Opinnäytetyö JÄRVILOHI-ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS NÄSIJÄRVEN REITILLÄ CARLIN-MERKINTÖJEN PERUSTEELLA VUOSINA 2005 JA 2006 Jussi Siivari Kala- ja ympäristötalous 2008
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Jussi Siivari Järvilohi-istutusten tuloksellisuus Näsijärven reitillä Carlin-merkintöjen perusteella vuosina 2005 ja 2006 Suuntautumisvaihtoehto: - Ohjaajat: Päivi Pyyvaara Opinnäytetyön valmistumisajankohta Syksy 2008 Raisa Kääriä Sivumäärä 43 + 13 Työn tarkoituksena on selvittää optimaalinen istutuspaikka Näsijärven reitin järvilohille. Työ perustuu kolmen kalastusalueen yhteistyöhön. Työhön on haettu ja saatu Hämeen TE-keskuksen avustusta ja se on toteutettu kalatalouskeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liitettiin kalastustiedustelu jolla pyrittiin selvittämään kuinka alueella kalastavat ovat kokeneet istutusten onnistumisen. Vuosina 2005 ja 2006 Näsijärven reitille istutettiin 4000 kpl Carlin-merkittyjä järvilohia. Istukkaat jaettiin kahdeksaan eri kohteeseen ja kuhunkin istutettiin 500 kpl järvilohia. Vuoden 2007 syksyyn mennessä merkkipalautuksia oli kertynyt 832 kpl, joten aineisto oli varsin runsas. Keskimääräinen istutustulos erää kohti oli 134,3 kg/ 1000 istukasta ja palautusprosentti oli 20,8. Kalastustiedustelu postitettiin 661 henkilölle, siitä saatiin 259 palautusta, joten palautusprosentti jäi varsin vaatimattomaksi (39,2 %). Vastaajista suurin osa koki istutusten onnistuneen joko keskinkertaisesti tai melko huonosti. Kalojen kunto arvioitiin pääasiassa hyväksi ja lupa-alueisiin oltiin tyytyväisiä. Suurin osa istukkaista tulee pyydetyksi ensimmäisen 6 kk kuluessa istutuksesta. Ensimmäisenä vuonna merkkipalautuksista on tullut 91,3 %, toisena vuonna 8,4 %, kolmantena vuonna enää 0,3 %. Merkkipalautuksista 69 % tulee erilaisilla verkoilla, toisena tulee uistimella saadut 19 % ja kolmantena rysällä saadut 11 %. Istutuspaikkakohtaisesti tarkasteltuna jokaisen paikan merkkipalautuksista yli puolet on tullut erilaisilla verkoilla. Se että istukkaat saadaan saaliiksi ensimmäisen 6 kk aikana istutuksesta johtaa väistämättä huonoon istutustulokseen, sillä istukkaat eivät yksinkertaisesti kerkiä kasvamaan. Nettosaalis oli jokaisessa erässä negatiivinen eli istutuksista saatiin vähemmän saalista kuin mitä istutettiin. Näsijärvellä istutukset onnistuivat paremmin kuin Toisvedellä ja Tarjanteella, joista saatiin todella huonot tulokset. Näsijärven alueelta löytyi yksi hyvä istutuspaikka, missä kalat vaelsivat tasaisesti koko järven alueelle (Paappasenniemi). Lisäksi kahta kohtaa voidaan käyttää jos halutaan tehdä istutuksia järven eteläpäähän (Jänissaari ja Pättiniemi). Hakusanat: Näsijärven reitti, Järvilohi-istutusten tuloksellisuus Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto
TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree Programme of Fisheries and Enviromental Care Jussi Siivari Results of the landlocked Atlantic Salmon stocking in the water route of the lake Näsijärvi based on Carlin-tagging in the years 2005 and 2006 Specialization line: - Instructors: Päivi Pyyvaara Date Autumn 2008 Raisa Kääriä Total number of pages 43 + 13 The purpose of this work is to find the best stocking place of landlocked Atlantic salmon. In the years 2005 and 2006 a number of 4000 Carlin-tagged landlocked Atlantic salmon were stocked in the water route of Näsijärvi. The fishes were divided into eight different groups, 500 fish for each group where stocked in the different places. The work also includes an enquiry. The purpose of the enquiry was to settle how the fishermen experienced the succes of salmon stocking. Up to December 2007 the number of 832 tags was collected. The average catch was 134,3 kg/ per thousand individuals stocked. Majority of the recovers were caught first year in the lake (91,3 %). The second and the third year recovers were 8,4 % and 0,3 %. The most important fishing gear were different gillnets (69 %), second were rod and line (19 %), and third fyke net fishing (11 %). The inquiries were posted to 661 persons and 259 answers were returned. Most of the persons who answered the enquiry thought the stocking success was average or worse. Common reasons were no catch. Persons who have caught the landlocked Atlantic salmon estimate the condition of the salmon was good (67 %). As the majority of the recovers were caught first year, it results to a bad stocking result because of the short recapture time. That s why most of the growth potential of salmon was poorly exploited. The mean catch of every stocking group was negative (Total mass of the stocking minus total mass of the catch). Best results were caught in Lake Näsijärvi (Paappasennimi). Paappasenniemi was the best stocking place because it gave a decent stocking result and salmon migrations into every part of the lake. Keywords: The water route of the lake Näsijärvi, Landlocked Atlantic salmon stoking results Deposit at: The library of Turku University of Applied Sciences
1 JOHDANTO 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 3 2.1 Kalastustiedustelu 4 2.2 Istutuspaikkakohtaiset kuvaukset 4 2.2.1 Enonkoski (Kartta 1) 4 2.2.2 Liedenpohja (Sahanranta)(Kartta 2) 5 2.2.3 Pohjaslahti (Kartta 3) 5 2.2.4 Syvinginsalmi (Kartta 4) 5 2.2.5 Paappasenniemi (Kartta 5) 5 2.2.6 Kulju (Kartta 6) 6 2.2.7 Jänissaari (Kartta 7) 6 2.2.8 Pättiniemi (Kartta 8) 6 3 TULOKSET 7 3.1 Palautusprosentti ja merkintätulos Carlin - merkintöjen perustella 7 3.2 Palautusten ajallinen jakautuminen 8 3.3 Merkintäpalautusten jakautuminen pyydyksittäin 9 3.4 Istukkaiden vaeltaminen vesistössä 11 3.5 Kasvu istutuksen jälkeen 11 3.6 Kuntokertoimet 12 3.7 Merkkipalautettujen järvilohien pituusluokat 14 3.8 Järvilohi-istutusten istutuspaikkakohtaiset tulokset 15 3.8.1 Enonkoski 15 3.8.2 Liedenpohja 17 3.8.3 Pohjaslahti 19 3.8.4 Syvinginsalmi 21 3.8.5 Paappasenniemi 23 3.8.6 Kulju 25 3.8.7 Jänissaari 27 3.8.8 Pättiniemi 29
4 Kalastustiedustelu 31 4.1 Tiedustelun tulokset 31 4.2 Kysymys 1. Millaiseksi olet kokenut järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven reitillä? 31 4.3 Kysymys 2. Oletko saanut mitallisia järvilohia saaliiksi vuoden 2007 aikana? 32 4.4 Kysymys 3. Minkälainen kalojen kunto on ollut? 32 4.5 Kysymys 4. Millä tavalla olet järvilohia saanut saaliiksi? 32 4.6 Kysymys 5. Oletko kokenut istutukset riittäviksi? 32 4.7 Kysymys 6. Oletko tyytyväinen lupa-alueeseen? 33 4.8 Kysymys 7. Millä lupa-alueella kalastat? 33 4.9 Kysymys 8. Puuttuuko alueelta mielestäsi jotain tiettyjä palveluita liittyen kalastukseen? 33 4.10 Kysymys 9. Mitä mieltä olisit esim. istutuksen jälkeisestä tiettyjä alueita koskevasta rauhoituksesta? 33 4.11 Kysymys 10. Arvosana järvilohi-istutusten onnistumiselle ja terveisiä kalastus alueelle 34 5 TULOSTEN TARKASTELU 36 5.1 Virheiden tarkastelu 36 5.1.1 Merkintämenetelmän vaikutus tuloksiin 36 5.1.2 Tiedustelun toteuttamisen onnistuminen 36 5.2 Järvilohi-istutusten tuloksellisuus 37 5.3 Kasvu istutuksen jälkeen 38 5.4 Vaellukset istutusten jälkeen 38 5.5 Vaellukseen vaikuttavia tekijöitä 39 5.6 Muikkukannan tila Näsijärven reitillä 39
