FenniaRyhmäeläkevakuutus Tuote-esite voimassa 1.1.2017 alkaen
Fennia-Ryhmäeläke Sisältö Fennia-Ryhmäeläke yrityksen liiketoiminnan tukena 3 Vakuutuksen sisältö 3 Verotus ja lainsäädäntö 5 Rahastoyhtiökumppanit ja sijoituskohteet 7 Verkkopalvelu 7 Henki-Fennia lyhyesti 8
Fennia-Ryhmäeläke yrityksen liiketoiminnan tukena Nykyaikaisen ja menestyvän yrityksen tärkein voimavara on hyvinvoiva ja sitoutunut työyhteisö. Työntekijöille rakennettu sitouttamisohjelma ja sen pitkäjänteinen toteuttaminen on investointi yrityksen omaan tulevaisuuteen ja liiketaloudelliseen arvoon. Työntekijöille se on viesti yrityksen halusta menestyä markkinoilla myös tulevaisuudessa. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen parantaa työilmapiiriä, tehostaa toimintaa ja näkyy mm. parempana asiakaspalveluna. Vakuutuksen sisältö Fennia-Ryhmäeläke on vapaamuotoinen eläkevakuutus, jolla voidaan täydentää työntekijöiden lakisääteistä eläkettä tai varhentaa eläkeikää lakisääteisestä. Ryhmäeläkevakuutukseen sisältyy varsinaisen eläketurvan lisäksi henkivakuutusturva vakuutetun kuoleman varalta sekä valinnai sena työkyvyttömyysturva. Vakuutuksenottaja ja vakuutetut Fennia-Ryhmäeläke on ryhmäeläkevakuutus, jossa vakuutuksenottajana on työnantaja, vakuutettuna työntekijöitä ja vakuutuksenantajana Henki-Fennia. Fennia-Ryhmäeläkevakuutuksen vakuutuksenottaja on aina yritys tai yhteisö, joka vakuuttaa vähintään kahden henkilön kokoiseen ryhmään kuuluvat työntekijänsä. TYÖNTEKIJÄRYHMÄN MÄÄRITTÄMINEN Vakuutuksella voidaan kattaa kaikki henkilökuntaan kuuluvat työntekijät tai muu kollektiivisesti määritelty ryhmä. Vakuutettavien ryhmät on lainsäädännön mukaan määriteltävä objektiivisin perustein. Ryhmämäärittelyn pitää siis perustua esim. henkilöiden asemaan, toimenkuvaan, ikään, työsuhteen alkamisajankohtaan tai johonkin muuhun objektiivisin perustein valittuun kriteeriin. Vakuutuksesta syntyvä etu ei saa tosiasiassa kohdistua yksilöllisin perustein valittuihin henkilöihin. Eläkkeen alkamisikä sovitaan aina ryhmäkohtaisesti. Vakuutusturva VANHUUSELÄKE Ryhmäeläkevakuutuksen perusteella vakuutetulle maksetaan vanhuuseläkettä kertyneen vakuutussäästön ja sovitun eläkeajan mukaisesti. Alin mahdollinen eläkkeen aloittamisikä on 55 vuotta. Eläkeaika voi olla pituudeltaan elinikäinen tai määräaikainen, kuitenkin vähintään kaksi vuotta. Eläkkeen maksaminen päättyy sovittuna määräaikana, vakuutussäästön tultua kokonaan eläkkeenä maksetuksi tai vakuutetun kuollessa. HENKIVAKUUTUSTURVA Ryhmäeläkkeeseen liittyy henkivakuutusturva, josta vakuutetun kuolemantapauksen sattuessa edunsaajalle maksettava korvaus vastaa vakuutussäästön määrää. Henkivakuutusturva päättyy vanhuuseläkkeen päättyessä, kuitenkin viimeistään 80 vuoden iässä. TYÖKYVYTTÖMYYSTURVA Ryhmäeläkkeeseen voidaan liittää myös turva pysyvän työkyvyttömyyden varalta. Sen perusteella maksetaan vakuutussäästön määrää vastaava kertakorvaus vakuutetun tultua pysyvästi työkyvyttömäksi.
