OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2010

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2010 Helsinki 2011

ISSN 0357-1564 HAKAPAINO OY, HELSINKI 2011

SISÄLLYS 1 Johdon katsaus... 1 2 Tehtävät, organisaatio ja toimitilat... 3 2.1 Tehtävät... 3 2.2 Organisaatio vuonna 2010... 3 2.2.1 Neuvottelukunta... 4 2.2.2 Tutkimusyksiköt... 4 2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta... 5 2.3 Toimitilat... 5 3 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 3.1 Toiminnan vaikuttavuus... 6 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus... 7 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua... 7 3.2.2 Tuotokset... 9 3.2.3 Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys... 16 3.2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 21 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 26 5 Allekirjoitukset... 27 LIITTEET Liite I: Julkaisut 2010... 28 I.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia... 28 I.2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja... 29 I.3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia... 31 I.4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen muut julkaisut... 31 I.5 Muut kirjoitukset... 31 Liite II: Henkilökunnan muu toiminta... 35 II.5 Luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät... 35 II.6 Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa... 39 II.7 Muu osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ja kokouksiin..41 II.8 Esitelmät ja luennot kotimaisissa tilaisuuksissa... 41 II.9 Yliopistoyhteistyö... 48 Liite III: Kirjasto... 49 Liite IV: Henkilöstö... 50 SAMMANDRAG... 51

1 1 JOHDON KATSAUS Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vastaa oikeusministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksesta. Sen perustehtävänä on tuottaa rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tutkimustietoa alan oikeuspoliittisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tutkimustehtävän ohella lakiin kirjattuihin tehtäviin kuuluu kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ylläpito oikeuspoliittisen tutkimuksen alalla sekä osallistuminen oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitoksen pääasialliset yhteistyökumppanit ovat oikeusministeriö ja sen alaisista laitoksista erityisesti rikosseuraamuslaitos sekä tuomioistuinlaitos, samoin kuin erilaiset oikeudellisten palvelujen tuottajat. Hallinnonalat ylittävää yhteistyötä harjoitetaan eritoten sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen kanssa. Tutkimusyhteistyötä laitoksella on suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen sekä kotimaisista tutkimuslaitoksista erityisesti Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön ja THL:n kanssa. * Rikollisuustilanteen perusseurantaa varten laitos ylläpitää ja kehittää valtakunnallisina seurantajärjestelminä kansallista uhritutkimusta (vuodesta 1980), nuorisorikollisuuskyselyjä (vuodesta 1995) sekä henkirikollisuuden seurantajärjestelmää (vuodesta 2002). Vuoden 2010 aikana raportoitiin kansallisen uhritutkimuksen ja henkirikollisuuden seurantajärjestelmän uudet perustiedot. Kokonaisrikollisuuden mittaamisjärjestelmiä on nyttemmin täydennetty myös yritysten rikosuhrikokemuksia kartoittavalla seurannalla. Kertomusvuonna julkaistiin ensimmäiset tätä koskevat tulokset. Vuoden 2010 aikana laitos on investoinut huomattavan henkilöresurssin kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmien metodologian uudistustyöhön. Tämä työ tulee jatkumaan myös vuoden 2011 puolella. Vuoden 2010 aikana jatkettiin myös laajaa rikosuhrin asemaa oikeusprosessissa kartoittavaa hanketta. Kriminaalipoliittisen järjestelmän toiminnan puolella julkaistiin tutkimusraportit valvotun koevapauden toimivuudesta ja sakon muuntorangaistuksen käytön rajoittamisen vaikutuksista. Tuomioistuin- ja oikeuslaitostutkimuksen taholla on selvitetty tuomioistuinsovittelua, huostaanottomenettelyä hallinto-oikeuksissa sekä uuden julkisuuslainsäädännön toimivuutta. Velka- ja maksujärjestelmiin kohdistuvan tutkimuksen puolella on keskitytty ns. velkajärjestelykynnyksen tutkimiseen. Teoreettisempaa näkökulmaa lainsäädännön tutkimukseen edustaa lainsäädäntöä instituutiona tarkasteleva tutkimus, jossa valotetaan sääntelyn vaihtoehtoja, erilaisia sääntelystrategioita, lainsäädännön laatua ja sen arviointia sekä lainsäädännön erityyppisiä vaikutuksia yksittäistä lakihanketta laajemmasta näkökulmasta. Tältä lohkolta julkaistiin useita tutkimuksia sääntelytarkkuu-

2 desta, eri sääntelymuotojen toimivuudesta ja lakien vaikutusten arvioinnista hallituksen esityksissä. Laitos julkaisi myös kokoomateoksen kertomusvuonna järjestämänsä kansainvälisen lainsäädäntötutkimusta käsitelleen seminaarin pohjalta. * Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vastaa myös huomattavasta osasta maassa tehtävästä kriminologian perustutkimuksesta. Tässä se paikkaa yliopistokriminologian heikkoa asemaa Suomessa. Perustutkimus nivoutuu luontevaksi osaksi laitoksen muuta toimintaa ilman selkeitä tutkimusten välisiä rajaaitoja. Rikollisuuden mittaristojen kehittäminen on itsessään osa kriminologian perustutkimusta. Rikollisuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimus on vuorostaan välttämätön osa rikosten torjuntatoimien tutkimusta. Laitoksen perustaman tietokannan avulla onkin mahdollista selvittää aiempaa systemaattisemmin ja väestötasolla mm. taloudellisten, sosiaalisten ja koulutuksellisten tekijöiden yhteyttä ja osuutta rikoskäyttäytymiseen ja rikoksista pidättäytymiseen. Laitoksella vuonna 2009 käynnistetty rikoskäyttäytymisen riskitekijät -hanke merkitsee samalla metodista aluevaltausta suomalaisessa kriminologiassa liian vähälle jääneen rekisteritutkimuksen suuntaan. * Laitoksen yhteenlaskettu työmäärä, toimisto- ja avustava henkilökunta mukaan lukien, oli kertomusvuonna 24,1 henkilötyövuotta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjassa ilmestyi 3 julkaisua, Tutkimustiedonantojasarjassa 6 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 4 julkaisua. Kaikkiaan laitoksen tutkijat julkaisivat kertomusvuonna 74 tutkimusta, artikkelia ja kirjoitusta sekä pitivät 118 esitelmää tai alustusta, 98 kotimaassa ja 20 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Toiminnan kulut olivat 1 887 000 euroa. Budjettirahoituksen osuus tästä oli 76 prosenttia. Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja

3 2 TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA TOIMITILAT 2.1 Tehtävät Laki (1139/2007) ja asetus (1241/2007) Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Lain 1 :n mukaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtävänä on: harjoittaa riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta huomioon ottaen oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet, seurata oikeusoloja ja rikollisuutta sekä analysoida niitä ja raportoida niiden kehityspiirteistä, ylläpitää ja edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä oikeuspoliittisessa tutkimuksessa, julkaista ja välittää oikeuspoliittista tutkimustietoa sekä osallistua oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitos toimii oikeusministeriön tulosohjauksessa, ja toimintaa ohjaavat myös oikeusministeriön strategiat sekä ministeriön ja tutkimuslaitoksen vuosittaiset tulossopimukset. 2.2 Organisaatio vuonna 2010 Laitoksella on johtoryhmä, johon kuuluvat laitoksen ylijohtaja, tutkimusjohtajat sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja (vuonna 2010 tutkija Venla Salmi). Vuonna 2010 johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa.

