterveyshuollon perusteella ja jotka työntekijä tai yrittäjä maksaa yleensä itse. Vakuutus on voimassa paitsi työssä, myös vapaa-ajalla sekä kaikessa urheilutoiminnassa. Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 5 Yrittäjä, miten on oman sosiaaliturvasi laita? Yrityksen, kodin ja auton osalta vakuutusasiat ovat useimmilla kunnossa, mutta omaan ja perheenjäsenten vakuutusturvaan on saattanut jäädä ei-toivottuja aukkoja. Yrittäjän pitkä poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi voi pahimmillaan vaikuttaa yrityksen tulokseen ja kannattavuuteen. (Kuva: Fennian kuva-arkisto) Nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan luopumaan vuoden 2014 alussa. Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Lisää tietoa osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625*. Yrittäjän sosiaaliturva Rahanarvoisia etuja Suomen Yrittäjien jäsenille Vakuutusten keskittäminen Fennia-ryhmään kannattaa, sillä Suomen Yrittäjien jäsenenä saat merkittäviä etuja sekä yrittäjänä että yksityishenkilönä. Yksi Fennian tarjoamista jäseneduista on Yrittäjän Henkilöturva -vakuutusta täydentävä ryhmätapaturmavakuutus, joka on maksuton Suomen Yrittäjien jäsenille. Tapaturman aiheuttamasta pysyvästä lääketieteellisestä haitasta maksettava enimmäiskorvaus ja omaisille vakuutetun tapaturmaisesta kuolemasta maksettava kertakorvaus on 40.000 euroa. Lisäksi vapaa-aikana sattuneen liikennevahingon tai pahoinpitelyn aiheuttamasta työkyvyttömyydestä maksettava päiväraha on 40 euroa. Toinen yrittäjän sosiaaliturvaa täydentävä jäsenetu koskee Yrityksen sairauskuluvakuutusta. Vakuutukseen on mahdollista liittää päiväkorvaus sairauden ja/tai tapaturman aiheuttaman ohimenevän työkyvyttömyyden varalta ja sen voi yrittäjän itsensä lisäksi ottaa työntekijöille. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat päiväkorvauksen maksusta 50 prosentin alennuksen, kun omavastuuaika on vähintään 21 vuorokautta. Vakuutus on voimassa paitsi työssä, myös vapaa-ajalla sekä kaikessa urheilutoiminnassa. Tietoa nykyisen sosiaaliturvasi riittävyydestä ja tarjouksen vakuutuksista saat ottamalla yhteyttä lähimpään Fennian konttoriin tai soittamalla numeroon 010.503 2221. Jäseneduista löydät lisätietoa osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat. (Esimerkkki-Matin tapausta on kartoitettu asiakastapaamisissa käytettävällä sosiaaliturvalaskurilla. Tekstin laskelmat perustuvat 27.3.2013 kartoitettuun tilanteeseen.) Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria: * Ma pe klo 9 16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,07 /min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 /puhelu + 0,17 /min.
Toimintakertomus 2012 Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 6 Hyvinkään Yrittäjät ry:n toimintakertomus 2012 1. Hallitus Anne Rantalainen puheenjohtaja Ari Hätinen varapuheenjohtaja Aila Björk sihteeri Jarkko Hassinen Kari Järvenpää kuntasuhteet ja UY Aki Junnila oppilaitosyhteistyö, koulutusvastaava Ursula Ikonen suhdetoiminta ja pr-työ Yrjö Koskinen tapahtumatoiminta Jyri Hautamäki nuoret yrittäjät Markku Vainikainen Hallitus kokoontui toimintakauden aikana 10 kertaa, joista yksi sähköpostikokous. Hyvinkään Yrittäjien hallitus tapasi kaupungin johtoa yhteisessä kokouksessa vuoden aikana kaksi kertaa. 2. Jäsentoiminta Vuoden 2012 aikana Hyvinkään Yrittäjät ry:n jäsenistö kasvoi 48 yrityksellä. Jäsenyritysten määrä vuoden 2012 päättyessä oli 765 yritystä (717 jäsentä v. 2011). Villa Parkin katsomo- ja huoltorakennuksen vihkiäisten yhteydessä järjestettiin 15.9.2012 parlamentten sekä yrittäjien välinen turnaus. Ottelu Hyvinkään Yrittäjät ry (kuvassa joukkue) vastaan Riihimäen Yrittäjät päättyi Hyvinkään Yrittäjien voittoon. 3.Sääntömääräiset kokoukset Hyvinkään Yrittäjien kevätkokous pidettiin 18.4.2012 Ravintola Harlekiinissa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Tiainen. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Kokouksen yhteydessä OP-Pohjolan ekonomisti Timo Hirvonen kertoi EU-alueen ja Euroopan talouden ajankohtaisesta tilanteesta. Syyskokous pidettiin 8.11.2012 Ravintola Harlekiinin Sky-kabinetissa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Marja-Leena Hurskainen. Kokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2013 Anne Rantalainen. Hallituksessa jatkavat kauden 2013 Aila Björk, Ari Hätinen, Ursula Ikonen ja Kari Järvenpää. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2013 2014 erovuoroisten tilalle valittiin Jarkko Hassinen, Jyri Hautamäki, Aki Junnila, Valentin Nikolov ja Merja Viander. Kokouksessa vahvistettiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2013. 4. Tapahtumat Yrittäjän aamupuuro -tilaisuudessa 2.2. Ravintola Harlekiinissa varatuomari Kimmo Martikainen piti esityksen aiheesta Onko testamentti tarpeellinen?. Tilaisuudessa käsiteltiin Yrittäjän turvapapereita. 17.3. tehtiin teatterimatka Hämeenlinnaan, teatterikappaleena oli Delilah. 8.5. Rantasipi Sveitsissä järjestettiin Hyvinkään Yrittäjien ja Nordean yhteinen kevätlounas. Nordea Marketsin yksikönjohtaja Jussi Pajala piti esityksen: Miten yrityksen kannattaa hyödyntää alhainen korkotaso?. Yrittäjän hyvinvointi -luento järjestettiin 9.5. Laureassa. Luennoitsija, filosofi Esa Saarisen aiheena oli Innostus, johtajuus ja elämän kokonaistasapaino: filosofinen näkökulma yrittäjänä kasvamiseen. Tilaisuuteen osallistui vajaa sata henkilöä. HY-jäsenten kesäillan hupi vietettiin 15.6. Hyvinkään Taidemuseossa järjestetyn, opastetun kierroksen jälkeen Ravintola Joutsenessa Housebändin säestämänä kuultiin ja laulettiin J. Karjalaisen lauluja. Kauppakeskus Willan toisen osan avajaisia vietettiin 18.10. Jäsenten patikkamatka Kilimanjarolle Etiopiaan tehtiin 22.10. 5.11. Jäsenten vuosijuhlaa, Y-juhlaa, vietettiin saksalaisen olutjuhlan tapaan teemalla Oktoopervest Martinhallissa 27.10. Upean teemapäivällisen tarjoilun hoiti Ravintola Harlekiini. Juhlassa palkittiin Hyvinkään Vuoden 2012 Yrittäjinä Juhani ja Helena Nordlund Isännöitsijäpalvelu Nordlund Oy:stä. Juhlan teeman mukaista tanssimusiikkia soitti Kari Salmelaisen orkesteri, ja lisäksi juhlassa vierailivat Mieskuoro ja laulava viinuri Leo Mäkinen. Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimi Nordea Pankki. Tilaisuuteen osallistui noin 220 jäsentä. Pikkujoulu teatterimatka Helsinkiin tehtiin Grand Casinolle 1.12., osallistujia oli bussillinen. 5. Vetovoimainen Hyvinkää -hanke Hyvinkään Yrittäjät ry ja Hyvinkään kaupunki jättivät alustavan hankerahahakemuksen Uudenmaan liittoon koskien projektihenkilön palkkaamista vuonna 2011. Tavoite on Hyvinkään asuntomessut 2013 -tapahtuman valtakunnallisen näkyvyyden hyödyntäminen kaupunkilaisten ja yrittäjien hyväksi. Uudenmaan liiton myönteinen rahoituspäätös saatiin alkuvuonna 2012. Muuta rahoittajat ovat Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari ja Uudenmaan Yrittäjät ry. Huhtikuun puolivälissä aloitti projektikoordinaattori Jyrki Puuronen, joka tuli koordinoimaan ja johtamaan projektia. Projektiin perustettiin 14 työryhmää, jotka ovat toimineet vapaaehtoisvoimin Puurosen koordinoimana. Projektin ohjausryhmässä toimivat Annukka Lehtonen/ Hyvinkään kaupunki, Anne Rantalainen/ Hyvinkään Yrittäjät ry, Kari Järvenpää/ Uudenmaan Yrittäjät ry, Per-Stefan Nyholm / Uudenmaan liitto ja Anne Wikström/ Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari ry. Rantasipi Sveitsissä järjestettiin 8.5. Hyvinkään Yrittäjien ja Nordean yhteinen kevätlounas.
6. Jäsentiedottaminen Jäsentiedotteet Hyvinkään Yrittäjäsanomat ilmestyi toimintavuoden aikana kolme kertaa. Sähköpostitiedotteita toimitettiin jäsenistölle 49 kappaletta sekä jonkin verran toistoja. Yhteensä koko jäsenistölle suunnattuja sähköpostiviestejä lähetettiin 54 kappaletta. Kotisivut Nettisivuilla (www.yrittajat.fi/hyvinkaa) tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista, paikallisista uutisista ja valtakunnallisista yrittäjien uutisista. Yrittäjille on tarjolla bannerimainontaa nettisivuilla. Toimintavuoden aikana kaikki bannerimainokset ovat keränneet erittäin hyvän klikkausmäärän. 