Selvitys pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä

Joensuun alueellinen jätelautakunta Selvitys pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä 27.4.2017

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Tarkastelualue ja selvityksen tekotapa... 1 1.2 Aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko... 2 2 Jätteenkuljetusjärjestelmää ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö... 3 2.1 Edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle... 3 2.2 Kuljetusjärjestelmästä päättäminen... 4 2.3 Pakkausjätteiden jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö... 4 3 Pakkausjätteiden jätehuolto toimialueella... 5 4 Jätelain edellytysten täyttyminen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta... 7 4.1 Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin... 7 4.2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle... 11 4.3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan... 13 5 Yhteenveto... 16

Määritelmät Selvityksessä tarkoitetaan Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jäte(lajit) noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta keräyspaikasta tai kahden tai useamman kiinteistön yhteisestä keräyspaikasta Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa jätehuoltomääräysten mukaisesti Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunnallinen jätehuoltoyhtiö (Puhas Oy) vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta ja kiinteistön haltija sopii jätteen noudosta kiinteistöltä kunnallisen jätehuoltoyhtiön kanssa jätehuoltomääräysten mukaisesti Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä, mukaan lukien em. toiminnoissa syntyvä pakkausjäte Pakkausjätteellä materiaaleittain lajiteltuja pakkauksia, joiden jätehuollon järjestämisestä ensisijainen vastuu on tuottajavastuusääntelyn perusteella tuottajayhteisöllä. Jätelajeista käytetään nimityksiä kartonkipakkausjäte, lasipakkausjäte ja metallipakkausjäte.

1 (17) 1 Johdanto Joensuun alueellinen jätelautakunta päätti 3.11.2016 tehdä selvityksen jätelaissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetettujen edellytysten täyttymisestä. Selvitys rajattiin koskemaan jätelautakunnan toimialueen taajamia ja pakkausjätelajeja (kartonkipakkaus-, lasipakkaus- ja metallipakkausjäte). Selvityksessä ei siten tarkastella esimerkiksi poltettavan jätteen (entiseltä nimeltä sekajäte), biojätteen tai jätevesilietteiden kuljetuksen järjestämistä. Kunnan on huolehdittava jätelaissa 646/2011 sen vastuulle säädetyn jätteen kuljettamisesta. Kuljetus voidaan lain mukaan järjestää joko kunnan järjestämänä eli käytännössä kunnan kilpailuttamana kuljetuksena (36 ) tai kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena (37 ). Jätelautakunnan toimialueella kuljetusjärjestelmät eroavat pääpiirteittäin seuraavasti: Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnallinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy kilpailuttaa jätteenkuljetuksen hankintalain mukaisesti ja tekee sopimuksen kuljetusyrityksen tai -yritysten kanssa. Kiinteistön haltija tilaa pakkausjätteen kuljetuspalvelun Puhas Oy:ltä. Jäte kuljetetaan tuottajayhteisön vastaanottopaikkaan. Kunnan jätehuoltoviranomainen eli jätelautakunta hyväksyy jätetaksassa jätemaksujen perusteet ja maksujen suuruudet. Maksut ovat julkisoikeudellisia. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija sopii itse valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa pakkausjätteen kuljetuksesta kiinteistön keräyspaikasta tuottajayhteisön järjestämään vastaanottopaikkaan. Kuljetuspalvelua voivat tarjota jätehuoltorekisteriin kuuluvat yritykset. Sopimus jätteenkuljetuspalvelusta on yksityisoikeudellinen, samoin kuin yrityksen laskuttama kuljetusmaksu. Jätelain mukaan jätteenkuljetus voidaan järjestää kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena vain silloin, jos laissa tälle kuljetusmallille asetetut edellytykset täyttyvät. Mikäli edellytykset eivät kaikilta osin täyty, jätteenkuljetus on lain mukaan järjestettävä kunnan järjestämänä. Selvityksen tavoitteena on saada kuva pakkausjätteiden kuljetuksen nykytilasta ja tarkastella jätelaissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetettujen edellytysten täyttymistä päätöksentekoa varten. 1.1 Tarkastelualue ja selvityksen tekotapa Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueen muodostavat Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Yhteenlaskettu väestö alueella on 112 571 henkilöä 1. Suuri osa väestöstä asuu taajamien ulkopuolella ja pientaloissa. Tämä selvitys koskee toimialueen taajamia, joissa kunnan jätehuoltomääräyksissä asetettuja pakkausjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitetta sovelletaan. Taajamilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten liitteenä olevan karttamäärittelyn mukaisia alueita. Näin määriteltynä taajamia on toimialueella 13. Ominaisuuksiltaan, kuten väestömäärältä ja -tiheydeltä, erilliskeräykseen velvollisten kiinteistöjen määrältä sekä etäisyydeltä jätteen vastaanottopaikkoihin taajamat eroavat toisistaan, erityisesti Joensuun keskustaajamasta. Sen vuoksi lain edellytysten täyttymistä on arvioitava osin erikseen taajamakohtaisesti. Selvitystyössä etenkin kolmen kunnan alueelle ulottuvaa Joensuun keskustaajamaa tarkastellaan osittain useana alueena, jotta jätelain edellytysten täyttymistä voidaan arvioida tarkemmin. Selvitys on tehty vuoden 2017 alussa. Selvityksen taustatietoina on hyödynnetty edellisvuosia koskevia jätelain 39 :n mukaisia tietoja kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta, toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoilta saatuja hyöty- ja pakkausjätteiden keräystä koskevia tietoja (kysytty 4/2016), kunnista pyydettyjä aiempia jätteen kuljetusta koskevia päätöksiä, sekä alueen jät- 1 Tilastokeskus 31.12.2015

