INSINÖÖRITOIMISTO Severi Anttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2239 TAKKULAN KAAVA-ALUE Huikankatu-Vesiniityntie 32700 HUITTINEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS 26.05.2014 TIEDOT EIVÄT OLE RIITTÄVIÄ RAKENTAMISTA VARTEN! Päivitys A 14.12.2016: Asennettu pohjavesiputki 16.06.2016, jota on havaittu asennuksen jälkeen. Tarkennettu kannanottoja pohjaveden vaikutuksiin rakentamiseen.
1 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YLEISTÄ 2 2. TUTKIMUKSET 2 3. POHJASUHTEET 2 4. PERUSTAMINEN JA ALAPOHJAT 4 5. KUIVATUS 5 6. ROUTASUOJAUS 5 7. ALUETYÖT 5 PIIRUSTUKSET: 1 2239 POHJATUTKIMUSKARTTA 1:2000 2 2239 LEIKKAUS A-A 1:200/1:100 3 2239 LEIKKAUS B-B 1:200/1:100 4 2239 LEIKKAUS C-C 1:200/1:100 5 2239 LEIKKAUS D-D 1:200/1:100 6 2239 LEIKKAUS E-E 1:200/1:100
2 INSINÖÖRITOIMISTO Severi Anttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2239 TAKKULAN KAAVA-ALUE Huikankatu-Vesiniityntie 32700 HUITTINEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS TIEDOT EIVÄT OLE RIITTÄVIÄ RAKENTAMISTA VARTEN! 1. YLEISTÄ Huittisten kaupungin toimeksiannosta Insinööritoimisto Severi Anttonen Ky on tehnyt pohjatutkimuksen ja laatinut tämän rakennettavuusselvityksen toukokuussa 2014 Huittisten Takkulassa sijaitsevalle Takkulan teollisuusalueen kaava-alueelle. Selvityksen tarkoituksena on ollut tarkastella alueen maaperäolosuhteita sekä rakennusten ja kunnallistekniikan mahdollisia perustamistapoja tai pohjanvahvistustarvetta kaava-alueen eri osissa. Kaava-alueen keski- ja eteläosaan on tällä hetkellä kaavailtu teollisuustoimintaa ja sen pohjoisosaan mahdollisesti asuinrakennuksia tai ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta. 2. TUTKIMUKSET Noin 9 hehtaarin laajuisella alueella on nyt tehty painokairaukset 10:ssä tutkimuspisteessä. Maanpinnan korkeusasemat on mitattu tutkimuspisteiden kohdalla. Selvitystä varten tehdyt pohjatutkimukset on esitetty piirustuksessa 1 2239 ja pohjatutkimusleikkaukset piirustuksissa 2...6 2239. Rakentamista varten pohjatutkimuksia tulee täydentää vastaamaan tehtyjä suunnitteluratkaisuja. 3. POHJASUHTEET Kaava-alue sijaitsee tasaisella savialueella. Se on nykyisin viljeltyä peltomaata. Maanpinnan korkeusasema laskeutuu loivasti alueen pohjoisosasta tasolta noin +47 ja itäosasta tasolta +46 sen länsirajalle tasolle noin +45,5. Alueen halkaisee idästä länteen virtaava avo-oja, joka on esitetty karttapiirustuksessa 1 2239. Alimmillaan kaava-alueen maanpinta on sen länsirajalla sieltä pois virtaavan avo-ojan kohdalla. Sen länsipuolella oleva Huikankatu on tasolla noin +45,5 +46,1 ja eteläpuolella oleva Vesiniityntie tasolla noin +46,2.
3 Alueen pohjasuhteet ovat aivan sen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta hyvin homogeeniset. Ylimpänä maakerroksena on noin 1,0 2,8 metrin paksuinen kuivakuorisavi. Sen alapuolella olevan savikerroksen paksuus on noin 3,7 12,0 metriä. Savi on lujuudeltaan ylimmältä noin 3,3 7,0 metrin paksuiselta osalta heikkoa ja alemmalta osaltaan hieman lujempaa. Ylemmän osan suljetun leikkauslujuuden voidaan alustavasti arvioida olevan noin s u = 7,0 kn/m 2 ja alemman osan noin s u = 10,0 kn/m 2. On huomattava, että arviot perustuvat painokairausvastuksiin ja ovat siksi vain suuntaa antavia. Siipikairauksia ei tässä yhteydessä ole tehty eikä maanäytteitä otettu. Savikerros ohenee leikkauksen C-C (piir. 4 2239) kohdalla etelään päin mentäessä ohuimmillaan noin 3,7 metrin paksuiseksi ja leikkauksen D-D (piir. 5 2239) kohdalla kohti pohjoista noin 5,5 7,8 metrin paksuiseksi. Saven alapuolella on noin 0,5 6,5 metrin paksuinen silttikerros. Se on paksuimmillaan leikkauksen C-C eteläosassa, jossa savikerros on ohuimmillaan. Yleensä silttikerros on alueella alle 3,5 metrin paksuinen. Alimpana on ohut pohjamoreeni, joka paikoin kuitenkin tuntuu puuttuvan. Kantava pohjamaa tai kallio nousee alueen koilliskulmauksessa ilmeisesti lähelle maanpintaa. Alueen koillispuolella oleva rakennettu alue sijainnee topografian perusteella kallioisella kitkamaa-alueella. Kairaukset ovat ulottuneet enimmillään noin 9,5 17,2 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta pysähtyen joko kiveen, kallioon tai kiilautumalla tiiviiseen maakerrokseen (moreeni). Kallionpintaa ei ole varmistettu porakonekairauksilla. Tilanne 26.05.2014 => Päivitys 14.12.2016 => (Pohjavedenpinnasta ei ole saatu luotettavaa havaintoa tutkimusten yhteydessä. Alueen topografian perusteella sen voidaan arvioida vaihtelevan suurin piirtein kuivakuorikerroksen alapinnan tasolla. Kairausreikiin se ei ole kuitenkaan noussut havaittavalle tasolle tutkimusten aikaan ilmeisesti savi- ja silttikerrosten paksuuden ja niiden alapuolella olevan moreenin huonon vedenjohtavuuden takia. Haluttaessa alueelle voidaan asentaa pohjaveden havaintoputki, joka tulisi olemaan noin 15 metrin syvyinen.) Alueen länsipuolelle Huikankadun viereen on 16.06.2016 asennettu pohjaveden havaintoputki, jota on mitattu jatkuvasti sen jälkeen. Pohjavesihavainnot on esitetty piirustuksessa 4 2239. Pohjaveden painekorkeus on vaihdellut 20.06. 09.11.2016 välillä +44,20 +44,61 eli noin 0,7 1,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Koko havaintojakso ajoittuu aikaan, jolloin pohjavesi on käytettävissämme olevien pitkäaikaisten havaintojaksojen perusteella ollut alhaalla. Korkean pohjaveden aikaan pohjavesi voi tarkastelualueella olla ajoittain paineellista eli sen painekorkeus voi olla maanpinnan yläpuolella. Alueen pohjois- ja itäpuolella topografisesti ylempänä olevat kitkamaa-alueet saattavat aiheuttavat saven alapuolisen pohjaveden paineellistumisen (arteesinen pohjavesi). Paineellisen pohjaveden vaikutusta rakentamiseen on käsitelty jäljemmissä kohdissa. Alue ei sijaitse vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Päivitys 14.12.2016 => Viimeistään rakentamista varten tehtävien pohjatutkimusten yhteydessä savikerroksesta on syytä tehdä vähintään yksi siipikairaus/rakennuskohde sekä ottaa kohdekohtaisesti maanäytteitä viideltä syvyydeltä saven yläosasta yhden metrin syvyysvälein. Näytteistä määritetään laboratoriossa kuivapainoon verrattu vesipitoisuus. Myös pohjavedenpinta on syytä mitata viimeistään tässä vaiheessa.
