1 1. VÄESTÖN OMIEN TURVALLISUUSVASTUIDEN VAHVISTAMINEN Väestön turvallisuustietoisuuden lisääminen Toteutetaan turvallisuustietoisuutta lisääviä kampanjoita eri teemoista. Viranomaiset sekä järjestöt ( mm. SPR, kyläyhdistykset, Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta) ovat järjestäneet aiheeseen liittyviä tilaisuuksia: - erillisiä turvallisuusteemaan liittyviä tapaamisia - teema on ollut omana osanaan muissa tapaamisissa - työkokouksissa on käsitelty teemaan liittyviä kysymyksiä Aktiivinen osallistuminen jo olemassa oleviin teeman tapahtumiin: esim. 112 päivä, Nou hätä! kampanja, tapaturmapäivä jne. Viranomaistoiminnassa tehostetaan ja selkeytetään turvallisuustietoisuutta lisäävää ohjausta ja neuvontaa. Väestön turvallisuustaitojen kehittäminen Väestön turvallisuustyöhön osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja monipuolistaminen Kehitetään turvallisuusviestintää ja viestinnän selkokielisyyttä turvallisuuspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi valtakunnallista kehittämistyötä hyödyntäen. Tarjotaan väestölle mahdollisuuksia kehittää turvallisuus- ja riskien tunnistamistaitojaan järjestämällä paikallisesti erilaisia turvallisuustapahtumia ja -harjoituksia (kohderyhminä erityisesti lapset, nuoret ja iäkkäät kuntalaiset). Kannustetaan kuntalaisia osallistumaan turvallisuustyöhön. Luodaan paikallisia pilottihankkeita asukkaiden osallistumisen mahdollistamiseksi. Perustetaan nettikanava turvallisuuskeskustelua varten ja aktivoidaan kansalaisia keskusteluun nettikanavalla. Kyseisiä asioita on käsitelty laajasti eri näkökulmista esim. seuraavien hankkeiden järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa: - Kiertävä Pysäkki Pohjois-Karjalan sydänpiiri ry - Kylien omatoiminen varautuminen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - OsaKe-hanke (turvallista elämää ikäihmisille), Juuan kunnassa, useita toteuttajia Kouluille nimettyjen turvallisuuskumppaneiden kautta kehitetään koulujen turvallisuutta. Oppilaiden kautta vaikutetaan myös kotien turvallisuuteen. Turvallisuusteema on otettu painopisteeksi jo olemassa olevassa toiminnassa. On lisätty yhteistyötä eri toimijoiden kesken, esim. Kiertävä pysäkki -hanke, SPR, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja alueen kyläyhdistykset. Paikallisia hankkeita: edellisessä kohdassa mainitut hankkeet. Keväällä 2012 käynnistettiin Kylien omatoiminen varautuminen pilotti-hanke, jonka tarkoituksena on muodostaa maakuntaan uudenlainen vapaaehtoinen varautumisorganisaatio. Hankkeen avulla tehostetaan kylien omatoimista varautumista perustamalla erityisesti harvaan asutuille alueille kylien pelastusryhmiä, jotka aktivoituvat toimimaan pelastustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa kuten vakavissa luonnononnettomuuksissa tai suurissa metsäpaloissa. Toiminnan tavoitteena on myös lisätä ryhmän jäsenten valmiuksia toimia erilaisissa kriisitilanteissa ja mahdollisuuksia vaikuttaa asuinpaikkakuntansa turvallisuusasioihin sekä kannustaa naapuriavun antamiseen. Kesälahti ja Kontiolahti ovat toimineet hankkeen pilotti-alueena.