7. Oppilaitosyhteistyö Hyvinkään Yrittäjien edustajat ovat osallistuneet Uudenmaan Yrittäjät ry:n koulutusvaliokunnan työskentelyyn vuonna 2012. Jäseninä ovat olleet Aki Junnila ja Jarkko Hassinen. Koulutusvaliokunnan päätehtävänä on ollut oppilaitosyhteistyön kehittäminen sekä yrittäjyyskasvatuksen edesauttaminen peruskouluissa ja keskiasteen oppilaitoksissa. Valiokunta on koonnut työkalupakin, jota paikalliset yhdistykset voivat tarpeen mukaan hyödyntää. Valiokunta on myös koordinoinut yhteistyötä YES-keskuksen kanssa. Hyvinkään alueella oppilaitosyhteistyötä on tehty mahdollisuuksien mukaan vierailemalla kouluissa yrittäjyyskasvatukseen liittyvissä asioissa. Vierailuja ovat pääasiassa suorittaneet Aki Junnila, Anne Rantalainen ja Elna Kyllönen. Hyvinkäälle perustettiin Yrittäjyyskasvatustyöryhmä, jonka jäseneksi Aki Junnila valittiin. Puheenjohtaja Anne Rantalainen kuuluu StudeCo-oppilaitosten yrittäjyyskehitysprojektin ja Mosaiikki maahanmuuttajien aikuiskoulutusprojektin ohjausryhmiin. Hyvinkäällä aloitti elokuussa ensimmäinen kansainvälinen luokka Aseman koulun yhteydessä. Hyvinkään Yrittäjät ry oli yksi perustajajäsenistä, kun tänne perustettiin Hyvinkään Kansainvälisen koulun tukiyhdistys ry. Anne Rantalainen on yhdistyksen hallituksen jäsen. 8. Kuntayhteistyö Hyvinkään Yrittäjät ry:n hallitus on tavannut kaupunginjohtoa säännöllisesti. Aamukahvikokouksiin on osallistunut kaupungin puolesta kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, liiketoimintajohtaja ja yritysasiamies. Kari Järvenpää on toiminut Kehä V -johtoryhmässä, jossa tavoitteena on valtatie 25:n parantaminen. Puheenjohtaja Anne Rantalainen toimii kaupungin Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 -neuvottelukunnassa. Hyvinkään Yrittäjät ry on tuonut esille asuntomessujen hyödyntämisen tärkeyttä hyvinkääläisten yrittäjien kannalta rakennus- ja messujen aikana. Tärkeänä pidetään markkinoinnin hyödyntämistä ja siten Hyvinkään vetovoimatekijöiden kehittämistä. Anne Rantalainen on Hyvinkään kaupungin Elinkeinopoliittisen toimenpideohjelman seurantaryhmän jäsen. 7. Yrittäjäyhdistysyhteistyö Hyvinkään Yrittäjät ry on osallistunut Hyvinkään, Riihimäen, Lopen, Hausjärven ja Hyvinkään yrittäjäyhdistysten yhteisiin kokouksiin kaksi kertaa. Edustajina ovat toimineet puheenjohtaja Anne Rantalainen ja varapuheenjohtaja Ari Hätinen. Anne Rantalainen kuuluu edelleen Uudenmaan Yrittäjät ry:n hallitukseen ja hänet valittiin lokakuussa Suomen Yrittäjien liittokokouksessa myös Suomen Yrittäjät ry:n hallitukseen kaksivuotiskaudeksi. 9.Talous Hyvinkään Yrittäjien tilinpäätös 2012 osoittaa 4.573,04 euroa alijäämää (budjetoitu 5.000,00 alijäämää). Yhdistyksen talous on ollut toimintavuoden aikana alkuvuonna hyvä, loppuvuonna kireä Vetovoimainen Hyvinkää -hankkeen rahoittamisen vuoksi. Talous tasaantui alkuvuonna 2013. Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 7 Hyvinkään Yrittäjät ry Hallitus Naisjaoston toimintakertomus 2012 Puheenjohtaja Maarit Brusin Varapuheenjohtaja Pirjo Salomäki Sihteeri Briitta Lindroos Rahastonhoitaja Airi Nurminen Hallituksen jäsenet Mia Rautiainen, Anneli Wejberg, Pirjo Hörkkö, Merja Viander Yhteyshenkilö Hyvinkään Yrittäjät ry:n hallitus Anne Rantalainen, Aila Björk Huvitoimikunta Briitta Lindroos, Nina Konstantinowa-Lastumäki, Pirkko Suontausta, Maarit Brusin Kokoukset Naisjaoston kokouksia on ollut 9 kpl, niihin on osallistunut 16-20 jäsentä Tammikuu: Fennia, Eläke-Fennian ajankohtaista eläketurvasta Helmikuu: LadyAtlas, tutustuminen liikuntakeskukseen ja liikuntahetki Maaliskuu: Duette, Andiatan kevätnäytös Huhtikuu: Remax, Kristiina ja Matti Orela kertoivat Remaxin toiminnasta Toukokuu: Rantalainen Oy, Anne Rantalainen esitteli yrityksen toimintaa Elokuu: Osuuspankin mökki Lampare, Nurmijärvi Kokouksen jälkeen saunoimme ja joku uskaltautui uimaankin. Nautimme maittavan iltapalan virkistysjuomineen Syyskuu: Fabricol, Sari Kiuttu kertoi oman yrittäjätarinansa Lokakuu: Hyvinkää Caravan, Jäsenhankintakokous Marraskuu: Akeba Oy, Kaisa Kokkonen Joulukuu: Naisjaoston yhteinen ruokailu 12.12.2012 Ravintola Hiillos Tapahtumat 2012 Kesäretki Hämeenlinnaan 30.5.2012 Kirpputori Löytöpankki, Naisjaoston kirpputoripöytä Terassitapaamiset torstaisin Italian matka 5. 8.10.2012 Talous Muuta Varoja toimintaan on hankittu 30 euron kannatusjäsenmaksulla sekä järjestämällä arpajaisia ja pitämällä kirpputoripöytää. Naisjaoston taloudellinen tilanne vuonna 2012 oli hyvä. Hyvinkään Laurea ammattikorkeakoulun oppilaalle on lahjoitettu 50 euron stipendi. Naisjaoston jäsenmäärä oli kertomusvuoden lopussa 65 (60 jäsentä vuonna 2011). Toimintakertomus 2012 Jaoston toiminta on itsenäistä, se on toiminut Hyvinkään Yrittäjät ry:n rinnalla täydentäen sen toimintaa. Hyvinkään Yrittäjät ry Naisjaoston hallitus Filosofi Esa Saarisen Yrittäjän hyvinvointi -luentoa oli kokoontunut kuulemaan runsas joukko hyvinkääläisiä.
Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 8 Vastuuta vanhemmuuden kustannuksista jaettava laajemmalle Vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille. Etsitkö kumppania yrityksesi ykses henkilöstö- s ö i koulutuksiin? k i Liiketalouden ammatilliset tutkinnot taipuvat hyvin yritysten henkilöstö- koulutuksen tarpeisiin Hyrian eri alojen tutkintoja, tutkintojen osia ja koulutus- moduuleita voidaan yhdistellä joustavasti henkilöstökoulutuk- siin. Valinnaisilla tutkintojen osilla voidaan syventää tai laajen- taa henkilöstön ammattitaitoa osaamistarpeiden mukaisesti. Vanhemmuudesta yrityksille aiheutuvat kustannukset saattavat vaikuttaa siihen, että varsinkin nuoret naiset kokevat vaikeaksi löytää ensimmäistä vakituista työsuhdetta. Tilanteesta seuraa myös se, että lasten hankkimista siirretään koko ajan myöhemmäksi, jotta työuran aloittaminen tulisi mahdolliseksi. Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on noussut vuosikymmenen aikana lähes yhdellä vuodella (28,4 v. vuonna 2011). Väestön ikääntyminen rajoittaa työvoiman tarjontaa ja nostaa ikäsidonnaisia menoja. Samalla vanhemmuuden korkeat kustannukset vaikeuttavat yritysten mahdollisuuksia nostaa työllisyyttä. Naisvaltaiset yritykset kokevat työntekijöiden vanhemmuudesta yritykselle seuraavan kustannusrasitteen erittäin korkeaksi. Vaikka työnantajille korvataan osittain työntekijöiden vanhemmuudesta yrityksille koituvia kustannuksia, merkittävässä määrin kustannukset jäävät edelleen yritysten itsensä lopullisesti maksettaviksi. Yritysten vastuulle jääviä kustannuksia ovat muun ohessa synnytykseen liittyvät lääkärissäkäyntien vaatimat poissaolot, sijaisen palkkaamis- ja perehdyttämiskulut sekä lomaraha äitiysvapaalta kertyvästä vuosilomasta. Suurin yksittäinen ja kokonaan korvaamatta jäävä kustannuserä muodostuu tilapäisen hoitovapaan palkkakustannuksista, eli kustannukset niiltä päiviltä, joina työntekijä on kotona hoitamassa sairastunutta lastaan. Poissaoloja noin viisi päivää vuodessa Yhteiskunnassa ymmärretään laajasti, että työntekijän lapsen sairastumisesta johtuva kustannus ei kuuluisi luonnostaan yritystoiminnalla rahoitettaviin, ja niinpä sairastuneen lapsen hoitopäiviä ei ole lainsäädännössäkään säädetty palkallisiksi. Eri asia on, että työehtosopimusneuvotteluissa on kuitenkin aikojen kuluessa ja erilaisen kaupankäynnin myötä päädytty siihen, että nämä hoitopäivät ovat tiettyyn rajaan asti palkallisia. Oikeampaa olisi, että vastuuta vanhemmuuden kustannuksista kannettaisiin yhteiskunnassa laajemmalla rintamalla, koska kysymys on mitä suurimmassa määrin koko yhteiskuntaan vaikuttavasta ja väestöpoliittisesti tärkeästä asiasta. Vastuunkantoa voidaan yksinkertaisella tavalla laajentaa korvaamalla yrityksille niitä palkkakustannuksia, joita sairastuneen lapsen hoitopäiviltä yrityksille aiheutuu. Nämä kustannukset ovat tarkasti laskettavissa, ja korvausjärjestelmä olisi mahdollista rakentaa Kansaneläkelaitoksen yhteyteen. Suomen Yrittäjien yhdessä Yrittäjänaisten Keskusliiton kanssa tekemän kyselyn perusteella työntekijän lapsen sairastumisesta johtuvia poissaoloja on alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmilla keskimäärin 5 päivää vuoden aikana. Kokonaiskustannukset yrityksille ovat varovaisesti arvioiden 115 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Näiden kustannusten kompensoimiseen tarvittavat varat olisi ensisijaisesti koottava verotuksella tai niin, että kustannukset katetaan kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä sosiaalivakuutusmaksuilla. Vanhemmuuden kulut ovat kaikkien asia - Vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille. Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Tämä on iso tulppa nuorten naisten työllistymiselle ja valtava rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille henkilökunnan palkkaamisessa, perustelee Yrittäjänaisten toimitusjohtaja ja aloitteen vireille panija Heli Järvinen. Kolme keskeisintä kuluerää ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. - Nyt on aika siirtää vauvoista aiheutuvat vanhemmuuden kulut kaikkien yhteisesti maksettaviksi ja taata nuorille naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ilman, että työnantajan pitää pelätä naisen palkkaamisen merkitsevän vauvalaskua, painottaa Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kaarina Jokinen. Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät liioin kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä. Nyt käytössä olevan järjestelmän vuoksi nuoret naiset syrjäytyvät pätkätöihin, vaikka naiset suorittavat jo nyt suurimman osan kaikista akateemisista loppututkinnoista. - Vanhemmuuden kustannukset eli vauvan hinta on asia, joka pitää päättää tupo-pöytien sijaan eduskunnassa kuten muutkin perhe- ja sosiaalipoliittiset kysymykset, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila. Ruotsissa asia on ratkaistu jo vuosia sitten tasaamalla ja maksamalla vanhemmuuden kulut verovaroista. Suomen yrittäjäin kannanoton voi käydä allekirjoittamassa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi /aloite/71 Kysy lisää henkilöstökoulutuksistamyynti@hyria.fi Tutustu kumppanuus- tarinoihin: www.hyria.fi/ tyoelamapalvelut/asiakastarinat Onko yrityksesi ilme ajantasalla? www.facebook.com/ hyriakoulutus Enemmän osaamista www.figuradesign.fi p. 040 581 80 33 Siltakatu 12-14 05900 Hyvinkää
