Takanebackenin tuulivoimaosayeliskaavan liite Kaavaehdotus, huhtikuu 2017

Takanebackenin tuulivoimaosayeliskaavan liite Kaavaehdotus, huhtikuu 2017 Liitteen sisältö: Meluselvitys, päiväys 11.4.2017 Välkeselvitys, päiväys 11.4.2017 Näkemäalueanalyysi, päiväys 11.4.2017 Kuvasovitteet, päiväys 11.4.2017

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_C K170403-1SA_EQ Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO TAKANEBACKEN Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä 01 2017-04-11 CKk SAd Takanebackenin tuulivoimapuiston meluselvitys, kaavaehdotus huhtikuu 2017. Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 3 2 Tausta... 4 3 Melu... 4 3.1 Melun muodostuminen... 5 4 Melun ohjearvot... 6 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista... 6 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat... 6 5 Lähtötiedot ja menetelmät... 6 5.1 Lähtötiedot... 6 5.2 Menetelmät... 7 6 Arvioidut meluvaikutukset... 9 6.1 Nykytilanne... 9 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 9 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 9 6.4 Pienitaajuinen melu... 11 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset... 12 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 12 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta... 13 8 Lähteet... 14 9 Mallinnustietojen raportti, Takanebacken... 15 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset, Takanebacken... 18 Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta, Takanebacken (lineaariset melutasot)... 19 Liite 3: Pienitaajuisen melun laskenta, Takanebacken ja Ribäcken (lineaariset melutasot)... 21 Liite 4: Sijoitussuunnitelma 11.2... 23

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 1 Yhteenveto Tehtävä: Meluselvitys Takanebackenin tuulivoimapuiston vaikutusalueella sekä yhteisvaikutukset Ribäckenin suunniteltujen tuulivoimaloiden kanssa. Työmenetelmät: Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnus ja raportointi on tehty noudattaen Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Matalataajuisen melun mallintaminen on myös tehty noudattaen Ympäristöministeriön ohjeita. Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tuloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun ohjearvoihin. Tulokset: Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä.

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 2 Tausta Tämä meluselvitys on tehty Takanebackenin alueelle suunnitellulle tuulivoimapuistolle Maalahden kunnan alueella. Suunniteltu tuulivoimapuisto on kokonaisuudessaan viiden voimalan laajuinen. Mallinnuksessa on käytetty tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa L11.2 (liite 4). Melumallinnus on tehty Vestas V126 3.45 MW voimalalla, jonka napakorkeus on 167 metriä. Mallinnuksessa käytettiin Vestaksen maaliskuussa 2015 päivittämiä äänitietoja. Ribäckenissä käytettiin Vestaksen V126 3.45 MW voimalamallia, jonka napakorkeus on 137 metriä. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. 3 Melu Ääni on aaltoliikettä, joka kulkee väliainetta, esimerkiksi ilmaa, pitkin äänilähteestä äänen havainnointipisteeseen. Äänelle on ominaista voimakkuuden, taajuuden ja jaksollisuuden vaihtelut. On syytä huomioida, että tässä yhteydessä paljon käytetty A-painotettu äänenvoimakkuuden arvo (dba) on eri, kun absoluuttinen äänenvoimakkuus (db). Absoluuttinen äänen voimakkuus sisältää kaikkien taajuuksien äänenvoimakkuuden summan, kun A-painotetussa arvossa painotetaan ihmiskorvalle herkkiä taajuuksia. Ääni luokitellaan meluksi, jos ihminen kokee sen epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmiset kokevat meluvaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Sama ääni voidaan kokea paikasta ja henkilöstä riippuen eri tilanteissa epämiellyttäväksi meluksi, neutraaliksi ääneksi tai nautinnolliseksi ääneksi. Äänen kokemiseen vaikuttaa myös sen voimakkuus, jaksollisuus sekä taajuus. Oleellinen vaikutus äänilähteen, kuten tuulivoimalan, meluun on taustamelulla. Taustamelu voi mm. peittää äänilähteelle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten äänen jaksollisuutta. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat tuulen aiheuttama suhina sekä liikenteen kohina. Tuulen nopeuden kasvaessa riittävästi, peittää sen tuottama taustamelu tuulivoimalan melun alleen. Voimakas tai häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa luonnonympäristön toimintaan. Mitä lähemmäs tuulivoimaloita mennään, sitä häiritsevämpänä melu saatetaan kokea. Siksi on tärkeää tarkastella aluetta maankäytöllisestä näkökulmasta.

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 3.1 Melun muodostuminen Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Lapojen aiheuttama aerodynaaminen melu johtuu pyörimisestä aiheutuvasta jatkuvasta huminasta sekä jaksollisesta huminasta. Jaksollinen humina syntyy ilmakerroksen puristumisesta lavan ohittaessa tornin ja toisaalta lavan melun heijastuessa tornin rungosta. Kovalla tuulella äänet ovat voimakkaimmillaan etenkin, kun tuuli puhaltaa voimalan suunnasta. Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun voimakkuuteen. Oleellisimmat tekijät äänen voimakkuuden kannalta ovat kuitenkin etäisyys tuulivoimalasta ja lähistöllä olevien voimaloiden lukumäärä. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Äänelle on ominaista sen vaimeneminen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Äänenvoimakkuus vaimenee äänilähteestä kauemmas mentäessä, sillä sen sisältämä energia vähenee. Etenemiseen vaikuttavat myös ilman ominaisuudet, kuten lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Maaston muodoilla, kasvillisuudella ja tuulensuunnalla on oleellinen merkitys äänen vaimenemisessa. Selvittämällä vaimenemiseen vaikuttavat tekijät, pystytään äänen kulkua arvioimaan teoreettisesti. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melu johtuu mm. teiden, tuulivoimaloiden, sähköverkon sekä muun infrastruktuurin rakentamisesta sekä alueen liikenteestä. Nämä vaikutukset ovat vain lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Seuraavassa taulukossa on vertailuarvoja äänenvoimakkuusarvojen suhteesta. Taulukko 1. Vertailutaulukko absoluuttisista äänenvoimakkuuksista. Äänenvoimakkuus Esimerkki Kommentti 130 db Kipukynnys 100-120 db Rock-konsertti 107 db: Tyypillinen laskettu äänitaso konehuoneen korkeudella. 90 db Rekan ohiajo 80 db Vilkasliikenteinen katu 70 db Ajoneuvon sisämelu 60 db Toimisto, jossa ilmastointi Tyypillinen äänitaso suoraan tuulivoimalan alla 50 db Vaimea keskustelu 40 db Taustamelu kotona 30 db Kuiskaus (1m)

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 4 Melun ohjearvot 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan 1.9.2015. Taulukko 2. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 Asumisterveysasetuksessa määrittelemät yöaikaisen pieni- eli matalataajuisen sisämelun toimenpiderajat on esitetty alla. Taulukko 3. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat yöaikaiselle pienitaajuiselle sisämelulle. Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L eq, 1h / db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 5 Lähtötiedot ja menetelmät 5.1 Lähtötiedot Tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset on mallinnettu soveltaen ISO 9613-2 standardia. Lähtötietoina on käytetty alla olevissa taulukoissa olevia arvoja. Voimalavalmistaja on antanut takuuarvon voimalan melupäästölle. Äänitehotasot ilmoitetaan joko kokonaisäänitehotasona tai 1/3 oktaavikaistoittain riippuen valmistajasta ja käytettävästä voimalasta. Takanebackenin tapauksessa äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain.