2 Kotitalouksien omatoimisen varautumisen tehostaminen Selvitetään säännöllisin välein väestön turvallisuuskokemuksia (nettikysely). Valmistellaan tietopaketti (ohjeet) omatoimisesta varautumisesta netti- ja julkaisumuotoisena Pidetään omatoimisen varautumisen asiaa esillä kaikessa viranomaistoiminnassa Vuoden 2013 lopussa arvioidaan pilotoinnin tuloksia ja tehdään jatkosuunnitelmat mahdollisesta toiminnan laajentamisesta koko maakuntaa kattavaksi vakiintuneeksi toimintamalliksi. Tietojen koonti on meneillään. Koontisivu olemassa olevista nettisivustoista ja materiaaleista on suunnitteilla tehtäväksi Itä-Suomen aluehallintoviraston nettisivustolle. Pelastuslaitosten asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöihin suorittamien valvontakäyntien lisäksi toteutetaan omavalvontaa. Omavalvontaa varten on tuotettu jaettavaa ja sähköistä materiaalia.
2. TURVALLISEN KASVUYMPÄRISTÖN VARMISTAMINEN LAPSILLE JA NUORILLE Hyvän kasvuympäristön turvaaminen lapsille ja nuorille Vanhempia tuetaan kasvatusvastuun ottamisessa, vastuukeskustelun ylläpitäminen Olemassa olevista hyvistä toimintamalleista tiedotetaan ja niiden käyttöön ottamista edistetään ohjauksen ja ISAVI on valvonnan ja ohjauksen yhteydessä tukenut vanhempia ja lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä kasvatusvastuun ottamisessa (varhaiskasvatus, lasten huolto- ja tapaamisasiat, lastensuojelu) ja korostanut mm valvontakäynneillä hyvän kasvuympäristön turvaamisen tärkeyttä. neuvonnan keinoin Ehkäisevän toiminnan tehostaminen lasten ja nuorten palveluissa ja tukitoimissa Oppilaitosturvallisuuden arviointia ja turvallisuusriskien paikantamista tehostetaan Kiusaamisen torjunta Nuorten yhteiskuntakuun toteutuminen lakisääteisesti Päihteiden käytön varhainen puheeksi ottaminen kaikissa nuoria kohtaavissa palveluissa TEMn ja OKMn rahoituksella on kaikissa maakunnissa (3) kehitetty elinikäisen ohjauksen ryhmien toimesta uusia ja entistä tehokkaampia tapoja nuorten ammattiin ja työpaikkaan ohjauksen tehostamiseksi. Aluehallinnon opetushenkilöstön täydennyskoulutuksissa on ollut useita (3) opintoohjaajille ja oppilashuollon asiantuntijoille kohdennettuja tilaisuuksia, jossa asia esillä. Nuorten kaupallisten kasvuympäristöjen (kauppakeskus suurimmissa kaupungeissa) selvitys on tehty. (Nuorten Palvelu) Aluehallintovirasto on järjestänyt yhteistyössä Pelastusopiston kanssa täydennyskoulutusta ja tarjonnut informaatio-ohjausta oppilaitosturvallisuuteen liittyen. Kiva-koulu hankkeen toteuttamista on jatkettu alueen kouluissa. Virastot, kunnat kuin kolmas sektorit ovat vahvassa roolissa kiusaamisen torjunnassa. Erityisesti on seurattu kouluterveyskyselyn tuloksia kuntatasolla kiusaamisen osalta pyritään toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseen. Nuorisolain edellyttämä poikkihallinnollinen toiminta on lähtenyt kolmessa maakunnassamme aktiivisesti liikkeelle. Uusimman tutkimuksen ja käytännön kokemuksen mukaan toiminnan vaikuttavuus on vielä vaatimatonta. Toimintaan liittyviä tilaisuuksia on järjestetty alueella runsaasti ja asiaa on pidetty esillä lähes kaikissa järjestetyissä lapsiin ja nuoriin liittyvissä tilaisuuksissa. 1.10. ISAVI järjestää Mikkelissä valtakunnallisen nuorten syrjäytymisen ehkäisy seminaarin yhteistyössä THLn ja OPHn kanssa. Päihteiden käytön puheeksiottamiskoulutuksia ISAVI on järjestänyt neljä vuoden 2013 aikana Itä-Suomessa. Ryyppäämällä ryhmäksi -koulutukset järjestetty Alkoholiohjelman toimesta Joensuussa ja Mikkelissä. 3 Kehitetään vaihtoehtoisia harraste- ja toimintamuotoja RUNDI 2013 huhtikuussa Kuopiossa. Esiteltiin varhaisen puuttumisen menetelmiä. Kolmannen sektorin nuorisotyöjärjestöt ovat tuoneet uusia sosiaalisen vahvistamisen työmuotoja alueelle; myös kulttuuri- ja kirjastotoimi on ollut toiminnassa mukana.