Tilaajavastuulaki terävöityi Tilaajavastuulaki on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen ja lain määräyksiä on tiukennettu 1.9.2012. Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 9 Tilaajavastuulaki Useimmat mieltävät tilaajavastuun ainoastaan rakennusalaa koskevaksi säännöstöksi. Pitkälti lain tarkoituksena onkin ollut poistaa harmaan talouden toimintamahdollisuuksia rakennusalalla. Lain uudistuksen yhteydessä lain mukaisten selvitysten hankkimatta jättämisestä seuraavaa laiminlyöntimaksua on lain uudistuksessa korotettu. Normaali laiminlyöntimaksu on vähintään 1.600 euroa ja enintään 16.000 euroa. Rakennusalan korotettu laiminlyöntimaksu on vähintään 16.000 euroa ja enintään 50.000 euroa. Laiminlyöntimaksun suuruuteen vaikuttaa selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja sopijapuolen välisen sopimuksen arvo. Alentavana tekijänä voidaan huomioida tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja vastaavasti korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet sekä laiminlyönnillä tavoiteltu taloudellinen etu. Rakennusalan lisäksi tilaajavastuulaki koskee kaikkia yrityksiä, jotka käyttävät vuokratyövoimaa tai jonka tiloissa työskentelee alihankkijoita. Yritykset ovat velvollisia noudattamaan tilaajavastuulakia, mikäli alihankkijan tekemä työ liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tavanomaisiin kuljetuksiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi säännöllistä IT-tukea toimistotyötä varten tilaavan yrityksen on pyydettävä toimittajalta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset. Alihankintana pidetään esimerkiksi tuotantokoneidensa huoltoa, siivouspalveluita ja vaikkapa asiakkaan tiloissa tehtäviä taloushallinnon palveluita. Lain ulkopuolelle jäävät tahot Tilaajavastuulain soveltamisen ulkopuolelle jäävät pienet, arvoltaan alle 7.500 euron arvoiset sopimukset sekä vuokratyövoiman käyttö silloin, kun vuokrattujen henkilöiden yhteenlaskettu työaika on enintään 10 työpäivää. Tilaajavastuulakia ei sovelleta myöskään asianajo-, koulutus-, mainostoimisto-, pitopalvelu-, työpaikkaruokailu-, työterveyshuolto- ja vartiointipalvelujen alihankintaan, ellei tilaaja itsekin toimi näillä aloilla palveluntuottajana. Tilaajan pitää ennen alihankinta- tai vuokratyösopimuksen solmimista hankkia seuraavat sopimuskumppania koskevat todistukset ja selvitykset: - kaupparekisteriote - selvitys merkinnästä ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin - todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys verottajan kanssa tehdystä verovelkaa koskevasta maksusuunnitelmasta - todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja siitä, että eläkemaksut on suoritettu tai että erääntyneistä eläkemaksuista on tehty maksusopimus - selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista - rakennustoimintaan liittyvissä sopimuksissa on lisäksi pyydettävä selvitys voimassa olevasta tapaturmavakuutuksesta Todistukset eivät saa olla yli 3 kk vanhoja. Ulkomaisilta yrityksiltä on pyydettävä vastaavat selvitykset kuin suomalaisilta yrityksiltä. Mikäli selvitykset on hankittu vasta työn aloittamisen jälkeen, katsotaan selvitysvelvollisuus laiminlyödyksi. Kimmo Martikainen, varatuomari, toimitusjohtaja Tilipalvelu Rantalainen Oy Kunnille ja kansalaisille vapauksia kuntapalveluihin Kuntarakennelaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset ovat puhuttaneet alkuvuonna kuntapäättäjiä. Hallitus sopi kehysriihen yhteydessä periaatetasolla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksista. Nämä linjat koskivat pitkälti järjestämisvastuuta kantavien kuntien ja alueiden kokoa. Yrittäjäjärjestö keskittyi kuntarakenteesta puhuttaessa kommentoimaan kuntalain ja sote-linjausten sisältöjä, ei niinkään rakenteita. Poimintoja näkemyksistämme: 1. Kuntaliitosten yhdistymisselvityksien vähimmäisvaatimuksiin tulee lisätä arvio kuntaliitosten yritysvaikutuksista 2. Kuntapalveluiden järjestämis- ja tuotantovastuuta tulee selkiyttää 3. Kuntalakiin tulee säätää velvoite palvelustrategian laatimisesta 4. Kunnille tulee antaa toimintavapauksia lisävelvoitteiden sijaan kuntien tehtäviä tulee karsia 5. Kansalaisilla tulee tulevaisuudessa olla Ruotsin Valfrihet-järjestelmän kaltainen valinnanvapaus