Hankealue Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on mainittu alla. Taulukko 4. Hankkeiden voimalatiedot. Suunnitteluvaihe Voimalat Page 7 of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Voimalan tornin korkeus (m) Voimalan äänitehotaso (Lwa) 1/3 oktaavikaistoi ttainen äänispektri Takanebacken Kaavoitus V126 3.45 MW 167 106.2 db(a) Käytössä Ribäcken Rakennuslupa V126 3.45 MW *) 137 106.2 db(a) Käytössä *) Ribäckenin tarkka voimalatyyppiä ei ole tunnettu. Mallinnuksessa valittu tyyppi on korkeaäänisimpiä markkinoilla. Taulukko 5. Melumallinnuksessa käytettyjä arvoja (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Lähtötiedot Maaston vaikutus melun etenemiseen, kerroin 0,4 Vesistöjen vaikutus melun etenemiseen, kerroin 0,0 Tarkastelupisteen korkeus (metriä maanpinnan 4 m yläpuolella) Ilman lämpötila 15 C Ilman suhteellinen kosteus 70 % Alueen korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja alueen maanpeitteisyys on Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannasta. Maaston vaimentava vaikutus on huomioitu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisella kertoimella 0,4. Rakennustiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan ja on päivitetty kunnallisen viranomaisten tietojen mukaisesti. Laskennassa on otettu lähtökohdaksi voimalan tuottama äänenvoimakkuus ja tämän pohjalta on mallinnettu äänen vaimeneminen (geometrinen vaimeneminen sekä ilmakehän vaimentava vaikutus) koko tuulivoimapuiston alueella. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulennopeus 10 metrin korkeudella maan pinnasta on 8 m/s. Useiden voimaloiden yhteismeluvaikutukset on otettu huomioon. Alueelta valittiin 9 havainnointipistettä, joiden kohdalta voimaloiden aiheuttamat äänenvoimakkuudet ilmoitetaan. 5.2 Menetelmät Melumallinnus on suoritettu WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston DECIBEL-moduulia käyttäen. WindPRO on tanskalaisen EMD International A/S:n kehittämä tuulivoiman mallinnusohjelmisto. Ohjelmistolla mallinnetaan ja visualisoidaan äänen eteneminen ja vaimeneminen, mutta sitä käytetään myös muiden vaikutusten mallintamiseen sekä tuuliresurssien laskemiseen. Mallinnusta tehtäessä ohjelmistoon syötetään ympäristöministeriön (2/2014) ohjeistamat parametrit sekä ISO 9613-2 standardin mukaiset lähtötiedot. Mallinnuksessa lasketaan

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ melun leviäminen vaikutusalueella sekä hankkeesta aiheutuvat melutasot tarkastelluissa pisteissä. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti melupäästöarvoon lisätään 2 db, jos asunnon ja voimalan perustusten välinen korkeusero ylittää 60 metriä. Korjaus tehdään, kun etäisyys voimalan ja asunnon välillä on enintään kolme kilometriä. Tässä tapauksessa korkeuserot eivät ylity eikä korjauksia ole tehty. Jos ääni on erityisen häiritsevää eli kapeakaistaista tai impulssimaista, lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen asetuksen ohjearvoon vertaamista. Tässä mallinnuksessa laskentatuloksiin ei ole tarvetta lisätä sanktiota. Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. Pienitaajuinen melulaskenta on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti, asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolelta käyttäen annettua laskentakaavaa. Sisätilojen melutasot on laskettu niin ikään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpiderajoihin. Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentakaava (Ympäristöministeriö, 2014)

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 6 Arvioidut meluvaikutukset 6.1 Nykytilanne Takanebackenin tuulivoimapuiston alue on pääasiassa metsätalousaluetta ja sen äänimaisema on tällaiselle alueelle tyypillistä. 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa valtatien melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi. 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Takanebacken melumallinnuksessa on käytetty Vestaksen V126 3.45 MW serrated blade (suom. sahalaitaiset lavat ) voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on 106.2 db(a) ja napakorkeus 167 metriä (kuva 2).

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Kuva 2. Takanebackenin tuulivoimapuiston melumallinnus. Kuvassa 9 havainnointipistettä on merkitty kirjaimilla. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen ohjearvoa 40 dba. Alueella ei ole myöskään vakituista tai vapaa-ajan asuntoa, jossa äänitaso ylittää 35 db(a). Alueen läheisyydestä on valittu 9 havainnointipistettä, joiden melutasot eri mallinnuksissa on lueteltu liitteessä 1. Puiston luoteispuolella on kaksi asumatonta taloa, joita käytetään varastoina. Näitä kahta taloa ei ole merkitty karttaan, ja niitä ei käsitellä havainnointipisteinä. Alla esitellään meluvaikutukset, kun myös Ribäckenin tuulivoimalat on otettu huomioon.

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Kuva 3. Takanebackenin ja Ribäckenin yhteisvaikutusten mallinnus. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 db(a). Tulosten perusteella voidaan todeta, että Takanebackenin tuulivoimaloiden meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset. Tuulivoimapuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 db(a), joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Puiston itäja koillispuolella on kaksi luonnonsuojelualuetta. Mallinnuksen mukaan äänitaso on noin 35-40 db(a) osalla alueesta mutta suurimmalla osalla alueesta on äänitaso, joka on 35 db(a) alhaisempi. Virkistysalueiden raja-arvo 45 db(a) alitetaan, ja näin ollen voidaan todeta, että tuulipuistolla ei ole merkittäviä meluvaikutuksia alueisiin. 6.4 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu on laskettu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Laskennat on suoritettu kahdelle eri vaihtoehdolle: (1) Takanebackenin voimalat sekä (2) Takanebackenin ja Ribäckenin voimalat. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen toimenpiderajat

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ alittuvat. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Laskennan tulokset löytyvät liitteestä 2 ja 3. Laskennassa on käytetty laskentastandardissa todettuja äänieristysominaisuuksia, joten todellinen pienitaajuinen melu voi poiketa lasketusta arvosta (DSO laskentamenetelmässä käytetään ainoastaan talojen keskimääräistä äänieristystä). Lasketut arvot eivät kuitenkaan ole lähellä asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvoja, joten arvion mukaan marginaalit ovat riittävät, eivätkä raja-arvot ylity. 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Käytön lopettamisen aikaiset meluvaikutukset ovat samankaltaiset rakennusvaiheen vaikutusten kanssa. Ajallisesti meluvaikutukset ovat tuolloin lyhytkestoiset ja ne johtuvat työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen jälkeen alueen äänimaisema palaa samaan tilaan, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siellä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä ja tulokset on raportoitu ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnusmenetelmiin sisältyy aina pieni epävarmuus, jota on pienennetty mm. asiantuntijoiden yhteisesti päättämillä mallinnuksen lähtötiedoilla, jotka ympäristöministeriö on julkaissut. Mallinnuksessa käytetty voimala on valittu maksimivaikutusten tarkasteluun perustuen ja on todennäköistä, että alueelle valitaan voimala, jonka lähtömelutaso on alhaisempi. Mikäli alueelle valitaan voimakasäänisempi voimala, tehdään mallinnukset uudelleen valittavan voimalatyypin mukaan. Pienitaajuisen melun laskennassa käytettävä menetelmä käyttää oletuksena keskimääräistä talojen rakenteiden äänieristysarvoa, joten talojen eristykset voivat todellisuudessa olla joko suuremmat tai pienemmät.

