Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25023

annettujen lausuntojen ja muistutusten vastineet 1 (24) Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 1 2 Keski-Suomen museo... 4 3 Puolustusvoimat... 5 4 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi... 6 5 Fingrid Oyj... 6 6 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi... 7 7 Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY)... 9 8 Leena, Pekka, Ilona ja Venla Lampinen... 11 9 Raija Saramäki... 15 10 Jaakko Humppi... 18 11 Hannu Rutanen... 21

1 (23) 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat: 1. Laadittavana olevan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan ja nyt tämän laadittavana olevan osayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista tulee sisällyttää selvitystä kaava-asiakirjoihin. 2. Laadittuun luontoselvitykseen on katsottava sisältyvän tietynlaista epämääräisyyttä mm. siltä osin, että antaako laadittu selvitys edellytyksiä ottaa kantaa kyseessä olevasta osayleiskaavasta aiheutuviin mahdollisiin linnustovaikutuksiin esim. tuulivoimalavaikutuksille herkimpien lintulajien osilta. 3. Kaavan luontoselvityksiin liittyvänä tulee olemassa olevien luontoselvitysten ja - tietojen perusteella suorittaa arviointia vielä siitä, että onko esim. linnustoon liittyviä selvityksiä tarpeen täydentää. Tuulivoimarakentamisen linnustovaikutuksista jo olemassa olevan yleisen tiedon pohjalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota kanalintuihin, petolintuihin, hanhiin, laulujoutseniin, kurkiin, kahlaajiin ja vesilintuihin. 4. Laadinnan kohteena oleva kaavan alue sijoittuu valtakunnalliselle kurkien päämuuttoreitille. Kaava-asiakirjoista ei ole katsottava käyvän selkeästi esille kaavasta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset alueen kautta muuttavaan kurkipopulaatioon. 5. Kaavan vaikutuksia kyseisen päämuuttoreitin kautta muuttavaan kurkipopulaatioon arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös samalle muuttoreitille sijoittuvien muiden vireillä olevien, suunniteltujen tuulivoimahankkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset. Arvioinnissa tulee erityisesti tarkastella vaikutuksia kyseisen populaation suotuisan suojelun tasoon ja populaatiokehitykseen. Kaava-asiakirjojen täydentämiseen on katsottava olevan vielä tältä osin tarvetta. 6. Kaavaselostusluonnoksen kuva 5 sisältää alueen suojelualueiden osalta vanhentunutta tietoa. Tiedot tulee päivittää erityisesti valtiolle suojelutarkoituksiin hankittujen alueiden osalta. 7. Koska kaava-asiakirjat sisältävät luontoon liittyvää ristiriitaista ja ilmeisesti myös vanhentuneeksi katsottavaa tietoa, tulee mm. edellä esiintuoduilta osin vielä suorittaa asiakirjojen tarkistamista. 8. Maisemaselvityksessä on kuvattu sanallisesti tuulivoimahankkeen vaikutusalueen maisemarakennetta ja maisemakuvaa. Asian havainnollistamista olisi voinut parantaa maisema-analyysikarttaesityksellä (esim. selänteet, laaksot, vesistöt, maiseman solmukohdat, tärkeät näkymät, asutus jne. ). Kyseisenlaisella karttaesityksellä olisi parantavaa vaikutusta mm. asian ymmärrettävyyteen. 9. Kaava-asiakirjoihin ei ole sisällytetty kokonaisvaltaista yhteenvetoa ja arviota kyseisen tuulivoimahankkeen maisemavaikutusten merkittävyydestä mm. siltä osin, että millä tavoin hankkeen toteuttaminen tulisi vaikuttamaan alueen rooliin tai asemaan ajatellen ympäröivän alueen maisemallista kokonaisuutta ja että millaisia vaikutukset tulisivat olemaan alueen maisemallisen sietokyvyn suhteen.