palvelutuottajien välillä sosiaali- ja terveyspalveluissa Lausuntomme kuntarakennelaista kokonaisuudessaan www.yrittajat.fi Lisätietoja: lainopillinen asiamies Tiina Toivonen tiina.toivonen@yrittajat.fi 041 528 5679 Yrityksesi kokoinen pankki tismalleen Sinun yrityksesi on meille juuri sopivan kokoinen asiakas. Ei liian suuri eikä liian pieni. Siksi haluamme tarjota sinulle tismalleen sellaista palvelua kuin yrityksesi tarvitsee. Ota yhteys ja sovi tapaaminen. Lupaamme, että asiointisi sujuu kanssamme reilusti ja mutkattomasti myös ensitapaamisen jälkeen. Hyvinkään, Riihimäen ja Tuusulan alueella sinua palvelee rahoitusjohtaja Hannu Lemmetti, puh. 040 503 2703 e-mail: hannu.lemmetti@saastopankki.fi AINA KUN ON KYSE HUOLLOSTA SVEITSINPORTIN AUTO OY & KAUPUNGINPORTIN AUTO www.saastopankki.fi/lamminsp
Naisjaosto Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 10 Harvinaisia vieraita Hämeestä Naisjaosto kävi viime keväänä tutustumassa Hämeenlinnan Yrittäjiin ja yrityksiin. Helmikuussa meillä oli kunnia isännöidä Hämeenlinnan Yrittäjien vastavierailua Hyvinkäällä. Vierailun aluksi kokoonnuimme Hyvinkään kaupungintalolle. Liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen kertoi uuden kaupungintalon synnystä ja Villatehtaan historiasta. Kaupungintalon esittelykierroksen jälkeen Jyrki Puuronen esitteli tulevia asuntomessuja ja Vetovoimainen Hyvinkää -hanketta. Vuoropuhelu oli hyvin antoisaa ja saimme arvokasta tietoa Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnasta sekä kokemuksia asuntomessujen hyödyntämisestä. Paikalla oli myös Hyvinkään Yrittäjien puheenjohtaja Anne Rantalainen, joka toi paikallisten yrittäjien tervehdyksen. Kaupungintalolta siirryimme Kauppakeskus Willaan, joka kiinnosti vieraitamme suuresti. Ostosten lomassa vieraamme keskustelivat yrittäjien kanssa ja vaihtoivat kokemuksia kauppakeskuksessa toimimisesta. Tämän jälkeen siirryimme Ravintola Harlekiiniin yhteiseen ruokailuun. Kokonaisuudessaan vierailu oli onnistunut. Kiitos kaikille järjestelyissä mukana olleille tahoille! Yhdessä olemme enemmän. Maarit Brusin Naisjaoston puheenjohtaja Hämeenlinnan Yrittäjiä vierailulla Hyvinkään kaupungintalolla Naisjaoston tulevat tapahtumat Kuukausikokoukset, kevät 2013: to 16.5. klo 18.30, Terassikokous Medicin Woman Hyvinkään Yrittäjät ry:n vuosijuhla teemalla Y-rockfestarit järjestetään 9.11. kello 19 Rantasipi Sveitsissä. Tilaisuuden juontaa Fitness-malli Iida-Eveliina ja teeman mukaisesta varmasti tanssittavasta musiikista huolehtii Käsityöläiset-bändi. Tilaisuuteen tervetulleita ovat Yrittäjät ystävineen. Tilaisuudesta tarkemmin syksyllä. Hyvinkään Yrittäjät ry:n Naisjaosto Naisjaoston hallitus vuonna 2013 Puheenjohtaja Maarit Brusin, Fennia maarit.brusin@fennia.fi, puh 040 197 2543 Varapuheenjohtaja Merja Viander, Kirpputori Löytöpankki Oy Sihteeri Briitta Lindroos Tmi Briitta Lindroos briitta.lindroos@gmail.com, puh 040 734 1955 Rahastonhoitaja Airi Nurminen Edustus Nurminen Oy Jäsenet: Mia Rautiainen, Rautiainen Mia Tmi Pirjo Hörkkö, Markkinointi Pertti Hörkkö Oy Kaisa Kokkonen, Akeba Oy Mervi Kantola, Hyvinkään Hius- ja hyvänolonklinikka Halutessasi liittyä Naisjaostoon ota yhteyttä puheenjohtajaan tai sihteeriin! Naisjaoston jäseninä voivat olla kaikki Hyvinkään Yrittäjät ry:n jäsenyrityksiä edustavat naiset. prepress digitaalipaino offsetpaino Ahokaari 3, 05460 Hyvinkää Puh. (019) 475 8500 myynti@t-print.fi www.t-print.fi TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND UUTTA! Nyt myös osoitteelliset painatukset ja postitukset meiltä. Seuraa meitä Hyvinkään Yrittäjien uudet jäsenet Trendel Oy Hyvinkään lämpöhuolto Tmi Sportlime Kaapeliässä sähköasennukset LexaLine Päivi Vuorenpää Tmi Toiminimi Heimo Kemppi Sisustuspalvelu Design LePatus Camoline Venerdi Ihalmo Sirpa Anneli AHA-Advisors Tammisto Rakennus & Saneeraus T:mi Wellness Forever Hannu Mattila Tmi Sisustusliike Sikuriina Keho Balanssissa 75 Kyllösen kommunikaatio Matt&sons Imani Oy Metsämäkelä Oy Rakentaen Oy SkipiWorks Mieliravinto Puheterapeutti Anna Mari Mäkelä Tmi Elopek Viviane Lake Nail Studio Kirsi Brink Tmi Kokonaispalvelu Katja Maaret T:mi