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Rakennusaikana meluhaittoja voidaan vähentää käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työkoneita ja ajoittamalla työt vähemmän häiritsevään aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia voidaan säädellä vaikuttamalla äänilähteiden toimintaan. Konehuoneesta lähtevää ääntä voidaan vaimentaa lisäämällä konehuoneeseen eristeitä tai korjaamalla/muuttamalla tekniikkaa. Merkittävämpi vaimennus saadaan aikaan kuitenkin roottorin toimintaan vaikuttamalla. Yksinkertaisesti voimalan ääntä saadaan vaimennettua hidastamalla roottorin pyörimistä tai säätämällä lapojen pyörimiskulmaa, mutta molemmilla tavoilla myös voimalan tuotanto pienenee. Säätämällä lähellä toisiaan pyörivien voimaloiden toimintaa, voidaan melua pienentää esimerkiksi muuttamalla lapojen kohtauskulmaa. Myös voimaloiden toimintaaikoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että ohjearvot eivät ylity herkällä alueella, joskaan tälle ei meluselvityksen tulosten mukaan ole tarvetta. Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja sekä STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. Mikäli ohjearvoja kuitenkin ylitetään, voidaan tätä ehkäistä muuttamalla tuulivoimaloiden ajotapaa tai jopa pysäyttämällä haittaa aiheuttavat voimalat.

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 8 Lähteet Bertagnolio, F. et.al. (2014). Cyclic pitch for the control of wind turbine noise amplitude modulation. Viitattu 14.1.2014. Saatavilla http://www.acoustics.asn.au/conference_proceedings/internoise2014/papers/p551.pdf. Etha Wind (2016) 01-Noise-CGYK141220-1-Rev3. Internal work description. Maanmittauslaitos (2017). Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston CC 4.0 -lisenssi. http://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu Sosiaali- ja Terveysministeriö (2015). Asumisterveysasetus. Helsinki. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1907834 Suomen ympäristökeskus (2016). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151107 Vestas (2015). V126-3.45MW-(IEC3A)-50/60Hz Third Octave Noise Emission. DMS 0049-9517_V01 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Helsinki. http://www.tuulivoimaopas.fi/files/40/tuulivoimarakentamisen_suunnittelu.pdf Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42937/oh_2_2014.pdf?sequence=1

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 9 Mallinnustietojen raportti, Takanebacken RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Mallinnusraportin numero/tunniste: Raportin hyväksyntäpäivämäärä: 7.4.2017 Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie 2 65170 VAASA, puh. 044-3809237 Vastuuhenkilöt Christian Granlund, Etha Wind Oy Laatija: Caroline Kullbäck MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver3.1.597 Tarkastaja/hyväksyjä: Jukka Rönnlund Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,45 MW Napakorkeus: 167/137,0 m Roottorin halkaisija: 126,0 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 3.45 MW, 167m HH (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106,2 dba) db 1/1 oktaavi [Hz] 1/3 oktaavi [Hz] 31,5 76.8 20 64.9 63 88.1 25 69.5 125 94.6 31,5 70.1 250 96.4 40 74.6 500 99.6 50 80 1000 102.2 63 83.7 2000 98.3 80 85 4000 91.1 100 87.7 8000 78.7 125 91.5 160 89.3 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 90.4 2000 94 91.6 2500 91.8 92.5 3150 88.5 92.8 4000 86.8 93.8 5000 80.2 96.9 6300 75.5 97.4 8000 72.9 97.8 10000 72.9 97.2 94.4 Yht. 106.2 AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 3.45 MW, 137m HH (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106,2 dba)

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ 1/1 oktaavi [Hz] 1/3 oktaavi [Hz] 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 76.8 88.1 94.6 96.5 99.7 102.2 98.3 91.0 78.4 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 64.9 69.4 70 74.5 79.9 83.7 85 87.7 91.6 89.4 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 90.5 91.7 92.6 92.9 93.8 96.9 97.4 97.8 97.2 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 94 91.8 88.5 86.7 80.1 75.2 72.5 72.5 94.4 Yht. 106.2 Pienitaajuisen melun laskennassa lisätään 2 dba:ä kuhunkin 1/3 oktaavikaistaan IEC 61400-14 standardin mukaisesti, jotta saadaan Lwd arvot. Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, Mikä: kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m] 4 m Muu, mikä ja miksi: 20 m * 20 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 1 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO 9613-2 Vesialueet, (0) / (G) 0 Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Maa-alueet, (0) / (G) Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Liite 1: Melumallinnuksen tulokset, Takanebacken Taulukko 6. Takanebacken mallinnuksen meluarvot valituissa kohteissa Havannointipiste Luokka Itäinen Koord. (ETRS- TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS- TM35FIN) Ohjearvo (dba) Melu [dba] Ohjearvojen ylitys a Vapaa-ajan asunto 225 836 6 973 047 40 30,3 Ei b Vakituinen asunto 224 727 6 969 894 40 34,3 Ei c Vakituinen asunto 224 992 6 969 477 40 31,3 Ei d Vakituinen asunto 222 526 6 972 627 40 31,6 Ei e Vakituinen asunto 222 478 6 972 677 40 31,2 Ei f Vakituinen asunto 221 895 6 971 992 40 30,7 Ei g Vakituinen asunto 221 816 6 971 920 40 30,4 Ei h Vakituinen asunto 221 675 6 971 352 40 30,9 Ei i Vakituinen asunto 221 654 6 971 171 40 31,0 Ei

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta, Takanebacken (lineaariset melutasot) Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Takanebacken on toiminnassa. Taulukko 7. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h i 20 51.6 54.4 52.4 52.5 52.3 51.9 51.7 52.0 52.0 25 50.3 53.2 51.1 51.3 51.0 50.6 50.5 50.7 50.8 31,5 45.4 48.3 46.2 46.4 46.1 45.7 45.6 45.8 45.9 40 44.6 47.5 45.5 45.6 45.3 45.0 44.8 45.1 45.1 50 45.5 48.4 46.3 46.5 46.2 45.8 45.7 45.9 46.0 63 44.6 47.5 45.4 45.6 45.3 44.9 44.8 45.0 45.1 80 41.4 44.4 42.2 42.4 42.1 41.7 41.6 41.8 41.9 100 39.9 42.9 40.8 40.9 40.6 40.2 40.1 40.3 40.4 125 39.3 42.4 40.2 40.4 40.1 39.7 39.5 39.7 39.8 160 31.9 35.1 32.8 33.0 32.7 32.2 32.1 32.3 32.4 200 30.0 33.4 31.0 31.2 30.8 30.4 30.2 30.5 30.6 Taulukko 8. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h i 20 45.0 47.8 45.8 45.9 45.7 45.3 45.1 45.4 45.4 25 41.9 44.8 42.7 42.9 42.6 42.2 42.1 42.3 42.4 31,5 34.6 37.5 35.4 35.6 35.3 34.9 34.8 35.0 35.1 40 33.2 36.1 34.1 34.2 33.9 33.6 33.4 33.7 33.7 50 32.5 35.4 33.3 33.5 33.2 32.8 32.7 32.9 33.0 63 28.0 30.9 28.8 29.0 28.7 28.3 28.2 28.4 28.5 80 21.7 24.7 22.5 22.7 22.4 22.0 21.9 22.1 22.2 100 18.7 21.7 19.6 19.7 19.4 19.0 18.9 19.1 19.2 125 19.1 22.2 20.0 20.2 19.9 19.5 19.3 19.5 19.6 160 10.7 13.9 11.6 11.8 11.5 11.0 10.9 11.1 11.2 200 8.8 12.2 9.8 10.0 9.6 9.2 9.0 9.3 9.4

db db Page 20 of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Takanebacken L11.2, vakituinen asunto b 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 4. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa b. Takanebacken L11.2, vapaa-ajan asunto a 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 5. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa a.