2 (17) teenkuljetusyrityksille osoitettuun kyselyyn vuoden 2016 lopussa saatuja vastauksia. Kyselyn perusteella neljä yritystä ilmoitti kuljettaneensa pakkausjätteitä jätelautakunnan toimialueella. Kysely lähetettiin kaikkiaan 26 yritykselle, joista 11 vastasi, etteivät ne ole kuljettaneet pakkausjätteitä. 11 yritystä jätti vastaamatta kyselyyn. Lisäksi taustamateriaalina on käytetty jätehuollon asiakasrekisterin ja Tilastokeskuksen tietoja. Selvitys on tehty jätehuoltoviranomaisessa virkatyönä. 1.2 Aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko Jätteenkuljetuksen järjestämistä on säädelty jo nykyistä jätelakia edeltäneissä vuoden 1978 jätehuoltolaissa ja vuoden 1993 jätelaissa. Jätelain 1072/1993 10 :n mukaan kunnan tuli järjestää jätteenkuljetus joko omana toimintanaan tai kilpailuttamalla se. Lainkohdan mukaan kunnalla oli mahdollisuus päättää, että jätteenkuljetus kunnassa tai osassa kuntaa järjestetään siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Toimialueen kunnissa on siirrytty kunnan järjestämään eli kunnan toimesta kilpailutettuun jätteenkuljetukseen aikavälillä 1993 2013 (toimeenpanon ajankohta). Osassa kuntia on tehty aikanaan erillinen päätös kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä ja osassa päätös on tehty jätehuoltomääräysten hyväksymisen yhteydessä (Ilomantsi) tai päätettäessä osallistumisesta jätteenkuljetuksen kilpailutukseen (Kontiolahti). Jätteenkuljetuksen järjestämistä koskevissa päätöksissä ei yhdessäkään kunnassa ole tehty rajauksia, joilla nykyisin pakkausjätteiksi kutsuttuja jätelajeja (ennen esim. hyötyjätteet tai kierrätysjätteet) olisi määritetty kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Toisaalta jätehuollon toimintaympäristö on muuttunut reilun 20 vuoden kuluessa muun muassa jätteiden lajittelun, hyötykäyttömahdollisuuksien sekä loppukäsittelyn osalta. Myös jätelainsäädännön terminologiaa on uudistettu. Pitkään kunnan vastuulle kuuluvasta jätehuollosta vastanneen kunnan viranhaltijan sanoin aiemmin jätteenkuljetuksessa mietittiin vain sekajätettä, kierrätystä ei nykymuodossa ollut olemassa. Lainvoimaisten jätteenkuljetusta koskevien päätösten nojalla koko jätelautakunnan toimialueella on ollut kunnan järjestämä jätteenkuljetus nykyisen jätelain tullessa voimaan 1.5.2012. 2 Toistaiseksi kunta on järjestänyt poltettavan jätteen (entiseltä nimeltä sekajäte) ja biojätteen kuljetuksen. Kuntien aikanaan tekemissä päätöksissä ei ole rajattu jätelajeja niiden ulkopuolelle, joten pakkausjätelajien osalta erillistä jätelain siirtymäsäännöksen 149 :n 4 momentin mukaista sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän tarkastelua ja päätöstä ei edellytetä. Korkein hallinto-oikeus on toisaalta todennut tilanteessa, jossa lainvoimaista päätöstä kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisestä ei ollut toimeenpantu ennen nykyisen jätelain voimaan tuloa, seuraavasti: koska lain 149 :n 4 momentti edellyttää nimenomaista päätöstä kaikissa niissä tapauksissa, joissa kunnassa vallitsi lain voimaan tullessa sopimusperusteinen jätteenkuljetus, on päätös tehtävä silloinkin, kun kunta päättää siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen 3. Tapauksessa oli kyse kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajätteestä, pois lukien sako- ja umpikaivoliete. Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella vain kartonkijätteen kuljetus on jätelain voimaan tullessa hoidettu käytännössä sopimusperusteisesti osassa toimialuetta, vaikka kunnissa ei olekaan tehty erillisiä sopimusperusteista kuljetusta koskevia päätöksiä. Näin ollen kartonkijätteen osalta on tehtävä jätelain 149 :n 4 momentin mukainen tarkastelu lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä, sekä jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätös kartonkipakkausjätteen osalta. Tarkastelu ja päätös olisi tullut tehdä vuoden kuluessa lain voimaantulosta 2 Ilomantsin osalta kuljetuksen kilpailutus tehtiin vuoden 2012 aikana ja se käynnistyi vuoden 2013 alusta alkaen. 3 KHO 18.2.2016 t. 538

3 (17) eli 30.4.2013 mennessä niiden kuntien osalta, joissa kartonkijätteen kuljetusta lain voimaan tullessa hoidettiin sopimusperusteisesti. Lasi- ja metallipakkausten osalta lain voimaan tullessa ei yleisesti vallinnut sopimusperusteinen kuljetus, vaan tyhjennyskohteet ovat olleet yksittäisiä kiinteistöjä. Kun kaikissa kunnissa on ollut lainvoimaiset päätökset kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, ei jätelain 149 :n 4 momentissa tarkoitettua päätöstä ole tarvinnut tehdä. Jätelain 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetettujen edellytysten täyttymistä voidaan toki tarkastella ja edellytysten täyttyessä, jos niin halutaan, tehdä päätös siirtymisestä kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmään. Jos edellytykset eivät täyty, toteutetaan kunnan järjestämä kuljetus myös näille jätelajeille. Lasi- ja metallipakkausjätteen osalta tämä selvitys on siten laillisuustarkastelua siitä, täyttyvätkö kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset. 2 Jätteenkuljetusjärjestelmää ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö 2.1 Edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle Jätelain nojalla kunnan on huolehdittava siitä, että jätteenkuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta (jätteen keräyspaikka kiinteistöllä) jätteen vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Tämä velvoite koskee kunnan vastuulle kuuluvaa yhdyskuntajätettä, kuten asumisen yhteydessä syntyvää jätettä. Jätteenkuljetus toteutetaan joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. (JäteL 35 37 ) Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää kuljetuksen joko omana toimintanaan tai hankkimalla kuljetuspalvelut kilpailutuksen perusteella yksityiseltä yritykseltä. Kunta voi laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetuksen malli voidaan valita vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät (JäteL 37 ): 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätteenkuljetuksessa on sen järjestämistavasta riippumatta noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Erilliskerätyn pakkausjätteen kyseessä ollessa jäte on toimitettava tuottajayhteisön järjestämään jätehuoltoon. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä on käytössä vain osassa kuntaa. Mikäli kunta päättää, että jätteenkuljetus järjestetään jatkossa kiinteistön haltijan järjestämänä, on sen seurattava ja valvottava päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. (37 ) Hallituksen esityksessä jätelaiksi todetaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytyksistä, että ne lakiehdotuksessa olisivat tiukemmat kuin vuoden 1993 jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Tätä pidetään tarpeellisena erityisesti kiinteistön haltijoiden oikeussuojan turvaamiseksi. Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmä lisää kiinteistön haltijan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteen-