hoi, minun lauluni soi, oonhan kulkuri huoleton hulivili. Viimeiset Heisuli markkansa tää poika joi, eihän rikkaana elää voi! Näin lauloi jo aikoinaan Tauno Palo. Eipä ole ajat siis paljoa muuttuneet. Nykyään tuntuu yhä enemmän ja suuremmassa mittakaavassa olevan tapana elää velaksi. Olipa kyse valtioista tai yksityisistä henkilöistä, tuntuu, että voidaan surutta elää leveästi ilman rahaa. On suorastaan käsittämätöntä, että myös tietyt Euroopan valtiot ovat eläneet yli varojensa vuosikausia. Luulisi, että valtiolla olisi käytössään sen luokan talousasiantuntijoita, ettei moiseen voisi sortua. Mutta Turhuuden turuilla suosion tavoittelemiseksi tehdään näemmä mitä tahansa. Kukapa rahaa avokätisesti käyttävä ei saisi suosiota ostettua? Jack Tuhlaavainen Kuten Jack Tuhlaavainen William Thackerayn kirjassa Turhuuden turuilla (kirjoitettu vuonna 1848): Näemme Jack Tuhlaavaisen ratsastavan pöyhkeänä puistossa tai laskettavan vaunuillaan pitkin Pall Mallia, syömme päivällisiä hänen kotonaan, jossa ruoka tarjoillaan ihmeellisin pöytähopeakalustoin ja sanomme: Kuinka tämä on päässyt alkuun ja mihin tämä päättyy? Rakas ystävä, kuulin Jack-herran sanovan, olen velassa joka ainoaan Euroopan kaupunkiin. Loppu tulee pakosta jonakin päivänä, mutta siihen mennessä Jack elää yhtä komeasti kuin ennen konsanaan. Ihmiset ovat iloisia saadessaan puristaa hänen kättään, eivätkä kiinnitä huomiota niihin rumiin pikkujuttuihin, joita hänestä kuiskaillaan silloin tällöin, ja tunnustavat hänet hyväluontoiseksi, hupaisaksi ja huolettomaksi mieheksi. Pikavippien luvattu maailma Kuulostaako tutulta? Nykymaailman tapa. Ja kuten saatamme todeta myös vanha tapa. Väittäisin kuitenkin, että nykyään yhä enenevässä määrin opetetaan ihmisiä siihen, että on ok ostaa tavaroita, joihin ei ole varaa. Joka paikassa tuputetaan luottokortteja, osamaksuja ja hännänhuippuna: pikavippejä. Pikavippejä vielä mainostetaan tyyliin, että eikö ole rahaa lähteä bilettämään? Ei hätää, tekstaa 123123 Vippaapikana Oy. Olettaen, että kyseiset mainokset ovat ennemmin suunnattu nuorisolle kuin eläkeläisille, on suorastaan hämmästyttävää, että niihin ei puututa kovemmalla kädellä. Sillä mitä nuo mainokset opettavat pienillä tuloilla eläville opiskelijoille? Ne opettavat sitä, että jos ei ole rahaa, ota lainaa ja lähde bailaamaan. Ennen ja normaalijärjellä ajatellen siinä kohtaa, kun ei ole rahaa juhlimiseen, jätetään se juhliminen väliin. Niin yksinkertaista se on. Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 11 Turhuuden turuilla Kulissia Sama koskee vanhempaakin väestöä; jos ei ole rahaa ulkomaanmatkaan, ei sinne velaksi ainakaan kannata lähteä. Ja mikä onkaan esimerkin mahti? Jos vanhemmat elävät yli varojensa, oppivat lapsetkin, että on sopivaa elää yli varojensa. Kyllä vanhempien kuuluisi olla esimerkkinä ja opettaa järkevää taloudenpitoa ja sitä, että pitää elää sen mukaan, mihin on varaa. Ja onko kukaan huomannut nykyistä tuputtamisen uutta tasoa: maksettaessa pankkikorttilaitteella on ensimmäisenä laitettu luottokorttivalinta, kakkosena vasta pankkikortti. Samoin jokainen yhtiö tuputtaa yhdistettyjä bonus/luottokortteja tyyliin: Jos ostat Finnairin MasterCardilla kaiken, saat bonuspisteitä ja voit lentää 160-vuotiaana maailman ympäri. Velalla ostetaan elintasoa, johon muuten ei olisi varaa. Vitsi piilee vain siinä, että ei siihen siltikään ole varaa. Velka pitää maksaa. Ja jos siihen ei ole varaa sillä hetkellä, miten siihen on myöhemminkään, kun on velalla leveästi eletty? Kun ei ole menoja mukautettu tulojen mukaan? Harva mitään Viisasten kiveä löytää, jolla yhtäkkiä rupeaisi kultaa tekemään. Pää tulee lopuksi vetävän käteen ja ylettömälle tuhlaamiselle loppu. Ei kukaan loputtomiin voi velalla elää. Suu säkkiä myöten Mihin on kadonnut maalaisjärki? Jos johonkin ei ole rahaa, sitä ei osteta. Ihmisen välttämättömyyksiä ovat kuitenkin ruoka, juoma ja katto pään päällä (Huom. Tässä kirjoituksessani en siis puhukaan esim. asuntovelasta, jota harvalla on mahdollista välttää maksamalla asunto käteisellä. Puhun yleisestä elämäntyylistä.) Jos noiden jälkeen jää rahaa, voi sen sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos ei jää, ei se tarkoita sitä, että luottokorttia vingutellaan ja ostellaan ulkomaanmatkoja ja tyylihuonekaluja. Osta Ikeasta huonekalut ja tee retki takapihalle. On suorastaan pöyristyttävää tämä nykyinen velanotto. Eikö kukaan enää laske tulojaan ja menojaan? Meillä kotona laskettiin ruutupaperin kanssa tulot ja menot ja siitä näki, mitä viivan alla jäi. Opin tämän tavan jo lapsena, ja minusta se on edelleen todella hyvä perusta taloudenpidolle. Kyllähän jokaisen pitää tajuta, että tulojen pitää olla menoja suuremmat. Ja jos ei ole, pitää menoja karsia. Yksinkertaista matematiikkaa. Itsekin nuorena hankintoja tehdessäni laskin kotona opitulla tavalla ensiksi kuukausituloni, jonka jälkeen vähensin menoni ja katsoin, onko sen jälkeen varaa uusiin hankintoihin. Näin jokaisen pitäisi toimia. Eikö kouluihin voitaisi ottaa ihan perustaloudenpitoa? Opetettaisiin jo ala-asteelaisille tulojen ja menojen hallintaa. Olisi tarpeen kyllä monelle aikuisellekin. Kuten säästäminenkin. Vanha hyvä keino; sukanvarteen laittaminen tai vaikka patjan sisään (Tosin siinä tapauksessa pitää olla varovainen, ettei käy niin kuin Italiassa kävi: eräs mummo oli säästänyt ikänsä rahojaan patjan sisään kertomatta kenellekään. Hänen tyttärensä päätti ilahduttaa äitinsä ja osti hänelle uuden patjan ja vei vanhan kaatopaikalle. Totuus selvisi, kun äiti näki yllätyksensä. Oli todella iso yllätys. Eikä patjaa enää löytynyt). Jos samalla volyymillä ihmisille taottaisiin päähän säästämisen hyveitä, saattaisi ihmisten talous saada uutta suuntaa varmemmalle pohjalle. Eikö olisi mukavampi nukkua yönsä, kun tilillä olisi rahaa eikä yhtään velkaa? Onhan sanonta: Nukkuu kuin velattoman talon isäntä. Eikö meidän kaikkien tulisi pyrkiä siihen? ps. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Ursula Ikonen Ursulan pakina NUORTEN YRITTÄJIEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMA 17. 19.5. TURUSSA GeTTogether-tapahtumaviikonloppu on huippuluokan verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Yrittäjät, jäsenet ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, kaikki koolla. Puolisot ja lapset myös lämpimästi tervetulleita tapahtumaan. Tervetuloa Turkuun! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! www.gettogether.fi TURUSSA TAVATAAN! YrittäjäPankki YrittäjäPankki on Uudenmaan Yrittäjien ylläpitämä kohtauspaikka yrittäjille ja oppilaitoksille alakouluista korkea-asteelle. Se toimii Uudenmaan Yrittäjien toimialueella, pääkaupunkiseutua ympäröivällä Uudellamaalla. Mukana olevat kunnat: Askola, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti Opettaja onko koulusi yritysyhteistyö kunnossa? Kaipaatko yhteistyöstä kiinnostuneiden yrittäjien tietoja? Yrittäjä sijoita tulevaisuuteen! Tule mukaan koulu yritys -yhteistyöhön! Ilmoita tietosi www.yrittajapankki.fi
Hyvinkään Yrittäjäsanomat 2 2013 sivu 12 Hyvinkään Yrittäjät ry:n toiminta- ja tapahtumakalenteri 2013 Tapahtumakalenteri täydentyy, katso www.yrittajat.fi/hyvinkaa Tapahtuma pvm klo paikka HUHTIKUU Hallituksen kokous 18.4. 18.00 HY-kevätkokous 18.4. 19.00 Sky-kabinetti SY kunnallisjohdon seminaari 23.-24.4. Lahti Ve-Hy -hankkeen Pj + ohjausryhmän kokous 25.4. 17.00 Kaup.talo HY-tiedote 2/2013 26.4. TOUKOKUU Yrittäjäkalenteri/ Aapo 1.5. Y-kevätlounas 6.5. 12.00 Rantasipi Patikkamatka Italia Cinque Terra 4.-11.5. Hallituksen kokous 13.5. 18.00 Kaupunkiyhdistyksen kokous 15.5. 15.00 UY kevätkokous 15.5. 17.30 Naisjaoston kokous 16.5. 18.30 Medicin Woman Parlamenttijalkapalloturnaus 17.5. Tallinna SY nuorten Y valtakunn. tapaht.17.-19.5. Turku Ve-Hy -hankkeen Pj + ohjausryhmän kokous 28.5. 14.00 Kaupungintalo KESÄKUU SY Suvin päivän vastaanotto 5.6. SY Yrittäjäkalenteri/ Aapo 6.6. Hy-kesänavaus 7.6. 18.00 rav. Joutsen Ve-Hy -hankkeen Pj + ohjausryhmän kokous 26.6. 17.00 Kaupungintalo HEINÄKUU Yrittäjäkalenteri AaPo 4.7. Hyvinkään Asuntomessut 12.7. -11.8. Yrittäjätutustuminen Asuntomessuille 31.7. ELOKUU Kansainvälinen konferenssi 1. 2.8. Hyvinkää Yrittäjäkalenteri / Aapo 1.8. Hallituksen kokous 19.8. 18.00 Naisjaoston kokous UY-golfkisa 30.8. Rönnäs SYYSKUU Yrittäjäkalenteri / Aapo 5.9. Suomalaisen Yrittäjänpäivä 5.9. Hallituksen strategiakokous 6.9. 18.00 UY-aamiaistilaisuus Tuusula UY-luottamushlöilta Elisa Hki SY:n POMO III 11. 14.9. Bryssel SY-hallitus 17.9. Hallituksen kokous Naisjaoston kokous UY-koulutus/Elisa 18.9. Hyv.kaupungin syystapahtuma 19.9. LOKAKUU Y-kalenteri / Aapo / HY pääkirj. 3.10. Hallituksen kokous 14.10. 18.00 HY-tiedote 3/2013 18.10. Naisjaoston kokous Valtakunn. Y-päivät 18. 20.10 Lappeenranta SY-liittokokous 18.10. Lappeenranta UY-aamiaistilaisuus 31.10. 8.00 Hyvinkää MARRASKUU Y-kalenteri/Aapo 7.11. Y-juhla: Y-rock-festarit 9.11. 19.00 Rantasipi, H:kää Hallituksen kokous 14.11. 18.00 HY-syyskokous 14.11. 19.00 UY 75 v vastaanotto sidosryhm. 15.11. Järvenpää UY 75 v Uusmaalainen Y-juhla 16.11. SY hallituksen kokous 19.11. UY-syyskokous 28.11. 17.30 UY+SY-aamiaistilaisuus 31.10. JOULUKUU Y-kalenteri / Aapo 5.12. Hallituksen vaihtokokous 12.12. 18.00 VIP-varainhoitoa jo 20 000 eurosta alkaen. Laita hyödyt pinoon sähköinen liiketoiminta tuo tehokkuutta. Tervetuloa tapaamaan henkilökohtaista asiantuntijaasi. Integroitu sähköisen liiketoiminnan kokonaisjärjestelmä (ERP) Western LATVA 2100 Materiaalihallinto Western LASSO 2100 Laskentajärjestelmä eliiketoiminta Paperiton kirjanpito Hyvinkää, Hämeenkatu 4 Puh. 010 444 3460* handelsbanken.fi/hyvinkaa * 0,0835 e/puh + 0,1209 e/min. Laskutus, tilausten käsittely ja moni muu yritysten päivittäinen rutiini voidaan tänä päivänä hoitaa entistä kätevämmin sähköisesti. Integroitu sähköisen liiketoiminnan kokonaisuus, jonka takana on asiansa osaava kumppani, varmistaa sujuvan liiketoiminnan ilman suuria investointeja infrastruktuuriin. Western Systems Oy on erikoistunut tarjoamaan mittojen mukaisia sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja laaja osaamisemme ja asiakaslähtöinen asenteemme varmistaa parhaan mahdollisen kokonaisuuden jokaiseen tilanteeseen ja tarpeeseen, kaikenkokoisille yrityksille. Western Systems Oy Kankurinkatu 4 6, 05800 Hyvinkää Puh. 0207 628 800 www.western.fi, email: info@western.fi