Riittävien palvelujen ja tukitoimien turvaaminen lapsille ja nuorille Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Varhaisen puuttumisen toimintamuotoja kehitetään ja palvelujen tarpeenmukainen saatavuus turvataan palvelutoiminnoissa Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja lisätään (mm. nuorisoasemat) Lasten ja nuoren osallistumisen mahdollisuuksia lisätään ja heidät otetaan mukaan omien turvallisuustaitojensa kehittämiseen. Jalkaudutaan nuorten pariin. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) tuo useita konkreettisia työkaluja ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Aluehallinto on antanut laista ennakkoon informaatio-ohjausta alueella. On yritetty vaikuttaa toimintakulttuurin muutokseen niin, että painopistettä siirretään nykyistä enemmän yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon. Varhaisen puuttumisen menetelmiä käsiteltyä mm. Rundilla Kuopiossa keväällä 2013. Yhteistyö Tulipysäkkitoiminnassa poliisin, koulun ja sosiaalipuolen kanssa. Toiminnalla pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten luvattomaan tulen käsittelyyn. Kolmannen sektorin nuorisotoimiala on toteuttanut matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen kehittämistoimintaa (mm. ABC-toiminta, Herrax, verkkonuorisotyö) Sekä opetus-, että nuorisotoimi ovat yhteistyössä edistäneet lasten ja nuorten osallisuusjärjestelmien kehittämistä. Nuorisovaltuustot, -parlamentit ja oppilaskunnat ovat aktiivisesti toiminnassa alueella. Aluehallinnon kautta on pyritty vaikuttamaan niin, että lapset ja nuoret otetaan aina mukaan kunnalliseen päätöksentekoon, kun asia liittyy heihin. Kolmas sektori on tukenut epävirallisia, mutta aktiivisia nuorten toimintaryhmiä. 1.1.2011 voimaan tulleen nuorisolain myötä etsivä nuorisotyö on lisännyt merkittävästi vaikuttavaa ohjaustyötä nuorten parissa. Vaikuttavaa työtä alueilla on tehty tässä suhteessa myös monialaisten lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kautta. Myös alueella käyttöönotetut vertaisohjauksen menetelmät ovat parantaneet nuorisotyön vaikuttavuutta alueella. Itä-Suomen aluehallinto on ollut tukemassa sitä, että oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan kaikkiin kouluihin myös perusasteella (vrt. perusopetuslain muutos 2014). Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat eskarit, 4. ja 8. luokat, joita kohdataan eri teemoilla. 4
5 3. TURVALLISEN ELÄMÄN VARMISTAMINEN IÄKKÄILLE IHMISILLE Ikäihmisten hyvän arjen turvaaminen Lisätään kotona asuvien iäkkäiden ihmisten osallistumisja toimintamahdollisuuksia. Luodaan ja otetaan käyttöön vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemuksia vähentäviä toimintamalleja. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen, sekä eri järjestöjen avulla on luotu yhteydet ikäihmisiin ja heidän luonaan vieraileviin henkilöihin. Turvallisuuteen vaikutetaan myös näiden tahojen kautta. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä arvioidaan myös asiakkaan turvallisuustilanne tehden yhteistyötä alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen vanhusten palveluissa ja tukitoimissa Kehitetään toimintamalleja vanhusten kaltoin kohtelun ja erilaisen hyväksikäytön torjumiseksi. Luodaan lähitoimintana toteutettavia aktiviteetteja ikääntyvän väestön fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämiseksi. Lisätään ohjausta, informaatiota ja seurantaa (miniinterventio) päihteiden ja lääkkeiden liikakäytön vähentämiseksi. Kehitetään kotona ja hoitoyksiköissä toteutettavia toimintamalleja tapaturmien vähentämiseksi. Itä-Suomessa on viime vuosina kehitetty yli 65-vuotiaiden alkoholin käytön puheeksioton työvälineitä. Osana Alkoholiohjelman toteutusta ISAVI on järjestänyt 2012 2013 aikana aiheeseen liittyviä koulutuksia (noin 10), joissa aihe on ollut esillä. Turvallisuusnäkökulman huomioon ottaminen kaikessa palvelutoiminnassa Otetaan käyttöön turvallisuuspoikkeamien kirjaamismenettely. Lisätään ja monipuolistetaan hyvinvointiteknologian käyttöä vanhustenhuollossa.