4 2.2.1 Neuvottelukunta Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (1241/2007) 6 :n mukaan tutkimuslaitoksella on laitoksen toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämissuuntia, tukee tutkimuslaitoksen strategista suunnittelua, edistää tutkimuslaitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä seuraa laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluvat laitoksen ylijohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä, joista yksi on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskuudestaan valitsema henkilö. Neuvottelukunnan nimittää oikeusministeriö. Neuvottelukunnan jäsenet: Puheenjohtaja: Hovioikeuden presidentti Lauri Melander (Helsingin hovioikeus) Varapuheenjohtaja: Rehtori Seppo Kolehmainen (Poliisiammattikorkeakoulu) Jäsenet: Ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Erikoistutkija Päivi Honkatukia (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) Käräjätuomari Tarja Honkanen (Helsingin käräjäoikeus) Ylijohtaja Jarmo Littunen (Oikeusministeriö) Professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto) Professori Pekka Sulkunen (Helsingin yliopisto) Asianajaja Marja Toivio-Kaasinen (Asianajotoimisto Sandström & Koulu) Toiminnanjohtaja Leena Veikkola (Takuu-Säätiö) Ryhmäpäällikkö Johanna Lammi-Taskula (STAKES) 2.2.2 Tutkimusyksiköt Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kaksi tutkimusyksikköä: yleinen ja kriminologinen tutkimusyksikkö. Lisäksi laitoksella on hallintoyksikkö, joka vastaa laitoksen hallinnosta ja tietopalveluista. Tutkimuslaitoksessa oli johtajan, hallintopäällikön ja tutkimusjohtajien virkojen lisäksi yleisessä yksikössä neljä, kriminologisessa yksikössä kuusi ja hallintoyksikössä neljä virkaa. Lisäksi laitoksella työskenteli budjetti- ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja määräaikaisia tutkijoita ja tutkimusavustajia.

2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamia asioita käsitellään koko henkilökunnalle tarkoitetussa henkilöstökokouksessa. Henkilöstökokouksen puheenjohtajana toimi Kati Rantala ja sihteerinä Ville Hinkkanen. Henkilöstökokous kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Laitoksella toimi vuonna 2010 7 kpl sisäisiä työryhmiä: 1) Tietoturva- ja rekisterityöryhmä, 2) Arkistotyöryhmä, 3) Tiedotus- ja julkaisutyöryhmä, 4) Koulutustyöryhmä, 5) Ulkoilu-, huvi- ja työterveystyöryhmä, 6) Työsuojelutyöryhmä ja 7) Sisäinen rekrytointityöryhmä. 5 2.3 Toimitilat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toimii Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke- Fennialta vuokratuissa toimitiloissa Pitkänsillanrannassa, Hakaniemessä. Samoihin tiloihin on sijoittunut myös YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Tutkimuslaitoksen käytössä oleva pinta-ala on noin 820 m 2.

6 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vuodelle 2010 laaditussa valtion talousarvioesityksessä tutkimuslaitoksen toiminnan tavoitteet kuvataan seuraavasti: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua, lainvalmistelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita.. Yhä tärkeämmäksi kriminaalipolitiikan, oikeusturvan ja lainsäädännön johdonmukaisen kehittämisen edellytykseksi on tullut kattava tutkimustoiminta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja ministeriön edellytyksiä tuottaa nykyistä kattavammin tutkimustietoa oikeuselämästä. Näitä tavoitteita täsmennettiin ja tarkennettiin edelleen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeusministeriön 2.2.2010 (OM 46/013/2009) käymissä tulosneuvotteluissa. Oikeusministeriö vahvisti päätöksellään 23.2.2010 (OM 8/21/2010) tulossopimuksen mukaiset tulostavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan ensin koko laitoksen toiminnan vaikuttavuutta (3.1), sitten tuloksellisuutta ja yksittäisiä tuotoksia (3.2). 3.1 Toiminnan vaikuttavuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa sellaista korkeatasoista ja riippumatonta rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tieteellistä tutkimustietoa, joka on omiaan hyödyttämään oikeus- ja kriminaalipoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä julkista keskustelua. Toiminnan viimekätisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on rikollisuudesta ja sen kontrollista aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä kansalaisten oikeusolojen ja oikeuksiin pääsyn edistäminen. Yksittäisen viraston tai laitoksen ja erityisesti tutkimuslaitoksen toiminnan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioimiseen liittyy monia teoreettisia ja metodologisia ongelmia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on usein yksittäiseen virastoon nähden välillinen ja vaikeasti todennettavissa. Vaikuttavuus koostuu usein eri virastojen ja laitosten sekä erilaisten ohjelmien ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi kriminologisen tutkimuksen vaikuttavuus voi näkyä osana tietoon perustuvan kriminaalipoliittisen linjan (valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä sekä eri viranomaisissa) vaikutuksina yhteiskunnassa (esim. rikosten väheneminen, vankimäärän väheneminen). Yksittäisen tutkimusten vaikutusta on kuitenkin vaikea todentaa.

On havaittu, että valtionhallinnossa kehitetyt mittarit ylipäänsä tuottavat usein tietoa taloudesta ja tekemisestä, mutta harvoin toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan. Käytännössä toiminnan arvioinnissa joudutaankin tyytymään suurelta osin tuotosten ja tuottavuuden mittaamiseen. Vaikuttavuuttakin voidaan kyllä jossain määrin arvioida, mutta on vaikea löytää valideja kvantitatiivisia mittareita tällaiselle arvioinnille. Vaikuttavuuden osalta joudutaankin tukeutumaan pääosin muihin kuin määrällisiin kriteereihin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta suuntautuu kolmelle keskeiselle suunnalle: 1) Lainvalmisteluun ja muuhun yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, 2) kansalaisyhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä 3) tiedeyhteisöön ja tutkimukseen. Tutkimustoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat pääosin välillisiä. Kun tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi, vaikutukset ovat riippuvaisia siitä, millä tavoin päätöksentekijä käyttää tietoja hyväkseen. Tutkimusten vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja tieteeseen ovat myös vaikeasti todennettavissa ja vaikutukset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Tiedon saatavuus kohentaa vaikuttavuutta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimustietoa välitetään tiedon käyttäjille monin eri tavoin. Tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleissa, laitoksen www-sivuilla, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, esitelmissä ja seminaareissa. Laitoksen tutkimuksia lähetettiin vapaakappaleina noin 130 kotimaiselle vastaanottajalle ja yli 30 ulkomaiselle kirjastolle tai tutkijalle. Research Report Summaries lähetettiin lisäksi noin 140 kohteeseen ja Rikollisuustilanne 2009 kotimaahan noin 340 vastaanottajalle ja ulkomaille noin 40 vastaanottajalle. Laitoksen kaikki julkaisut on julkaistu vuodesta 2004 lähtien laitoksen www-sivuilla. 7 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Seuraavassa toiminnallista tuloksellisuutta koskevassa jaksossa esitetään ensin määrällisiä tietoja laitoksen toiminnasta (3.2.1). Sen jälkeen esitellään yksityiskohtaiset tiedot tuotoksia koskevista tulostavoitteista ja niiden saavuttamisesta (3.2.2). Seuraavaksi (3.2.3) tarkastellaan taloutta ja toiminnallista tehokkuutta. Viimeisessä jaksossa esitellään laitoksen henkisten voimavarojen hallintaa (3.2.4). Mikäli tulossopimuksessa on asetettu määrällisiä tavoitteita vuodelle 2010, ne esitetään toteutuneiden määrien yhteydessä. 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua Tutkimustoiminnan tuloksellisuuden kuvaamisessa käytettäviin määrällisiin mittareihin liittyy joukko rajoitteita, puutteita ja virhemahdollisuuksia. Jo yksin vuositasolla nähtävät vaihtelut voivat olla seurausta hankkeiden erilai-