4 (17) kuljetukseen, koska kiinteistön haltija on velvollinen solmimaan sopimuksen jätteen kuljettamisesta. Kuljetusmallille asetettujen edellytysten täyttyminen on siksi varmistettava ennen päätöksentekoa. 4 2.2 Kuljetusjärjestelmästä päättäminen Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä päättää kunnan jätehuoltoviranomainen eli toimialueella Joensuun alueellinen jätelautakunta. Jätelain mukaan kunnan on ennen 37 :ssä tarkoitetun kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava päätöksestä yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen tulee siis perustua kunnan päätökseen. Hallituksen esityksessä jätelaiksi todetaan, että toisin kuin vuoden 1993 laissa säädetään, päätös voitaisiin kuitenkin tehdä vain, jos 37 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kunnan päätösvallan rajaaminen ehdotetulla tavalla olisi tarpeen sen varmistamiseksi, että kunta varmistuu 32 :ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta jätteenkuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään ehdotetun pykälän mukaisesti kiinteistön haltijan päätettäväksi. 5 Jätelakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus nykyisen jätelain (646/2011) voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. (149 4 mom) Jätelaissa ei erikseen säädetä sopimusperusteisen/ kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen päättymisen ja kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käynnistämisen määräajasta, jos muutos tapahtuu myöhemmin kuin vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Sekä kunnan järjestämän kuljetuksen toimeenpanon että markkinoilla toimivien kuljetusyritysten toiminnan sopeuttamismahdollisuuksien kannalta on kohtuullista, että tällaisessa tilanteessa päätetään kohtuullisesta siirtymäajasta. Jätelakioppaassa sopivaksi siirtymäajaksi ehdotetaan 2 3 vuotta, mutta siirtymäaika voi olla lyhyempi, jos kunnan järjestämään kuljetukseen siirtymisen syynä on esimerkiksi palvelun puuttuminen alueelta 6. 2.3 Pakkausjätteiden jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö Pakkausjätteet kuuluvat jätelainsäädännössä tuottajavastuun piiriin. Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuotteen tässä tapauksessa pakkauksen valmistajille ja maahantuojille asetettua velvoitetta tuotteen jätehuollosta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajalla on jätelain 47 :n mukaan ensisijainen oikeus järjestää vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuotteiden keräys- tai 4 HE 199/2010 vp, 37 yksityiskohtaiset perustelut. 5 HE 199/2010 vp, 37 yksityiskohtaiset perustelut. 6 Jätelakiopas. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2015. Ympäristöministeriö 2015.

5 (17) vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita kiinteistön haltijalle tai muulle jätteen haltijalle vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Kunnalla on niin kutsuttu toissijainen oikeus järjestää tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden jätehuoltoa. Lain 47 :n mukaan kunta voi osana järjestämäänsä jätehuoltoa täydentää käytöstä poistettujen tuotteiden kuljetusta ja vastaanottoa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Tällöin käytöstä poistetut tuotteet on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Lain 35 :n mukaan kunta voi huolehtia asumisessa ym. kunnan jätehuoltovastuulle säädetyssä toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kuljetus järjestetään tällöin kunnan järjestämänä 36 :n mukaisesti tai mikäli kunta niin päättää kiinteistön haltijan järjestämänä 37 :n mukaisesti. Vasta jos tuottaja tai kunta ei järjestä pakkausjätteiden kuljetusta kiinteistöltä, voi kiinteistön haltija järjestää sen omatoimisesti. Lain 41 :n mukaan kiinteistön haltija voi järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen kuljetuksen, jos pakkausjätettä ei kuljeteta lain 35 :ssä tarkoitetussa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Jos tuottaja eli pakkausjätelajin tuottajayhteisö järjestää kuljetuksen jätteen syntykiinteistöltä, sen tulee vastata myös kuljetuskustannuksista eli kiinteistön haltijalle palvelu on maksuton. Jos kunta huolehtii kuljetuksen järjestämisestä tai kiinteistön haltija tilaa kuljetuksen, voi kunta tai kuljetusyritys periä maksun pakkausjätteen kuljetuksesta, mutta ei sen käsittelystä. Käsittelyn kustannuksista vastaa tuottajayhteisö. Järjestipä pakkausjätteiden kuljetuksen tuottajayhteisö, kunta tai kiinteistön haltija, on jätteet toimitettava aina tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Jätelautakunta on päättänyt jätehuoltomääräysten uudistamisen yhteydessä edistää toimialueellaan jätteiden ohjaamista materiaalihyötykäyttöön jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti. Kiinteistöille on asetettu pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet. Pakkausjätelajien erilliskeräykseen velvoittavia kunnan jätehuoltomääräyksiä voidaan antaa vain silloin, jos kunta huolehtii pakkausjätelajien kiinteistöittäisestä kuljetuksesta (tai jos tuottaja järjestää kuljetuksen ja erilliskeräystä koskevasta määräyksestä on sovittu tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa). Kunta ei voi antaa velvoittavia jätehuoltomääräyksiä jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen, jos se ei huolehdi, että kuljetuspalvelu on tasapuolisesti saatavilla. 7 3 Pakkausjätteiden jätehuolto toimialueella Kiinteistöllä lajiteltujen ja erilliskerättyjen hyötyjätteiden 1.5.2015 alkaen erilliskerättyjen pakkausjätteiden kuljetusta kiinteistöiltä jätteen vastaanottopaikkaan on jätelautakunnan kuntien alueella järjestetty käytännössä jonkin verran yksityisten kuljetusyritysten toimesta. Nykyisen jätelain voimaan tullessa toiminnan olisi tullut perustua kuntien tekemiin päätöksiin, joissa esimerkiksi olisi päätetty, että kartonki- ja pahvijätteen osalta kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Tällaisia päätöksiä ei kunnissa ole tehty. Toimialueen kunnat eivät ole puuttuneet yksityisten yritysten tarjoamaan hyötyjätteiden kuljetukseen, ja jätteen haltijoita on osassa kuntia ohjattu jätteiden lajitteluun vuoteen 2012 voimassa olleissa kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Päätöksenteko ja käytännön toiminta ovat jätehuollon toimintaympäristön kehittyessä olleet siten ristiriitaisia. Jätelautakunta teki keväällä 2013 kyselyn alueen kuljetusyrityksille. Tuolloin kolme yritystä ilmoitti keränneensä ns. kierrätettäviä jätejakeita aikavälillä 1.5.2012 30.4.2013 eli nykyisen jätelain en- 7 Jätelakiopas. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2015. Ympäristöministeriö 2015.