6 4. ASUMISEN, ELINYMPÄRISTÖN JA LIIKKUMISEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN Asuinalueiden, oleskelu, harrasteym. yleisten tilojen sekä rakennetun ympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen Paloturvallisuuden edistäminen Rikosten torjunta Liikenneturvallisuuden edistäminen Kartoitetaan asuinalueiden, harraste- ja muiden yleisten tilojen ja laitteiden (esim. leikkipuistot, uimarannat) turvallisuusriskit. Selvitetään yleisten tilojen esteettömyyden taso ja liikkumista vaikeuttavat puutteellisuudet. Paikannetaan haja-asutusalueilla asuvan väestön keskeiset turvallisuusvajeet. Katuturvallisuutta parannetaan. Opastetaan riski-/erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä turvallisuusasioissa. Vahvistetaan rakennuslupaviranomaisten roolia paloturvallisuusasioissa. Lähisuhdeväkivalta tunnistetaan kaikessa poliisitoiminnassa ja siihen puututaan yhteistyöllä sosiaalitoimen kanssa. Sosiaalityön roolia yhteistyössä vahvistetaan. Poliisi määrää väliaikaisen lähestymiskiellon aina, kun edellytykset täyttyvät. Rikosten ennalta estämiseen ja rikosten tekomahdollisuuksien vaikeuttamiseen kiinnitetään kaikessa rikostorjunnassa erityinen huomio. Rikostorjunnassa hyödynnetään kokemusperäistä ja analysoitua tietoa. Valistuskampanjat Tie Selväksi -mallin käyttöön otto Vuoden 2013 tammi-heinäkuun tietojen perusteella parannusta edellisvuoteen on tapahtunut. Aktiivinen turvallisuusviestintä suoraan ja sidosryhmien kautta. Kiinteä yhteistyö rakennusvalvontaviranomaisten kanssa rakentamisen ohjauksessa. Yhteiset koulutuspäivät. Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen ja kuntien sosiaalitoimen yhteinen keskustelutilaisuus 6.6.2013 Joensuussa. Tunnistamisen edellytykset ovat parantuneet hätäkeskusuudistuksen myötä - hälytysvaiheessa tunnistettujen perheväkivaltatapausten määrä on kasvanut reilusti edellisvuosiin verrattuna (n 10% kasvu). PORA3- hanke on edennyt ja toimintojen yhteensovittaminen kolmen maakunnallisen poliisilaitoksen kesken on meneillään.