5.7 Vertailu muihin vastaaviin tutkimuksiin 40 5.7.1 Istutustulosten vertailu 40 5.7.2 Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin 41 5.8 Yhteenveto tiedustelulomakkeen vastauksista 41 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 42
LIITTEET LIITE 1. Kalataloushallinnon istutusrekisteri (25.7.2008) LIITE 2. Kirje kalastusalueille LIITE 3. Tiedustelulomakkeen saatekirje LIITE 4. Tiedustelulomake LIITE 5. Viimeisimmät istutustulokset (1.12.2008) LIITE 6. Saaliin jakautuminen pyydysmuodoittain (kpl) KUVAT Kuva 1. Enonkoski 16 Kuva 2. Liedenpohja 18 Kuva 3. Pohjaslahti 20 Kuva 4. Syvinginsalmi 22 Kuva 5. Paappasenniemi 24 Kuva 6. Kulju 26 Kuva 7. Jänissaari 28 Kuva 8. Pättiniemi 30 TAULUKOT Taulukko 1. Näsijärven reitin järvilohi-istutukset 2005 ja 2006 Hämeen T&E - keskuksen istutusrekisterin mukaan (25.7.2008) 3 Taulukko 2. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten merkintäerät ja niiden tulokset vuosilta 2005 ja 2007 7 Taulukko 3. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten nettosaalis 7 Taulukko 4. Merkkipalautusten jakautuminen istutusten jälkeen 8 Taulukko 5. Keskimääräinen pituuden ja painon kasvu istutuksen jälkeen 11 Taulukko 6. Merkittyjen ja merkkipalautettujen kalojen kuntokertoimen keskiarvot 13
Taulukko 7. Istutuspaikkakohtaiset kuntokertoimenkeskiarvot niin istukkaille kuin saaliiksi saaduille kaloille 14 Taulukko 8. Enonkoskelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 15 Taulukko 9. Liedenpojaan istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 17 Taulukko 10. Pohjaslahdelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 19 Taulukko 11. Syvinginsalmeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 21 Taulukko 12. Paappasenniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 23 Taulukko 13. Kuljuun istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 25 Taulukko 14. Jänissaareen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 27 Taulukko 15. Pättiniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin 29 Taulukko 16. Tiedusteluun vastanneiden vastausprosentti ja kpl palautukset 1 ja 2 postituskerralla 31 Taulukko 17. Tiedustelulomake ja vastaukset, sekä % vastanneista 35 KUVIOT Kuvio 1. Merkkipalautusten ajallinen jakautuminen istutushetkestä pyyntihetkeen 9 Kuvio 2. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin 10 Kuvio 3. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin istutuspaikkakohtaisesti 10 Kuvio 4. Merkkipalautettujen istukkaiden pituuden ja painon suhde 12
Kuvio 5. Carlin-merkittyjen järvilohien ja saaliiksi saatujen järvilohien jakautuminen eri kuntokerroin luokkiin 13 Kuvio 6. Merkkipalautettujen kalojen kappalemääräiset palautukset pituusluokittain 14
2 1 JOHDANTO Suomessa järvilohi kuuluu uhanalaisten lajien joukkoon. Pääsyynä uhanalaisuuteen ovat voimalaitosten rakentaminen, minkä seurauksena kutualueet ovat tuhoutuneet. Järvilohi on Suomessa lähes täysin istutusten varassa, eikä Näsijärven reitti tee tässä asiassa poikkeusta. Näsijärven reitille tehtävillä istutuksille ei pyritä luomaan lisääntyvää järvilohikantaa, vaan sillä halutaan lisätä alueen kalastuksellista kiinnostavuutta sekä tarjota kalamiehille yksi hieno ja arvostettu kalalaji, jota tavoitella saaliiksi. Näsijärven reitillä toimii kolme kalastusaluetta: Näsijärven, Ruoveden-Kuoreveden ja Virtainkalastusalueet. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten yhteenvetoselvitys perustuu alueiden väliseen yhteistyöhön ja sen toteuttamiseen on haettu ja saatu avustusta Hämeen TE-keskukselta. Pirkanmaan kalatalouskeskus toimi hankkeen koordinaattorina eli hoiti istutukset, haki rahoitusta ja laati yhteenvetoselvityksen Näsijärven reitin järvilohi-istutuksista. Työn tavoitteena on selvittää optimaalinen istutuspaikka järvilohelle, jotta tulevaisuudessa istutukset voitaisiin keskittää tiettyihin reittiä parhaiten palveleviin paikkoihin. Alkuoletuksena on, että reitin yläosaan tehdyt istutukset antavat parhaan tuloksen ja palvelevat siten koko reittiä parhaiten. Selvitykseen liitettiin myös tiedustelu, jolla pyrittiin selvittämään järvilohi-istutusten tuloksellisuutta ja sitä miten alueella kalastavat ovat kokeneet istutusten onnistumisen. Kysely suunnattiin Kalapassinluvan vuonna 2006 2007 lunastaneille kalastajille, jotka ovat kalastaneet Näsijärven reitillä. Reitille on istutettu 3-vuotiaita Carlin merkittyjä järvilohia vuosina 2005 ja 2006 yhteensä 4000 kpl. Näistä kaloista saatiin yli 800 kpl merkkipalautusta, joten työssä käytetty aineisto oli sangen runsas
3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Näsijärven reitille istutettiin vuosina 2005 ja 2006 (kahdeksan erää 3-vuotiata Carlin - merkittyjä järvilohia). Kumpanakin vuotena huhtikuussa istutettiin neljä erää merkittyjä järvilohen poikasia. Merkittyjen kalojen mukana istutettiin myös merkitsemättömiä kaloja suojaparveksi. Jokaisessa erässä oli 500 kpl Carlin merkittyjä järvilohia. Järvilohet olivat istutettaessa keskimäärin 34,9 cm pitkiä ja istutuspituuden keskiarvon vaihtelu erien välillä oli melko vähäistä (34,3 cm ja 35,3 cm välillä). Kuntokertoimeltaan järvilohet olivat keskimäärin 1,08 ja erienvälinen vaihtelu oli 1,03 ja 1,12 välillä. Yhteensä merkittyä kaloja istutettiin 4000 kpl. Kaiken kaikkiaan alueelle istutettiin vuosien 2005 ja 2006 aikana noin 18 000 järvilohta (Taulukko 1). Istukkaat olivat iältään 3-kesäisiä (3k) tai 3-vuotiaita (3v). Poikaset on jaettu ikäryhmiin, mikä tarkoittaa, että 3-kesäisellä on menossa kolmas kasvukausi ja 3-vuotiaalla on menossa neljäs kasvukausi (RKTL 2008; [viitattu 4.8.2008]). Taulukko 1. Näsijärven reitin järvilohi-istutukset 2005 ja 2006 Hämeen T&E - keskuksen istutusrekisterin mukaan (25.7.2008) Kpl/vuosi Toisvesi Ikä 2005 2006 järvilohi 3v 780 738 Tarjanne järvilohi 3v 780 525 järvilohi 3k 66 Näsijärvi järvilohi 3v 3343 3797 järvilohi 3k 2050 5694 Ruovesi järvilohi 3k 270 Yht. 7019 11024 Istukkaat olivat Vuoksen kantaa ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) merkitsi ne. Istutuseristä kaksi oli niin sanottuja velvoiteistutuksia. Velvoiteistutuksella tarkoitetaan vesioikeuden määräämää istutusvelvoitetta, jolla korvataan esimerkiksi rakentamalla aiheutettua haittaa kalakannalle (Kilpinen, 2004, 6).