2 (23) 10. Tulee tarkistaa ympäröivän alueen tämän hetkinen, vireillä oleva tuulivoimahanketilanne (kuvista 8 ja 27 puuttuu ainakin Kyyjärven kunnan alueelle sijoittuva Harsunnevan tuulivoimahanke, aikaisemmalta nimeltään Harsunkankaan tuulivoimahanke) ja tämän jälkeen tulee arvioida tilannetta ja tarvittaessa tulee sitten tarpeenmukaisesti täydentää kaava- asiakirjoihin sisältyvää eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Vastine: 1. Karstulaan laaditaan parhaillaan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaa. Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu n. 160 yli yhden hehtaarin kokoista järveä, lampea ja lampiryhmää sekä useita jokia. Kyseinen kaava on asetettu yleisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten 13.5. 30.6.2015 väliseksi ajaksi. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan alue ei sisälly itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava-alueelle (koska kahta yleiskaavaa ei voi laati päälletysten samanaikaisesti). Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan valmisteluvaiheen kaavakartat eivät olleet käytettävissä Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan ehdotusaineiston valmistelussa. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on tarkasteltu ne vesistöt, jotka jätetään pois rantaosayleiskaavasta ja jotka esitetään tuulivoimapuiston yleiskaavassa eli yleiskaavojen yhteensovittamisesta on tältä osin huolehdittu. Tuulivoimapuistoa kehittävä yritys on huomioinut asian myös maanvuokrasopimuksissa tarvittaessa. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston lähelle sijoittuvat lammet ovat Laakerlampi, Leipolampi, Murtolampi ja Suurensuonlampi. Mustalampi sijoittuu tuulivoimayleiskaavan alueelle eikä sille osoiteta tuulivoimayleiskaavassa rantarakennusoikeutta. Tuulivoimapuiston 35 db melualue ei ulotu Laakerlammen, Leipolammen tai Murtolammen ranta-alueille. Tuulivoimapuiston 35 db melualueen rajaus ulottuu Suurensuonlammen alueelle, mutta koska kyseinen lampi on erittäin pieni, sen ranta-alueelle ei muodostu rantarakennusoikeutta. 2. Selvitys on tehty nimenomaan huomioiden erityisesti lajistoa ja lajien elinympäristöjä joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Alueella tehtiin kahteen käyntiin perustuva pistelaskenta selvitys, jonka lisäksi mahdollisesti arvokkaiksi katsottuja kohteita kartoitettiin tarkemmin. Luontotyyppejä ja muuta lajistoa kartoitettaessa on myös jatkuvasti havainnoitu linnustoa. Alue on tehokkaasti käsiteltyä metsätalousmaata ja turvetuotantoaluetta eikä sisällä metsäkuvioita, joissa herkkää lajistoa voisi esiintyä. Lisäksi tehtiin muutonseurantaa, joka ajoittui samanaikaisesti monille alueille pohjoisessa Keski-Suomessa, jotta muuttohavaintoja voitiin verrata laajempaan kokonaisuuteen. Selvitys on tehty kokonaisvaltaisesti ja lisätyön ei katsota tuovan lisäarvoa tehtyihin selvityksiin. 3. Ei katsota tarpeelliseksi tehdä linnuston osalta lisäselvityksiä. Kaava-selostuksen tekstiä täydennettiin näiltä osin. ks. myös vastine 1.2 4. Kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla.

3 (23) 5. Kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla. 6. Kaavaselostuksen kuva päivitetään ennen hyväksymiskäsittelyä. 7. Kaavaselostusta on päivitetty, eikä sen katsota sisältävän ristiriitaisuuksia. Ks. myös vastine 1.6. 8. Maisema-analyysikarttaesitys olisi voinut havainnollistaa maiseman nykytilaa hieman paremmin mutta maiseman arvokartalta sekä myös näkymäanalyysikartoilta ilmenevät asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen, ympäröivät vesistöt, tiestö sekä maaston topografia. Kyseisiltä kartoilta käy ilmi alueen peitteisyys. Vesistöjen lisäksi muita avotiloja on lähialue vyöhykkeellä melko vähän ja ne ovat suhteellisen pienialaisia peltoja ja soita. Riittävän suuruisia ja oikein suuntautuneita avotiloja (järviä lukuun ottamatta) löytyy lähinnä Sydänmaankylältä, Karametsän alueelta, Lauttamäestä, Syrjänmäeltä ja Iso-Korppisen ympäriltä Humpilta. 9. Maiseman sulkeutuneisuudesta johtuen suurella osalla tuulivoimapuistoa ympäröivistä alueista vaikutuksia ei joko aiheudu lainkaan tai vain vähäisessä määrin. Sydänmaankylällä, Karametsän alueella, Lauttamäessä, Syrjänmäellä sekä Iso-Korppisen ympärillä Humpilta aiheutuu paikoin tuntuvampia maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia avotiloista johtuen. Avomaisemien tai järvinäkymien kannalta vaikutukset ovat pääsääntöisesti enimmillään kohtalaisia. Poikkeuksiakin löytyy. Eniten vaikutuksia aiheutuu Karametsän alueella, jossa voimalat hallitsevat maisemaa (havainnekuva 4). Vaikutus on merkittävä. Karametsän alueella maiseman sietokyky ylittyy. Kyse on tosin melko syrjäisestä alueesta. Myös Sydänmaankylällä vaikutus lähentelee merkittävää. Siellä kyse on yhdestä voimalasta. Voimalat ovat myös varsin dominoivia Syrjämäen alueella mutta siellä etäisyyttä on kuitenkin enemmän ja tilanne selvästi inhimillisempi. Haittavaikutukset jäävät Syrjämäen osalta kohtalaiselle tasolle. 10. Vireillä olevien tuulivoimalahankkeiden tilanne tarkistetaan. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