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Liite 3: Pienitaajuisen melun laskenta, Takanebacken ja Ribäcken (lineaariset melutasot) Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Takanebacken ja Ribäcken ovat toiminnassa. Taulukko 9. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h i 20 52.3 54.7 52.7 53.6 53.4 52.9 52.7 52.7 52.7 25 51.0 53.4 51.4 52.3 52.2 51.6 51.4 51.4 51.5 31,5 46.1 48.5 46.5 47.4 47.2 46.7 46.5 46.5 46.5 40 45.3 47.8 45.8 46.7 46.5 45.9 45.8 45.8 45.8 50 46.2 48.6 46.6 47.5 47.3 46.8 46.6 46.6 46.6 63 45.3 47.7 45.7 46.6 46.4 45.9 45.7 45.7 45.7 80 42.1 44.5 42.5 43.4 43.2 42.6 42.5 42.5 42.5 100 40.5 43.1 41.0 41.9 41.7 41.1 41.0 41.0 41.0 125 39.9 42.5 40.4 41.3 41.1 40.5 40.3 40.4 40.4 160 32.4 35.2 32.9 33.9 33.6 33.0 32.8 32.9 32.9 200 30.5 33.5 31.1 32.0 31.7 31.1 30.9 31.0 31.0 Taulukko 10. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h i 20 45.7 48.1 46.1 47.0 46.8 46.3 46.1 46.1 46.1 25 42.6 45.0 43.0 43.9 43.8 43.2 43.0 43.0 43.1 31,5 35.3 37.7 35.7 36.6 36.4 35.9 35.7 35.7 35.7 40 33.9 36.4 34.4 35.3 35.1 34.5 34.4 34.4 34.4 50 33.2 35.6 33.6 34.5 34.3 33.8 33.6 33.6 33.6 63 28.7 31.1 29.1 30.0 29.8 29.3 29.1 29.1 29.1 80 22.4 24.8 22.8 23.7 23.5 22.9 22.8 22.8 22.8 100 19.3 21.9 19.8 20.7 20.5 19.9 19.8 19.8 19.8 125 19.7 22.3 20.2 21.1 20.9 20.3 20.1 20.2 20.2 160 11.2 14.0 11.7 12.7 12.4 11.8 11.6 11.7 11.7 200 9.3 12.3 9.9 10.8 10.5 9.9 9.7 9.8 9.8

db db Page 22 of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Takanebacken L11.2 ja Ribäcken, vakituinen asunto b 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 4. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa b. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Takanebacken L11.2 ja Ribäcken, vapaa-ajan asunto a 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 5. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa a.

of 23 Takanebacken_Meluselvitys_CK170403-1SA_EQ Liite 4: Sijoitussuunnitelma 11.2 Tämä laskenta perustuu Takanebackenin sijoitussuunnitelmaan L11.2. Sijoitussuunnitelmassa on huomioitu kaikki kaavaehdotuksessa esitetyt rajoitteet, kuten esimerkiksi melu-, välke-, luontoselvitykset ja lausuntojen vaikutukset ym. Takanebackenin ja Ribäckenin voimaloiden sijainnit on esitetty alla olevissa taulukoissa. Taulukko 11. Takanebacken voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Tuulivoimalatyyppi 1 6 971 388 225 138 Vestas V126 106.2 db(a) 2 6 971 265 224 389 Vestas V126 106.2 db(a) 3 6 970 490 223 142 Vestas V126 106.2 db(a) 4 6 972 075 224 100 Vestas V126 106.2 db(a) 5 6 971 045 223 482 Vestas V126 106.2 db(a) Taulukko 12. Ribäcken voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Tuulivoimalatyyppi 1 6 977 325 221 525 Vestas V126 106.2 db(a) 2 6 977 336 222 275 Vestas V126 106.2 db(a) 3 6 976 543 220 980 Vestas V126 106.2 db(a) 4 6 976 261 222 155 Vestas V126 106.2 db(a) 5 6 975 486 221 385 Vestas V126 106.2 db(a)

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_ CK170404-1rev-SA_EQ Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO TAKANEBACKEN Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä 01 2017-04-11 CKk SAd Takanebacken tuulivoimapuiston välkeselvitys, kaavaehdotus huhtikuu 2017 Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 3 2 Tausta... 4 3 Varjovälkkeen muodostuminen... 4 3.1 Ohje- ja raja-arvot... 5 3.2 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät... 5 4 Välkevaikutukset... 6 4.1 Takanebackenin välkevaikutukset... 6 4.2 Takanebackenin ja Ribäckenin yhteisvaikutukset... 8 4.3 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 8 4.4 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta... 9 5 Lähteet... 9 Liite 1: Sijoitussuunnitelma 11.2... 10

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ 1 Yhteenveto Tehtävä: Välkeselvitys Takanebackenin tuulivoimapuiston vaikutusalueella. Selvityksessä on huomioitu myös yhteisvaikutukset Ribäckenin tuulivoimaloiden kanssa. Työmenetelmät: Välkeselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden varjon välkkeen ominaispiirteistä, välkkeen ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston SHADOW-moduulia. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty ympäristöministeriön vuonna 2016 julkaisemia ohjeita raportista Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö, 2016). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tulokset: Yhdessäkään havainnointipisteessä ei ylitetä käytettyjä suositusarvoja (Ympäristöministeriö, 2016).

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ 2 Tausta Tämä välkemallinnus on tehty Takanebackenin alueelle suunnitellulle tuulivoimapuistolle Maalahdessa. Suunniteltu tuulivoimapuisto on kokonaisuudessaan viiden voimalan laajuinen. Mallinnuksessa on käytetty tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa L11.2 (katso liite 1). Välkemallinnus on tehty voimalalla, jonka napakorkeus on 159 metriä ja roottorin halkaisija 141 metriä, jolloin kokonaiskorkeus on 229,5 metriä. Kyseinen voimala on valittu maksimivaikutusten arvioimiseksi. Ribäckenin alueella on käytetty voimalamallia, jonka napakorkeus on 137 m ja roottorin halkaisija 126 m, jolloin kokonaiskorkeus on 200 m. Tämä selvitys on tehty WindPRO 3.1.597 ohjelmiston SHADOW-moduulia käyttäen. Tulosten arvioinnissa on käytetty ohjearvoja (LAI, 2002; Boverket, 2009), joita ympäristöministeriö raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, päivitys 2016 suosittelee käytettävän. Etha Wind Oy on tarkistanut lähtötietojen oikeellisuuden ja vastaa siitä, että laskenta on oikein suoritettu. 3 Varjovälkkeen muodostuminen Tuulivoimaloiden roottorin pyörimisestä aiheutuu säännöllisesti välkkyvää varjovaikutusta, kun voimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä. Välkkeen määrä riippuu sääolosuhteista siten, että esimerkiksi pilvisellä säällä välkettä ei esiinny. Kesällä välkevaikutukset ovat laajimmillaan aamuisin ja iltaisin, kun aurinko on matalalla. Talvisin välkettä voidaan havaita laajemmalla alueella myös päivällä. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan ja tarkastelupisteen välissä, välkkeen vaikutus pienenee. Kun tuulivoimala ei pyöri, välkettä ei esiinny. Välkevaikutus riippuu myös tuulen suunnasta eli roottorin kulmasta havainnointipisteeseen nähden. Havaintopaikkaan kohdistuva varjovälke ei ole jatkuvaa, vaan välkkeen ajankohta ja kestoaika vaihtelevat vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Yhtäjaksoista välkettä esiintyy yleensä 0-30 minuuttia päivässä riippuen havainnointipaikan suhteesta välkelähteeseen. Ihmiset kokevat välkevaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Suositusarvot ylittävä määrä varjovälkettä asuinalueella voi vaikuttaa asukkaiden viihtyvyyteen. Se havaitaanko varjovälkettä asuinalueella, loma-asunnolla tai työmaa-alueella, vaikuttaa ilmiön häiritsevyyteen. Myös eri hankkeiden varjovälkkeen kumuloituminen voi vaikuttaa lähialueen asuinviihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön. Noudatettaessa ympäristöministeriön suosittelemia ohjearvoja, pystytään välkkeen häiritsevyys minimoimaan.