8 sesta jaksottumisesta ja projektikokojen vaihteluista. Seuraavat määrälliset tarkastelut ovat siten vain suuntaa antavia. Kuvio 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisut ja muut henkilöstön julkaistut kirjoitukset 2004 2010 Toimintakertomuksen liitteessä I luetellaan kaikki kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut sekä henkilöstön julkaisemat artikkelit ja muut tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvät kirjoitukset. Niitä on yhteensä 74, joista 20 artikkeleina Rikollisuustilanne-katsauksessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjassa ilmestyi 3 julkaisua, Tutkimustiedonantoja-sarjassa 6 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 4 julkaisua. Lisäksi julkaistiin laitoksen toimintakertomus ja Research Report Summaries. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin yhteensä 90 110 julkaisua, joista 19 25 julkaisua laitoksen omissa sarjoissa. Tulostavoitteesta jäämiselle on monia syitä. Tulostavoitteita on korotettu vuosittain (on katsottu, ettei tulostavoite voi olla alempana kuin edellisen vuoden tulos). Pienelle laitokselle on tyypillistä kuitenkin suuri vuosittainen vaihtelu tuotoksissa. Vuodelle 2009 kasautuikin laitoksen historian suurin julkaisumäärä ja sitä edelliselle vuodelle toiseksi suurin. Onkin jossain määrin sattumanvaraista, mille vuodelle julkaisut sijoittuvat. Olisikin pohdittava, kuinka hyvin numeeriset julkaisutavoitteet toimivat tällaisissa olosuhteissa. Molemmissa tutkimusyksiköissä on tänä vuonna ollut valmisteltavana laajoja useille vuosille ulottuvia uusia perusselvityksiä, jotka tuottavat julkaisutuloksia vasta tulevina vuosina (yritysuhritutkimus, kansalaisten oikeusolot, uhritutkimuksen ja nuorisorikollisuuskyselyiden metodologian uudistaminen). Laitokselle ja suomalaisen tutkimuksen kansainväliselle profiilille tärkeä Nordic Crime & Justice -hankkeen yhteydessä on tuotettu useita laitoksen julkaisujen mittaisia kansainvälisiä artikkeleita. Laitoksen työntekijöitä on myös siirtynyt muihin tehtäviin sekä ollut virkavapaalla ja sairauslomalla.

9 TULOSTAVOITTEET (2010): 80 100 esitelmää, 20 30 kansainvälistä esitelmää Kuvio 2 Esitelmät 2005 2010 Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kertomusvuonna 118 esitelmää tai alustusta, 98 kotimaassa ja 20 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Lisäksi 14 eri luentosarjalla pidettiin yhteensä 65 luentokertaa. Tulossopimuksen tavoitteet saavutettiin. 3.2.2 Tuotokset Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti laitoksen toiminnan tuotoksia toimintasuunnitelman mukaisin ryhmittelyin. KRIMINOLOGINEN YKSIKKÖ Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimien kehittäminen TULOSTAVOITTEET (2010): (B = budjettirahoitus, Y = yhteisrahoitus) TOTEUTUMINEN: a) Kokonaiskuva rikollisuustilanteesta. Rikollisuustilanne 2009 pyritään julkaisemaan syyskuussa 2010. Katsauksen kehittämistä jatketaan. B b) Uhritutkimukset. Vuonna 2009 kerätyn seitsemännen kansallisen uhritutkimuksen aineisto valmistuu tammikuun alussa 2010 analysoitavaan muotoon. Laitos raportoi väkivallan, omaisuusrikosten ja rikospelkojen trendit vuoden 2010 alkupuolella. B *Jatketaan vuonna 2009 aloitettua metodologista tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää uuden rikosuhritutkimuksen malli. Y Rikollisuustilanne 2009 (tutkimuksia 250) ilmestyi lokakuussa 2010. (3 esitelmää) Uhritutkimuksen perusraportti (tiedonanto 103) ilmestyi maaliskuussa 2010. Tietoja raportoitiin myös Rikollisuustilannekatsauksessa. Metodologisessa tutkimuksessa kerättiin tutkimusaineistoa laajahkolla kyselyllä syksyllä 2010. (artikkeli 38; 5 esitelmää)

10 c) Nuorisorikollisuuskyselyt. Vuonna 2009 raportoitiin kuudes nuorisorikollisuuskysely. Vuoden 2010 loppupuolella käynnistetään metodologinen tutkimus, jonka tavoitteena on kehittää uusi verkkopohjainen nuorisorikollisuuskyselyn metodologia. Tavoitteena on, että seuraava varsinainen nuorisorikollisuuskysely (2012) voidaan toteuttaa uudistetulla metodologialla*. Y d) Henkirikosten seurantajärjestelmän sopimusta jatkettiin 2009, vuonna 2010 järjestelmään perustuvaa seurantaa jatketaan. B (Ks. myös kohta II c.) Metodologinen tutkimushanke käynnistyy varsinaisesti 2011. (artikkelit 1, 37; 9 esitelmää) Henkirikollisuuskatsaus (verkkokatsauksia 13/2010) ilmestyi alkuvuodesta 2010. Tietoja raportoitiin myös Rikollisuustilannekatsauksessa. (artikkeli 31) Rikollisuuden ajankohtaisteemoja a) Teollisuuden ja kaupan alan yrityksiin kohdistuva rikollisuus. Hankkeessa toteutetaan maamme ensimmäinen kriminologinen, kansallisesti edustava yritysuhritutkimus. Tavoitteena on selvittää yrityksiin kohdistuvan kokonaisrikollisuuden määrää, piirteitä ja syitä sekä rikollisuuden yrityksille aiheuttamaa kustannuspainetta. Y (TEKES 60 % ja OPTL 40 %) Hankkeen ensiraportti ilmestyi verkkokatsauksena (15/2010). (5 esitelmää) b) Rikoskäyttäytymisen riskitekijät. Hankkeessa tutkitaan väkivaltarikollisuutta selittäviä tekijöitä hyödyntämällä laajaa rekisteriaineistoa. Raportointia jatketaan vuoden 2010 aikana. Y c) Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Laitos osallistuu hankkeeseen, jossa kehitetään Euroopan henkirikollisuuden seurantajärjestelmää Ruotsin, Suomen ja Hollannin kansallisten henkirikollisuuden seurantajärjestelmien pohjalta. EU-hanke. Y Kaksi hankkeen aineistoon perustuvaa vertaisarvioitua artikkelia on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi tieteellisissä aikakausilehdissä. (artikkelit 2,3; 8 esitelmää) Edennyt projektisuunnitelman mukaisesti.