4 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saatiin viimeisin yhteenveto istutuserien merkkipalautuksista joulukuussa 2007. Samalla tilattiin myös tuloksista tehdyt kartat. Kartoista voidaan tarkastella kalojen vaellusta vesistössä istutuksen jälkeen. Merkkipalautuksista tarkasteltiin muun muassa millä tavoin istukkaat oli saatu saaliiksi, painon sekä pituuden kasvua, hajaantumista vesistöön ja istutusten tuottoa istutuspaikoittain. Selvityksen tavoitteena on antaa suositus parhaista istutuspaikoista. 2.1 Kalastustiedustelu Selvitykseen liitettiin myös kalastustiedustelu (s. 31), joka lähetettiin Näsijärven reitille Kalapassin luvan hankkineille kalastajille. Tiedustelu sisälsi kysymyksiä muun muassa siitä miten alueella kalastavat ovat kokeneet istutusten onnistumisen, ovatko he saaneet mitallisia järvilohia saaliiksi ja minkälainen kalojen kunto on ollut. Tiedustelu postitettiin noin 661 henkilölle kesäkuun puolivälissä 2008. Uusintakysely postitettiin heinäkuun puolivälissä ensimmäisellä kierroksella vastaamatta jättäneille. Tiedustelu postitettiin kaikille Kalapassin-luvan lunastaneille, pois lukien epäselvästi täytetyt ja ulkomailla asuvat kalastajat. Tiedustelun tarkoituksena oli selvittää, miten alueella kalastavat ovat kokeneet järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven reitillä. (Tiedustelulomake ja vastaukset on esitetty taulukossa 17). 2.2 Istutuspaikkakohtaiset kuvaukset 2.2.1 Enonkoski (Kartta kuvassa 1) Enonkoski sijaitsee pitkän ja kapean lahtialueen perällä Toisveden pohjoispäässä. Alueen syvyysvaihtelut ovat melko jyrkät ja parhaimmillaan lahdella on vettä yli 30 metriä. Lahden kapeus lisää riskiä siihen, että istukkaa joutuvat pyydetyksi ennen aikojaan. Rantapenkkoja seuraileva istukasparvi törmää helposti verkkoon matkallaan väljemmille vesille. Alueen suuri syvyys tosin pienentää riskiä jonkin verran.
5 2.2.2 Liedenpohja (Sahanranta) (Kartta kuvassa 2) Istutuspaikka sijaitsee Toisveden pohjoispäässä, lännen puoleisessa haarassa. Alue on hyvin samantyylinen kuin Enonkosken alue eli syvä ja melko kapea noin 1 km levyinen pitkä lahti. Alueelle istutetut järvilohet lähtevät vaeltamaan alaspäin kohti Virtoja, pääasiassa länsirannan syviä penkkoja seuraillen. 2.2.3 Pohjaslahti (Kartta kuvassa 3) Pohjaslahti sijaitsee Tarjanneveden itärannalla. Tämäkin istutuspaikka on hyvin samankaltainen kuin kaksi aikaisempaa paikkaa. Kapea ja syvä lahti, josta aukeaa väylä isolle ja rikkonaiselle Tarjanteelle. 2.2.4 Syvinginsalmi (Kartta kuvassa 4) Syvinginsalmi on kapea, kaksi vesistöä yhdistävä salmi, jonka pohjoispuolella aukeaa Tarjannevesi ja eteläpuolella Ruoveden Mustaselkä. Vesi on salmen kummallekin puolella aukeavilla alueilla melko syvää ja avonaista, näin ollen hyvin järvilohelle sopivaa elinaluetta. Tosin eteläpuolella vesistö muuttuu melko nopeasti rikkonaiseksi eikä näin ollen sovellu järvilohen elinalueeksi. 2.2.5 Paappasenniemi (Kartta kuvassa 5) Paappasenniemi on isoa selkää vasten oleva niemi, joka sijaitsee Näsijärven pohjoispäässä, Vankavedellä. Suuri selkäalue parantaa istukkaiden mahdollisuuksia selvitä ohi pyydyksistä.
6 2.2.6 Kulju (Kartta kuvassa 6) Kulju sijaitsee Koljonselän eteläpäässä Näsijärven keskivaiheilla. Alue on vasten suurta selkävettä, joka tarjoaa järvilohille hyvät elinmahdollisuudet. 2.2.7 Jänissaari (Kartta kuvassa 7) Näsijärven eteläpäässä Lentävänniemen pohjoispuolella sijaitsee Jänissaari. Istutus- ja elinalueena paikka on järvilohelle todella hyvin sopiva, syvää ja avointa selkävettä löytyy todella runsaasti. 2.2.8 Pättiniemi (Kartta kuvassa 8) Pättiniemi sijaitsee Näsijärven eteläpäässä Aitolahden kupeella. Paikka on hyvin samanlainen kuin Jänissaari eli avointa selkävettä löytyy runsaasti.
7 3 TULOKSET 3.1 Palautusprosentti ja merkintätulos Carlin - merkintöjen perustella Näsijärven reitin keskimääräinen palautusprosentti istukaserää kohti oli 20,8 % ja tuotto 134,4 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2). Palautusprosentti vaihteli 30,6 % ja 10,4 % välillä. Käytännössä joka viides merkitty kala saatiin saaliiksi. Istutusten nettosaalis oli keskimäärin -99 kg. Nettosaaliilla tarkoitetaan istutetun kalamassan ja saaliiksi saadun kalamassan erotusta (Makkonen, 1995, 39). Alla olevista taulukoista käy ilmi istutuspaikkakohtaiset merkintätulokset (Taulukko 2 ja 3). Viimeisimmät tulokset liitteessä 5. Taulukko 2. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten merkintäerät ja niiden tulokset vuosilta 2005 ja 2007 (500 kpl merkittyjä kaloja/ istutuserä) Istutuspaikka Istutus- Istutus pituus/paino Pyynti pituus/paino Palautuksia yht. kg/1000 Palautus päivä mm g mm g kpl istukasta % TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI 15.04.2005 352 483 420 795 149 232,4 29,8 TARJANNEVESI SYVINGINSALMI 15.04.2005 344 459 427 804 104 156,7 20,8 NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI 15.04.2005 350 470 413 755 153 221,1 30,6 VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA 15.04.2005 346 469 378 533 62 66,2 12,4 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU 26.04.2006 351 475 421 662 104 109,2 20,8 VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL 26.04.2006 353 456 387 555 52 56,3 10,4 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI 26.04.2006 352 456 365 439 72 62,3 14,4 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM 25.04.2006 343 460 428 752 136 171,2 27,2 Yhteensä 832 Keskiarvo 349 466 405 662 104 134,4 20,8 Taulukko 3. Näsijärven reitin järvilohi-istutusten nettosaalis Istutuspaikka Istutus Kg/1000 Nettosaalis kg istukasta kg TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI 242 232-9 TARJANNEVESI SYVINGINSALMI 230 157-73 NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI 235 221-14 VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA 235 66-168 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU 238 109-128 VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL 228 56-172 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI 228 62-166 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM 230 171-59 Keskiarvo -99
8 3.2 Palautusten ajallinen jakautuminen Suurin osa Näsijärven reitille istutetuista Carlin merkityistä järvilohista saadaan saaliiksi ensimmäisen järvivuoden aikana (Kuvio 1). Ensimmäisen vuoden aikana merkkipalautuksia saatiin 91,3 %, toisena vuonna 8,4 % ja kolmantena vuonna enää 0,3 %. Alla olevasta taulukosta (Taulukko 4) käy ilmi saaliin ajallinen jakautuminen istutuspaikkakohtaisesti. Taulukko 4. Merkkipalautusten jakautuminen istutusten jälkeen Istutuspaikka 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI 138 9 TARJANNEVESI SYVINGINSALMI 86 12 1 NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI 144 6 1 VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA 62 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU 71 13 VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL 48 4 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI 71 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM 98 22 Yhteensä 718 66 2 % 91,3 8,4 0,3 Alla olevaan kuvioon (Kuvio 1) on koottu tiedot 2005 ja 2006 vuonna istutettujen järvilohien merkkipalautusten ajoittuminen istutushetkestä alkaen.