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ Kuva 1. Varjovälkettä muodostuu, kun tuulivoimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä, aurinkoisella ja pilvettömällä säällä. 3.1 Ohje- ja raja-arvot Tuulivoimaloista aiheutuvalle varjovälkkeelle ei ole Pohjoismaissa määritelty raja-arvoja. Saksassa ja Ruotsissa on tuulivoimapuistojen viereiselle asutukselle annettu suositusarvo maksimissaan kahdeksan tuntia välkettä vuodessa (nk. todellinen tilanne, jossa huomioidaan auringonpaisteajat ja tuuliolosuhteet) ja 30 minuuttia päivässä sekä 30 tuntia vuodessa (teoreettisessa maksimitilanteessa). Kahdeksan tunnin vuotuisen välkkeen suositusarvoa käytetään yleisesti myös Suomessa. 3.2 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät Välkkeen muodostumiseen vaikuttavat oleellisesti sääolosuhteiden lisäksi voimaloiden käyttöaika, korkeus ja roottorin halkaisija. Myös kasvillisuus ja puusto vaikuttavat oleellisesti välkevaikutuksen muodostumiseen, mutta niitä ei ole laskennassa otettu huomioon eli todellisuudessa välkettä on paikoittain vähemmän kuin mallinnuksessa. Tuulivoimaloiden aiheuttaman varjovälkkeen vaikutusalue ja määrä mallinnetaan tuulivoimamallinnukseen käytettävällä WindPRO-ohjelmalla, jossa pohjatietona käytettiin paikallisia olosuhteita vastaavia tilastollisia tietoja. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tiettyyn pisteeseen kohdistuva varjovälke, että koko tuulivoima-alueen varjovälkkeen muodostuminen. Laskennat tehdään todellisten olosuhteiden mukaisesti, jolloin otetaan huomioon tuulivoimaloiden korkeus, sijainti ja roottorin halkaisija sekä paikalliset, tilastolliset sääolosuhteet. Puustoa ja muuta kasvillisuutta ei kuitenkaan huomioida, mistä johtuen paikoittain raportoidaan liian korkeat välkearvot. Maastotietokantana käytettiin Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja säähavaintotietoina käytettiin Seinäjoen lentokentän säähavaintoja. Seinäjoen lentokenttä sijaitsee noin 65 km päässä suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta. Laskelmissa oletetaan, että tuulivoimaloiden roottorit pyörivät vain tuulennopeuden ollessa sopiva. Varjovälkettä tarkasteltiin 1,5 metrin korkeudelta eli suunnilleen ihmisen havainnointikorkeudelta.

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ 4 Välkevaikutukset Välkemallinnukset on suoritettu LAI 2002 mukaisesti, ottaen huomioon voimalan lapojen keskimääräiset leveydet, joiden avulla lasketaan maksimitarkasteluetäisyys voimaloista. Maksimitarkasteluetäisyys määritetään siten, että havainnointipisteessä voimalan lapa peittää vähintään 20 % auringosta. 4.1 Takanebackenin välkevaikutukset Seuraavassa kuvassa on välkemallinnuksen tulokset esitettynä visuaalisesti ja sen jälkeen tuloksia on selostettu yksityiskohtaisesti sanallisesti. Kuva 2. Varjovälkkeen muodostuminen Takanebackenin alueella. Havainnointipisteet on merkitty kuvaan (a-l) ja niiden välketasot on esitetty taulukossa 1. Vihreän alueen ulkopuolella varjovälkettä esiintyy vuodessa alle kahdeksan tuntia. Kahdeksan tunnin vuotuista varjon välkettä ei ylitetä yhdessäkään havainnointipisteessä. Teoreettisen maksimitilanteen mallinnuksessa suosituksia (30h/v ja 30min/p) ei myöskään ylitetä.

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ Laskennassa on tarkasteltu välkettä myös yksittäisissä havainnointipisteissä. Seuraavassa taulukossa on laskennasta saadut tulokset havainnointipisteille. Taulukko 1. Varjovälkelaskennan tulokset, Takanebacken Havainnointi piste a b c d e f g h i j k l Luokka Vapaa-ajan asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Vakituinen asunto Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Vilkkumisen määrä (todellinen tilanne, h/v) Vilkkumisen määrä (teoreettinen maksimi, h/v) Vilkkumisen määrä (teoreettinen maksimi, h/pv) Suositusarvon ylitys 225 836 6 973 047 1:23 13:04 0:20 Ei 224 727 6 969 894 7:35 28:08 0:21 Ei 224 992 6 969 477 0:00 0:00 0:00 Ei 222 573 6 973 032 1:03 6:04 0:19 Ei 222 525 6 972 932 1:02 5:57 0:19 Ei 222 468 6 972 893 1:00 5:45 0:19 Ei 222 526 6 972 627 1:16 6:42 0:21 Ei 222 478 6 972 677 1:09 6:13 0:19 Ei 221 895 6 971 992 0:00 0:00 0:00 Ei 221 816 6 971 920 0:00 0:00 0:00 Ei 221 675 6 971 352 1:10 6:38 0:20 Ei 221 654 6 971 171 1:16 7:02 0:21 Ei

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ 4.2 Takanebackenin ja Ribäckenin yhteisvaikutukset Seuraavassa kuvassa on Takanebackenin ja Ribäckenin voimaloiden välkemallinnuksen yhteisvaikutusten tulokset. Kuva 3. Varjovälkkeen muodostuminen Takanebackenin alueella, kun myös Ribäckenin suunnitellut voimalat on otettu huomioon. Vihreän alueen ulkopuolella varjovälkettä esiintyy vuodessa alle kahdeksan tuntia. Tulosten perusteella yhteisvaikutuksia hankkeiden kesken ei ole. 4.3 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Välkemallinnus edustaa keskimääräistä varjostustilannetta, jossa pohjana on käytetty pitkän ajan tilastollisia sääarvoja. Mikäli sääolosuhteet poikkeavat merkittävästi tilastoiduista arvoista, saattaa myös välkkeen määrä poiketa. Tuulivoimaloiden käyttöaste, eli aika jolloin voimalat pyörivät ja tuottavat sähköä, vaikuttaa merkittävästi välkkeen syntymiseen. Käyttöasteen pienentyessä saattaa välke yksittäisessä pisteessä vähentyä.

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ 4.4 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Tuulivoimaloiden varjovälkevaikutuksia pystytään ehkäisemään jo suunnitteluvaiheessa. Voimaloita voidaan sijoittaa siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän välkettä herkälle alueelle. Myös voimalan koko vaikuttaa merkittävästi syntyvän välkkeen määrään, joten valitsemalla matalampia voimaloita tai pienempiä roottoreita, voidaan välkevaikutuksia vähentää. Kohtuuton haitta varjovälkkeestä pystytään ehkäisemään myös pysäyttämällä välkettä aiheuttavat voimalat kriittiseksi ajaksi. Voimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään automaattisesti vallitsevien sääolosuhteiden mukaisesti, kun välkettä muodostuisi herkälle alueelle. Tulosten arvioinnissa käytettyjä ohjearvoja (LAI, 2002; Boverket, 2009) ei ylitetä. Välkevaikutukset on huomioitu suunnitteluvaiheessa ja muita toimenpiteitä välkkeen rajoittamiseksi ei tarvita. 5 Lähteet Ympäristöministeriö (2016). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / OH 5/2016. Helsinki. LAI (2002). Hinweise zur Ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windenergieanlagen (WEA-Schattenwurf-Hinweise), Länderausschuss für Immissionsschutz- Arbeitsgruppe Schattenwurf. Boverket (2009). Vindkraftshandboken planering och prövning av vindkraft på land och i kustnära vattenområden. Etha Wind Oy (2015). 02-Flicker and ZVI-CGYK150227-1-Rev5. Internal work description.