Kontrollijärjestelmän toiminta ja kriminaalipoliittisten uudistusten seuranta a) Rangaistuskäytäntö yleisissä rikoksissa. Hankkeessa toteutetaan tilastollinen tutkimus yleisten rikosten rangaistuskäytännöstä. Tavoitteena on kartoittaa rikoskohtaisten erityisten mittaamisperusteiden (tekotapa, seuraukset, motivaatiotilanne jne.) vaikutusta rangaistuksen määräämiseen sekä hahmottaa tämän tiedon pohjalta eri rikosten tyyppirangaistusvyöhykkeitä ja niistä poikkeamisen perusteita. Ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan varkaus- ja kavallusrikoksia sekä rattijuopumusrikoksia. Vuoden 2010 aikana raportoidaan varkaus- ja kavallusrikoksia koskevia tuloksia. B 11 Hanke etenee suunnitelman mukaisesti, käsikirjoitus valmistelevana. (5 esitelmää) b) Rikosuhrin asemaa selvittävästä hankkeesta julkaistaan ensimmäinen, uhrien tukipalveluja tarkasteleva raportti. Hanketta jatketaan tutkimalla uhrien saamia korvauksia. B c) Uusintarikollisuus ja seuraamusten vaikuttavuus. Hankkeen raportointi siirtyi 2008 toiselle tutkijalle alkuperäisen tutkijan virkavapauden jatkuessa. Rattijuopumuksesta tuomittujen uusintarikollisuutta koskeva verkkoraportti ilmestyy alkuvuonna 2010, raportointia jatketaan muiden rikosten osalta vuoden 2010 puolella. B d) Valvottu koevapaus. Vuonna 2009 toteutetun hankkeen raportti julkaistaan alkuvuodesta 2010. Y e) Sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutukset. Hankkeessa arvioidaan sakon muuntorangaistuksen vähentämisen vaikutuksia vankilukuun ja rikollisuuden yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Tietoja on käytettävissä lokakuussa 2010. Y (OM) Y f) Yksikkö on käynnistänyt HelsinkiMission väkivaltatyön vaikuttavuustutkimuksen. Vuosi 2010 on hankkeessa seuranta-aikaa varsinaisen analyysin ajoittuessa sen jälkeiseen aikaan. Y Maaliskuussa 2011 ilmestyy rikosuhrien tukipalveluja tarkasteleva tutkimus ja verkkokatsaus. (4 esitelmää) Hankkeesta on toimitettu käsikirjoitus julkaistavaksi kansainvälisessä referee-julkaisussa. (1 esitelmä) Tutkimus ilmestyi helmikuussa 2010. (artikkelit 32,33; 1 esitelmä) Verkkokatsaus (16/2010) ilmestyi joulukuussa 2010. (3 esitelmää) Vuosi 2010 oli hankkeen seuranta-aikaa.

12 Muuta Kriminologinen yksikkö osallistuu useammalla artikkelilla kansainväliseen pohjoismaista kriminologiaa esittelevään kirjahankkeeseen (Crime and Justice in Scandinavia A Review of Research, Chicago University Press). Y Laitoksen kontribuutiot kokoomateokseen on toimitettu kirjan toimittajille vuoden 2010 aikana. YLEINEN YKSIKKÖ Oikeuslaitos ja oikeusolot yleensä a) Uuden julkisuuslainsäädännön toimivuus tuomioistuimissa. Hanke aloitetaan 2010 alkupuolella ja tulostetaan 2011 kuluessa. Päähuomio on asioissa, joissa tuomioistuimet määräävät asioiden käsittelyjä tai oikeudenkäyntiaineistoja kokonaan tai osittain salaisiksi. Selvitetään muun muassa millaisiin asioihin ja asiaryhmiin nuo ratkaisut liittyvät, salaamisen peruste ja missä määrin laaditaan julkisia selosteita. Yksi kiinnostuksen kohteita ovat käytäntöjen erot eri tuomioistuimissa. Y Hanke on käynnissä, ja laaja tuomioistuinaineisto on kerätty. Raportoidaan keväällä 2011. b) Luottamus oikeuslaitokseen. Hanke toteutetaan 2010 säilyttämällä vertailtavuus aiempaan luottamustutkimukseen ja niveltämällä se meneillään olevan EU-rahoitteiseen JUSTIS-projektiin. B/Y c) Huostaanottopäätöksenteon toimivuus hallinto-oikeuksissa. Hanke toteutetaan ja raportoidaan 2010. Tutkimuksen päätavoitteet: selvittää, 1) kuinka uuden lastensuojelulain mukainen menettely toimii hallintooikeuksissa, 2) miten asianosaisten oikeusturva ja lapsen etu toteutuvat ja 3) miten hallinto-oikeusmenettely on muuttunut aiempaan verrattuna. Tutkimusaineistona kysely, ratkaistujen tapausten kooste (arviolta 300 tapausta) ja haastatteluja. Y Hanke on siirretty vuodelle 2011. Hanke on käynnissä, raportoidaan 2011 alkupuolella.

13 d) Kansalaisten oikeusongelmat ja niiden ratkaisukeinot. Määrällinen peruskartoitus (survey) toteutetaan vuonna 2010, varojen niin salliessa. Laadullisesta tutkimuksesta toteutetaan 2010 valittuja osa-alueita. B e) Tuomioistuinsovitteluuudistuksen seuranta. Toteutetaan 2010. Seurantatyyppisessä tutkimuksessa selvitetään mm. kuinka paljon ja millaisia asioita tulee vireille, miten monet päätyvät sopimukseen, asianosaisyhdistelmiä ja lopputuloksia suhteessa vaatimuksiin. Vertailukohtana vastaavantyyppinen Tanskassa tehtävä tutkimus. Hankkeelle on lisäksi suunnitteilla jatko-osa. B f) Oikeusolot-hanke. Käynnistetään seuraavan katsauksen laadinta 2010, mihin yhdistetään suunnittelu katsauksen sisällön parantamiseksi. B Määrällistä survey-osiota on suunniteltu, siirtyy vuodelle 2011 (ks. edellä). Laadullinen osio on koottu ja osin analysoitu. (2 esitelmää) Hanke on edennyt suunnitellusti, raportoidaan 2011 alkupuolella. Hanke on käynnissä, sen uudistamista suunnitellaan. Seuraavaa katsausta varten on päivitetty mm. perhe-elämän oikeusoloja ja velkaongelmien kehitystä. Velka- ja perintäasiat a) Velkaongelmien kehitys nykyisessä talouskriisissä. Toteutetaan mm. Tilastokeskuksen aineiston avulla meneillään olevaa, vaikeutuvaa velkatilannetta koskeva tutkimus. B Lainsäädäntötutkimus a) Sääntelytarkkuutta koskeva projekti. Keskeisenä tarkastelun kohteena ovat ns. joustavat oikeudelliset yleislausekkeet eri oikeudenaloilla, niiden hyödyt ja ongelmat. Aihetta lähestytään eri toimijoiden kannalta: lainlaatija, tuomari, oikeudellinen asiantuntija, hallinto, yritysmaailma, yksityishenkilöt. Yksi ydinkysymyksiä on, mistä eri toimijat saavat tarvitsemaansa tarkkaa tietoa sääntelyn sisällöstä ja millä eri menetelmillä tätä ongelmaa pyritään ratkaisemaan (täsmentävä lakitason sääntely, alemmanasteinen sääntely, esityöt, oikeus- ja viranomaiskäytäntö, itseja yhteissääntely, Soft law-ohjeisto jne). Hanke valmistuu 2010. Y Vuonna 2010 on keskitytty ns. velkajärjestelykynnyksen tutkimiseen, ja tulokset on raportoitu 2011 alussa. Vuonna 2011 paneudutaan velkajärjestelyn kokonaistuloksellisuuden tarkasteluun. (4 esitelmää) Hankkeen tuloksia on raportoitu kahdessa julkaisussa (tutkimuksia 251, tutkimustiedonanto 107). Hanke jatkuu. (artikkelit 40,41,42; 10 esitelmää)