7 5. TOIMINTAMALLIEN LUOMINEN ERI TAHOJEN TURVALLISUUSYHTEISTYÖLLE Kuntien turvallisuussuunnitelmien päivittäminen monitoimijaisesti Päihdehaittojen ehkäisy Kuntien/yhteistoiminta-alueiden turvallisuussuunnitelmat päivitetään, ottaen huomioon sisäisen turvallisuuden ohjelman 2012 tavoitteet. Suunnitelmien päivitystä tuetaan järjestämällä maakunnittain työkokouksia ja ohjausta. Kunnat ottavat turvallisuussuunnitelmien tekemisessä mukaan järjestöt, kylät, seurakunnat ja paikallisyhteisöt. Yhteisöpreventio-, PAKKA- ja Päihteetön pelikenttä -mallien käyttöä tehostetaan ehkäisytyössä. Aluehallintovirasto on 19.3.2013 lähettämällään kirjeellä pyytänyt kuntia/yhteistoimintaalueita ryhtymään suunnitelmien päivitystyöhön tai sen puuttuessa aloittamaan suunnitelman teon siten, että suunnittelu/päivitystyö on valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti turvallisuussuunnitteluun ja niiden toimeenpanoon. Maakuntakäynti on toteutettu Pohjois-Karjalassa 7.5, sekä toteutetaan Etelä-Savossa 27.8 ja Pohjois-Savossa 28.8. Kuntajohtajille järjestettiin Mikkelissä 11.6. kuntatilaisuus. Näissä tilaisuuksissa esitellään KAMUN toimeenpanoa. Turvallisuussuunniteluun osallistuneet tahot selviävät alkuvuodesta 2014 tehtävän kyselyn tuloksena. PAKKA-toimintamallia (Yhteisö-Preventio) on esitelty useassa (5) ISAVIn järjestämässä tilaisuudessa. Kuopio on ottanut mallin toimintaansa vuonna 2013. Myös Mikkelin seudulla suunnitellaan sen käyttöönottoa vuonna 2014. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittäminen Päihteiden käytön varhainen puheeksi ottaminen sotepalveluissa ja hoitoon ohjaus. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistaminen kunnissa. Päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytoiminta-malleja kehitetään paikallis-, seutu- ja maakuntatasolla poikkihallinnollisena ja monitoimijaisena yhteistyönä. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyötä tehostetaan ottamalla käyttöön MARAK -riskinarviointimalli valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Päihteiden käytön puheeksiottokoulutuksia ISAVI on järjestänyt 4 vuoden 2013 alkupuolella. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä n. 260 henkilöä. Palaute koulutuksista on ollut hyvä ja ne ovat tehostaneet alkoholin käytön puheeksiottoa. Ehkäisevän päihdetyön rakenteita Itä-Suomessa on arvioitu kesällä 2013. Sen pohjalta on laadittu raportti, johon on kirjattu suositukset ehkäisevälle päihdetyölle. Suositukset on laadittu yhteistyössä THLn ja AVIen kanssa. Päihdevalistus osaksi turvallisuusvalistusta kulkee johtavana teemana koulutuksissa, työkokouksissa ja verkostotyössä. Maakunnalliset lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöryhmät toimivat kolmessa maakunnassa. Tavoitteena on ollut mm. lisätä tietoa ja osaamista tunnista ja ehkäistä väkivaltaa sekä on edistetty monitoimijaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kolutuspäivä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi Kuopiossa 12.4.2013 yhteistyössä ELYn ja Väestöliiton kanssa. MARAK- asiakkuuksia vuoden aikana 20 henkilöä Pohjois-Karjalassa vuoden aikana. Muissa maakunnissa MARAK ei ole käytössä. Työryhmäläisten MARAK- kokemusten arviointi toteutettiin ja työskentely sai hyvät arviot. Ryhmäläisistä 100 % koki työskentelyn hyödyllisenä.