6 (17) simmäisen voimassaolovuoden aikana. Kartonginkeräystä oli noin 300 kiinteistöltä kahden yrityksen toimesta, ja lasia ja metallia alle kymmeneltä kiinteistöltä kahden yrityksen toimesta. Jätelain voimaan tullessa keräys on siten ollut suppeaa. Seurantatiedon perusteella kartonkijätteen erilliskeräys on yleistynyt 2010-luvun aikana, mutta lasi- ja metallipakkausten keräys vasta nykyisten jätehuoltomääräysten voimaan tultua. Erilliskeräysvelvoitteet ja erilliskeräykseen velvollisten kiinteistöjen määrä Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä, jotka tulivat voimaan 1.2.2016, määrätään jätteiden lajittelusta ja erilliskeräyksestä. Jätehuoltomääräysten mukaan taajamassa asuinkiinteistöllä on kartonkipakkausjäte, lasipakkausjäte ja metallipakkausjäte lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin, jos huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä on vähintään viisi. Erilliskeräysvelvoitteet koskevat myös kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, joilla syntyy pakkausjätteitä muussa toiminnassa kuin asumisessa. Erilliskeräysvelvoite on tällöin määritetty jätelajeittain litra-/kilogramma-perusteella. Jätteiden lajittelussa on noudatettava lajitteluohjeita. Jätehuoltomääräysten siirtymäsäännöksessä on velvoitettu kiinteistöjen haltijat aloittamaan kartonki-, lasi- ja metallipakkausjätteen kerääminen kiinteistöllä 1.9.2017 mennessä. Määräysten mukaan kunta huolehtii kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta. (Jätehuoltomääräykset 13 15, 49 ) Erilliskeräyksen järjestämiseksi asetetun siirtymäajan umpeuduttua pakkausjätteiden kiinteistökohtainen erilliskeräysvelvoite koskee 1.9.2017 alkaen muun muassa lähes kaikkia asunto-osakeyhtiöitä ja suurta osaa julkisyhteisöjen toimistoista, oppilaitoksista ym. kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista toimipaikoista. Jatkossa pakkausjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvollisuuden piiriin kuuluvien kiinteistöjen määrää on arvioitu jätehuollon asiakasrekisterin tietojen avulla. Tarkkaa kiinteistömäärää ei pysty selvittämään, muun muassa sen vuoksi, että lajitteluvelvollisia ovat vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöjen lisäksi muutkin toimijat, joilla jätelajeja syntyy vähäistä suurempia määriä, tai koska jätehuolto on voitu järjestää yhteisellä jätepisteellä (kimppa) naapuritaloyhtiön kanssa. Tässä selvityksessä kiinteistöjen määräarviolla osoitetaan taajamien kokoeroja, eikä tarkalla kiinteistömäärällä ole siten merkitystä. Joensuun kaupungin alueelle sijoittuva Joensuun keskustaajaman osa eroaa selkeästi muista taajamista erilliskeräysvelvollisten määrän ja tiiviyden osalta. Joensuun keskustaajamaan kuuluvilla Lehmon ja Ylämyllyn Jyrinkylän alueilla, sekä Kontiolahden, Polvijärven ja Ilomantsin kuntakeskuksissa on kussakin 71 150 erilliskeräykseen velvollista kiinteistöä. Muutamissa keskikokoisissa taajamissa keräysvelvollisia on 30 70. Lähes puolet taajamista on pieniä, niissä erilliskeräykseen velvollisia kiinteistöjä on alle 30 osassa näistä on vain muutamia keräyskohteita. (Taulukko 1)

7 (17) Taulukko 1. Tarkasteltavat taajamat ja arvio niissä sijaitsevista erilliskeräykseen velvollisten kiinteistöjen määrästä. Taajama Erilliskeräysvelvollisten kiinteistöjen määrä Joensuu keskustaajama 1000 < (Marjala Hukanhauta Kulho Utra) * Reijola ja Niittylahti * 30 70 Hammaslahti 30 70 Eno 30 70 Uimaharju < 30 Tuupovaara < 30 Heinävaara < 30 Kiihtelysvaara < 30 Kontiolahti keskusta ** 71 150 Kontioniemi ja Kontioranta ** < 30 Lehmo * 71 150 Paihola < 30 Onttola * < 30 Liperi keskusta 30 70 Viinijärvi < 30 Ylämylly ja Jyrinkylä * 71 150 Ilomantsi keskusta 71 150 Polvijärvi keskusta 71 150 * Joensuun keskustaajamaan kuuluu yllä *:llä merkityt kaupungin-/kunnan osat jätehuoltomääräysten karttamäärittelyn mukaan. ** Kontiolahden taajamaan kuuluu jätehuoltomääräysten karttamäärittelyssä myös Kontioniemen ja Kontiorannan alue. 4 Jätelain edellytysten täyttyminen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta Tässä luvussa arvioidaan jätelaissa asetettujen edellytysten täyttymistä ja vaikutuksia, jos päätettäisiin, että pakkausjätteiden kuljetus jatkossa järjestettäisiin kiinteistön haltijan järjestämänä. Arviossa tilannetta verrataan siihen, että pakkausjätteiden kuljetuksen järjestäisi kunta eli kunnallinen jätehuoltoyhtiö. 4.1 Alueella on tarjolla yksityisiä jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Kuljetuspalveluiden kattavuus ja luotettavuus Jätteenkuljetuspalvelun tarjontaa selvitettiin sekä kysymällä yritysten toimialuetta kunkin jätelajin osalta että jätteenkuljetusrekisterin tietojen avulla. Jätelautakunnan pakkausjätteiden jätehuoltopalveluista tekemään kyselyyn saatujen vastausten mukaan pakkausjätteiden kuljetuspalvelua toimialueella vuoden 2016 lopulla eli kyselyn tekoajankohtana tarjosi neljä yritystä: Joensuun Kierrätys Kuljetus Oy, Kuljetusliike Kettunen Oy, Lassila & Tikanoja Oyj ja Puhas Oy. Kiinteistökohtaisia kuljetustietoja vuodelta 2016 ei kuitenkaan saatu kaikilta yrityksiltä tietojen toimitusvelvollisuudesta ja viranomaisen pyynnöstä huolimatta. Kuljetuspalvelun kattavuuden arviointi on siten vajavaista. Palvelun kattavuuden arviossa on tarpeen ottaa huomioon se, että kunnallisella jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:llä ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan sen kotitalouksille tarjoama kuljetuspalvelu perustuu urakoitsijoiden käyttöön ja on siten riippuvainen ostopalvelusta.