9 25 20 % 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 26 Kk istutuksesta Kuvio 1. Merkkipalautusten ajallinen jakautuminen istutushetkestä pyyntihetkeen 3.3 Merkintäpalautusten jakautuminen pyydyksittäin Suurin osa merkityistä kaloista saatiin verkoilla (noin 69 %), toiseksi eniten kaloja saatiin uistimella (19 %) ja kolmanneksi eniten rysällä (11 %) (Kuvio 2). Tarkemmin eriteltynä eniten saalista tuli yli 40 mm verkolla (39,6 %). Muikkuverkolla saatiin 19,8 % ja uistinvälineiden osuus noin 20 % merkityistä kaloista (Liite 5). Merkkipalautusten jakautuminen istutuspaikkakohtaisesti on esitetty kuviossa 3.
10 Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin onki 1 % uistin 19 % rysä 11 % verkko 69 % Kuvio 2. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin (koko aineisto) Syvinginsalmi Liedenpohja Pättiniemi Pohjaslahti Paappasenniemi Kulju Jänissaari uistin perho onki rysä verkko pilkki Enonkoski 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin istutuspaikkakohtaisesti
11 3.4 Istukkaiden vaeltaminen vesistössä Istutetut järvilohet pysyivät varsin hyvin Näsijärven reitillä, vain muutama istukas jäi pyydykseen Pyhäjärven puolelta ja yksi saatiin saaliiksi Siurosta saakka (35 km istutuspaikasta). Syvinginsalmeen istutetuista kaloista saatiin noin 20 palautusta myös yläpuolisesta vesistöstä. Näsijärven eteläpäähän tehtyjen istutusten merkkipalautuksista suurin osa tulee Koljonselältä tai sen eteläpuolelta, juuri ylemmäs kaloja ei ole noussut (Kartat kuvissa 1-8). 3.5 Kasvu istutuksen jälkeen Keskimääräinen merkkipalautettu järvilohi oli 40,4 cm pitkä ja 661g painoinen. Suurin keskikoko oli Syvinginsalmeen istutetuilla kaloilla, joiden keskipituus oli 42,7 cm ja keskipainoa 804g. Istukkaiden keskimääräinen pituuden kasvu istutuksen jälkeen on ollut 5cm ja painon 200g (Taulukko 5) (Kuvio 4). Taulukko 5. Keskimääräinen pituuden ja painon kasvu istutuksen jälkeen Istutus Pyynti Istutuspaikka Keskipituus mm Keskipaino g Keskipituus mm Keskipaino g TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI 352 483 420 795 TARJANNEVESI SYVINGINSALMI 344 459 427 804 NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI 350 470 413 755 VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA 346 469 378 533 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU 351 475 421 662 VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL 353 456 387 555 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI 352 456 365 439 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM 343 460 428 752 Keskiarvo 349 466 405 662 Yhteensä 4000 4000 786 786 Vaihteluväli 73-25 3600-200
12 4000 3500 y = 0,0122x 2-5,5896x + 893,19 R 2 = 0,7725 n = 567 3000 2500 Paino (g) 2000 1500 1000 500 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Pituus (mm) Kuvio 4. Merkkipalautettujen istukkaiden pituuden ja painon suhde 3.6 Kuntokertoimet Kaloille määriteltiin kuntokerroin, joka saadaan kaavasta K= paino(g)/pituus(cm) 3 *100 (Fultonin kuntokerroin) (Salmin & Böhling, 2002, 254). (Esimerkki kuntokertoimesta. Kuntokertoimeltaan 1,0 oleva järvilohi on kooltaan noin 2,3 kg ja sillä on pituutta 60 cm). Istukkaiden kuntokerroin vaihteli 0,66 ja 1,32 välillä kun taas palautettujen kalojen kuntokertoimet olivat 0,27 ja 1,78 välillä. Suurin osa istukkaista kuului kuntokertoimeltaan luokkaan 0,96-1,25, joten istukkaat ovat olleet varsin hyväkuntoisia (Taulukko 6). Merkkipalautetuissa kaloissa hajonta oli paljon suurempaa, suurin osa palautetuista kaloista kuuluu luokkaa 0,76-1,15 (Kuvio 5). Merkkipalautettujen kalojen joukossa oli noin 20 heikkokuntoista kalaa, jotka eivät
13 olleet oppineet syömään luonnonravintoa. Muutoin saaliiksi satujen kalojen kuntokerroin oli hyvä. Istukaseräkohtaisesti tarkasteltuna kuntokertoimenkeskiarvo on vaihdellut 1,03 ja 1,12 välillä (Taulukko 7). Merkkipalautettujen kalojen kuntokertoimenkeskiarvo on vaihdellut 0,9 ja 1 välillä. Kuntokertoimenkeskiarvolla tarkasteltuna erät ovat olleet sangen tasalaatuisia. Mitään merkittäviä eroja ei ole havaittavissa. Pääasiassa niin istukkaat kuin merkkipalautetut kalat ovat olleet hyväkuntoisia. Taulukko 6. Merkittyjen ja merkkipalautettujen kalojen kuntokertoimen keskiarvot Kuntokertoimen keskiarvo Alle 40 cm 1,01 Yli 40 cm 0,92 Istukas 1,08 Palautus 0,96 kpl 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0,26-0,35 0,36-0,45 0,46-0,55 0,56-0,65 0.66-0,75 0,76-0,85 0,86-0,95 0,96-1,05 1,06-1,15 1,16-1,25 1,26-1,35 1,36-1,45 1,46-1,55 1,56-1,65 palautus istukas Kuvio 5. Carlin-merkittyjen ja saaliiksi saatujen järvilohien jakautuminen eri kuntokerroinluokkiin
14 Taulukko 7. Istutuspaikkakohtaiset kuntokertoimenkeskiarvot niin istukkaille kuin saaliiksi saaduille kaloille istukas palautus Istutuspaikka kuntokertoimen ka kuntokertoimen ka TAMPERE NÄSISELKÄ JÄNISSAARI 1,08 0,96 TARJANNEVESI SYVINGINSALMI 1,10 0,98 NÄSIJÄRVI PAAPPASENNIEMI 1,07 1,00 VIRRAT TOISVESI LIEDENPOHJA 1,12 0,97 NÄSIJÄRVI KOLJONSELKÄ KULJU 1,08 0,96 VILPPULA TARJANNEVESI POHJASL 1,03 0,93 VIRRAT TOISVESI ENONKOSKI 1,03 0,90 NÄSIJÄRVI AITOLAHTI PÄTTINIEM 1,11 0,95 3.7 Merkkipalautettujen järvilohien pituusluokat Merkkipalautuksista, joissa oli ilmoitettu sekä paino että pituus, oli 557 kpl. Näistä kaloista vajaa puolet (272 kpl) oli saatu alle 40cm pituisina ja yli 40cm kaloja oli saatu 285 kpl. Alla olevassa kuviossa (Kuvio 6) on merkkipalautettujen kalojen lukumäärät pituusluokittain. 300 272 250 kpl 200 150 150 100 77 50 34 13 8 2 1 0 alle 40cm 40-44cm 45-49cm 50-54cm 55-59cm 60-64cm 65-69cm 70-75cm Pituusluokka Kuvio 6. Merkkipalautettujen kalojen kappalemääräiset palautukset pituusluokittain (sis. kaikki palautukset joissa pituus oli ilmoitettu)