Rikosuhrin ja tekijän palveluiden kehittäminen Maahanmuuttajataustaisen väestön turvallisuuden parantaminen Parannetaan rikosten uhreille tarkoitettujen palvelujen saatavuutta ja kattavuutta alueella. Vahvistetaan rikoksen uhrien ohjausta rikosuhripalveluihin. Seksuaalirikosten uhrien palveluita ja tukitoimia kehitetään. Rikoksen tekijöiden palveluita kehitetään. Maahanmuuttajien riittävän suomenkielen koulutuksen lisääminen. Hyvän kotouttamisen varmistaminen. Matalan kynnyksen neuvonnan vahvistaminen. Suvaitsevaisuuskasvatuksen edistäminen. Keväällä on kartoitettu rikosuhripalveluiden tuottajia ja syksyllä kutsutaan koolle. Vahvistetaan/luodaan yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi, laaditaan ja selkiytetään uhripolkuja. Rikosuhripäivystyksen verkostoyhteistyössä em. tavoitteet ovat koulutusten ja toiminnan lähtökohta. Rikoksen tekijöiden palveluita on vahvistettu (mm. Viola, Kaaripiha, Kriisikeskukset). Suomen kielen ja kotoutumiskoulutuksen tarjonta on työvoimakoulutusmäärärahojen vähennyksistä huolimatta pysynyt melko vakiona ja osin tarjontaa on lisätty, mm. Pohjois- Savossa. Kotoutumiskoulutuksen tarve kasvaa vuosi vuodelta. TE-toimiston uudistettu asiakaskeskeinen palvelumalli huomioi entistä paremmin maahanmuuttaja-asiakkaan tarpeet. Haasteena on pienempien kuntien aktivoituminen ja kotouttamisohjelmien päivittäminen/laatiminen. Maahanmuuttajille suunnatussa turvallisuusviestinnässä hyödynnetään valtakunnallisesti tuotettuja turvallisuusoppaita, jotka on käännetty useille eri kielille. Matalan kynnyksen neuvontaa on vakinaistettu Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa on painokkaasti huomioitu asennevaikuttaminen. 8 6. YRITYSTURVALLISUUS Tavoitteet Toimenpiteet/keinot Toteutuneet Yritysturvallisuusyhteistyön lisääminen Elinkeinoelämän oman turvallisuusyhteistyön lisääminen ja kehittäminen. Kansallinen strategia yritystoimen turvallisuuden parantamiseksi 2012/SM Yhteistyö muun muassa Pohjois- Karjalan yrittäjien ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Yritysturvallisuuskoulutuksen järjestäminen.
9 7. TURVALLISUUSASIOIDEN TIETOPERUSTAN KEHITTÄMINEN Turvallisuustilannetietojen ja turvallisuustiedon käytön tehostaminen Turvallisuuden eri osa-alueita koskevista tilannetiedoista muodostetaan alueelliset turvallisuustiedot käyttäen sisäisen turvallisuuden ohjelman tunnuslukuja. Perustettu työryhmä (SM, AVIt, Kuntaliitto) kehittämään sähköisen hyvinvointikertomuksen hyödyntämistä sisäisen turvallisuuden raportoinnissa. Väestön turvallisuuskokemustiedon käytön tehostaminen Väestön turvallisuuskokemuksia selvitetään kansalaiskyselyjä/selvityksiä/haastatteluja toteuttamalla määräajoin. Ekstremismi Väkivaltaista radikaalia ideologiaa, oppia tai ääriajattelua edistävästä toiminnasta ei Itä-Suomessa ole mainittavaa tietoa. Netissä esiintyy jonkin verran etupäässä äärioikeistolaista ja rasistista vihapuhetta ja ekstremistisen propagandan levitystä. Enempää Alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNON) kuin Maahanmuuttoasiain maakunnallisten toimikuntien kokouksissa ei ole keskusteltu ekstremistisistä ilmiöistä Itä-Suomessa. Kommenttina SM:n 8.6.2012 ilmestyneessä julkaisussa (Tavoitteena eheä yhteiskunta kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi) kohdassa 7.1 Seurannassa käytettävät tunnusluvut s. 30 esitettyyn luetteloon Väkivaltaisen ekstremismin taustalla vaikuttavia tekijöitä sallittakoon todeta, että julkaisussa esitetyt tunnusluvut vaikuttavat kovin kaukaa haetuilta kuvatakseen väkivaltaisen ekstremismin syitä.