14 b) Paremman sääntelyn kriittinen arviointi. Kansainvälinen konferenssi maaliskuussa 2010. Hallituksen vuoden 2009 esityksiä koskeva analyysi raportoidaan maaliskuun lopulla 2010. Lisäksi tarkastellaan Paremman sääntelyn toimielinten toimintaa, ministeriötason järjestelyjä ja kokemuksia lainvalmistelun parantamiseksi, sidosryhmien panosta sekä valituin kohdin kansainvälisiä kokemuksia. Hanke tulostetaan muutoin useassa osassa. Y c) Lainsäädännön implementaatiota ja vaikutuksia koskeva projekti. Tavoitteena oleva kokoomajulkaisu pyritään saamaan valmiiksi 2010. Taustana on se, että hyvien implementaatioratkaisujen hyödyntäminen tarjoaisi toimivan keinon lainvalmistelun laadun parantamiseen. Sen tueksi tarvitaan järjestelmällistä tutkimustietoa eri säädösten implementaatiokokemuksista, joista on jo muun muassa OPTL:n omissa, eri alojen tutkimuksissa monenlaista tutkimustietoa. Tästä tiedosta tulisi jalostaa kokoomajulkaisu, jolla olisi sekä käytännöllisiä että teoreettisia tavoitteita. B d) Kotimaisia itse- ja yhteissääntelyjärjestelmiä koskeva kartoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitun mukaisesti hanke tulostetaan alkukeväästä 2010. TEM:n tavoitteena on hyödyntää tutkimustietoa eri alojen kotimaisista itse- ja yhteissääntelyistä osana omaa, Paremman sääntelyn ja sääntelystrategioiden kehittämispyrkimystään. Y Hankkeesta raportoitu kahdessa julkaisussa (tutkimustiedonannot 104 ja 105). Keväällä 2011 valmistuu kolme käsikirjoitusta. (artikkeli 39; 8 esitelmää) Hanketta ei ole resurssisyistä viety 2010 eteenpäin, jatkuu vuonna 2011. Hankkeen tulokset raportoitu verkkokatsauksessa 14/2010. (3 esitelmää) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vastasi toista kertaa kansainvälisen lainsäädäntötutkimuksen konferenssin järjestelyistä. Konferenssi pidettiin Helsingissä Tieteiden talolla 1. 2.3.2010 otsikolla Better Regulation A Critical Assessment. Konferenssin pääpuhujina toimivat tutkijat Anne Meuwese Belgiasta, Fabrizio Cafaggi Italiasta ja Michael Faure Alankomaista sekä Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja Tuomas Pöysti. Työryhmät käsittelivät vaihtoehtoisia sääntelykeinoja, kilpailukyvyn ja paremman sääntelyn suhdetta, lakien vaikutusten arviointia ja lainsäädäntövallan jakautumista. Konferenssiin osallistui yhteensä kuutisenkymmentä osanottajaa yhdeksästä

eri maasta. Konferenssin rahoittamiseen osallistuivat myös työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, Itä-Suomen yliopiston empiirisen oikeustutkimuksen yksikkö, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys sekä Suomen Akatemian rahoittama Oikeuden ja vallan muutokset -tutkimusryhmä. Asiantuntija- ja luottamustehtävät Lainvalmistelu ja suunnittelu. Tutkimuslaitoksen henkilöstöllä oli 25 asiantuntijatehtävää erilaisissa lainvalmistelu- ja suunnitteluelimissä. Näistä 10 liittyi suoranaisesti säädösvalmisteluun. Laitos oli edustettuna oikeusministeriön asettamassa yhdyskuntaseuraamustyöryhmässä sekä rikoksentorjuntaneuvostossa. Laitoksen tutkija toimi asiantuntijana THL:n Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen ohjelman valmistelussa ja jäsenenä oikeusministeriön asettamassa ruorijuopumusten säännöksiä valmistelevassa työryhmässä. Kriminaalipolitiikkaan liittyvien asiantuntijatehtävien lisäksi laitoksen tutkijoita on ollut jäsenenä sisäasiainministeriön syrjinnän seurantaryhmässä ja Paremman sääntelyn neuvottelukunnassa. Laitoksella on ollut jäsen muun muassa oikeusministeriön sovittelutyöryhmässä ja valtioneuvoston asettamassa lapsiasiain neuvottelukunnassa. Tutkimusverkostot ja -ohjaus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos oli kertomusvuonna edustettuna 16 tutkimuksen, koulutuksen ja tilastoinnin ohjaus-, johto-, yhteistyö- ja seurantaryhmässä. Tutkimuslaitoksella oli edustaja valtakunnallisen oikeustieteen tutkijakoulun OMY:n johtoryhmässä, Alkoholitutkimussäätiön rahapelitutkimusvaliokunnassa sekä Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen asiantuntijaryhmässä. Laitos on ollut edustettuna myös oikeus- ja rikosasiain tilastoinnin yhteistyöryhmässä sekä oikeusministeriön tutkimuksen ja kehittämisen ohjausryhmässä. Kriminologisen yksikön tutkimusjohtaja kutsuttiin kansainvälisen nuorisorikollisuuskyselyn (ISRD) johtoryhmään. Tieteelliset yhdistykset ja -säätiöt. Laitoksen henkilöstöllä oli 19 jäsenyyttä toimialan tieteellisten yhdistysten, säätiöiden ja muiden organisaatioiden johtoelimissä. Hallitus- tai muita johtoelinpaikkoja on kertomusvuonna ollut muun muassa seuraavissa yhteisöissä ja säätiöissä: Euroopan kriminologiyhdistys (ESC), kansainvälisen rikosoikeus- ja vankeinhoitosäätiö IPPF, Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi, Alkoholitutkimussäätiö, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY), Alkoholi- ja huumetutkijain seura, Suomen Kriminalistiyhdistys, Westermarck -seura ja Ihmisoikeusliitto. Tieteellisen julkaisutoiminnan kehittäminen. Laitoksen tutkijoilla oli kertomusvuonna 14 julkaisutoimintaan liittyvää luottamus- ja asiantuntijatehtävää. Laitoksella on ollut jäseniä muun muassa Oikeus-lehden toimituksessa, Young-lehden toimituksessa, Youth Justice -lehden toimitusneuvostossa, sekä Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention - 15