4 (23) 2 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohdat: 1. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa Mustalamminmäen tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen ehdotuksiin rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

5 (23) 3 Puolustusvoimat Lausunnon pääkohdat: 1. Määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen, on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. 2. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko, määrä tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 3. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. 4. Suomen Turvallisuusverkko Oy:stä (Suomen Johtotieto Oy) on syytä pyytää kaapelinäyttö. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 5. Esitetään, että Karstulan kunta lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Vastine: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 1. Koko osayleiskaava-aluetta koskeviin määräyksiin on sisällytetty määräys puolustusvoimien Pääesikunnan hyväksynnän saamisesta ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä. Kyseinen määräys ei perustu lakiin. Yleiskaavamääräys muutetaan muotoon: Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi.

6 (23) 4. Tiedoksi 5. Asia kirjattu muistiin ja saatetaan kunnalle tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Kaavakartan yleismääräys on muutettu. 4 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Lausunnon pääkohdat: 1. Ei kommentoitavaa osayleiskaavan ehdotuksesta. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 5 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimapuiston liityntäratkaisuun vaikuttavat alueella sijaitsevat lukuisat muut tuulivoimahankkeet. On mahdollista, että esitettyä liityntää ei voida toteuttaa tulevaisuudessa. 2. Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat MRL (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta on pyydettävä erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

7 (23) 6 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Lausunnon pääkohdat: 1. Ilmoitetaan, että terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. 2. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulee olla n. 2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 3. Esitetään muutosta kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 4. Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Esitetään lisäystä kaavamääräyksiin: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömeluntason takuuarvo saa olla korkeintaan 104,5 db* tai sitä alempi. (* tai uudessa melumallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) 5. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, tulisi ao tuulivoimaloille hakea ympäristölupa. 6. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) huomioiden lisäksi seuraavat asiat Vastine: I. Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu paikalliset tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiintyä. II. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. 1. Tiedoksi. 2. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavanlaadinnan aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8 10 h/a), ellei muita syitä nouse esiin.

8 (23) Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10. + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Ympäristöhallinnon suosituksen mukaisesti ulkomaisia ohjearvoja, koska Suomessa ole laadittu omia ohjearvoja. Ympäristöhallinnon käyttämissä esimerkeissä Ruotsissa ja Tanskassa ohjearvot ovat 8 h/a ja 10 h/a, joita pyritään käyttämään ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2 kilometrin suojavyöhykettä. 3. Kaavamääräystä tarkistetaan seuraavasti: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 4. Tiedoksi. Kaavamääräyksiä tarkistetaan seuraavasti esitetty lausunto huomioiden: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 5. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset sekä varjostuksen että lentoestevalojen osalta on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle.

9 (23) 6. Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan. Vaikutus kaavakarttaan: Lisätään seuraavat yleismääräykset teknisenä tarkistuksena: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 7 Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) Lausunnon pääkohdat: 1. Kaavaan liittyviä linnustoselvityksiä tulee täydentää, jotta kaava voidaan hyväksyä. Tehdyt linnustoselvitykset ovat hyvin vähäisiä, jolloin niiden perusteella ei voi tehdä merkittäviä tulkintoja alueen linnustosta. 2. Tuulivoimasuunnitteluun vaikuttavat epävarmuustekijät tulee esittää niin, että ne voidaan huomioida kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa. Vaikka raportissa on kuvattu aivan oikein, mitä alueella havaittiin ja mitä ei havaittu, menetelmien virhelähteiden puutteellinen analysointi vääristää tuloksia. 3. Raportin mukaan ilmakuva-aineiston perusteella tunnistetuille mahdollisesti arvokkaille lintualueille on tehty erillisiä käyntejä, mutta päivämääriä tai menetelmiä ei näiltä osin mainita. 4. Linnustollisesti arvokkaimmat elinympäristöt sekä uhanalaisten ja muuten huomionarvoisten lajien esiintyminen tulee esittää kartalla, jolloin voi arvioida reviirien sijoittumista suhteessa voimaloihin. 5. Yksittäisinä vilkkaan muuton päivinä on mahdollista saada käyttökelpoista aineistoa, mikäli määriä on mahdollista verrata lähiseudulla samaan aikaan, saman vuoden muina päivinä sekä muina vuosina havaittuihin muuttoihin. Muuten myös yksittäisen vilkkaan muuttopäivän havaintojen merkitys on olematon ja selvitykset tulee tehdä laajamittaisella muutonseurannalla.