of 10 Takanebacken_Valkeselvitys_CK170404-1rev-SA_EQ Liite 1: Sijoitussuunnitelma 11.2 Mallinnuksessa on käytetty Takanebackenin sijoitussuunnitelmaa L11.2. Sijoitussuunnitelmassa on huomioitu kaikki kaavaehdotuksessa esitetyt rajoitteet, kuten esimerkiksi melu-, välke-, luontoselvitykset ja lausunnot ym. Takanebackenin ja Ribäckenin voimaloiden sijainnit on esitetty alla olevissa taulukoissa. Taulukko 2. Takanebackenin voimaloiden sijaintitiedot Voimala Itäinen (ETRS-TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Napakorkeus / Roottorin halkaisija / Kokonaiskorkeus (m) 1 225 138 6 971 388 159/141/229,5 2 224 389 6 971 265 159/141/229,5 3 223 142 6 970 490 159/141/229,5 4 224 100 6 972 075 159/141/229,5 5 223 482 6 971 045 159/141/229,5 Taulukko 3. Ribäckenin voimaloiden sijaintitiedot Voimala Itäinen (ETRS-TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Napakorkeus / Roottorin halkaisija / Kokonaiskorkeus (m) 1 221 525 6 977 325 137/126/200 2 222 275 6 977 336 137/126/200 3 220 980 6 976 543 137/126/200 4 222 155 6 976 261 137/126/200 5 221 385 6 975 486 137/126/200

of 6 Takanebacken_ZVI_L11.2_FI_C K170404-2SA Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO TAKANEBACKEN Näkemäalueanalyysi Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä 1 2017-04-11 CKk SAd Takanebacken tuulivoimapuiston näkemäalueanalyysi, kaavaehdotus huhtikuu 2017. Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 6 Takanebacken_ZVI_L11.2_FI_CK170404-2SA Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 3 2 Menetelmät ja epätarkkuudet... 4 3 Tulokset... 5 4 Lähteet... 5 Liite 1: Sijoitussuunnitelma 11.2... 6

of 6 Takanebacken_ZVI_L11.2_FI_CK170404-2SA 1 Yhteenveto Tehtävä: Näkemäalueanalyysimallinnus Takanebackenin tuulivoimahankkeeseen viiden voimalan sijoitussuunnitelmalle (L11.2, katso liite 1). Työmenetelmät: Takanebackenin tuulivoimapuiston näkemäalueanalyysimallinnus tehdään käyttäen voimalaa, joka on napakorkeudeltaan 159 metriä ja roottorinhalkaisijaltaan 141 metriä, jolloin sen kokonaiskorkeudeksi tulee 229,5 metriä. Tulokset: Tulokset on havainnollistettu visuaalisesti kartalla kappaleessa 3.

of 6 Takanebacken_ZVI_L11.2_FI_CK170404-2SA 2 Menetelmät ja epätarkkuudet Mallinnuksen lähtötietona käytetään Maanmittauslaitoksen 10 metrin korkeusmallia sekä automaattisesti luokiteltua laserkeilausaineistoa. Laserkeilausaineiston pistetiheys on vähintään 0,5 pistettä neliömetrillä. Puuston korkeus on saatu laserkeilausaineiston ja korkeusmallin erotuksella. Aineisto on skaalattu 10 metrin tarkkuuteen. Mallinnusalueen keilauksia on suoritettu vuosina 2010 ja 2011. Mallinnus on tehty 20 kilometrin etäisyydelle voimaloista ja mallinnuksen laskentatarkkuus on 10 metriä. Katselupisteen korkeus on kaksi metriä maanpinnan yläpuolella ja tulokset ilmoitetaan näkyville voimaloiden huipuille. Teoreettisessa mallinnuksessa oletetaan, että sää on selkeä. Teoreettinen näkemäalueanalyysi antaa hyvän käsityksen voimaloiden maisemavaikutuksista annetuilla lähtötiedoilla. Koska puuston korkeus ja tiheys muuttuvat ajan kuluessa valokuvasovitteiden tarkastus sopii paremmin paikallisiin vaikutustarkastuksiin.

of 6 Takanebacken_ZVI_L11.2_FI_CK170404-2SA 3 Tulokset Seuraavassa kartassa esitetty näkemäalueanalyysin mallinnustulos. Kuva 1. Näkemäalueanalyysi 5 voimalan sijoitussuunnitelmalla, kun lasketaan voimaloiden näkyvät huiput. 4 Lähteet Ympäristöministeriö (2016). Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa. Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/160313 Etha Wind Oy (2016). 02-Flicker and ZVI-CGYK150223-1-Rev5. Internal work description.

of 6 Takanebacken_ZVI_L11.2_FI_CK170404-2SA Liite 1: Sijoitussuunnitelma 11.2 Tämä analyysi perustuu Takanebackenin sijoitussuunnitelmaan L11.2. Sijoitussuunnitelmassa on huomioitu kaikki kaavaehdotuksessa esitetyt rajoitteet, kuten esim. melu-, välke-, luontoselvitykset ja lausuntojen vaikutukset ym. Takanebackenin voimaloiden sijainnit on esitetty alla olevissa taulukossa. Taulukko 1. Takanebackenin voimaloiden sijaintitiedot Voimala Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Itäinen (ETRS-TM35-FIN) Napakorkeus / Roottorin halkaisija / Kokonaiskorkeus (m) 1 6 971 388 225 138 159/141/229,5 2 6 971 265 224 389 159/141/229,5 3 6 970 490 223 142 159/141/229,5 4 6 972 075 224 100 159/141/229,5 5 6 971 045 223 482 159/141/229,5

Sida 1 av 14 Takanebacken_Kuvasovitte et_ck170404-3sa_eq Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland Takanebacken Kuvasovitteet Versio Päivämäärä Tehty Hyväksytty Tiivistelmä 01 2017-04-11 CGr SAd Takanebacken kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017. Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

Sida 2 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 3 2 Asetukset... 4 3 Lähteet... 11 4 Liitteet... 12 Liite: Sijoitussuunnitelma 11.2... 14

Sida 3 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ 1 Yhteenveto Tehtävä: Kuvasovitteiden tekeminen seitsemästä kuvauspaikasta: Norrback, Pörtom, Björknäs, Nyby, Vesterback, Kajane ja Lisansjön. Kuvasovitteisiin mallinnetaan Takanebackenin, Långmossan, Pörtomin ja Ribäckenin tuulivoimahankkeiden voimalat. Työmenetelmät: Valokuvat yhdistettiin panoraamakuviksi visualisointia varten. Kuvasovitteet mallinnettiin WindPRO Ver3.1.597 ohjelmalla. Mallinnuksessa käytetään kameran asetuksia sekä kuvista valittuja kiintopisteitä. Kuvat tehtiin käyttämällä voimalatyyppiä, jonka kokonaiskorkeus on 229,5 m. Seuraavat kolme tuulivoimahanketta Takanebackenin hankkeen läheisyydessä huomioitiin kuvissa: Pörtom (19 voimalaa kokonaiskorkeudella 200 m), Ribäcken (5 voimalaa kokonaiskorkeudella 200 m) ja Långmossa (9 voimalaa kokonaiskorkeudella 215 m). Hankkeiden voimaloiden koordinaatit otettiin kaava-asiakirjoista. Korkein sallittu maksimikorkeus kaavan mukaan on 205 m Pörtomin ja Ribäckenin hankkeissa sekä 215 m Långmossan hankkeessa. Kuvasovitteissa käytettiin Vestaksen voimala V126 napakorkeudella 137 m Pörtomin ja Ribäckenin hankkeissa, ja Vestaksen voimalaa V126 napakorkeudella 152 m Långmossan hankkeessa. Kuvauspaikkoja valitessa kiinnitettiin huomiota ainoastaan Takanebackenin voimaloiden näkyvyyteen. Tulokset: Yhteensä 21 kuvaa, kolme kuvaa jokaiselta kuvauspaikalta, tehtiin osayleiskaavaan. Ensimmäinen kuva havainnollistaa Takanebackenin voimaloiden näkymisen kuvauspaikalle. Toisessa kuvassa voimalat on merkitty punaisilla ympyröillä ja kolmannessa kuvassa on myös muiden hankkeiden voimalat merkitty erivärisillä ympyröillä. Ribäckenin voimalat on esitetty vihreillä ympyröillä, Långmossan voimalat keltaisilla ympyröillä ja Pörtomin voimalat violeteilla ympyröillä. Kuvien tarkkuus arvioidaan hyväksi, koska kiintopisteiden määrä on yleisesti riittävä.