15 3.8 Järvilohi-istutusten istutuspaikkakohtaiset tulokset 3.8.1 Enonkoski Enonkoskelle istutetut järvilohet eivät antaneet kovin hyvää istutustulosta. Palautusprosentti oli 14,4 % ja istutusten tuotto 62,3 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2). Istukkaita saatiin saaliiksi vain ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen, mikä johtaa väistämättä heikkoon istutustulokseen. Istukkaat ovat vaeltaneet Toisveden länsirantaa kohti Virtoja. Suurin osa palautuksista on tullut Toisvedestä, mutta myös alapuolisista vesistöistä on muutamia kaloja saatu. (Kartta kuvassa 1) Kauimmaiset palautukset ovat Tarjannevedeltä. Yhteensä palautuksia saatiin 72 kpl. Suurin osa alueen istukkaista saatiin saaliksi muikkuverkoilla, niiden osuus alueen merkkipalautuksista oli melkein puolet (Taulukko 8) (Kuvio 3). Erilaisilla verkoilla saatujen merkittyjen kalojen osuus on peräti 89 % (Liite 6). Taulukko 8. Enonkoskelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista uistin 4 5,6 muikkuverkko 34 47,2 perho 3 4,2 rysä 1 1,4 verkko27-40mm 10 13,9 yli 40 mm verkko 12 16,7 verkko 8 11,1 Kaikki yhteensä 72 100,0
Kuva 1. Enonkoski. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 16
17 3.8.2 Liedenpohja Liedenpohjaan istutettujen kalojen palautusprosentti oli 12,4 % ja tuotto 66,2 kg/ 1000 istukasta, joten tulos on hyvin samansuuntainen kuin Enonkoskella. Merkkipalautuksia tuli vain ensimmäisenä kesänä istutusten jälkeen, joten tulos ei missään nimessä ole hyvä (Taulukko 2 ja 3). Istukkaat ovat vaeltaneet hyvin samankaltaisesti kuin Enonkosken istukkaat eli Toisveden länsirantaa kohti Virtoja. Suurin osa palautuksista on tullut Toisvedestä ja kauimmaiset palautukset ovat Tarjanteelta (Kartta kuvassa 2). Yhteensä palautuksia 62 kpl. Alueen merkkipalautuksista käytännössä kaikki olivat verkoilla saaduista kaloista (Taulukko 9) (Kuvio 3). Verkkotyypeistä eniten saalista saatiin muikkuverkoilla 69 % (Liite 6). Verkkojen prosentuaalinen osuus vaikuttaa varsin korkealta, mutta palautuksia alueelta tuli vain 62 kpl mikä ainakin osittain selittää verkkojen suurta osuutta. Taulukko 9. Liedenpojaan istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista muikkuverkko 43 69,4 verkko 27-40mm 6 9,7 yli 40 mm verkko 5 8,1 verkko 7 11,3 uistin 1 1,6 Kaikki yhteensä 62 100,0
Kuva 2. Liedenpohja. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 18
19 3.8.3 Pohjaslahti Pohjaslahteen istutetut järvilohet ovat vaeltaneet aina Näsiselälle saakka ja muutama merkkipalautus on tullut Tammerkoskesta asti. Pohjaslahden istutusten palautusprosentti oli vain 10,4 % ja tuotto 56,26 kg/ 1000 istukasta. Palautusprosentilla katsottuna istutuserä oli joukon huonoin, tosin sen arvoa hiukan nostaa se, että muutama palautus saatiin toiseltakin järvivuodelta (Taulukko 2 ja 3). Merkkipalautuksista noin puolet saatiin Tarjanneveden alueelta ja toinen puoli tuli Näsijärven eteläpäästä, yksi palautus saatiin myös Vaskiveden pohjoisosista (Kartta kuvassa 3). Yhteensä palautuksia 52 kpl. Jälleen tehokkaimmin istukkaita olivat pyytämässä verkot, joskaan ei ihan niin selvästi kuin kahdessa edellisessä paikassa, myös rysä ja uistinkalastus olivat pyyntimuodoista edustettuina, yhteensä 30 % osuudella kokonaissaaliista (Taulukko 10) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 10. Pohjaslahdelle istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 6 11,8 muikkuverkko 12 23,5 onki 3 5,9 perho 1 2,0 rysä 7 13,7 v.27-40mm 2 3,9 yli 40 mm verkko 17 33,3 verkko 2 3,9 vetouistin 1 2,0 Kaikki yhteensä 51 100,0
20 Kuva 3. Pohjaslahti. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08
21 3.8.4 Syvinginsalmi Alueelle istutetut järvilohet ovat lähteneet sekä ylös että alaspäin ja vaeltaneet aina Näsiselle saakka, josta on tullut noin puolet merkkipalautuksista. Merkkipalautuksia alueen istutuksista on tullut 104 kpl. Palautusprosentti on 20,4 % ja tuotto 156,7 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Tulosten arvoa nostavat palautusten jakaantuminen kolmelle vuodelle sekä istukkaiden vaeltaminen vesistössä. Suuri osa merkkipalautuksista saatiin Näsijärven eteläosista, mutta noin 20 palautusta saatiin myös yläpuolisesta Tarjannevedestä ja yksi palautus Vaskiveden pohjoisosista (Kartta kuvassa 4). Myös Syvinginsalmen istukkaista suurin osa päätyy verkkoihin, tosin vapakalastuksen osuus nousee jo melkein neljännekseen alueen merkkipalautuksista (Taulukko11) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 11. Syvinginsalmeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 21 20,6 muikkuverkko 21 20,6 rysä 7 6,9 täkyverkko 5 4,9 yli 40 mm verkko 43 42,2 verkko 2 2,0 vetouistin 3 2,9 Kaikki yhteensä 102 100,0
22 Kuva 4. Syvinginsalmi. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08
23 3.8.5 Paappasenniemi Paappasenniemen palautusprosentti oli 30,6 % ja tuotto 221,13 kg, palautusprosentti on istutuserien suurin (Taulukko 2 ja 3). Paappasenniemen lähellä oleva suuri selkäalue parantaa istukkaiden mahdollisuuksia selvitä. Tästä on todisteena se, että alueelle istutetuista järvilohista saatiin merkkipalautuksia vielä toisena ja kolmantena vuonna joskin ensimmäisenä vuotena tuli jälleen suurin osa palautuksista (Kartta kuvassa 5). Palautuksia kolmelta vuodelta kertyi kaikkiaan 153 kpl. Istukkaat ovat levinneet melko tasaisesti Näsijärveen ja niitä on saatu niin lahden pohjukoista kuin selkävesiltä Muutama palautus tuli myös Pyhäjärven puolelta. Kolme eniten palautuksia antanutta kalastusmuotoa olivat verkot, rysä ja uistinkalastus. Verkkojen osuus oli edelleen yli 50 % (Taulukko 12) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 12. Paappasenniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 18 11,5 muikkuv. 15 9,6 pilkki 1 0,6 rysä 34 21,7 täkyverkko 5 3,2 v.27-40mm 3 1,9 yli 40 mm verkko 64 40,8 verkko 2 1,3 vetouistin 15 9,6 Kaikki yhteensä 157 100,0
Kuva 5. Paappasenniemi. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 24
25 3.8.6 Kulju Merkkipalautuksia Kuljusta on kertynyt 104 kpl, palautusprosentti on 20,8 % ja tuotto 109,18 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Palautukset ovat painottuneet ensimmäiseen vuoteen, mutta myös toisena vuonna kaloja on saatu saaliiksi. Suurin osa alueen merkkipalautuksista saadaan verkoilla pyydetyistä kaloista (Taulukko 13) (Kuvio 3) (Liite 6). Isoa selkävettä vasten olevaan Kuljuun istutetut kalat ovat vaeltaneet pääasiassa Näsiselän alueelle. Ylävesille ei ole ainakaan merkkipalautusten mukaan lähtenyt käytännössä yhtään kalaa. Pisimmältä tullut palautus on Vankavedeltä ja muutama palautus on tullut myös Pyhäjärven puolelle (Kartta kuvassa 6). Taulukko 13. Kuljuun istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 15 14,9 muikkuverkko 12 11,9 onki 4 4,0 perho 3 3,0 rysä 1 1,0 verkko 27-40mm 3 3,0 yli 40 mm verkko 56 55,4 verkko 3 3,0 vetouistin 4 4,0 Kaikki yhteensä 101 100,0