10 (23) 6. Huomattavasti luotettavamman kuvan alueen muuttolinnustosta saisi jo Karstulan seudun lintumuutosta olemassa olevan tiedon perusteella. Muutossa on merkittäviä eroja paitsi päivien, myös vuosien välillä, mikä tulee tuoda selkeästi esille tuloksia tulkittaessa. 7. Linnustovaikutusten arviointi on ilmeisesti tehty selvittäjien kokemukseen perustuen ja esitetty linnustoselvityksen tukevan tätä arvioita, vaikka todellisuudessa selvitysmenetelmistä vain 22.5. pistelaskennalla on merkitystä arvion kannalta. 8. Virheelliset päätelmät tulee korjata ja alueella laatia hyviin tuulivoimaluontoselvityksiin vakiintuneen tason mukainen linnustoselvitys, joka sisältää pesimälinnuston piste- ja kartoituslaskennat, metsonsoidinselvityksen, pesivien petolintujen lentoreittiselvityksen sekä muuttolintuselvitykset. 9. Hankkeen vaikutukset tulee arvioida uudelleen täydentävien maastoinventointien perusteella, jolloin yhteisvaikutuksia tulee arvioida myös saman muuttoreitin varrella olevan Koiramäen tuulivoimapuiston kanssa. Vastine: 1. Tehdyt pesimälinnuston selvitykset on mitoitettu ottaen huomioon alueen elinympäristöt ja alueen koko sekä kaavassa esitetyn hankkeen luonne ja kokoluokka. Käytetty pistelaskentaverkosto kattaa kaava alueesta hyvin suuren osan ja sen antama kuva alueen pesimälinnustosta on riittävä. Suuri osa alueesta on tuotannossa olevaa turpeennostoaluetta ja alueetta ympäröivät metsät ovat luonteeltaan karuja talousmetsiä, joiden ikärakenne on valtaosin nuorta. Hankkeen kannalta tällaisissa ympäristöissä ei yleisesti esiinny merkittäviä linnustollisia arvoja, mitä tehtyjen selvitysten havainnot myös osoittavat. 2. Virhelähteiden tarkempi tarkastelu ei olennaisesti muuttaisi raportissa tehtyjä johtopäätöksiä. 3. Vastineessa mainitussa kohdassa on kyseessä menetelmällinen kuvaus, jota on käytetty myös muissa selvitysraporteissa. Mustalamminmäen kaava-alueen osalta tällaisia mahdollisesti arvokkaita alueita ei tehdyssä tarkastelussa löytynyt. 4. Alueelta ei tunnistettu linnustollisesti erityisen arvokkaita linnustollisia alueita, eikä havaittujen lajien sijoittumisen arvioitu olevan hankeen kannalta merkityksellistä. Lajisto on metsäympäristöissä hajallaan esiintyvää lajistoa. 5. Muuttolinnuston selvityksen aikana tehtiin seurantoja myös muualla lähialueella. Tehtyjä havaintoja on arvioitu suhteessa tähän aineistoon. Tehty arvio linnuston muutosta perustuu kirjoittajien yli 20 vuoden kokemukseen muutonseurannasta Keski-Suomen alueella, jonka yhteydessä on jatkuvasti seurattu kaikkea muutosta kertynyttä aineistoa. Johtuen lintumuuton ailahtelevaisuudesta, yhden vuoden aikana tehdyn seurannan perusteella saatava käsitys ei olennaisesti tarkentuisi, vaikka seurantaa olisi lisätty. 6. Aineistoon liittyvät epävarmuudet on huomioitu tehdyissä arvioissa vaikka ne on jätetty vähemmälle käsittelylle.