8 (17) Kartonkipakkausjätettä ilmoitti kuljettavansa kaksi yritystä. Molemmat ilmoittivat toimialueekseen Joensuun keskustaajaman tiiveimmän alueen (Marjala Hukanhauta Kulho Utra), Kontiolahden keskustan, Kontioniemen, Kontiorannan ja Lehmon alueet sekä Liperissä Ylämyllyn ja Jyrinkylän alueet. Toinen yrityksistä toimi lisäksi kunnallisen jätehuoltoyhtiön urakoitsijana Joensuun kaupungin toimistojen, koulujen ym. kohteiden kartonkipakkausten kuljetuksessa kaikissa Joensuun taajamissa Tuupovaaraa lukuun ottamatta. Vain tämä yksi yritys toimi ilmoituksensa mukaan myös kaikissa muissakin taajamissa. Kiinteistöittäisen kuljetuksen tiedot vuodelta 2016 toimitti vain tämä yritys, joka tietojen perusteella toimii lähes koko toimialueella, lukuun ottamatta Viinijärven taajamaa. Toisen yrityksen palvelun laajuudesta ei ole käytettävissä tietoa. (Taulukko 2) Taulukko 2. Kuljetuspalvelun saatavuus taajamissa jätelajeittain. Tiedot on koostettu jätteenkuljetusrekisteriin toimitetuista kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen tiedoista. Kuljetuspalvelua on vuonna 2016 ollut saatavilla x:llä merkityissä taajamissa. (x):llä merkityissä taajamissa kyse on ollut yksittäisistä (1 4) tyhjennyskohteista tai -kerroista. Taajama Kartonkipakkausjäte Lasipakkausjäte x x x Metallipakkausjäte Joensuu keskustaajama (Marjala Hukanhauta Kulho Utra) * Reijola ja Niittylahti * x (x) (x) Hammaslahti x (x) (x) Eno x Uimaharju x Tuupovaara x Heinävaara (x) Kiihtelysvaara (x) Kontiolahti keskusta ** x Kontioniemi ja Kontioranta ** (x) Lehmo * x (x) Paihola (x) Onttola * (x) Liperi keskusta x (x) (x) Viinijärvi Ylämylly ja Jyrinkylä * x Ilomantsi keskusta x Polvijärvi keskusta x * Joensuun keskustaajamaan kuuluu yllä *:llä merkityt kaupungin-/kunnan osat jätehuoltomääräysten karttamäärittelyn mukaan. ** Kontiolahden taajamaan kuuluu jätehuoltomääräysten karttamäärittelyssä myös Kontioniemen ja Kontiorannan alue. Lasi- ja metallipakkausjätteiden kuljetusalueet vastasivat pääosin toisiaan, joten niitä käsitellään yhdessä. Yritysten toimialueekseen ilmoittamat tiedot ja kuljetusrekisterin tiedot eroavat toisistaan merkittävästi. Joensuun keskustaajaman tiiveimmällä alueella (Marjala Hukanhauta Kulho Utra) ja Reijolan alueella ilmoitti toimivansa kolme yritystä sekä kunnallinen jätehuoltoyhtiö, joka käyttää urakoitsijan palvelua. Myös kuljetustietojen perusteella palvelua on tällä alueella saatavilla. Kaksi yritystä ilmoitti toimivansa Kontiolahden keskustan, Kontioniemen, Kontiorannan ja Lehmon alueilla sekä Liperissä Ylämyllyn ja Jyrinkylän alueilla, ja muissa taajamissa toimii ilmoituksensa mukaan vain yksi yritys. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen tietojen perusteella Joensuun keskustaajaman tiiveimmän alueen (Marjala Hukanhauta Kulho Utra) ulkopuolisissa taajamissa

9 (17) ei kuitenkaan ole tehty lasi- ja metallipakkausten kuljetusta kuin yksittäisistä kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluvista kohteista. Koska kaikki yritykset eivät ole toimittaneet kiinteistökohtaisia kuljetustietoja, ei voida varmistua yritysten toimialueiden laajuudesta ja lasi- ja metallipakkausten keräyksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen määrästä. Käytettävissä olevien kuljetustietojen perusteella palvelu on kattavampaa vain Joensuun keskustaajaman tiiveimmässä osassa eli ns. vanhan Joensuun keskusalueella. (Taulukko 2) Osassa taajamista kuljetuspalvelumarkkinat ovat puutteelliset, sillä niissä toimii vain yksi yritys, jolla siten on määräävä markkina-asema. Jos palvelua tarjoaa vain yksi yritys, ei kotitalouksilla ole tosiasiassa mahdollisuutta kilpailuttaa kuljetuspalvelun tarjoajaa. Palvelun ehdot ja hinnat voivat tällöinkin toki olla kohtuulliset ja tasapuoliset muiden saman kunnan tai koko toimialueen kotitalouksien kanssa. Jätelain perusteluissa painotetaan useissa yhteyksissä jätehuollon ja jätteenkuljetuksen luonnetta välttämättömyyspalveluna, jonka laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta vastuu on kunnalla. Kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetuksesta perittävää maksua koskevan säännöksen perusteluissa todetaan, että jos kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä, palvelussa olisi lähtökohtaisesti kyse yksityisoikeudellisesta sopimussuhteesta, jossa kiinteistön haltija tekee valinnan eri yritysten palvelujen ja hintavaihtoehtojen kesken. Sopimuksen tekeminen ei kuitenkaan ole kiinteistön haltijalle vapaaehtoista, koska tällä on velvollisuus järjestää jätteenkuljetus sopimalla siitä jätteen kuljettajan kanssa. Toimialueen taajamista monet ovat niin pieniä, että useiden yritysten toiminta niissä vaikuttaa epätodennäköiseltä jatkossakaan. Jos yrityksen toiminta lakkaa tai se muuten kieltäytyisi tarjoamasta palvelua jossakin taajamassa tai jollekin asiakkaalle esimerkiksi kiinteistön sijainnin tai maksukyvyttömyyden vuoksi, ei kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä pystytä takaamaan kuljetuspalvelun saatavuutta. Tällöin kuntalaiset jäisivät ilman palvelua eivätkä olisi tasapuolisessa asemassa esimerkiksi keskustaajaman asukkaisiin nähden. Palvelun ehdot ja hinnat Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset eivät pystyneet erittelemään soveltamiaan palveluehtoja. Pakkausjätteiden kuljetuspalvelu on luonteeltaan varsin tavanomaista toimintaa, jossa ehdot liittyvät mm. käyntikertoihin, kuljettajan tehtäviin, hinnoitteluun ja sopimuksen irtisanomiseen. Siltä osin kuin ehdoista kerrottiin, ne eivät olleet kohtuuttomia. Hinnoittelun osalta kuntalaiset kuitenkin ovat eriarvoisessa asemassa, kun ainakin Joensuun keskustan tuntumassa palvelua on saatavilla edullisemmin ja kauempana keskustaajamasta palvelu on kalliimpaa. Kuljetusmaksun osalta kaksi yritystä vetosi liikesalaisuuteen eikä ilmoittanut hintoja lainkaan. Kartonkipakkausjätteen osalta yritysten itse toimittamaa hintatietoa ei ole ollenkaan käytettävissä. Lasi- ja metallipakkausten osalta yksi yritys tarjoaa kuljetusta tällä hetkellä veloituksetta, mutta totesi palvelualueen olevan toistaiseksi pieni (Joensuun keskusta lähialueineen). Toisen yrityksen ilmoittama hinta on kohtuullinen. Kaksi yritystä ei ilmoittanut lasi- ja metallipakkausten kuljetushintoja. Usea yritys ilmoitti yleisesti kuljetusetäisyyden vaikuttavan hinnoitteluun, mutta taajamien välisiä hinnoittelueroja ei ollut käytettävissä yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Myös kilpailutilanteella kerrottiin olevan vaikutusta. Jätehuoltoviranomainen pyysi hintaesimerkkejä muutamilta isännöintitoimistoilta. Esimerkkien perusteella hinnat ovat kartonkipakkausjätteen osalta kalliimmat kauempana Joensuun keskustasta.