Kuva 6.Kulju. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 26
27 3.8.7 Jänissaari Alueelle istutetut kalat hajaantuvat hyvin järven eteläpäähän, aina Koljonselän eteläosiin saakka, mutta sen pidemmälle ne eivät juuri lähde (Kartta kuvassa 7). Pisimmältä tullut merkkipalautus on Siurosta (35 km istutuspaikasta). Merkkipalautuksia Jänissaaren istutuksista on kertynyt 149 kpl. Palautusprosentti oli 29,8 % ja tuotto 232,39 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Kilomääräistä istutustulosta tarkasteltaessa alue antaa parhaan tuloksen. Merkkipalautukset jakautuvat ensimmäiselle ja toiselle järvivuodelle, mistä palautuksia kertyi 9 kpl. Pyyntimuodoista eniten palautuksia tulee verkoilla (Taulukko 14) (Kuvio 3) (Liite 6). Taulukko 14. Jänissaareen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 23 15,9 muikkuverkko 10 6,9 perho 1 0,7 rysä 36 24,8 täkyverkko 6 4,1 verkko 27-40 mm 2 1,4 yli 40 mm verkko 55 37,9 verkko 2 1,4 vetouist. 10 6,9 Kaikki yhteensä 145 100,0
Kuva 7. Jänissaari. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 28
29 3.8.8 Pättiniemi Pättiniemen palautusprosentti on 27,2 % ja tuotto 171,18 kg/ 1000 istukasta (Taulukko 2 ja 3). Palautuksia tuli 136 kpl, joka jakautuivat kahdelle ensimmäiselle kesälle. Toisena järvivuonna merkkipalautuksia tuli vielä 22 kpl. Suurin osa merkkipalautuksista tulee verkoilla pyydetyistä kaloista, uistimella pyydettyjen kalojen osuus oli noin 25 % luokkaa (Taulukko 15) (Kuvio 3) (Liite 6). Järvilohet levittäytyvät käytännössä samoille alueille kuin Jänissaaren istukkat. Kauimmaiset palautukset ovat tulleet Vankavedeltä (Kartta kuvassa 8). Taulukko 15. Pättiniemeen istutettujen saaliksi saatujen merkittyjen järvilohien jakautuminen pyydyksittäin Kalastustapa Kpl % koko saaliista heittouistin 24 18,2 muikkuverkko 16 12,1 onki 4 3,0 verkko 27-40 mm 2 1,5 yli 40 mm verkko 72 54,5 verkko 5 3,8 vetouistelu 9 6,8 Kaikki yhteensä 132 100,0
Kuva 8. Pättiniemi. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7758/08 30
31 4 Kalastustiedustelu 4.1 Tiedustelun tulokset Tiedustelun vastausprosentti jäi melko huonoksi, vain 39,2 %. Vastauksia kyselyyn tuli 259 kpl. Syytä huonoon vastaus innokkuuteen voidaan hakea lomakkeen lähetysajankohdasta (kesäloma-aika) ja siitä, että kyselyä ei ehkä ole haluttu palauttaa, jos järvilohta ei ole saatu saaliiksi. Täytyy myös huomioida se, että kysely postitettiin myös niille jotka olivat lunastaneet vain 7 vrk:n kalastusluvan, joten kalastus alueella on jäänyt sangen lyhyeksi, eikä kuvaa tai tietoa alueen istutuksista ole muodostunut (Taulukko 16). Taulukko 16. Tiedusteluun vastanneiden vastausprosentti ja kpl palautukset 1 ja 2 postituskerralla Postitettu Palautettu Vastauksia Palautus kpl 1 2 Yht. % Näsijärvi 486 146 50 196 40,3 Ruovesi 102 22 13 35 34,3 Virrat 73 17 11 28 38,4 Yht. 661 259 39,2 4.2 Kysymys 1. Millaiseksi olet kokenut järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven reitillä? Suurin osa vastanneista on kokenut järvilohi-istutusten onnistuneen keskinkertaiseksi tai melko huonosti. Ainoastaan 15 vastaajaa on kokenut istutusten onnistuneen hyvin. Arvostelu asteikkona oli 1-5, (5=hyvä ja 1=huono) (Taulukko 17).
32 4.3 Kysymys 2. Oletko saanut mitallisia järvilohia saaliiksi vuoden 2007 aikana? Hieman yli puolet vastaajista oli saanut vähintään yhden mitallisen järvilohen saaliiksi. Vastaajista reilu 4 % oli saanut yli 10 mitallista järvilohta saaliiksi. Ilman mitallista kalaa oli jäänyt 48,5 % vastaajista (Taulukko 17). 4.4 Kysymys 3. Minkälainen kalojen kunto on ollut? Kalojen kunnon määrittäminen perustuu kalastajien arvioon kalan kunnosta. Asteikkona oli kuollut, huono, keskinkertainen ja hyvä. Melkein 70 % kaloja saaneista arvio kalojen kunnon hyväksi. Hyväksi tai keskinkertaiseksi kalojen kunnon arvio noin 95 % vastaajista, joten istukkaat ovat kalastajien mielestä olleet pyyntihetkellä sangen hyväkuntoisia (Taulukko 17). 4.5 Kysymys 4. Millä tavalla olet järvilohia saanut saaliiksi? Koska kysely oli suunnattu Kalapassin luvan lunastaneille kalastajille, niin suurin osa järvilohista on saatu uistelemalla. Vastaus vaihtoehtoina oli uistin (veto/heitto), verkko ja rysä. Verkolla ilmoitettiin saaduksi reilu 16 %, joten uistimen osuudeksi tulee noin 84 %, rysällä ei ollut saatu yhtään järvilohta (Taulukko 17). 4.6 Kysymys 5. Oletko kokenut istutukset riittäviksi? Noin 70 % vastanneista pitää istutuksia riittämättöminä, suurimmaksi syyksi oli mainittu, että ei ole tullut saalista. Vain 30 % vastaajista koki istutukset riittäviksi (Taulukko 17).
33 4.7 Kysymys 6. Oletko tyytyväinen lupa-alueeseen? Vastaajista reilu 80 % oli tyytyväisiä lupa-alueeseen. 17 % mielestä lupa-alueet eivät olleet tyydyttäviä vaan niiden olisi pitänyt olla isompia ja kattaa kaikki kalastusalueet (Taulukko 17). 4.8 Kysymys 7. Millä lupa-alueella kalastat? Pääsiassa vastaajat ovat kalastaneet Näsijärven alueella, vain 24 % on kalastanut Virtojen tai Ruoveden alueella. Toki Näsijärvelle myydään selvästi enemmän kalastuslupia, joten jakauma on siten ihan ymmärrettävä (Taulukko 17). 4.9 Kysymys 8. Puuttuuko alueelta mielestäsi jotain tiettyjä palveluita liittyen kalastukseen? Veneenlaskuluiskia pitäisi vastaajien mielestä olla enemmän ja niiden lähettyvillä pitäisi myös olla P-paikkoja autoille. Jää ja perkauspistettä kaloille oli myös kaivattu useammin kuin kerran. Suurimpien veneenlaskuluiskien yhteyteen pitäisi saada kalatalouskeskuksen infotaulu, jossa olisi alamitat, lupa-alue, rauhoitukset, yms. kalastukseen liittyvät asiat esillä. 4.10 Kysymys 9. Mitä mieltä olisit esim. istutuksen jälkeisestä tiettyjä alueita koskevasta rauhoituksesta? Pääasiassa vastaajat kannattavat tiettyjen alueiden rahoittamista istutusten jälkeen, 61 % vastaajista vastasi kyllä (Taulukko 17).
34 4.11 Kysymys 10. Arvosana järvilohi-istutusten onnistumiselle ja terveisiä kalastus alueelle Keskimäärin istutusten onnistuminen sai arvosanan 5,5 asteikolla 1-10. Terveisiä osiossa toivottiin alamittaa isommaksi, verkkokalastukseen silmäkoko ynnä muita rajoituksia, valvontaa lisää, enemmän istutuksia, isompia istukkaita ja istukkaiden levittäminen laajemmalle alueelle sekä rauhoitusaikaa istutusten jälkeen.