11 (23) 7. Linnustovaikutusten arviointi perustuu aina asiantuntemukseen, jonka tueksi tehdään tarvittavat selvitykset. Tehdyt kaksi pistelaskentakierrosta, jotka kattoivat huomattavan osan koko alueesta antavat riittävän pohjan arvion laatimista varten. 8. Alueelle on laadittu linnustoselvitys riittävässä laajuudessa. Alueella on suoritettu linnuston pistelaskennat ja esitettyjä kartoituslaskentoja ei voi pitää perusteltuina. Suunnitellut voimalapaikat ryhmittyvät välittömästi turvetuotantoalueen reuna-alueille, mistä johtuen metsojen erillistä soidinselvitystä ei katsota tarpeelliseksi. Alueella ei ole sellaista maastoa, jossa alueellisesti merkittävä metson soidinpaikka voisi esiintyä. Linnuston muuttoa on selvitetty riittävässä laajuudessa. Alueella ei havaittu selvityksissä sellaisia pesiviä petolintuja, joiden osalta erillisten lentoreittiselvitysten tekeminen olisi tarpeellista. Tällaisia lajeja ei ole myöskään tiedossa eri tausta-aineistoissa. 9. Hankkeiden kokoluokan johdosta erilaisten riskiarvioiden ja törmäysmallien tuottamat arviot ovat niin alhaisia, ettei niille ole merkitystä hankkeiden toteuttamisen kanssa. Esimerkkinä voidaan todeta merkittävän törmäysriskin muodostumisen olevan erittäin epätodennäköistä sisämaan alueilla. Törmäysriskiä arvioidaan yleisessä käytössä olevilla malleilla. Jotta näiden mallien mukaan esimerkiksi keskimäärin 1 metsähanhi, kurki tai joutsen vuodessa törmäisi voimaloihin, pitäisi noin 10000 kunkin lajin yksilöä muuttaa alle 200 m korkeudessa suoraan hankealueen läpi joka vuosi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 8 Leena, Pekka, Ilona ja Venla Lampinen Muistutuksen pääkohdat: 1. Järvien rannoilla sijaitsevien kiinteistöjen arvot tulevat alenemaan. Arvonalennukset ovat noin 30 % luokkaa. Kuka korvaa kiinteistöjen omistajille nämä menetykset? 2. Tiedustellaan kuka takaa että Karstulassa säilyy katkeamattomat tietoliikenneyhteydet ja miten kunta varmistaa asian jos hanketoimijan taloudelliset resurssit eivät siihen riitä. Kuka korvaa taloudelliset menetykset jos yhteydet eivät toimi ja niitä joudutaan kiinteistökohtaisesti korjaamaan. 3. Kaavaluonnoksen vastineessa luvattua tietoliikenneselvitystä ei ole ollut käytettävissä, joten näiltä osin kaavaehdotusta ei voi hyväksyä. 4. Tiedustellaan kuinka subjektiivinen melun kokeminen voidaan mallintaa luotettavasti. Huomioiko melumallinnus erilaiset maaston muodot ja avoimet alueet sekä vesistön kaiuttavan vaikutuksen.

12 (23) 5. Tiedustellaan kuinka desibelirajoitukset huomioivat tuotantoeläimet. Onko tietoa kuinka tuulivoimalamelu vaikuttaa eläimiin ja niiden tuotantotuloksiin. 6. Tiedustellaan kuka valvoo tulevien tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksista kun kunta maanomistajana saanee korvausta sähkön tuotantomääristä riippuen. Kuka vastaa asukkaiden terveyden suojelusta. 7. Osayleiskaavaan ei ole luonnosvaiheen jälkeen korjattu silloin huomautettuja asiavirheitä. 8. Pihapiirissä olevia puita tai rakennuksia ei voida osayleiskaavalla velvoittaa säilytettäväksi näkemäesteinä koko tuulivoimapuiston elinkaaren aikana. Tiedustellaan kuka vastaa kustannuksista jos pihapiiriin joudutaan istuttamaan suojapuustoa tai muuta rakennelmaa näkymän rajoittamiseksi. Kuinka näkemäesteet hoidetaan rantakiinteistöjen ja loma-asuntojen osalta jos niihin kuitenkin osayleiskaavan selvityksissä vedotaan. 9. Löytänä-järven virkistyskäyttö tulee vaarantumaan kokonaan. 10. Kaavaselostukseen ole korjattu maan omistussuhteita kaava-alueella, kuten luonnosvaiheessa on huomautettu. 11. Tiedustellaan miten kaavassa varmistetaan, ettei linnut silpoudu tuulivoimaloiden siipiin. 12. Kaavaehdotuksessa ei ole otettu tarkemmin kantaa osayleiskaavan suhteesta vireillä olevaan Karstulan läntisten ja itäisten vesistöjen rantaosayleiskaavaan. Tiedustellaan aiotaanko rantarakennusoikeuksia rajoittaa tulevissa kaavoissa vedoten olemassa olevaan tuulivoimapuistojen osayleiskaavaan. Kuinka kauan osayleiskaavat ovat voimassa, oikeuttavatko ne rakennuslupaan mahdollisesti kymmenen vuoden kuluttuakin, vaikka muut ympäristöviranomaisille kuuluvat lupaehdot ja valtion ohjeistus olisivat siihen mennessä jo muuttuneet. 13. Tiedottaminen on ollut varsin puutteellista. 14. Ehdotetaan että Karstulan kunnanvaltuusto tekee päätöksen hylätä Koiramäen osayleiskaavaehdotuksen. Vastine: 1. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli

13 (23) positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. 2. Tuulivoimapuistohankkeeseen liittyen laaditaan tietoliikenneselvitys. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin viimeistään ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat häiriöt pystytään korjaamaan joko kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä. Tuulivoimapuiston toiminnanharjoittaja ja Digita Networks Oy sopivat keskenään siitä, miten mahdolliset toimintahäiriötilanteet ratkaistaan siten, että toimintahäiriöitä ei tule tuulivoimapuiston takia. Kunta ei osallistu mahdollisiin kustannuksiin, vaan kustannusvastuu on toiminnanharjoittajalla. 3. Tietoliikenneselvitys ei vaikuta voimaloiden sijoitteluun. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin viimeistään ennen osayleiskaavan hyväksymistä. 4. Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan. 5. Matalataajuisen melun vaikutusta tuotantoeläimiin ei ole selvitetty. Useat eläinlajit kuulevat huomattavasti korkeampia taajuuksia kuin ihminen. Ilmakehän absorptio kasvaa voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän johdosta nämä ultraäänet vaimenevat vielä ihmisen kuulemia korkeimpia ääniä nopeammin etäisyyden kasvaessa. Ultraäänien vaikutus rajoittuu siten hyvin pienelle alueelle voimala-alueen sisällä. Vaikutukset eläimiin muodostuvat ensisijaisesti elinympäristön muutoksista. Lisäksi vaikutuksia voi muodostua rakentamisen aikaisesta häiriöstä,

14 (23) voimaloiden aiheuttamista äänistä ja tieverkoston lisääntymisen seurauksena lisääntyneestä liikkumisesta ja metsästyksen helpottumisesta alueella. Koska hankkeessa voidaan hyödyntää pääasiassa olemassa olevaa tieverkostoa, alueen saavutettavuus ei merkittävästi muutu nykytilanteeseen verrattuna. Alueella esiintyvälle eläimistölle tiet ja voimalat eivät aiheuta estettä liikkumiselle. Mm. hirvet hyödyntävät metsäteitä liikkumiseen. Pystytysalueille ja sähkölinjan alueelle muodostuva taimikko voi houkutella ruokailupaikkana. Pohjois-Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa tuulivoimapuiston ei havaittu vaikuttaneen alueella esiintyvien hirvien liikkumiseen tai ravinnonkäyttöön (Walter ym. 2006). Myös muiden tutkimusten perusteella on oletettavaa, että vaikutukset ovat korkeintaan ohimeneviä rakennusvaiheeseen liittyviä häiriövaikutuksia ja eläimet tottuvat voimaloihin ja niistä lähtevään ääneen sekä varjostukseen (Helldin ym. 2012). 6. Kunnan viranomaiset valvovat asukkaiden terveyden suojelua normaaliin tapaan lakien mukaisesti. 7. Kaavan luonnosvaiheessa muistutuksen antajan esittämiin mielipiteisiin on laadittu vastineet. Esitetyistä mielipiteistä huolimatta todettiin, että kaavaasiakirjoissa ei ole asiavirheitä liittyen esitettyihin asioihin. Kaavaselostusta tarkistetaan ennen hyväksymiskäsittelyä ja mahdollisia tarkennuksia tehdään siten, että ne eivät ylitä oleellisen muutoksen rajaa. 8. Tuulivoimapuiston suunnittelun lähtökohtana ei ole se, että voimaloihin ei syntyisi näköyhteyttä mistään asuin- tai loma-rakennuksesta. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Lisäksi ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 9. ks. vastine 8.8 10. Kaavaselostusta tarkistetaan esitetyllä tavalla. 11. Lintujen törmäysriskit tuulivoimaloihin ja törmäysten populaatiovaikutukset on tavanomaisilla metsäalueilla todettu yleisesti hyvin vähäisiksi. 12. Karstulaan laaditaan parhaillaan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaa. Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu n. 160 yli yhden hehtaarin kokoista järveä, lampea ja lampiryhmää sekä useita jokia. Kyseinen kaava ei ole ollut vielä luonnoksena nähtävillä.