16 lehden advisory boardissa. Lisäksi laitoksen tutkijat ovat toimineet tieteellisten julkaisujen asiantuntijalukijoina (referee). 3.2.3 Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Talous TULOSTAVOITTEET: (2010) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen budjettirahoitus vuonna 2010 on yhteensä 1 615 000 euroa. Vuonna 2010 tutkimuslaitoksen kokonaisrahoitus oli tilinpäätöksen mukaan noin 2 126 000 euroa. Suurin osa rahoituksesta koostui valtion budjettirahoituksesta (1 615 000 euroa). Taulukko 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rahoitus ja kulut 2008 2010 Toiminnan rahoitus (1 000 e) 2008 2009 2010 Budjettirahoitus 1 590 1 552 1 615 Tutkimussopimukset 317 540 509 Julkaisumyynti (maks.toim.) 4 6 2 Yhteensä 1 911 2 098 2 126 Toiminnan kulut (1 000 e) 2008 2009 2010 Palkat 1 288 1 407 1 430 Vuokrat 185 189 190 Muut kulut 209 271 267 Yhteensä 1 682 1 868 1 887 Ulkopuolisista tutkimussopimuksista saatiin 509 000 euroa, joka on noin 24 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Lisäksi julkaisujen myynnistä saatiin tuloja 2 310 euroa. Nettotoimintamenot olivat 1 376 000 euroa, joka on 90 prosenttia tulossopimuksen mukaisesta tavoitetoimintamenotasosta. Kuvio 3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rahoitus 2010

Toimintavuoden kulut olivat 1 887 000 euroa, missä on kasvua 1 prosentti. Suurin osa kuluista muodostui palkoista (1 430 000 euroa) ja vuokrista (190 000 euroa). 17 Kuvio 4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kulut 2010 Kuvio 5 Kustannusten jakautuminen hankekokonaisuuksittain

18 Taloudellisuus ja tuottavuus TULOSTAVOITTEET (2010): Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallista tehokkuutta voidaan kuvata sillä, kuinka paljon rahaa ja henkilötyövuosia on käytetty julkaisua kohden. Tulostavoite: Vuoden 2010 tuottavuustavoitteeksi asetetaan nykyinen taso. Tieteellisen tutkimuslaitoksen toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden numeerinen mittaaminen on vaikeaa. Tutkimuksen tarkka tuotteistaminen ei ole mielekästä, ja toisaalta tutkimuslaitosten tuotoksiakaan ei ole mahdollista yksiselitteisesti määritellä. Tuotoksia ovat muun muassa tehdyt tutkimukset. Tutkimusten tai tutkimushankkeiden lukumäärän käyttäminen tuotosten mittarina ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, sillä hankkeiden laajuus vaihtelee. Lisäksi osa laitoksen toiminnasta ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen tutkimushankkeeseen. Osittain käyttökelpoinen sijaismittari on julkaistujen kirjoitusten lukumäärä. Erilaiset julkaisut eivät kuitenkaan ole vaikuttavuudeltaan taikka sivu- tai työmäärältään yhteneviä, eivätkä näin täysin vertailukelpoisia. Yhteismitattomuus vaikeuttaa sekä laitoksen oman toiminnan ajallista tarkastelua että vertailua eri tutkimuslaitosten välillä. Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle asetettiin vuoden 2009 tapaan tulossopimuksessa taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevia tulostavoitteita määrällisessä muodossa. Vaikka seuraavassa tarkastellaankin tutkimuslaitoksen tuottavuutta ja taloudellisuutta tuotettujen julkaisuiden lukumäärän avulla, ei tutkimuslaitoksen toimintaa tule arvioida pelkästään näiden määrällisten mittarien kautta. Merkittävä osa toiminnasta ja sen tuloksista kanavoituu ja ilmenee muiden, ei kvantifioitavissa olevien mittareiden muodossa. Tarkastelu on siten vain suuntaa antava. Vähimmillään se antaa mahdollisuuden trenditarkasteluihin. Yksittäisen vuoden lukuja arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että tutkimushankkeet jaksottuvat useiden vuosien ajalle, minkä vuoksi tunnusluvut voivat vuosittain vaihdella voimakkaastikin julkaisuaikatauluista riippuen. Taulukko 2 Tutkimuslaitoksen taloudellisuus ja tuottavuus 2005 2010 Taloudellisuus Tuottavuus Tuotokset [1000 e/julk.] [1000 e/htv] [julkaisua/htv] Julkaisut ja kirjoitukset [kpl] 2005 18,2 61,5 3,4 76 2006 16,1 63,1 3,9 85 2007 15,7 64,4 4,1 98 2008 18,5 69,9 3,8 91 2009 15,2 72,9 4,8 123 2010 25,5 78,3 3,1 74 tavoite 2010 18 22 68 74 3,8 4,2 90 110

19 Kuvio 5 Tutkimuslaitoksen tuottavuus, mittarina julkaistut kirjoitukset 2005 2010 Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten välistä suhdetta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskeisin panostekijä on työvoima, jota kuvataan henkilötyövuosilla (htv). Vuonna 2010 julkaistiin 74 tutkimuslaitoksen henkilökunnan laatimaa kirjoitusta, joka on 3,1 kirjoitusta/htv. Tämä on 0,7 yksikköä vähemmän kuin tulossopimuksessa asetettu tavoite (3,8 4,2). Kirjoituksiin lasketaan tässä sekä tieteelliset erillisteokset että pienemmät artikkelit ja katsaukset. Kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja kokoomateoksissa julkaistiin 12 kirjoitusta. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin 10 15 kansainvälistä julkaisua, joten kansainvälisten julkaisujen osalta tavoite saavutettiin. Kuvio 6 Tutkimuslaitoksen taloudellisuus (yksikkökustannukset), mittarina julkaistut kirjoitukset 2005 2010 Jos taloudellisuutta kuvataan julkaisuiden lukumäärällä jaetuilla kokonaiskustannuksilla, saadaan yhden julkaistun kirjoituksen hinnaksi noin 25 500 euroa, joka on noin 10 300 euroa enemmän kuin vuonna 2009. Tulossopimuksessa asetettu tavoite oli 18 000 22 000 euroa julkaisua kohden.

20 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Tutkimussuoritteita ei hinnoitella liiketaloudellisin perustein, vaan budjettirahoituksen ulkopuolisessa tutkimusrahoituksessa pääpaino on yhteisrahoitteisella toiminnalla. Valtiokonttorin määräyksen (364/03/2005) mukaan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen on pakollista, jos tiliviraston tai tulosohjatun viraston yhteisrahoitteiseen toimintaan saama ja varainhoitovuodelle jaksotettu rahoitus on vähintään 100 000 euroa. Kustannuslaskentamallin kehitys aloitettiin laitoksella vuonna 2007, ja tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti otettiin käyttöön pysyvästi vuonna 2008. Seuraavassa esitetään laskelmat vuosilta 2008 2010. Taulukko 3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2008 2009 2010 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 313 000 502 000 446 000 - EU:lta saatava rahoitus 0 11 000 28 000 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 4 000 41 000 0 Tuotot yhteensä 317 000 554 000 475 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 1 042 000 1 310 000 1 293 000 Kustannusvastaavuus (tulot kustannukset) 725 000 756 000 818 000 Kustannusvastaavuus-% 30 % 42 % 37 % Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta muodostuu julkaisuiden myynnistä, ja sen tuotot vaihtelevat vuosittain voimakkaasti. Kustannusvastaavuuslaskelmaa ei esitetä, koska maksullinen toiminnan tuotot ovat alle 100 000 euroa (liiketoiminnan tuotot 2 310 euroa). Kuvio 7 Tutkimuslaitoksen maksullisen toiminnan tuotot 2005 2010