35 Taulukko 17. Tiedustelulomake ja vastaukset, sekä % vastanneista 1. Millaiseksi olet kokenut järvilohi-istutusten onnistumisen Näsijärven - reitillä? Huono Melko huono Keskinkertainen Melko hyvä Hyvä Vastaukset (kpl) 41 56 78 31 15 % vastanneista 18,6 25,3 35,3 14,0 6,8 2. Oletko saanut mitallisia järvilohia saaliiksi vuoden 2007 aikana? 0kpl 1-10kpl 11-20kpl 21-30kpl yli 30kpl Vastaukset (kpl) 115 111 10 1 0 % vastanneista 48,5 46,8 4,2 0,4 0,0 3. Minkälainen kalojen kunto on ollut? Kuollut Huono Keskinkertaien Hyvä Vastaukset (kpl) 2 3 38 90 % vastanneista 1,5 2,3 28,6 67,7 4. Millä tavalla olet järvilohia saanut saaliiksi? Uistin (veto/heitto) Verkko Rysä Muu Vastaukset (kpl) 125 25 0 0 % vastanneista 83,3 16,7 0,0 0,0 5. Oletko kokenut istutukset riittäviksi? Kyllä En Vastaukset (kpl) 66 152 % vastanneista 30,3 69,7 6. Oletko tyytyväinen lupa-alueisiin? Kyllä En Vastaukset (kpl) 191 41 % vastanneista 82,3 17,7 7. Millä lupa-alueella kalastat? Virrat Näsijärvi Ruovesi Vastaukset (kpl) 29 156 22 % vastanneista 14,0 75,4 10,6 8. Puuttuuko alueelta mielestäsi jotain tiettyjä palveluita liittyen kalastukseen? Vastaukset Veneluiskia enemmän, valvontaa lisää, jääpiste ja perkauspaikka Isoimpien veneenlaskupaikkojen vieressä voisi olla kalataluoskeskuksien infotaulu, josta selviää alamitat, lupa-alueet yms. 9. Mitä mieltä olisit esim. istutuksen jälkeisestä tiettyjä alueita koskevasta rauhoituksesta? En Ehkä Kyllä Vastaukset (kpl) 22 68 143 % vastanneista 9,4 29,2 61,4 10. Arvosana järvilohi-istutusten onnistumiselle väliltä 1-10, sekä terveisiä kalastusalueelle. Keskiarvo 5,5
36 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Virheiden tarkastelu 5.1.1 Merkintämenetelmän vaikutus tuloksiin Edellä esitettyjä tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, sillä Carlinmerkintämenetelmään liittyy tiettyjä virhetekijöitä. Kalastajat eivät palauta merkkejä, pyydystettävyys lisääntyy merkinnän takia ja merkkejä irtoaa. Saaliin ajallisesta jakautumisesta ja istutustulosten osalta tulokset eivät kuvaa todellista tilannetta, vaan antavat heikomman tuloksen. Myös merkittyjen kalojen kuolleisuus saattaa nousta. Sen sijaa kalojen vaelluksista merkinnät antavat varsin luotettavan kuvan. Todellisuudessa istutuksista saatava tuotto on parempi, myös saaliskalat ovat isompia (Makkonen, 1995, 12). Merkityt kalat jäävät helposti kiinni havaspyydyksiin merkistään, mikä nostaa esimerkiksi verkolla saatujen kalojen saalisosuutta (Kolari, 2001, 24). Varsinkin Näsijärven alueella uistellen saatujen kalojen osuus järvilohisaaliista on todellisuudessa suurempi. 5.1.2 Tiedustelun toteuttamisen onnistuminen Tiedustelu postitettiin kesäkuun puolivälissä, mikä ei ajankohtana varmastikaan ollut paras mahdollinen alkavien kesälomien takia. Kysymyksiä olisi voinut vielä hiukan muokata sanamuodoltaan, näin jälkeenpäin ajatellen. Tiedustelulomakkeeseen olisi myös voinut lisätä kohdan, mihin olisi voinut merkata, että en halua osallistua ja sitten palauttaa sen. Nyt moni jätti palauttamatta kokonaan. Kyselyn vastaukset olivat pääasiassa asiallisia ja se oli koettu positiiviseksi asiaksi.
37 5.2 Järvilohi-istutusten tuloksellisuus Näsijärven reitille istutettiin kaikkiaan 4000 kpl merkittyjä järvilohia, järvilohet istutettiin kahdeksaan eri kohtaan. Keskimääräinen tuotto istukaserää kohti oli 134,42 kg /1000 istukasta ja palautusprosentti oli 20,8. Istutusten nettosaalis vaihteli -9 kg ja - 172 kg:n välillä, joten jokaisesta istukaserästä saatiin vähemmän kalaa kuin mitä istutettiin. Tulosta tarkasteltaessa täytyy kuitenkin muistaa Carlinmerkintämenelmästä aiheutuneet virheet. Heikkoa tulosta selittää alueen kova pyyntipaine minkä takia ensimmäisen puolen vuodenaikana istukkaista pyydetään noin 90 %. Kun istukkaat pyydetään aikaisin jää istutusten tuotto väistämättä huonoksi, koska saaliiksi saadut kalat eivät yksinkertaisesti kerkiä kasvamaan. Kuntokertoimen mukaan tarkasteltuna suurin osa saaliksi saduista järvilohista on hyväkuntoisia. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös kalastustiedustelusta, missä noin 67 % vastanneista arvio järvilohien olleen hyväkuntoisia. Toki joukkoon mahtuu aina niitä huonokutoisia ja heikkoja yksilöitä, jotka eivät opi hyödyntämään luonnonravintoa. Tiedusteluun vastanneista henkilöistä kolme oli arvioinut kalojen kunnon huonoksi, kuntokertoimen mukaan tarkasteltuna heikkokuntoisia kaloja oli noin 20. Paras istutustulos kiloissa mitattuna saatiin Jänissaareen tehdystä istutuksesta (232,39 kg/ 1000 istukasta). Huonoin istutustulos tuli Toisveden Enonkoskelle tehdystä istutuksesta (62,34 kg/ 1000 istukasta). Palautusprosentin mukaan katsottaessa paras tulos tuli Paappasenniemen istutuserästä (30,6 %) ja huonoin tulos saatiin Tarjanneveden Pohjaslahden istutuserästä (10,4 %), Pohjaslahti oli myös kappalemääräisesti mitattuna huonoin (52 kpl). Paappasenniemi oli myös kappalemääräisesti mitattuna paras istutuspaikka (153 kpl). Kalojen jakautuminen useammalle kuin yhdelle vuodelle on myös tärkeää huomioida. Vain kahdesta istutuspaikasta saatiin kaloja vielä kolmantena vuonna (Paappasenniemi ja Syvinginsalmi).
38 5.3 Kasvu istutuksen jälkeen Keskimäärin järvilohi saadaan saaliiksi 40,4 cm pituisen ja 661 g:n painoisena. Näsijärven reitille istutettu järvilohi ehtii kasvaa keskimäärin 5 cm pituutta ja 200 g painoa istutuksen jälkeen. Kasvumahdollisuuksia olisi paljon suuremmaksikin. (Eräs tiedusteluun vastannut henkilö oli saanut Näsijärven eteläpäästä 13.11.2007 5,4 kg/82 cm pitkän merkityn järvilohen. Kala oli istutettu 15.4.2005 Syvinginsalmeen 31cm:n pituisena, joten se oli kasvanut kahdessa ja puolessa vuodessa peräti 51cm pituutta. Kalan kuntokerroin oli 0,97). 5.4 Vaellukset istutusten jälkeen Tarkasteltaessa kalojen vaeltamista istutuspaikkakohtaisesti voidaan yleisesti todeta kalojen pysyneen varsin hyvin Näsijärven reitillä, vain joitakin yksittäisiä kaloja on vaeltanut alueelta pois, lähinnä Pyhäjärvelle. Näsijärvelle istutetuita kaloista suurin osa hakeutuu Näsinselänalueelle. Kolarin 2001 valmistuneessa raportissa tulokset olivat hyvin samankaltaisia eli järvilohet pysyivät hyvin vesistössä. Pääasiassa istukkaat lähtevät vaeltamaan vesistössä alaspäin. Parhaiten istukkaat ovat levinneet Paappasenniemen istutuksesta, siinä kalat ovat vaeltaneet tasaisesti koko Näsijärven alueelle. Paappasenniemi on tulosten valossa paras istutuspaikka. Jänissaaren ja Pättiniemen istukkaat ovat vaeltaneet varsi hyvin Näsinselän alueelle, joten mahdollisiin Näsijärven eteläpäähän tehtäviin istutuksiin molemmat paikat soveltuvat hyvin. Toisveden molemmat ja Tarjanneveden Pohjaslahden istutukset ovat tuottaneet huonon tuloksen. Toisvedellä kalat vaeltavat lähinnä Länsirantaa kohti Virtoja. Palautuksia on tullut vain ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen. Pohajaslahden istukkaat ovat vaeltaneet Tarjenneveden alueelle ja Näsinselälle. Erä on kuitenkin yksi huonoimmin onnistuneita. Mikään kolmesta edellä mainitusta paikasta ei anna hyvää istutustulosta, joten järvilohi-istutuksia kyseisiin paikkoihin tulee harkita uudelleen.