15 (23) Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on tarkasteltu ne vesistöt, jotka jätetään pois rantaosayleiskaavasta ja jotka esitetään tuulivoimapuiston yleiskaavassa eli yleiskaavojen yhteensovittamisesta on huolehdittu. Tuulivoimapuistoa kehittävä yritys on huomioinut asian myös maanvuokrasopimuksissa tarvittaessa. 13. Osayleiskaavan tiedottamisessa ja osallistamisessa on noudatettu MRL:n lainkohtia 6,62,63 ja 65 sekä MRA:n 19, 30 ja 32 a kuuluttamisten, kirjetiedottamisten ja nähtäville asettamisten osalta. Tiedottamisen ei voida katsoa olevan puutteellista em. lainkohtiin viitaten. Hankkeesta on pidetty tiedotustilaisuudet luonnos- ja ehdotusvaiheessa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä. Myös kirjetiedottaminen on ollut huomattavasti laajempaa kuin mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään. Maankäyttöja rakennuslaissa edellytetään vain ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisten tiedottamista kaava-alueen alueelta kirjeitse. Karstulan kunta on tiedottanut vireilletulo-, luonnos- ja ehdotusvaiheessa kirjeitse sekä kaava-alueen maanomistajia että myös kaava-alueen lähialueen maanomistajia. Aineistot ovat olleet kunnan internet-sivujen kautta katsottavissa koko prosessin ajan. 14. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 9 Raija Saramäki Muistutuksen pääkohdat: 1. Vastustaa tuulivoimapuistojen rakentamista, koska ne tulevat pilaamaan maiseman. 2. Mielestä melumallinnukset ovat virheellisesti laadittuja ja ääni kuitenkin kantaa häiritsevänä ja terveyttäni haittaavina. 3. Kuntalaisia kohdellaan epätasa-arvoisesti. 4. Tiedustellaan kuka tulee korvaamaan sen, että asunnon arvo tulee väistämättä laskemaan puistojen rakentamisen myötä? 5. Kunnanvaltuuston ei tule hyväksyä kyseisiä tuulivoimapuistojen osayleiskaavaehdotuksia. Vastine: 1. Tiedoksi

16 (23) 2. Melumallinnuksen parametrit ja mallinnettu voimalatyyppi on raportoitu kaavaselostuksen kohdassa 10.10. Melumallinnus on laadittu ympäristöhallinnon antamien ohjeiden mukaisesti YM 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Melumallinnuksen tulokset ovat olleet ympäristöhallinnon ohjeen mukaisesti raportoituna jo kaavan luonnosvaiheessa 3. Tiedoksi. 4. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. 5. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

17 (23)

18 (23) 10 Jaakko Humppi Muistutuksen pääkohdat: 1. Muistutuksessa vastustetaan edelleen Karstulan Mustalamminmäen tuulivoimala-aluetta. 2. Muistutuksessa edellytetään, että 27.11.2014 lähetetty muistutus ja korvausvaatimukset otetaan edelleen huomioon. 3. Muistutuksessa edellytetään jatkuvaa mittausta voimalamelusta ja tuulivoimalan pysäyttämistä, jos voimassaolevat melurajat ylittyvät mahdollisen rakentamisen jälkeen. 4. Muistutuksessa edellytetään koko melumallinnusehtoja uusittavaksi. Lisäksi muistutuksessa edellytetään että melumallinnuksissa otetaan huomioon koko vuoden melu vastaavien olemassa olevien voimaloiden perusteella Suomen olosuhteissa. 5. Muistutuksessa edellytetään laadittavaksi tuulivoimaloiden tuulivoimaloiden valojen välkkeen vaikutusselvityksen mm. eri kosteusolosuhteissa. 6. Muistutuksessa edellytetään koko hankkeen lopettamista, koska uutta tutkimustietoa voimalan terveysvaikutuksista tulee jatkuvasti esiin. 7. Talviaikainen kova hanki, pellot ja kallioinen maasto ja monet kaikuvat rakennukset lisäävät vaikutuksia, joita ei melumallinnuksessa otettu huomioon ollenkaan. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa tuulivoimapuiston toiminnanaikaiseen valvontaan. Toiminnan valvonta-asioista ja mahdollisista jatkuvista mittauksista päätetään ympäristölupamenettelyssä. 4. Tuulivoimaloiden tuottamaa melua on tutkittu melumallinnuksen avulla, joka on laadittu ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen äänitasokäyrät viiden desibelin välein. Lisäksi mallinnuksissa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä olevissa melulle herkissä kohteissa. Äänitasoja (LAeq) on verrattu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin melu-tasoista sekä YM:n tuulivoimaoppaassa esitettyihin suunnitteluarvoihin. Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu erikseen myös matalataajuiselle melulle VTT:n ehdotuksen VTT-R-04565-13 (Nykänen ym. 2013) mukaisin menetelmin, joka on ilman muutoksia sisällytetty ympäristöhallinnon tuulivoimamelun mallintamiseen koskevaan ohjeeseen 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014). Menetelmä sisältää oletuksen rakennusten