Fennia-Ryhmäeläke Pidä parhaat talossa sitouta! Kaarina, 50 vuotta, sairaalan ylihoitaja Olen työskennellyt hoitoalalla koko työurani ajan. Toimin yksityisen sairaalan osaston ylihoitajana. Työtahtimme on erittäin kiireinen, akuutteja sairaustapauksia on päivittäin ja osastomme ruuhkautuvat. Tämä kaikki kiire ja stressi aiheuttavat suuria paineita myös henkilökunnallemme. Heidän hyvinvointinsa ja työssä jaksamisensa on meille erittäin tärkeää. Työntekijöiden vaihtuvuus oli pitkään yksi sairaalamme ongelmakohta. Johtoryhmässä priorisoimmekin tärkeimmäksi kehityskohteeksemme ammattitaitoisen henkilökuntamme pysyvyyden. Pohdimme osastopalaverissamme keinoja, joilla voisimme pitää ammattitaitoiset työntekijämme. Meillä ei ollut varaa menettää heitä! Rekrytointiprosessit ovat vieneet äärettömän paljon aikaa ja rahaa sekä sitovat jo nyt ylikuormitettua henkilökuntaamme. Kesken mietintäämme muistin, että olimme saaneet työhyvinvointivalmennusta vakuutusyhtiöltä. Samassa yhteydessä he olivat puhuneet henkilökunnan sitouttamisen tärkeydestä jo heti rekrytointivaiheessa. Otin yhteyttä Henki-Fenniaan, josta meille tultiin kertomaan ryhmäeläkkeen eduista. Meille selvisi, että ratkaisu saattaisi parantaa sairaalan työnantajamielikuvaa, koska näin henkilökunta kokisi, että työnantaja on huolissaan heidän eläketurvansa tasosta ja haluaa osaltaan huolehtia sen riittävyydestä. Saimme myös kuulla, että voisimme itse määritellä työntekijäryhmän, jota eläkejärjestelmä tulisi koskemaan. Sisäisten pohdintojen ja analyysien jälkeen tulimme tulokseen, että tällainen kannustaminen sopii meille mainiosti osana sosiaalista vastuunkantoamme, ja haluamme ehdottomasti tarjota sairaanhoitajillemme eläke-edun. Nyt muutama vuosi ryhmäeläkeratkaisun käyttöönottamisen jälkeen, voimme todeta, että henkilökuntamme on ollut tyytyväisempää sekä vaihtuvuus on vähentynyt reilusti. Nyt kun olemme ryhmäeläkkeen avulla vahvistaneet sairaalamme tärkeintä voimavaraa eli henkilöstön hyvinvointia, olemme paljon terveempi ja iloisempi työyhteisö! Nuoret esiin Kauko, 61 vuotta, yrittäjä Meillä on jouduttu kovasti miettimään, miten nuoret ihmiset saadaan sitoutumaan, etteivät he heti vaihda työpaikkaa hommansa opittuaan. Näin ajateltiin alalla jo pitkään toimineessa huonekalutehtaassa, jonka henkilöstö oli hyvin eri-ikäistä. Jotenkin meillä alkoi muutama vuosi sitten näkyä sellainen sukupolvien välinen kuilu, ja työilmapiiri heikkeni. Asiasta ei paljon uskaltanut puhua, mutta jotenkin se nousi esiin keskusteluissa Fennian väen kanssa. Muutaman kuukauden asiaa pohdittuamme soitimme omalle yhteyshenkilöllemme Fenniaan ja aloimme yhdessä miettiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi mm. työntekijöiden eläketurvan kautta. Meillä siis päätettiin investoida työntekijöihin ja maksaa koko henkilökunnalle eläkemaksuja ryhmäeläkkeesen. Monissa yhtiöissähän on jo tänä päivänä tulospalkkiot, niin meilläkin. Järjestely ei vaikuttanut palkkoihin ja tulospalkkioihin, vaan niiden lisäksi maksetaan eläkemaksuja sitten samalla tavoin kuin olemassa olevassa tulospalkkiojärjestelmässä. Nuorethan tästä meillä eniten hyötyy, sillä ei noille iäkkäimmille paljoa ehdi kertyä eläkettä, kun se eläkeaika on jo aika lähellä. Iäkkäämmälle väelle räätälöitiin sitten jotain muuta, mutta se on tarina erikseen! Ei me tällä ratkaisulla