39 Tarjannenveden Syvinginsalmi on varsin varteen otettava istutuspaikka, vaikka se ei istutusten tuoton ja palautusprosentin valossa sijoitu ihan parhaimpien erien joukkoon. Syvinginsalmen istukkaat ovat vaeltaneet niin ylös Tarjannevedelle kuin sen alapuolelle aina Näsisellä saakka. Palautukset ovat lisäksi jakautuneet kolmelle vuodelle. Paikkaa voidaan harkita toisinaan tehtäviin istutuksiin. 5.5 Vaellukseen vaikuttavia tekijöitä Merkkipalautuskarttoja tarkasteltaessa voidaan havaita istutuspaikan vaikutus kalojen vaeltamiseen vesistössä. Järven pohjoispäähän tehtävissä istutuksissa, kalat vaeltavat pääasiassa alaspäin (kuva 4, Syvingsalmi), kun suurta selkää vasten tehdyssä istutuksessa, kalat leviät tasaisesti kyseisen selkäveden alueella (Kartta kuvassa 7). Luonnossa syntyneet järvilohenpoikaset lähtevät syönnösvaellukselle toukokuun loppupuolella. Pielisellä tehdyn tutkimuksen mukaan istutettujen järvilohien (2v) vuotuisiin vaellusreitteihin ja nopeuteen vaikuttaa mm. muikkukantojen tila eri selkäalueilla. Näsijärven reitillä järvilohien vaellukseen vaikuttaa varmasti muikkukantojen tilanne, kuten Pielisellä. Mikäli ravintoa on hyvin saatavilla, ei järvilohen välttämättä tarvitse vaeltaa kauas istutuspaikastaan (Huuskonen, 2007 [viitattu 4.8.2008], 31). Luonnontilassa järvilohet vaeltavat takaisin synnyinjokeensa kudulle, vietettyään 5-7 vuotta järvessä (Kaijomaa, V.M, 2003; [viitattu 4.8.2008], 23). Näsijärven reitille istutetuilla järvilohilla ei varsinaisia kutupaikkoja ole, joten ne muutamat, jotka saavuttavat sukukypsyyden saattavat nousta takaisin istutuspaikoilleen tai hakeutua joihinkin virtapaikkoihin. 5.6 Muikkukannan tila Näsijärven reitillä Voimakkaimmillaan muikkukannat olivat vuosituhannen vaihteessa ja yksikkösaaliit olivat korkeita kaikilla tutkimusalueilla. 2000 luvun aikana muikun yksikkösaaliit ovat laskeneet. Vuonna 2006 muikun yksikkösaaliit laskivat edelleen Näsiselän eteläosassa (307g/vrk) ja pohjoisosassa (187g/vrk). Koljonselällä muikun
40 yksikkösaalis kasvoi selvästi (521g/vrk) edellisvuoden arvosta. Nykyisin muikkukanta on Näsiselällä heikko ja Koljonselällä kohtalainen (Holsti, H., 2007, 21). 5.7 Vertailu muihin vastaaviin tutkimuksiin 5.7.1 Istutustulosten vertailu Vuonna 1994 tehdyistä järvilohi-istutuksista Näsijärveen ja Tarjanneveteen saatiin palautusprosentiksi 43,9 % (1000 istukasta) (Kolari, 1997, 19). 2001 valmistuneessa selvityksessä merkittyjä järvilohia oli istutettu niin ikään 1000 kpl, Näsijärveen ja Tarjanneveteen. Istutukset oli tehty jo vuonna 1996 ja niiden keskimääräinen palautusprosentti oli 42,1 %. Tarjannenveden istukkaat olivat 3-kesäisiä ja istutusten tuotto oli 132 kg/ 1000 (Kolari, 2001, 5). Tulos on hyvin samankaltainen kuin tässäkin selvityksessä saatu tulos. Näsijärveen istutetuilla 4-vuotiailla järvilohilla tulos oli 424kg /1000 istukasta (Kolari, 2001, 5). Tulos on monin verroin parempi kuin tämän selvityksen tulokset. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä 3- kesäisten järvilohien erä on syys-istutuksista ja yhden erän kalat olivat 4-vuotiaita. Lisäksi istutuspaikat ovat osittain erilaiset ja vuonna 2005 ja 2006 istutetut kalat ovat istutettu useampaan paikkaan. Palautukset jakautuvat ajallisesti siten, että ensimmäisenä vuotena istukkaista 91,3 % joutuu saaliksi ja näistä kaloista suurin osa saadaan ensimmäisen kuuden kuukaudenaikana istutuksesta (Kuvio 1). Toisena vuonna saalis on 8,4 % ja kolmantena vuonna kun istukkaat alkavat olla jo useamman kilon kaloja palautusprosentti on enää 0,3. Myös Kolarin 1997 valmistuneessa selvityksessä tulokset olivat hyvin samankaltaisia eli ensimmäisen vuoden loppuun mennessä istukkaista oli pyydetty 91 % (Kolari, 1997, 21). Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutin raportissa, jossa käsiteltiin Pielisjokeen istutettuja järvilohia. Ensimmäisenä vuonna saatiin 61 % kalaloista,
41 toisena 31 % ja kolmantena 6 %. (Huuskonen, 2007 [viitattu 9.6.2008], 8). Tosin tässä tutkimuksessa mukana oli paljon suurempi aineisto ja kalat olivat pääosin 2-vuotiaita. Kaikilla ikäryhmillä palautuksia saatiin yli 95 % kahden ensimmäisen järvivuoden aikana, vuonna 1995 valmistuneen selvityksen mukaan (Makkonen, 1995, 13). 5.7.2 Merkkipalautusten jakautuminen pyydyksittäin Merkkipalautetuista istukkaista suuri osa tulee pyydettyä erilaisilla verkoilla, seuraavana tulevat uistinvälineillä saadut kalat, jotka pyydetään lähinnä vetouistelemalla. Myös rysillä saadaan istukkaita saaliiksi. Tarkemmin eriteltynä yli 40 mm verkoilla saadaan 39,6 %, muikkuverkoilla 19,8 %, uistinvälineillä 18,3 %. Kun aineistoa vertaa Kolarin 1997 valmistuneen tutkimuksen aineistoon, tulokset eri pyydyksien osalta ovat hyvin samanlaiset. Kolarin selvityksessä eniten saalista saatiin niin ikään yli 40 mm verkolla 39 %, muikkuverkon osuus 11 % ja uistin 23 % (Kolari, I., 1997, 25). Muikkuverkon kasvaneen osuuden selittää Enonkosken ja Liedenpohjan merkkipalautukset, joista suurin osa saatiin muikkuverkoilla (Taulukko 5) (Liite 6). Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutin raportissa tulokset olivat samansuuntaisia, joskin uistinvälineillä saatujen järvilohien osuus oli hieman suurempi. 5.8 Yhteenveto tiedustelulomakkeen vastauksista Vaikka tiedustelulomakkeen vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, saatiin vastauksista arvokasta tietoa. Kiinnostavimpia tietoja olivat saalistiedot ja se miten kalastajat ovat kokeneet istutusten onnistumisen. Vastaajien mielestä alueen istutuksiin ei olla oltu täysin tyytyväisiä. Kaksi kolmasosaa vastaajista kokee istutusten olleen riittämättömiä, yleisin syy oli, ei ole tullut saalista. Positiivista oli järvilohia saaneiden mielipide kalojen kunnosta. Kalojen