10 (17) Verrattuna toimialueella kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen kuljetusmaksuihin 8 yritysten veloittamat pakkausjätteiden kuljetushinnat ovat korkeampia. Kunnallinen jätehuoltoyhtiö järjestää tällä hetkellä poltettavan jätteen ja biojätteen kuljetuksen. Esimerkiksi jätelajien erilaisuus sekä tyhjennystiheyden ja tyhjennysmäärien erot voivat vaikuttaa kuljetushinnan muodostumiseen eikä esimerkiksi lasipakkausjätteen kuljetushintaa voi suoraan verrata poltettavan jätteen kuljetusmaksuun. Mikäli kuljetus kilpailutettaisiin kunnan toimesta, tyhjennyskohteiden lukuisuus ja mahdollinen kilpailutuksen yhdistäminen muiden jätelajien kilpailutukseen todennäköisesti laskisi kuljetuksen hintaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa on tilastoanalyysin perusteella osoitettu, että siirtyminen sopimusperusteisesta kuljetusjärjestämästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen laski hintoja 40 %:lla 9 10. Jos kunnan jätetaksan avulla haluttaisiin tasapuolistaa maksut eri alueiden kesken, on toki mahdollista, että maksut Joensuun keskustassa kohoaisivat jossain määrin nykyisestä. Hinnoittelussa yritykset yhtä lukuun ottamatta ilmoittivat perivänsä maksun kuljetuksesta sekä arvonlisäveron. Yksi yritys kertoi veloittavansa myös käsittelymaksua, jota lainsäädännön perusteella ei pakkausjätelajeista saa periä. Osa yrityksistä kertoi käyttävänsä lisämaksua, esimerkiksi lisätyön vuoksi tai jos tyhjennystä ei voida suorittaa. Yksi yritys tarjosi vain veloituksetonta palvelua (lasi- ja metallipakkaukset). Jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole tullut tilanteita, joissa asunto-osakeyhtiö tai muu kunnan jätehuoltovastuulle kuuluva toimija ei olisi saanut haluamaansa pakkausjätteiden kuljetuspalvelua palvelutarjonnan puutteen tai ehtojen kohtuuttomuuden vuoksi. Koska erilliskeräysvelvoitteita on vasta hiljattain asetettu, eivät epäkohdat välttämättä ole vielä tulleet esiin tai niiden vuoksi ei ymmärretä ottaa yhteyttä jätehuoltoa seuraavaan kunnan viranomaiseen. Yhteenveto yksityisten jätteenkuljetuspalvelujen saatavuuteen liittyvistä ongelmista: - Kartonkipakkausjätteen osalta kuljetusta ei ole saatavissa Viinijärven taajamassa. Heinävaaran, Kiihtelysvaaran, Kontioniemen Kontiorannan, Paiholan sekä Onttolan alueilla kohteet ovat yksittäisiä ja kuljetusta järjestää vain yksi yritys. - Kartonkipakkausjätteen osalta kuljetuspalvelun tarjonta on keskittynyt yhdelle yritykselle jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisteritietojen perusteella. Todellista kilpailua ei ole, eikä siten kiinteistön haltijoilla ole tosiasiassa mahdollisuutta valita palvelun tarjoajaa useiden yritysten joukosta. - Lasi- ja metallipakkausjätteiden osalta kuljetuspalvelua on kattavasti saatavilla vain Joensuun keskustaajaman tiiveimmässä osassa (Marjala Hukanhauta Kulho Utra). Muissa taajamissa palvelu puuttuu kokonaan tai tyhjennyskohteet ovat olleet yksittäisiä. Tällöin näiden taajamien osalta ei voida lain edellyttämällä tavalla varmistua jätteen kuljetuspalvelun kattavasta ja luotettavasta saatavuudesta. 8 Vertailussa on verrattu pakkausjätteiden kuljetushintaa Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksassa poltettavan jätteen ja biojätteen tyhjennysmaksuun sisältyvän kuljetusmaksun osuuteen, sillä pakkausjäteastioiden tyhjennysmaksussa saa periä maksun vain jätteen kuljetuksesta, mutta ei sen käsittelystä. 9 Tukiainen & Mälkönen (2010). Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. VATT Valmisteluraportit 1/2010. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 10 Tutkimuksessa tarkasteltiin sekajätteen kuljetusta. Vastaavaa tutkimusta ei ole tiedossa pakkausjätteiden kuljetushinnoista.