haluta kannustaa ketään lähtemään pois työelämästä liian aikaisin. Lähinnä tavoitteena oli turvata eläkettä varsinkin naisille, joilla eläke taitaa olla matalampi, kun usein tulee oltua lasten kanssa kotona ainakin jonkun aikaa. Kyllä meille on tullut työhakemuksia aika paljon enemmän kuin aiemmin, eli taitaa se sana kiertää työnhakijoidenkin keskuudessa, ja kerroimmehan asiasta myös vuosikertomuksessa, josta tuli paljon hyvää palautetta. Eikä muuten tehnyt ratkaisu pahaa työnantajamielikuvallekaan, koska vaihtuvuus on laskenut roimasti, eli ei tuo porukka nyt kovin mielellään pois lähde, kun on eläkettä kertynyt jokunen vuosi. Osaksi asiaan on varmasti vaikuttanut sellainen rajoitusehto, joka lisättiin vakuutukseen. (Ks. vapaakirja oikeudesta tarkemmin sivulta 6.) 4
Vakuutusmaksut MAKSUSUUNNITELMA Vakuutussopimusta tehtäessä sovitaan vakuutetuille maksusuunnitelmasta, jonka perusteella vakuutusmaksuja maksetaan. Maksusuunnitelma voi pitää sisällään yhden tai useita maksuja saman vuoden aikana. Vakuutusmaksujen on määräydyttävä jonkin kollektiivisen perusteen mukaisesti. Maksujen määrät voivat perustua esimerkiksi tiettyyn yhteiseen euromäärään, prosenttiosuuteen työntekijän palkasta, tasaosuuteen liikevoitosta tai johonkin muuhun yrityksen omaan kannustinjärjestelmään liittyvään maksuperusteeseen. Maksut voivat määrältään vaihdella ryhmään kuuluvien työntekijöiden välillä. Työntekijälle muodostuvan kokonaiseläkeedun on kuitenkin oltava kohtuullinen suhteessa työntekijän työpanokseen. MAKSUJEN JOUSTAVUUS Yritys voi päättää maksusuunnitelman puitteissa, kuinka paljon maksuja kullekin vakuutettujen ryhmälle maksetaan. Ryhmäeläkevakuutuksen maksusuunnitelma on joustava, ja maksut voivat vaihdella vuosittain sekä määrältään että maksuajankohdaltaan. Yritys voi pitää myös välivuosia maksujen maksamisessa. Vakuutussäästön muodostuminen Vakuutussäästön määrä on sidottu valittujen sijoituskohteiden arvonkehitykseen, vuosikorkoon tai edellä mainittujen yhdistelmään. Vakuutuksenottaja voi vakuutusaikana muuttaa vakuutussäästön jakautumista sijoitussidonnaisen ja vuosikorkoisen osan välillä. Sijoitussidonnaisen osan tuotto määräytyy vakuutukseen liitettyjen rahasto-osuuksien arvon perusteella. Vuosikorkoon sidotun osan tuotto muodostuu vakuutussäästölle hyvitettävästä vuosikorosta ja asiakashyvityksestä. Vuosikoron määrä vahvistetaan etukäteen enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Mahdollinen asiakashyvitys hyvitetään vakuutussäästölle vuosittain. Tuottoa pienentävät vakuutusmaksuista ja -säästöstä perittävät hinnaston mukaiset kulut sekä riskiturvien (henkiturva ja työkyvyttömyysturva) maksut. Vakuutuksen voimassaolo Vakuutuksen alkamisajankohdasta sovitaan vakuutussopimuksessa. Vakuutus päättyy, kun vakuutukseen ei enää kuulu vakuutettuja, vakuutuksen piiriin sisällytettyjä työntekijöitä eikä eläkkeensaajia. Vakuutus lakkaa, jos vakuutuksenottaja asetetaan konkurssiin. Vakuutuksenottajalla on myös oikeus irtisanoa vakuutussopimus. Irtisanomistilanteessa vakuutetulla on aina vapaakirjaoikeus. Vakuutussäästön takaisinosto Vakuutuksenottaja voi tehdä vakuutussäästöjen takaisinoston vain silloin, jos vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan päättyy, eikä vakuutetulla ole ns. vapaakirjaoikeutta. Vakuutetun työsuhteen päättymisen vuoksi