21 3.2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne ja -kustannukset Taulukko 4 Henkilöstömäärä vuoden lopussa 2008 2010 2008 2009 2010 Henkilöstömäärä 24 28 31 naiset 15 18 19 miehet 9 10 12 Vakinaiset 13 13 13 naiset 6 5 5 miehet 7 7 8 Määräaikaiset 11 15 18 naiset 9 13 14 miehet 2 2 4 Kokoaikaiset 18 19 20 naiset 9 11 11 miehet 9 8 9 Osa-aikaiset 6 9 11 naiset 6 8 8 miehet 0 1 3 Vuoden 2010 lopussa tutkimuslaitoksessa työskenteli 31 henkilöä, joista 20 (65 %) kokopäiväisesti. Nousua edelliseen vuoteen oli 11 prosenttia. Henkilöstön yhteenlaskettu työmäärä vuoden aikana oli 24,1 henkilötyövuotta. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuodet olivat 21,5, koska henkilötyövuosiin ei lasketa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita (2 htv) eikä EU:n rahoituksella toteutettua tutkimustoimintaa (0,6 htv). Näin ollen henkilötyövuosien määrä alittaa tulossopimuksessa vuodelle 2010 sovitun määrän (25). Kuvio 8 Tutkimuslaitoksen työmäärä henkilötyövuosina 1999 2010 Määräajaksi virkasuhteeseen nimitettyjä tai määräaikaiseen työsopimussuhteeseen otettuja oli 18 henkilöä, virkaan määräajaksi nimitettyjä oli 3.

22 Kokopäiväisestä henkilöstöstä määräaikaisia oli kertomusvuoden päättyessä 35 prosenttia 1, joka on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009. Määräaikaisten palvelussuhteiden suurta osuutta selittävät ennen kaikkea virkavapaudet ja tutkimustyön luonne (projektit ja ulkopuolinen rahoitus). Kuvio 9 Tutkimuslaitoksen henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma vuoden 2010 lopussa Taulukko 5 Henkilöstön keski- ja mediaani-ikä 2008 2010 2008 2009 2010 Keski-ikä 42,0 v. 40,8 v. 40,1 v. naiset 39,0 v. 37,9 v. 37,8 v. miehet 47,0 v. 46,1 v. 43,7 v. Mediaani 42 v. 39 v. 38 v. naiset 36 v. 35 v. 37 v. miehet 46 v. 46 v. 45 v. Yli 45-vuotiaiden osuus 42 % 43 % 32 % Tutkimuslaitoksessa on runsaasti nuorta henkilöstöä. Vuoden lopussa henkilöstön keski-ikä oli 40,1 vuotta ja mediaani-ikä 38 vuotta. Keski-ikä laski hieman. Suurin ikäryhmä ovat 25 34-vuotiaat. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on 32 prosenttia. Suhde on hyvä; valtion henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan mukaan tasaisen ikärakenteen tavoittelemiseksi osuus ei saisi ylittää 45 prosenttia. Naisten osuus henkilöstöstä oli 61 prosenttia. 1 Käsikirjan (Henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä. Henkilöstötilinpäätös. Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisuja 3/2001, 56) mukaan määräaikaiseksi luetaan henkilö, joka on määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa ja jolla ei ole vakinaista taustavirkaa tai -tehtävää.

Tutkimuslaitoksen kokonaistyövoimakustannukset olivat kertomusvuonna 1 430 000 euroa, josta varsinaista vuosipalkkasummaa oli 1 177 000 euroa ja välillisiä työvoimakustannuksia 253 000 euroa (18 prosenttia vuosipalkkasummasta). Vaihtuvuus Taulukko 6 Henkilöstön vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 2008 2009 2010 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) 17 % 13 % 7 % Siirtynyt eläkkeelle 0 % 0 % 0 % Kuollut 0 % 0 % 0 % Palkaton loma/virkavapaus 4 % 4 % 0 % Vuorotteluvapaa 0 % 0 % 0 % Lomautus 0 % 0 % 0 % Äitiysloma 4 % 0 % 7 % Yhteensä (kokonaispoistuma) 25 % 17 % 14 % Luonnollinen poistuma 17 % 13 % 7 % Tulovaihtuvuus ja muista syistä tulleet 2008 2009 2010 Tulovaihtuvuus (toiselta työnantajalta tulleet) 21 % 21 % 18 % Siirtynyt eläkkeeltä 0 % 0 % 0 % Palannut palkattomalta lomalta/virkavapaalta 4 % 0 % 4 % Palannut vuorotteluvapaalta 0 % 0 % 0 % Lomautus päättynyt 0 % 0 % 0 % Muu tulosyy (opiskelija, paluu työelämään) 0 % 4 % 0 % Tuntematon tulosyy 0 % 0 % 0 % Palannut äitiyslomalta 4 % 0 % 4 % Yhteensä 29 % 29 % 25 % Varsinainen tulovaihtuvuus 21 % 25 % 18 % 23 Henkilöstön vaihtuvuudella mitataan, miten paljon henkilöitä on lähtenyt tai tullut palvelukseen kertomusvuoden aikana. Henkilöstöä poistuu lähtövaihtuvuuden ja muun poistuman kautta. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Muuhun poistumaan lasketaan henkilön siirtyminen eläkkeelle, palkattomalle lomalle tai virkavapaalle, sekä eroaminen muusta syystä. Luonnollisella poistumalla tarkoitetaan toisen työnantajan palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Tulovaihtuvuus luokitellaan sen mukaan, missä henkilö on toiminut välittömästi ennen tuloaan organisaatioon. Vaihtuvuutta koskevat prosenttiluvut on laskettu suhteuttamalla työpaikkaa vaihtaneiden henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun (31.12.2009) henkilöstön lukumäärään (28). Tutkimuslaitoksen henkilöstön suhteellinen kokonaispoistuma vuonna 2009 oli 14 % ja luonnollinen poistuma 7 %. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen poistumaa selittää paljolti työn projektiluonne sekä laitoksen pieni kokonaishenkilöstömäärä. Jo yhden henkilön siirtyminen nostaa yksinään poistumaa noin neljällä prosenttiyksiköllä. Tutkimuslaitoksen palvelukseen

24 tuli kertomusvuonna seitsemän henkilöä, joka on 25 prosenttia edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Hyvinvointi ja jaksaminen; työterveydenhuolto ja -suojelu Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tehtiin edellisvuosien tapaan työtyytyväisyyskysely. Viisiportaisella Likertin asteikolla (1 5, jossa 1 erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen) laitos sai keskimääräiseksi työtyytyväisyysindeksiksi arvon 3,7. Arvo on sama kuin vuonna 2009. Yksittäiset osaalueet pysyivät pitkälti edellisvuoden tasolla. Taulukko 7 Sairauspoissaolot, työterveyshuolto ja työtyytyväisyys 2008 2010 Sairauspoissaolot 2008 2009 2010 - poissaolotapauksia [kpl] 42 50 55 - sairauspäivien lukumäärä [pv] 110 102 182 - [pv/tapaus] 2,6 2,0 3,3 - osuus/henkilötyövuodet 1,8 % 1,6 % 3,0 % - [pv/htv] 4,6 4,0 7,6 Työterveyshuolto 2008 2009 2010 - bruttokustannukset [e] 7346,85 11123,77 16813,51 - [e/htv] 304 434 698 Työtyytyväisyys 2008 2009 2010 tavoite 2010 - työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,7 3,7 3,7 3,7 3,9 Koska tutkimuslaitoksessa työskentelee vain 31 henkilöä, vaihtelevat sairauspoissaolojen määrä ja työterveyshuollon kustannukset vuosittain voimakkaasti. Rekisteröityjä sairauden aiheuttamia poissaoloja oli vuonna 2010 yhteensä 182 työpäivää eli 0,7 henkilötyövuotta, joka on 0,3 yksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kyse oli poikkeuksellisesta vuodesta, sillä muutama laitoksen työntekijöistä oli pitkällä sairauslomalla. Sairauspoissaolojen osuus kaikista rekisteröidyistä henkilötyövuosista oli 3,0 prosenttia eli 7,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaoloja vähennetään hyvillä työoloilla, tukemalla henkilöstön liikuntaharrastuksia, ennalta ehkäisevillä työterveyspalveluilla sekä tehokkaalla sairaudenhoidolla työterveyspalveluiden osana. Tutkimuslaitoksella on sopimus työterveyshuollon järjestämisestä Suomen Terveystalo Oyj:n kanssa. Työterveyshuollon bruttokustannukset olivat kertomusvuonna 16 813,51 euroa, jossa on nousua 51 prosenttia. Laitos on tukenut työntekijöiden liikuntaa liikuntaseteleillä, ja kustansi lisäksi halukkaille osallistumisen Helsingissä järjestettyyn Naisten kymppi -juoksutapahtumaan. Tutkimuslaitoksen työsuojeluvaltuutettuna toimi Virve de Godzinsky ja varavaltuutettuina Reino Sirén ja Eira Mykkänen. Tyhy-päivä järjestettiin sekä keväällä että syksyllä.