11 (17) 4.2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Jätehuoltomääräykset velvoittavat lajittelemaan ja erilliskeräämään kartonki-, lasi- ja metallipakkaukset niiden syntykiinteistöllä. Siirtymäaikaa erilliskeräyksen käynnistämiseen on 31.8.2017 asti. Innokkaimmat taloyhtiöt ja muut lajitteluun velvolliset toimijat ovat jo järjestäneet erilliskeräyksen, ainakin kartonkipakkauksille ja Joensuun keskustan tuntumassa osin lasi- ja metallipakkauksillekin. Suuri osa kiinteistöistä ei kuitenkaan ole keräystä järjestänyt. Pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet asetettiin jätehuoltomääräyksissä koskemaan myös pienempiä taajamia saman aluerajauksen mukaan kuin biojätteen lajitteluvelvoitteet. Huoneistolukumäärä asetettiin varsin tiukaksi. Pitkät pakkausjäteastioiden vähimmäistyhjennysvälit mahdollistavat sen, että pienissä taloyhtiöissä ei aiheudu mittavia kustannuksia pakkausjätteiden lajitteelusta ja erilliskeräyksestä. Asetettaessa erilliskeräysvelvoitteet koskemaan koko toimialuetta, myös sen syrjäisempiä ja usein suhteessa pientalovaltaisempia taajamia, arvioitiin, että kuljetusreitit on mahdollista yhdistää suurempien taajamien sekä mahdollisen kunnan täydentävän ekopistekeräyksen kuljetusreittien yhteyteen. Tällöin syrjäisempien ja/tai pienempien taajamien suurempia tyhjennyskohtaisia yksikkökustannuksia tasataan suurempien taajamien edullisemmilla kustannuksilla. Kuljetusta koskevat ratkaisut vaikuttavat tämän vuoksi kunnan jätehuoltojärjestelmän ylläpitoon ja sen tehokkuuteen. Jos kuljetus järjestetään kattavasti kunnan kilpailuttamana, päästään todennäköisesti taloudellisesti ja ympäristöllisesti tehokkaampaan toteutukseen kuin silloin, jos kiinteistöittäistä kuljetusta järjestävät useat eri kuljetusyritykset ja mahdollista kunnan täydentävää ekopistekeräystä kunnan kilpailuttama yritys. Jos kuljetusjärjestelmänä on kunnan järjestämä kuljetus, voidaan skaalaetua saada yhdistämällä pakkausjätekuljetukset poltettavan ja biojätteen kuljetusten kilpailutukseen. Ainakin on olemassa erilaisia kilpailutusmallin vaihtoehtoja. Kunnan kuljetusmallissa kiinteistöittäisen ja ekopistekeräyksen kuljetusten yhdistäminen pienentäisi ympäristövaikutuksia. Toisaalta kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia pienentäisi se, että kunnan jätehuoltovastuulle kuuluva pakkausjäte ja elinkeinoelämän pakkausjäte voitaisiin kuljettaa samassa kuljetuksessa, varsinkin kaukana pakkausjätteiden vastaanottoterminaaleista sijaitsevilta alueilta. Kiinteistön haltijan kuljetusmallissa tämä on mahdollista, ja kunnan järjestämässä kuljetuksessa tämä riippuu kunnan ja urakoitsijan välisen sopimuksen ehdoista. Koska pakkausjätteet joka tapauksessa on toimitettava tuottajayhteisöjen vastaanottopaikkoihin, jätteen alkuperällä ei ole merkitystä vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi poltettavan jätteen kohdalla. Kuljetusjärjestelmästä riippumatta yksityiset yritykset ja kunnallinen yhtiö todennäköisesti reitittävät omat kuljetuksensa mahdollisimman tehokkaasti. Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä eri yritysten kuljetusreitit ovat todennäköisesti alueellisesti päällekkäisiä, mikäli alueella toimii usea yritys. Jos käytössä on kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmä, ainakin Joensuun keskustaajamassa ja mahdollisesti sen lähialueilla eri kuljetusyritysten ajot lisäävät raskaan liikenteen määrää ja siten melu- ja pakokaasupäästöjä. Kunnan järjestäessä kuljetuksen reittisuunnittelu tehdään laajemman asiakasmäärän perusteella. Kuljetusten kilpailutustavasta riippuen voidaan mahdollisesti reittisuunnittelussa yhdistää kerättävät pakkausjätelajit jo kunnan järjestämän poltettavan jätteen ja biojätteen kuljetukseen. Kunta voi myös vaikuttaa kuljetuksesta aiheutuviin päästöihin asettamalla kilpailutuksessa edellytyksiä ympäristönormit täyttävän kaluston käyttämiseen (EURO-päästöluokkamäärittely). Kuljetuksen ympäristövaikutusten yksityiskohtaisempi mallintaminen ei tässä selvityksessä ole mahdollista. Koko jätteenkuljetuksen ympäristövaikutuksista pakkausjätekuljetusten ympäristövaikutukset ovat arviolta pieni osa, koska volyymit ovat pienemmät poltettavaan jätteeseen verrattuna tyhjennyksiä tehdään harvemmilla rytmeillä ja tiiviimmin asutuilla alueilla taajamissa.

12 (17) Yrityksille tehdyn kyselyn vastauksissa kunnan järjestämän pakkausjätteiden kuljetuksen epäiltiin johtavan siihen, että paikallisten kuljetusyritysten tulisi lopettaa muille yrityksille maakunnassa tarjoamansa palvelut. Näkemyksen mukaan yritysten saaman palvelun taso heikkenisi, jos niiden olisi tilattava palvelu kunnalliselta jätehuoltoyhtiöltä. On mahdollista, että siirryttäessä kunnan järjestämään pakkausjätteiden kuljetukseen yksityisten jätteenkuljetusyritysten ei kannata ylläpitää kaikkia olemassa olevia reittejään nykylaajuudessa. Tarkkoja vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida. Kunnalla on jätelain nojalla ensisijaisesti velvollisuus huolehtia lain 32 :ssä määritettyjen toimintojen eli erityisesti asumisen jätehuoltopalveluista. Niiden toteuttamisessa päätöksenteon painopiste tulee olla järjestelmän toimivuudessa ja kustannuksissa kunnan vastuulle kuuluvien toimintojen (mm. asuminen ja julkisyhteisöjen toimipaikat) osalta. On syytä muistaa, että mikäli kunta järjestää jätteenkuljetuksen, elinkeinoelämän toimijoiden on mahdollista tarvittaessa saada palvelua pyynnöstä jätelain 33 :n mukaisena toissijaisen velvollisuuden palveluna, jos muuta palvelutarjontaa ei ole. Kunnan järjestäessä jätteenkuljetuksen varmistuttaisiin siitä, että kaikissa taajamissa etusijajärjestystä edistävä pakkausjätteiden kuljetuspalvelu olisi ylipäänsä tarjolla. Vaikka nykytilanteessa erilliskeräysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen ei ole peruste, joka edellyttäisi siirtymistä kunnan järjestämään kuljetukseen, on syytä arvioida sitä, miten eri kuljetusmallit vaikuttavat velvoitteiden noudattamiseen siirtymäajan päätyttyä 1.9.2017 alkaen. Kierrättämiseen innokkaimmat toimijat ovat jo sopineet erilliskeräyksestä. Osa asunto-osakeyhtiöistä ja isännöitsijöistä on kertonut odottavansa, että jatkossa noudatettava kuljetusjärjestelmä selviää. Sen selvittyä ja siirtymäajan umpeuduttua odotettavissa on, etteivät kuitenkaan kaikki kiinteistöt halua liittyä pakkausjätelajien keräykseen. Kiinteistön haltijan kuljetusmallissa jätehuoltomääräyksiä noudattamattomien kiinteistöjen tiedoksi saaminen ja keräyksen järjestämiseen kehottaminen vaatii arviolta enemmän jätehuoltoviranomaisen resursseja kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Kunnallisella jätehuoltoyhtiöllä olisi arviolta paremmat valmiudet keräyksen tehokkaaseen toimeenpanoon etenkin Joensuun keskusta-alueen ulkopuolella eli taajamissa, joissa lasi- ja metallipakkausten keräystä ei vielä ole saatavilla. Monille muutoinkin kunnan jätehuoltovastuulle kuuluville toimijoille jätepalveluiden ja - neuvonnan saaminen yhdeltä taholta helpottaa kiinteistön jätehuollon järjestämistä. Erilliskeräyksen tehokkuudella erityisesti lasi- ja metallipakkausten osalta on vaikutusta myös kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvan poltettavan jätteen koostumukseen. Koska kunnallinen jätehuoltoyhtiö vastaa poltettavan jätteen käsittelyn järjestämisestä, on sillä vahva intressi edistää lajittelua mm. neuvonnalla. Jätehuoltoviranomaisen resursseja säästää ajantasaisten kuljetustietojen käytettävyys, mikä on mahdollista kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen mallissa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on mahdollista käyttää taksaohjausta esimerkiksi kannustaa kierrättämiseen pakkausjätteiden subventoiduilla kuljetusmaksuilla tai määrittämällä pakkausjätteiden kuljetusmaksut samansuuruisiksi koko toimialueella eli myös kaukana jätteiden vastaanottoterminaaleista sijaitsevissa kunnissa. Kunnallisten toimijoiden eli kunnallisen jätehuoltoyhtiön, jätelautakunnan ja peruskuntien, mahdollisuudet edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa mm. jätteenkuljetuspalveluihin vaikuttamalla ovat paremmat kunnan järjestämässä kuljetusmallissa. Kuljetuspalvelun saatavuuteen nykyisin liittyvien puutteiden ja pienempien taajamien keräysvelvollisten kiinteistöjen pienen määrän ja sijainnin perusteella on epävarmaa, olisiko pakkausjätteiden kuljetuspalvelua jatkossakaan saatavilla kaikkien jätelajien osalta kaikissa toimialueen taajamissa, jos käytössä olisi kiinteistön haltijan kuljetusmalli. Mikäli kunta (kunnallinen jätehuoltoyhtiö) tällöin järjestäisi paikkaavaa kuljetuspalvelua, sen suhteelliset kustannukset olisivat todennäköisesti merkittävästi korkeammat kuin kilpailutettaessa kuljetus koko alueelle. Kuljetuspalvelun puute markkinoilla olisi itsessään merkki kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmän toimimattomuudesta ja edellyttäisi kuljetusjärjestelmän uudelleen tarkastelua kunnan jätehuoltoviranomaisen toimesta. Kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoilta saatujen tietojen perusteella pakkausjätteiden jätehuoltoon ei ole liittynyt roskaantumista tai muita ympäristölle vaaraa aiheuttavia ongelmia. Erityisesti