19 (23) ulkovaipan ääneneristävyydestä. Koska etenkin loma-asunnoissa on ääneneristävyydessä suuria vaihteluita, on arviointiin lisätty myös äänitason vertailu ohjearvoon rakennuksen ulkopuolella. Tuulivoimaloiden matalataajuisen melun päästötiedot saatiin valmistajalta. Saatuja tuloksia verrattiin Asumisterveysohjeen 1/2003 matalataajuisen melun ohjearvoihin asuinhuoneissa. Rakennusten ulkoseinien ääneneristävyyden oletettiin olevan DSO1284 mukaiset Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko1). Taulukko1 Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 3) 4) 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 5. 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 6. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 7. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 8. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (2096/2014) mukaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Ympäristöhallinnon ohjeissa tuulivoimaloille on määritelty suunnitteluarvot päivä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvolle. Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee ohjeen mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainitut äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa täytyy huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Ympäristöministeriö 2012). Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo 22-7 Huomautukset Asumiseen käytettävillä alueilla, lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla 45 db 40 db

20 (23) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* 40 db 35 db Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 matalataajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 db suuremmat arvot. Mittaus- tai laskentatuloksia vertailtaessa näihin ohjearvoihin niihin ei tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin matalataajuista melua koskien. Matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa ilman taajuuspainotusta. Terssikaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Keskiäänitaso LZeq,1h, db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Edellisestä laskettu keskiäänitaso A-painotettuna LAeq,1h, db 24 19 17 14 14 16 18 19 20 21 21 Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Mustalamminmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Suomessa noudatetaan edellä mainittuja ohjeistuksia melumallinuksissa. 5. Lentoestemääräysten vuoksi tuulivoimapuistoon suunniteltuihin voimaloihin on asennettava lentoestevalaistus. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lopulliseen toteutussuunnitelmaan. Lentoestevalaistuksen vaatimukset perustuvat ilmailumääräykseen AGA M3-6. Pimeällä tuulivoimaloista voidaan havaita vain valkoiset vilkkuvat tai punaiset kiinteät lentoestevalot. Valkoisten valojen vilkkuminen voidaan kokea häiritsevänä. Lentoestevalot havaitaan niillä alueilla, joille näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on lähes yhtä laaja kuin koko voimalan näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita. Mikäli voimala ei näy, ei yleensä myöskään nähdä lentoestevaloja, koska niiden valaistussuunta on ylöspäin.

21 (23) Em. viitaten erillisselvitystä tuulivoimaloiden valojen välkkeestä ei ole tarpeen laatia. 6. Kaavahanketta koskevat päätökset, koskien hankkeen eteenpäinviemistä tai keskeyttämistä, kuuluvat Karstulan kunnanhallitukselle ja kaavan hyväksymisen toimivalta on Karstulan kunnanvaltuustolla. 7. Melumallinnus on tehty Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Kappale 4 käsittelee Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja kohdassa 4.1.5 on esitetty Maan- tai vedenpinnan absorption ja heijastuksen vaikutus. Maanpinnan tai vesialueen absorption ja heijastuksen vaikutus on huomioitu melumallinnuksissa tuulivoimalakohtaisesti, käyttäen standardin ISO 9613-2 yleisen menetelmän (General method of calculation) mukaisia vakioituja vaikutuskertoimen arvoja. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 11 Hannu Rutanen Muistutuksen pääkohdat: 1. Tuulimyllyt rajoittavat tilan käyttömahdollisuuksia ja alentavat kiinteistön arvoa huomattavasti. 2. Tuulimyllyt sijaitsevat etäisyydeltään huomattavasti alle suositusten. 3. Suurisuon neva on kurkien ja laulujoutsenten muuttoreitillä. Lintujen henki on vaarassa, jos hanke toteutuu. Vastine: 1. Muistutuksesta ei käy ilmi, mikä on tilan RN:o, joten tähän ei voida ottaa tarkemmin kantaa. Tuulivoimapuisto ei estä alueella tapahtuvaa maa- ja metsätalouden harjoittamista. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta

22 (23) kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvonnousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen 2. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa, voimassa olevissa säädöksissä tai ympäristöministeriön ohjeissa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8 10 h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10. + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Ympäristöhallinnon suosituksen mukaisesti ulkomaisia ohjearvoja, koska Suomessa ole laadittu omia ohjearvoja. Ympäristöhallinnon käyttämissä esimerkeissä Ruotsissa ja Tanskassa ohjearvot ovat 8 h/a ja 10 h/a, joita pyritään käyttämään ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä.