HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/20/04 Dnro HAM-2004-Y-342-131 annettu julkipanon jälkeen 4.2.2005 ASIA Päätös Pertti Kallioniemen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Pertti Kallioniemi Kalliontie 184, 30100 Forssa Puh.nro: 040 5910304 Sähköposti: pertti.kallioniemi@surffi.net Y-tunnus: 1742892-7 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lihasikalan toiminnan laajentamiselle. Eläinsuojissa tulee laajennuksen jälkeen olemaan eläinpaikkoja 1 800 lihasialle. Eläinsuojat sijaitsevat Tammelan kunnan Kallion kylässä tilalla Heikkilä, kiinteistörekisteritunnus 834-407-0002-0046. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 29.11.2004. suoritemaksu 1200 euroa e-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntainliitto on 18.5.1976 myöntänyt nykyiselle toiminnalle terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan. Vesihallitus on 20.2.1978 antanut nykyiselle toiminnalle vesiasetuksen mukaisen ennakkoilmoituslausunnon. Hakemusasiakirjat sisältävät seuraavat sopimukset: - Lietesäiliön, 465 m 3, vuokrasopimus Pekka Terhon kanssa - Lannan vastaanottosopimus 41 ha:n alalle Pekka Terhon kanssa - Lannan vastaanottosopimus 85 ha:n alalle Tomi Virolaisen kanssa ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaava. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kokemäen vesistöalueella (35), Loimijokeen (35.9) laskevan Pyhäjärven alueen (35.93) Kalliojärven osavaluma-alueella (35.938). Lähin vesistö on Pyhäjärvi, jonne eläinsuojista on vesiuomia pitkin matkaa noin 3,2 km. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Murronkulman (0416952) I-luokan pohjavesialue, jonne on matkaa noin 6,5 km. Lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön on nykyisestä eläinsuojasta matkaa noin 220 m ja laajennusosasta noin 300 m. Sikalarakennuksista noin kilometrin säteellä sijaitsee 24 rakennettua asuin- tai lomakiinteistöä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala Nykyisessä lihasikalassa ja navettarakennuksessa on tällä hetkellä eläinpaikkoja yhteensä 600 lihasialle. Uuden sikalarakennuksen rakentamisen ja vanhan navettarakennuksen korjauksen jälkeen eläinpaikkoja tulee olemaan yhteensä 1 800 lihasialle. Sikalarakennukset lämmitetään hakkeella. Nykyisessä sikalassa on normaali alipaineilmastointi. Laajennusosaan on suunniteltu hankittavaksi tietokoneohjattu ilmastointijärjestelmä, jonka avulla pystytään minimoimaan vaihdettavan ilman määrä. Lannankäsittelymenetelmänä sikalarakennuksissa on lietelanta. Vanhassa navettarakennuksessa lietekuilut toimivat padotusperiaatteella ja vanhassa sikalassa on lantaraapat. Uudessa sikalarakennuksessa lietekuilut varustetaan imulannanpoistolla. Tilakeskuksessa on tällä hetkellä yksi kattamaton betonielementtirakenteinen lietesäiliö, jonka tilavuus on 1 100 m 3. Lisäksi katettua tai muuta sisätiloissa
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 3 sijaitsevaa lietesäiliötilavuutta on 1 013 m 3. Nykyisten lietekuilujen tilavuus on 104 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 1 140 m 3 :n suuruinen betonielementtisäiliö sekä lisää lietekuilutilavuutta 235 m 3. Käytettävissä on lisäksi tilalla Hakala, kiinteistörekisteritunnus 834-441-0002-0059, sijaitseva 465 m 3 :n suuruinen vuokrasäiliö. Lietelannan varastotilavuutta on laajennuksen jälkeen käytettävissä yhteensä 4 057 m 3. Lannan levitys Öljysäiliöt Vesihuolto Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 191 ha, josta omaa on 66 ha ja sopimuspeltoa 125 ha. Lantaa levitetään keväällä kylvöjen alle, mahdollisesti alkukesästä oraille sekä syksyllä kyntöjen alle. Lannan levitys tapahtuu tällä hetkellä pääosin hajalevityskalustolla, mutta laajennuksen jälkeen tullaan mahdollisuuksien mukaan siirtymään letkulevityskalustoon. Tilalla on 5 100 litran dieselöljysäiliö. Säiliö on varustettu lukituksella. Laajennuksen yhteydessä säiliö tullaan sijoittamaan laatalle. Muita öljytuotteita, enintään 500 litraa säilytetään sisätiloissa. Tila on liittynyt Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy:n verkostoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka Uuteen sikalaan asennetaan tietokoneohjattu ilmastointijärjestelmä, jolla voidaan minimoida vaihdettavan ilman määrä ja samalla vähentää ilmastoinnin kautta syntyvää hajuhaittaa. Lanta varastoidaan vesitiiviissä säiliöissä, jotka täytetään alta päin. Avonaisissa lietesäiliöissä käytetään kelluvaa katetta. Lannan levityksessä siirrytään vähitellen käyttämään letkulevitintä. Kaikki edellä selostetut tekniikat edustavat hakijan mukaan parasta kohtuukustannuksin hankittavaa käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Sikalan laajennusosaan asennetaan tietokoneohjattu ilmastointijärjestelmä, joka minimoi vaihdettavan ilman määrän ja vähentää näin ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Varastoinnin aikaista hajuhaittaa estetään käyttämällä kelluvaa katetta lietealtaissa. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja siirtymällä vähitellen letkulevityskaluston käyttöön sekä multaamalla liete levityksen jälkeen nitraattiasetuksen ja ympäristötukiehtojen mukaisesti keväällä ja syksyllä levitettäessä. Päästöt maahan ja vesiin Eläinsuojista ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä, jonne johdetaan myös eläinsuojien pesuvedet. WC-vesiä ei synny, sillä sikalaan tulee kompostikäymälä.