13 (17) lasin ja metallin osalta erilliskeräysmahdollisuuksien puuttuminen kotitalouksilta on koettu ongelmaksi. Joissain tapauksissa erilliskeräystä ei valvontaviranomaisen arvion mukaan ole järjestetty lajitellun jätteen kuljetuksen korkeaksi koetusta hinnoittelusta johtuen. Jätehuoltoviranomaisen havaintojen mukaan joissakin taloyhtiöissä tai toimipaikoissa on ollut käytäntö, että erityisesti metallijätettä on kerätty kiinteistöllä astiaan, josta se on toimitettu jätekeskukseen tai muuhun vastaanottopaikkaan. Jatkossa näidenkin toimijoiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä kiinteistöittäiseen kuljetukseen liittymisen osalta kuljetusjärjestelmästä riippumatta ja pakkausjätteet on toimitettava tuottajien osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Käytäntö lienee johtunut puutteellisesta palvelutarjonnasta. Kunnan järjestämässä pakkausjätteiden kuljetuksessa voidaan paremmin taata tasapuolinen ja varma pakkausjätelajien keräys- ja kuljetuspalvelu jätehuoltomääräyksissä erilliskeräykseen velvoitetuille kiinteistöille koko toimialueen taajamissa. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus on tehottomampi sekä ympäristön että kunnan jätehuoltojärjestelmän kokonaisuuden ja kustannusten kannalta. 4.3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Vaikutukset kotitalouksien asemaan Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa lähinnä Joensuun keskustan tuntumassa voi kiinteistön haltijalle syntyä aito mahdollisuus kilpailuttaa pakkausjätteiden kuljetuspalvelut. Palveluja ei tällöinkään tarjoa kovin runsas yritysten joukko. Monet kiinteistön haltijat voivat kokea valinnanmahdollisuuden ja omatoimisen kilpailuttamisen myönteisenä asiana. Silloin kun markkinoilla toimii useita yrityksiä, on asiakkaalla mahdollisuus myös vaihtaa palvelun tarjoajaa, mikäli palvelun laatu ei vastaa odotuksia. Pienemmissä taajamissa kartonkipakkausjätteen kuljetuspalvelua on kuitenkin saatavilla vain yhdeltä yritykseltä. Lasi- ja metallipakkausjätteen osalta kuljetusta ei kuljetustietojen perusteella ole toteutettu suurimmassa osassa toimialuetta. Palvelun tosiasiallinen saatavuus vain yhdeltä yritykseltä ei palvelun luotettavuuden ja hinnan määräytymisen näkökulmasta ole kotitalouksien edun mukaista. Jos käytössä olisi kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, käytännössä kunta tällöin epäsuorasti velvoittaisi kiinteistön haltijan sopimaan jätteenkuljetuksesta tietyn yrityksen kanssa, mutta ei pystyisi vaikuttamaan palveluun tai sen ehtoihin. Tällä hetkellä merkittävä osa kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvista ja erilliskeräykseen velvollisista kiinteistöistä ei pysty noudattamaan jätehuoltomääräysten velvoitteita, koska jätteenkuljetusta niiden sijaintialueella ei ole tarjolla. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kotitalouksilla taajamasta riippumatta on mahdollisuus saada kunnan määrittämän palvelutason mukainen kuljetuspalvelu. Kuljetuspalvelun maksut määritetään kunnan jätetaksassa ja kotitalouksien asema toisiinsa nähden on siten tasapuolisempi vähintäänkin kunnan tai jopa koko toimialueen sisällä, taajamasta riippumatta. Pakkausjätteiden jätehuoltopalvelua voitaisiin haluttaessa ohjata jätetaksan avulla ja esimerkiksi harkita kunnallisen jätehuoltoyhtiön astiapalvelua erilliskeräyksen käynnistysvaiheessa. Toisaalta valinnanvapaus kaventuisi niissä taajamissa, joissa palvelua tarjoaa kaksi tai kolme yritystä, eli jätelajista riippuen lähinnä Joensuun keskustassa tai sen tuntumassa. Palveluun tyytymättömällä asiakkaalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaihtaa toiseen palveluntarjoajaan, ja reklamaatiotilanteet käsitellään kunnallisen jätehuoltoyhtiön kautta eikä suoraan jätteenkuljettajan kanssa. Mikäli kuljetus järjestettäisiin kunnan kilpailuttamana, pakkausjätteitä koskeva asiakaspalvelu, neuvonta ja laskutus tehtäisiin samalta taholta kuin poltettavan jätteen ja biojätteen osalta eli kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimesta. Tämä yksinkertaistaisi asumisen jätehuollon järjestämistä.