Pohjamaa on routivaa ja se saattaa herkästi häiriintyä veden ja tärinän vaikutuksesta. Pohjasuhteet on esitetty tutkimuspiirustuksissa 1 6 2244. 4 4. PERUSTAMINEN JA ALAPOHJAT Seuraava arvio rakennuksien perustamistavoista on alustava: Rakennettavuusselvityksissä tarkasteltavat alueet on yleensä jaettu rakennettavuusluokkiin I V riippuen kyseeseen tulevista perustamistavoista, anturoiden geoteknisestä kantavuudesta ja mahdollisesta alapohjaratkaisusta. Takkulan kaava-alue on kokonaisuudessaan rakennettavuusluokkaa IV. Paalujen geotekninen kantavuus ja käytettävien tukipaalujen pituus tulee tarkistaa kohdekohtaisilla rakentamista varten tehtävillä lisätutkimuksilla. Rakennettavuusluokan IV alueella rakennukset perustetaan kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon tukeutuvilla teräsbetonisilla tai teräksisillä Paalutusohjeen PO-2011 (RIL 254-2011) paalutusluokan PTL2 mukaisilla tukipaaluilla (geotekninen luokka on GL2). Alapohjat tulee rakentaa kantavina, ja niiden alle tehdään asuinrakennusten tapauksessa tuuletettu alustatila. Teollisuusrakennusten kantavat alapohjat voidaan rakentaa myös maata vasten valaen. Putkijohdot voidaan perustaa 300 mm:n paksuisen suodatinkankaalla ympäröidyn murskearinan tai teräspoimulevyarinan välityksellä maan tai syvästabiloidun maan varaan. Kaivannot voidaan 1,7 metrin syvyyteen asti tehdä luiskattuina kaltevuuteen 1,5:1 tai loivempaan. Sitä syvemmät kaivannot tuetaan esimerkiksi tuentaelementein, jos niissä työskennellään. Painumien suuruutta ei voida laskennallisesti määrittää ilman maanäytteiden ottamista, mutta suuruusluokka voidaan arvioida vastaaviin painokairausvastuksiin verrattavissa olevien saven vesipitoisuuksien perusteella: 12 metrin paksuisella savikolla 0,5 metrin [10 kpa] lisätäytöstä tulee aiheutumaan noin 180 mm:n suuruinen painuma ja 1,0 metrin [20 kpa] täytöstä noin 340 mm:n suuruinen kokonaispainuma. Yli 50 mm:n suuruiset painumat ovat haitallisia putkijohdoille. Riippuen putkijohtojen kohdalla tehtävistä lisätäytöistä on syvästabiloinnin tai kevennyksen tarve tarkastettava tapauskohtaisesti. Rakennettavuusluokan IV alueella kellareita ei suositella tehtäväksi. Rakenteet vaatisivat teknisesti vaikeita kaivantojen tuentoja ja kellarin seinien tulisi olla ei ainoastaan vesieristettyjä, vaan vesipaine-eristettyjä. A => Niiden lattiat tulisi myös mitoittaa vähintään maanpinnan tasossa vaikuttavan vedenpinnan aiheuttamalle nosteelle. Päivitys 14.12.2016 => Edellinen ei niinkään johdu korkealla olevasta tai paineellisesta pohjavedestä, vaan kuuluu normaaliin rakentamistapaan savialueella, jossa ei tulisi hyväksyä pysyvää pohjaveden alentamista. Siitä on seurauksena aina savikerroksen kokoonpuristumista eli maanpinnan painumista. Rakentaminen paineellisen pohjaveden alueella ei yli kolmen metrin paksuisella savikolla käytännössä eroa rakentamiseen savikolla yleensä. Pohjaveden painekorkeus vaihtelee saven alapinnassa omaan tahtiinsa vaikuttamatta tiiviin kerroksen läpi saven yläpuolelle.