Koulutus ja kehittäminen Tutkimuslaitoksen henkilöstö on korkeasti koulutettua. Vuoden lopussa 65 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon ja 39 prosenttia lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon. Taulukko 8 Koulutustasoindeksi 2008 2010 Työtyytyväisyys 2008 2009 2010 tavoite 2010 Koulutustasoindeksi 6,7 6,3 6,5 6 7 Henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan mukainen koulutustasoindeksi oli 6,5. Indeksi saa arvon 7, jos kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon. 25 Kuvio 10 Tutkimuslaitoksen koko henkilökunnan koulutusrakenne vuoden lopussa Henkilöstön osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin tukemalla omaehtoista kouluttautumista ja tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia. Vuonna 2010 laitoksella järjestettiin kaksi englanninkielen kurssia. Osa laitoksen tutkijoista valmistelee väitöskirjaa. Väitöskirjan tekijät ovat voineet osallistua työaikanaan yliopistojen tohtorikoulutukseen, ja laitos on maksanut siitä aiheutuneet kulut. Toimintakertomuksessa ei esitetä koulutusta koskevia lukumäärätietoja (koulutuspäivät, koulutuksen pituus, osallistuneiden lukumäärä), koska ne eivät luotettavasti kuvaa tutkimuslaitoksen koulutuspanostuksia. Tutkijoiden jatko-opiskelu kytkeytyy usein suoraan laitoksen varsinaiseen toimintaan.

26 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Tutkimuslaitoksen sisäisestä valvonnasta huolehditaan muun muassa keskeisten tehtävien, valtuuksien ja vastuiden selkeällä ja dokumentoidulla jakamisella, taloushallinnon järjestelmien täsmäytyksillä ja varmennuksilla sekä fyysisillä turvajärjestelyillä. Vastuita ja tehtäviä kuvataan tarkemmin Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetussa laissa (1139) ja asetuksessa (1241/2007), laitoksen työjärjestyksessä sekä taloushallinnon osalta oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussäännössä. Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta koskevat säädökset ja määräykset on vastikään uudistettu, ja ne ovat ajantasaiset. Sisäisestä valvonnan kehittämisestä vastaa tutkimuslaitoksen hallintoyksikkö. Tutkimuslaitoksen hallintopäällikkö on oikeusministeriön sisäisen tarkastuksen yhteistyöverkoston jäsen. Tutkimuslaitoksella ei laitoksen pienuuden vuoksi ole omaa sisäisen tarkastuksen yksikköä, vaan koko hallinnonalan sisäisestä tarkastuksesta on vastannut oikeusministeriössä kansliapäällikön alaisuudessa toimiva sisäisen tarkastuksen yksikkö. Olemme sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suosituksen mukaista viitekehystä 2 soveltuvin osin käyttämällä arvioineet, täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta niille valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todenneet, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää sille asetetut vaatimukset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan olennaisin kehittämiskohde on riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvä dokumentointi. Tutkimuslaitoksen keskeisimmät toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöön, sen saatavuuteen ja tarvittavan osaamisen ylläpitämiseen: - määräaikaisen projektityön suuri määrä - henkilöstön korkea koulutustaso, ja vastaava etenemismahdollisuuksien puute - kilpailu työvoimasta - pienessä organisaatiossa yhdenkin tutkijan lähtö merkitsee käytännössä yhden osaamisalueen poistumista, joka voi olla vaikea korvata. 2 Valtion viraston ja laitoksen sekä rahaston sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtionhallinnon hyvä käytäntö ja sen toteutumisen arviointi. Valtiovarainministeriö, Valtiovarain controller -toiminto 2005.

27 5 ALLEKIRJOITUKSET Toimintakertomus on hyväksytty Helsingissä maaliskuun 31. päivänä 2011. Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja

28 LIITTEET LIITE I: JULKAISUT 2010 Laitoksen julkaisemia Muiden julkaisemia erillisteokset 10 kpl vertaisarvioidut artikkelit kansainvälisissä 2 kpl tieteellisissä aikakauslehdissä vertaisarvioidut artikkelit kotimaisissa 6 kpl tieteellisissä aikakauslehdissä tieteelliset artikkelit kokoomateoksissa 23 kpl 12 kpl ja kongressijulkaisuissa tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistut tieteelliset artikkelit, 4 kpl joita ei ole vertaisarvioitu muut kirjoitukset (esimerkiksi yleistajuiset 18 kpl artikkelit, kirja-arviot, katsaukset ja pääkirjoitukset) Yhteensä 33 kpl 41 kpl I.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia Leena Mäkipää. Valvotun koevapauden toimeenpano ja sovellettavuus. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 249. 264 s. Rikollisuustilanne 2009. Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 250. 496 s. Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi. Johdanto (s. 1 8). Reino Sirén. Rikollisuuden rakenne ja kehitys (9 14). Martti Lehti & Janne Kivivuori. Henkirikokset (s.15 52). Martti Lehti & Reino Sirén & Ville Hinkkanen & Mikko Aaltonen. Pahoinpitely- ja ryöstörikokset (s. 53 98). Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen & Hannu Niemi. Seksuaalirikokset (s. 99 118). Reino Sirén & Noora Sipilä. Varkausrikokset ja luvattomat käytöt (s. 119 136) Reino Sirén. Kavallus- ja petosrikokset (s.137 145). Reino Sirén. Vahingontekorikokset (s.146 152). Martti Lehti. Talous- ja ympäristörikokset (s. 153 165). Martti Lehti & Noora Nieminen. Ympäristörikollisuus (s. 168 180). Hannu Niemi. Liikennerikokset (s. 181 208). Heini Kainulainen. Päihderikokset (s. 209 222). Matti Marttunen & Venla Salmi. Nuorisorikollisuus (s. 223 252). Noora Sipilä & Päivi Honkatukia. Naiset rikoksen tekijöinä ja uhreina (s. 253 270). Hannu Niemi & Päivi Honkatukia & Martti Lehti. Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus (s. 271 298).