Sida 4 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ 2 Asetukset Yleiset tiedot kuvista ja asetuksista on esitetty alla olevissa taulukoissa. Taulukko 1. Asetukset ja yleiset tiedot panoraamakuvasta Norrbackin kuvauspisteestä Koord. X [ETRS-TM35FIN] 226357 Koord. Y [ETRS-TM35FIN] 6968629 Suunta 309.3 Tyyppi Panoraama Voimalatyyppi Takanebacken: Enercon E-141 4.2 MW, napakorkeus 159 m, kokonaiskorkeus 230 m. Pörtom och Ribäcken: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 137 m, kokonaiskorkeus 200 m. Långmossa: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 152 m, kokonaiskorkeus 215 m. Sijoitussuunnitelma Viiden voimalan sijoitussuunnitelma (L11.2) Katselupiste 1.2m Etäisyys voimaloille 3.0-4.1km Kuvauspaikan korkeustaso ~41 m Voimalapaikkojen korkeustaso ~43-48m Arvioitu näkökenttä 160.8 Kameran sivusuuntainen korjaus -1.2 Kameran pystysuuntainen korjaus 0.8 Kiintopisteet Kolme rakennusta kuvauspisteen lähellä, metsä ja tie. Laskennan epätarkkuus Kuvien epävarmuus on pieni, koska alueelta löytyy useita hyviä kiintopisteitä. Tehdyt kuvat Yksi kuva mallinnetuilla voimaloille ja kaksi kuvaa, johon voimalat on merkitty ympyröillä. Voimaloiden näkyvyys Takanebackenin voimalat näkyvät kuvauspisteeseen vain vähän. Ainoastaan yhden voimalan lavat ovat havaittavissa.

Sida 5 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Taulukko 2. Asetukset ja yleiset tiedot panoraamakuvasta Pörtomin kuvauspisteestä Koord. X [ETRS-TM35FIN] 225035 Koord. Y [ETRS-TM35FIN] 6965710 Suunta 339.3 Tyyppi Panoraama Voimalatyyppi Takanebacken: Enercon E-141 4.2 MW, napakorkeus 159 m, kokonaiskorkeus 230 m. Pörtom och Ribäcken: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 137 m, kokonaiskorkeus 200 m. Långmossa: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 152 m, kokonaiskorkeus 215 m. Sijoitussuunnitelma Viiden voimalan sijoitussuunnitelma (L11.2) Katselupiste 1.2m Etäisyys voimaloille 5.1 6.4km Kuvauspaikan korkeustaso 34.5m Voimalapaikkojen korkeustaso ~43-48m Arvioitu näkökenttä 137.8 Kameran sivusuuntainen korjaus -0.4 Kameran pystysuuntainen korjaus -0.4 Kiintopisteet Viisi rakennusta Laskennan epätarkkuus Kuvien epävarmuus on pieni, koska alueelta löytyy useita hyviä kiintopisteitä. Tehdyt kuvat Yksi kuva mallinnetuilla voimaloille ja kaksi kuvaa, johon voimalat on merkitty ympyröillä. Voimaloiden näkyvyys Kaikki viisi voimalaa näkyvät kuvauspisteelle, mutta koska voimalat ovat suhteellisen etäällä kuvauspisteestä, eivät ne hallitse maisemaa.

Sida 6 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Taulukko 3. Asetukset ja yleiset tiedot panoraamakuvasta Björknäs kuvauspisteestä Koord. X [ETRS-TM35FIN] 223022 Koord. Y [ETRS-TM35FIN] 6974866 Suunta 110.8 Tyyppi Panoraama Voimalatyyppi Takanebacken: Enercon E-141 4.2 MW, napakorkeus 159 m, kokonaiskorkeus 230 m. Pörtom och Ribäcken: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 137 m, kokonaiskorkeus 200 m. Långmossa: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 152 m, kokonaiskorkeus 215 m. Sijoitussuunnitelma Viiden voimalan sijoitussuunnitelma (L11.2) Katselupiste 1.2m Etäisyys voimaloille 3 4.4km Kuvauspaikan korkeustaso 21.2m Voimalapaikkojen korkeustaso ~43-48m Arvioitu näkökenttä 195.9 Kameran sivusuuntainen korjaus -0.6 Kameran pystysuuntainen korjaus 1.0 Kiintopisteet Viisi rakennusta Laskennan epätarkkuus Kuvien epävarmuus on pieni, koska alueelta löytyy useita hyviä kiintopisteitä. Tehdyt kuvat Yksi kuva mallinnetuilla voimaloille ja kaksi kuvaa, johon voimalat on merkitty ympyröillä. Voimaloiden näkyvyys Kolme voimalaa näkyy kuvauspisteelle.

Sida 7 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Taulukko 4. Asetukset ja yleiset tiedot panoraamakuvasta Nybyn kuvauspisteestä Koord. X [ETRS-TM35FIN] 217834 Koord. Y [ETRS-TM35FIN] 6974394 Suunta 98.9 Tyyppi Panoraama Voimalatyyppi Takanebacken: Enercon E-141 4.2 MW, napakorkeus 159 m, kokonaiskorkeus 230 m. Pörtom och Ribäcken: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 137 m, kokonaiskorkeus 200 m. Långmossa: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 152 m, kokonaiskorkeus 215 m. Sijoitussuunnitelma Viiden voimalan sijoitussuunnitelma (L11.2) Katselupiste 1.2m Etäisyys voimaloille 6.2 7.9km Kuvauspaikan korkeustaso 16.2m Voimalapaikkojen korkeustaso ~43-48m Arvioitu näkökenttä 133.7 Kameran sivusuuntainen korjaus -0.3 Kameran pystysuuntainen korjaus 0.3 Kiintopisteet Viisi rakennusta Laskennan epätarkkuus Kuvien epävarmuus on pieni, koska alueelta löytyy useita hyviä kiintopisteitä. Tehdyt kuvat Yksi kuva mallinnetuilla voimaloille ja kaksi kuvaa, johon voimalat on merkitty ympyröillä. Voimaloiden näkyvyys Vain yhden voimalan lavat näkyvät kuvauspisteelle.

Sida 8 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Taulukko 5. Asetukset ja yleiset tiedot panoraamakuvasta Vesterbackan kuvauspisteestä Koord. X [ETRS-TM35FIN] 225051 Koord. Y [ETRS-TM35FIN] 6969788 Suunta 338.2 Tyyppi Panoraama Voimalatyyppi Takanebacken: Enercon E-141 4.2 MW, napakorkeus 159 m, kokonaiskorkeus 230 m. Pörtom och Ribäcken: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 137 m, kokonaiskorkeus 200 m. Långmossa: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 152 m, kokonaiskorkeus 215 m. Sijoitussuunnitelma Viiden voimalan sijoitussuunnitelma (L11.2) Katselupiste 1.2m Etäisyys voimaloille 1.6 2.5km Kuvauspaikan korkeustaso 46.2m Voimalapaikkojen korkeustaso ~43-48m Arvioitu näkökenttä 210.5 Kameran sivusuuntainen korjaus -0.1 Kameran pystysuuntainen korjaus 0.2 Kiintopisteet Yksi rakennus ja neljä metsän ja pellon rajaa. Laskennan epätarkkuus Epävarmuus tämän kuvauspisteen kuvasovitteissa on hieman muita suurempi, epävarmojen kiintopisteiden vuoksi. Optimoinnissa ei kuitenkaan oleteta olevan suurta virhemarginaalia. Tehdyt kuvat Yksi kuva mallinnetuilla voimaloille ja kaksi kuvaa, johon voimalat on merkitty ympyröillä. Voimaloiden näkyvyys Lähes kaikki voimalat näkyvät kuvauspisteelle.