5 Alle kolmen metrin paksuisella savikolla sillä on merkittäviä työnaikaisia vaikutuksia esimerkiksi kaivantojen pysyvyyteen (ks. kohta 7. Aluetyöt) ja niiden kuivatukseen (ks. kohta 5. Kuivatus). Pysyvässä tilanteessa vaikutuksena ilmenee mahdollisesti tarve tehostaa peruskuivatusta alentamatta kuitenkaan pohjavettä (havaittua pohjaveden alavettä). Tukipaalujen alustava tunkeutumissyvyys on merkitty leikkauspiirustuksiin 2 6-2239. Tulkintaa ei voida pitää riittävänä rakentamista varten. Alapohjien alle on asennettava salaojasorakerros, joka on yhteydessä salaojiin. Salaojasoran rakeisuuden on oltava Talonrakennuksen maarakenteet RIL 132 2000, kohdan 5.32, ohjealueen 1 mukainen tai vaihtoehtoisesti ja suositeltavaa on käyttää sepeliä #6 16. 5. KUIVATUS Vajovesien poisjohtamiseksi on rakennusten ympärykset ja lattioiden alustat salaojitettava RIL 126:n ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Salaojakerroksen rakeisuuden on oltava sama kuin kohdassa 4 on esitetty. Päivitys 14.12.2016 => Tontin pohjois- ja itäosien peruskuivatusta saattaa vaikeuttaa paineellinen pohjavesi alueilla, joissa salaojakerroksesta on hydraulinen yhteys hyvin vettä johtavaan maakerrokseen (hiekka tai sora). Moreeni ei läpäise vettä siinä määrin, etteikö sitä saisi kohtuudella hallintaan Kaivantojen työnaikaisessa kuivatuksessa on varauduttava pumppaukseen. Pumpattujen vesien poisvirtaaminen paikalta on ennakolta varmistettava. Päivitys 14.12.2016 => Tarkastelualeen pohjois- ja itäosissa, joissa kaivannot läpäisevät savikerroksen tai ulottuvat lähelle sen alapintaa, työnaikainen kuivatus on suunniteltava yhdessä kaivantojen tuennan kanssa. Tarvittaessa on käytettävä työnaikaista pohjaveden alentamista. 6. ROUTASUOJAUS Pohjamaa on routivaa, joten rakennusten ja muiden pysyvien rakenteiden perustukset on routasuojattava, mikäli ne eivät ulotu pohjarakennusohjeiden RIL 121-2004 kohdan 5.5.1.4 mukaisiin routimattomiin perustamissyvyyksiin. 7. ALUETYÖT Koska alue on lujuudeltaan heikkoa savikkoa, jonka maaperän vesipitoisuus lienee suuri (laboratoriokokeita ei nyt ole tehty), tulee pohjarakentamisessa ottaa erityisesti huomioon seuraavaa: Päivitys 14.12.2016 => - kaivantojen tuenta ja sen lisäksi mahdollinen kaivannon pohjan nousu on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti A => varsinkin paineellisen pohjaveden ja ohuen savikerroksen alueella (pohjoisessa ja idässä), jossa kaivannot läpäisevät savikerroksen tai ulottuvat lähelle sen alapintaa.
6 - kohdan 4 perusteella voidaan sanoa, että piha-alueet ja varsinkin putkijohtolinjat tulee vahvistaa joko syvästabiloimalla tai keventämällä (esim. kevytsoralla, vaahtolasimurskeella tai EPS-keventeellä). Alueen topografiasta johtuen sade- ja perusvesien sekä jätevesien poisjohtaminen vaatinee pumppaamot. Raskaan liikenteen ja henkilöautojen ajo- ja paikoitusalueiden ja jalankulkualueiden päällysrakenteet voidaan määritellä tarkempien pohjatutkimusten perusteella. Helsingissä 26. päivänä toukokuuta 2014 Päivitys 14.12.2016 INSINÖÖRITOIMISTO Severi Anttonen Ky Severi Anttonen, rak.ins.
Tasokoordinaatisto / Plankoordinatssystem: ETRS-GK 23 Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: N2000 Insinööritoimisto SEVERI ANTTONEN KY 09-241 0006, 0400 465 861 Mäntytie 4 fax 09-241 2311 00270 Helsinki severi.anttonen@kolumbus.fi
Insinööritoimisto SEVERI ANTTONEN KY 09-241 0006, 0400 465 861 Mäntytie 4 fax 09-241 2311 00270 Helsinki severi.anttonen@kolumbus.fi
Insinööritoimisto SEVERI ANTTONEN KY 09-241 0006, 0400 465 861 Mäntytie 4 fax 09-241 2311 00270 Helsinki severi.anttonen@kolumbus.fi
Insinööritoimisto SEVERI ANTTONEN KY 09-241 0006, 0400 465 861 Mäntytie 4 fax 09-241 2311 00270 Helsinki severi.anttonen@kolumbus.fi
Insinööritoimisto SEVERI ANTTONEN KY 09-241 0006, 0400 465 861 Mäntytie 4 fax 09-241 2311 00270 Helsinki severi.anttonen@kolumbus.fi
Insinööritoimisto SEVERI ANTTONEN KY 09-241 0006, 0400 465 861 Mäntytie 4 fax 09-241 2311 00270 Helsinki severi.anttonen@kolumbus.fi