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 4 Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi 2002-2007. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä, asentamalla ne määräysten mukaisesti ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Muita kemikaaleja, kuten esimerkiksi kasvinsuojeluaineita tilalla ei pääsääntöisesti varastoida lainkaan. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Liikenne on vilkkainta lannan levitysaikana. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muita jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 4,6 t raatokeräily/käsittelylaitos jäteöljyt 50 l ongelmajätekeräys muut ongelmajätteet -- ongelmajätekeräys rautaromu 1-1000kg metallinkeräys Keräilyä odottavat eläinraadot säilytetään tällä hetkellä 500 litran suuruisessa pakastimessa. Laajennuksen yhteydessä tilalle hankitaan tai rakennetaan uusi kylmäsäilytystila. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietealtaat on upotettu osittain maahan ja reunat pengerretty, mikä estää lietteen valumisen maastoon altaan reunan mahdollisesti revetessä. Öljysäiliöiden vuodot estetään määräaikaistarkastuksin ja noudattamalla voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Maanpäällinen säiliö asennetaan betonilaatalle mahdollisten vuotojen havaitsemisen helpottamiseksi. Imeytysainetta on tilalla aina saatavissa.
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta 3.12.2004 5.1.2005 ilmoitustaulullaan sekä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 3.12.2004. Hakemuksesta on 30.11.2004 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastus 7.1.2005. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 30.11.2004 päivätyillä kirjeillä lausunnot Tammelan kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Tammelan kunnanhallitus esittää 27.12.2004 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Kallion kylässä, jossa tilakeskus ja tilan omat pellot sijaitsevat ei ole yksityiskohtaista kaavaa eikä maakuntavaltuuston vahvistamassa maakuntakaavassa ole maakaasulinja- ja hevosvaellusreittivarausta lukuun ottamatta muita aluevarauksia. - Riihivalkaman kylä, jossa on lannan levitykseen käytettävää sopimuspeltoa noin 100 ha, on kylämäisen asutuksen aluetta ja lannan levityksessä tulee ottaa huomioon asutuksen läheisyys. - Kunnanhallituksella ei ole hakemuksen johdosta muuta huomautettavaa. Tammelan kunnan ympäristölautakunta toteaa 15.12.2004 päivätyssä lausunnossaan, että lannan levityksessä tulee ottaa huomioon asutuksen ja Pyhäjärveen laskevien ojien läheisyys. Lautakunnalla ei ole hakemuksen johdosta muuta huomautettavaa. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa 17.1.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: 1. Eläinjäte tulee toimittaa raatokeräilyn kautta käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Jätteet on varastoitava maa- ja metsätalousministeriön vaatimusten mukaisesti. 2. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivojen ympärillä. 3. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny poh-
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 6 javesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa. 4. Eläinten ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. 5. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. 6. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. 7. Eläintautien leviämisen estämiseksi -eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa -luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin -eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla 8. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Terveysvalvonnalle ei ole tullut valituksia sikalan toiminnasta. Muistutukset Hakijan vastine Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Toiminnanharjoittajalle on varattu 21.1.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija on 31.1.2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, ettei anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Pertti Kallioniemelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa on tuotu esiin lietteen levityksen aiheuttama vesistökuormitus sekä mahdollinen hajuhaitta varsinkin Riihivalkaman kylän alueella, jossa toiminnanharjoittajalla on sopimuspohjaista lannanlevitysalaa. Lannan levitys pelloille ei itsessään ole luvanvaraista toimintaa. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon toiminnanharjoittajan tila on liittynyt, ja jota valvoo TE-keskus. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannanlevitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisten suojakaistojen leveyksiä vesistöjen ja ojien varrella säädellään em. määräyksin. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että em. lannan levitystä koskevia määräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvassa on kuitenkin annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevien ympäristösuojelulain 43 :n 1 momentin 2 kohdan ja 45 :n nojalla joitakin lannan levitykseen liittyviä määräyk-