Sida 9 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Taulukko 6. Asetukset ja yleiset tiedot panoraamakuvasta Lisansjönin kuvauspisteestä Koord. X [ETRS-TM35FIN] 226144 Koord. Y [ETRS-TM35FIN] 6971151 Suunta 270 Tyyppi Panoraama Voimalatyyppi Takanebacken: Enercon E-141 4.2 MW, napakorkeus 159 m, kokonaiskorkeus 230 m. Pörtom och Ribäcken: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 137 m, kokonaiskorkeus 200 m. Långmossa: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 152 m, kokonaiskorkeus 215 m. Sijoitussuunnitelma Viiden voimalan sijoitussuunnitelma (L11.2) Katselupiste 1.5m Etäisyys voimaloille 1.0 3.0km Kuvauspaikan korkeustaso 46.2m Voimalapaikkojen korkeustaso ~43-48m Arvioitu näkökenttä 132 Kameran sivusuuntainen korjaus -1.0 Kameran pystysuuntainen korjaus -0.3 Kiintopisteet Kolme pistettä metsän ja veden rajalla. Laskennan epätarkkuus Epävarmuus on odotettua suurempi, epävarmojen kiintopisteiden vuoksi. Voimaloiden koon ja sijainnin arvioidaan kuitenkin vastaavan todellisuutta. Tehdyt kuvat Yksi kuva mallinnetuilla voimaloille ja kaksi kuvaa, johon voimalat on merkitty ympyröillä. Voimaloiden näkyvyys Kaikki voimalat näkyvät kuvauspisteelle

Sida 10 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Taulukko 7. Asetukset ja yleiset tiedot panoraamakuvasta Kajanen kuvauspisteestä Koord. X [ETRS-TM35FIN] 225776 Koord. Y [ETRS-TM35FIN] 6973037 Suunta 226.6 Tyyppi Panoraama Voimalatyyppi Takanebacken: Enercon E-141 4.2 MW, napakorkeus 159 m, kokonaiskorkeus 230 m. Pörtom och Ribäcken: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 137 m, kokonaiskorkeus 200 m. Långmossa: Vestas V126 3.3 MW, napakorkeus 152 m, kokonaiskorkeus 215 m. Sijoitussuunnitelma Viiden voimalan sijoitussuunnitelma (L11.2) Katselupiste 1.5m Etäisyys voimaloille 1.8 3.6km Kuvauspaikan korkeustaso 46.5m Voimalapaikkojen korkeustaso ~43-48m Arvioitu näkökenttä 142.4 Kameran sivusuuntainen korjaus 0.0 Kameran pystysuuntainen korjaus 0.8 Kiintopisteet Sähköpylväs, grillikota, mehiläispesä. Laskennan epätarkkuus Kuvien epävarmuus on pieni, koska alueelta löytyy useita hyviä kiintopisteitä. Tehdyt kuvat Yksi kuva mallinnetuilla voimaloille ja kaksi kuvaa, johon voimalat on merkitty ympyröillä. Voimaloiden näkyvyys Kaikki voimalat näkyvät kuvauspisteelle.

Sida 11 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Figur 1. Kuvauspaikat ja viiden voimalan sijoitussuunnitelma. 3 Lähteet Etha Wind Oy (2015). 03-Photomontages-CGAT150623-2-Rev2. Internal work description. windpro (2015). windpro 3.0 User Manual. Visual. http://help.emd.dk/knowledgebase/content/windpro3.0/07-uk_windpro3.0_visual.pdf

Sida 12 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ 4 Liitteet Alla listattuna panoraamakuvat Norrbackan, Pörtomin, Björknäsin, Nybyn Vesterbackan, Kajanen ja Lisansjönin kuvauspisteistä. Täysikokoiset kuvat löytyvät liitteistä. Photopoint1_Norrback_rendered_CK170410-16.jpg Photopoint1_Norrback_symbol_CK170410-17.jpg Photopoint1_Norrback_Neighboring_parks_CK170410-18.jpg Photopoint2_Portom_rendered_CK170410-19.jpg Photopoint2_Portom_symbol_CK170410-20.jpg Photopoint2_Portom_Neighboring_parks_CK170410-21.jpg Photopoint3_Bjorknas_rendered_CK170410-22.jpg Photopoint3_Bjorknas_symbol_CK170410-23.jpg Photopoint3_Bjorknas_Neighboring_parks_CK170410-24.jpg Photopoint4_Nyby_rendered_CK170410-25.jpg Photopoint4_Nyby_symbol_CK170410-26.jpg Photopoint4_Nyby_Neighboring_parks_CK170410-27.jpg Photopoint5_Vesterback_rendered_CK170410-7.jpg Photopoint5_Vesterback_symbol_CK170410-8.jpg Photopoint5_Vesterback_Neighboring_parks_CK170410-9.jpg Photopoint6_Lisansjon_rendered_CK170410-13.jpg Photopoint6_Lisansjon_symbol_CK170410-14.jpg Photopoint6_Lisansjon_Neighboring_parks_CK170410-15.jpg Photopoint7_Kajane_rendered_CK170410-10.jpg Photopoint7_Kajane_symbol_CK170410-11.jpg Photopoint7_Kajane_Neighboring_parks_CK170410-12.jpg Figur 2. Norrback. Figur 3. Pörtom.

Sida 13 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Figur 4. Björknäs. Figur 5. Nyby. Figur 6. Vesterback. Figur 7. Lisansjön. Figur 8. Kajane.

Sida 14 av 14 Takanebacken_Kuvasovitteet_CK170404-3SA_EQ Liite: Sijoitussuunnitelma 11.2 Tämä analyysi perustuu Takanebackenin sijoitussuunnitelmaan L11.2. Sijoitussuunnitelmassa on huomioitu kaikki kaavaehdotuksessa esitetyt rajoitteet, kuten esim. melu-, välke-, luontoselvitykset ja lausuntojen vaikutukset ym. Takanebackenin voimaloiden sijainnit on esitetty alla olevissa taulukossa. Taulukko 1. Takanebackenin voimaloiden sijaintitiedot Voimala Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Itäinen (ETRS-TM35-FIN) Napakorkeus / Roottorin halkaisija / Kokonaiskorkeus (m) 1 6 971 388 225 138 159/141/229,5 2 6 971 265 224 389 159/141/229,5 3 6 970 490 223 142 159/141/229,5 4 6 972 075 224 100 159/141/229,5 5 6 971 045 223 482 159/141/229,5

TAKANEBACKEN - Fotomontage, planförslag april 2017 / Kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017 Norrbäck

TAKANEBACKEN - Fotomontage, planförslag april 2017 / Kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017 Pörtom

TAKANEBACKEN - Fotomontage, planförslag april 2017 / Kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017 Björknäs

TAKANEBACKEN - Fotomontage, planförslag april 2017 / Kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017 Nyby

Vesterback TAKANEBACKEN - Fotomontage, planförslag april 2017 / Kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017

TAKANEBACKEN - Fotomontage, planförslag april 2017 / Kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017 Lisansjön

TAKANEBACKEN - Fotomontage, planförslag april 2017 / Kuvasovitteet, kaavaehdotus huhtikuu 2017 Kajane