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 7 Lupamääräykset siä, joilla pyritään estämään pohja- ja kaivovesien pilaantumisriski ja vähentämään levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa. Määräykset eivät kuitenkaan sido sopimuspeltojen omistajia muutoin kuin lannan vastaanottosopimukseen mahdollisesti otetun ehdon perusteella. Myöskään toiminnanharjoittajan käytössä oleva, Riihivalkaman kylässä sijaitseva vuokralietesäiliö ei kuulu tässä ympäristöluvassa käsiteltävään toimintakokonaisuuteen. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Heikkilä, kiinteistörekisteritunnus 834-407-002-0046 sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 1 800 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojien hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliöissä, jotka tulee täyttää alta päin. Kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lietelannan varastotilaa tulee olla vähintään 2 m 3 /lihasika. Jos lietesäiliöitä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lietteen kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 )
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 8 Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys olemassa olevien vanhojen lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 5. Eläinsuojan jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus uusien eläinsuojien ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä. Myös olemassa olevan eläinsuojan ja lietesäiliön kuivatusvesistä näytteenottomahdollisuus on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Eläinsuojakiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin.
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 9 7. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Kaikki käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa ja säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli lietettä ilmastetaan, myös ilmastuksen tulee tapahtua katetussa säiliössä. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 8. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 163,6 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 9. Lannan levitystä I- ja II-luokan pohjavesialueelle tulee välttää. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43, 45 ) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että I- ja II-luokan pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Liian lähelle kaivoa tai lähdettä levitetty lanta saattaa pilata veden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin.
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 10 10. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 11. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Tammela kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen ja raatojen hautaaminen on kielletty. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 11 ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 13. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 12 kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 18. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa.
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 13 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Tammelan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 14 luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuojat eivät sijoitu voimassa olevien kaavojen vastaisesti, eivätkä ne sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella eivätkä lähellä vesistöjä. Vanhasta eläinsuojasta on lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön matkaa noin 220 m, laajennusosasta noin 300 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pois päin. Uuden tilakeskuksen ulkopuolelle rakennettavan, hakemuksessa esitetyn kokoisen sikalan etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi saman ohjeen mukaan olla vähintään noin 420 m. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on toiminnan laajentaminen olemassa olevassa tilakeskuksessa ja että lupamääräyksissä edellytetään toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla käytettävissä 163,6 ha. Lannan levitysalaa on hakemuksen mukaan 191 ha, joten levitysala on riittävä. Edellä selostetun perusteella luvan myöntämisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2014 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä.
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 15 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Pertti Kallioniemi saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Tammelan kunta, kunnanhallitus Tammelan kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 16 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan Lehdessä Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Ympäristölupaosasto 4.2.2005 HAM-2004-Y-342-131 17
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300