syntynyt takaisinostoarvo voidaan jakaa myös muille vakuutetuille kollektiivisen maksuperusteen mukaisesti. Vakuutuksen kulut Vakuutusmaksuista veloitetaan hinnaston mukaiset maksupalkkiot ja säästöistä vuotuiset hoitopalkkiot sekä mahdolliset toimenpidepalkkiot. Tarkempaa tietoa vakuutukseen liittyvistä kuluista saa erillisestä hinnastosta. Työntekijän liittäminen vakuutussopimukseen ja poistaminen vakuutussopimuksesta Työantaja ilmoittaa Henki-Fennialle kaikki ne työntekijät, jotka täyttävät vakuutettavan ryhmän tunnusmerkit. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja ilmoittaa kaikki muutokset sitä mukaa, kun ryhmässä tapahtuu muutoksia. Jos työntekijä irtisanoutuu tai muutoin poistuu ryhmästä tai ei täytä enää ryhmän tunnusmerkkejä, on siitä ilmoitettava Henki-Fennialle. Myös uudet vakuutettavat on ilmoitettava aina viipymättä Henki-Fennialle. Verotus ja lainsäädäntö Yrityksen maksamat ryhmäeläkemaksut ovat lähtökohtaisesti vakuutuksenottajayrityksen verotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia. Vakuutusmaksut voidaan vähentää elinkeinotoimintaan liittyvinä menoina. Yrityksen ei tarvitse pidättää vakuutusmaksuista myöskään veroja eikä maksaa sosiaalikuluja kuten normaalisti palkkaa maksettaessa. Poikkeus vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuudelle on tilanne, jossa työntekijälle on annettu valinnanmahdollisuus eläke-edun ja palkanmaksun välillä. Tällöin on mahdollista, että myös eläkevakuutusmaksut tulkitaan työntekijän palkaksi. Myöskään bonuspalkkioita tms. ei voida muuttaa eläkevakuutusmaksuiksi ilman veroseuraamuksia. 5
Fennia-Ryhmäeläke VAKUUTUSMAKSUT TYÖNTEKIJÄN VEROTUKSESSA Vakuutusmaksuja ei katsota työntekijöiden palkaksi heidän henkilökohtaisessa verotuksessaan, jos maksut ovat kohtuullisia ja täyttävät verotuskäytännössä asetetut edellytykset. Maksut voivat joskus olla suuriakin, jos esim. työnantaja maksaa vakuutusmaksuja takautuvasti työsuhteen voimassaoloajalta. MAKSETTAVAN ELÄKKEEN VEROTUS Ryhmäeläkevakuutuksesta eläkeaikana maksettava eläke on lakisääteisen työeläkkeen tapaan saajalleen veronalaista ansiotuloa. Verotus tapahtuu näin ollen henkilön kokonaisansiotason perusteella. OMISTAJA-TYÖNTEKIJÖIDEN VEROTUS Yrityksessä työskentelevien osakkaiden, yhtiömiesten ja omistajayrittäjien vakuuttaminen tapahtuu lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin muidenkin työntekijöiden. Omistajille järjestettyjen etujen verovähennyskelpoisuutta on arvioitava myös vähennyskelvottoman voitonjaon ja peitellyn osingon näkökulmasta. Omistajien yrityksestä saamien etujen on oltava kohtuullisia, ja niitä on verrattava yrityksessä vastaavassa asemassa olevien ei-omistajien saamiin etuihin. Vuonna 2017 tapahtuneiden kuolemantapausten perusteella vakuutetun lähiomaisille maksettavat henkivakuutuskorvaukset ovat tuloverotuksessa verovapaita ja perintöverotuksessa verottomia 35 000 euroon saakka saajaa kohti. Lesken (avioliitto tai rekisteröity parisuhde) saamasta korvauksesta on verovapaata puolet, kuitenkin vähintään 35 000 euroa. Verovapaata osuutta laskettaessa otetaan huomioon kaikki saman kuolemantapauksen perusteella maksettavat korvaukset. Lähiomaisia ovat suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat perilliset, esimerkiksi aviopuoliso, lapset, lastenlapset ja vanhemmat. Avopuoliso katsotaan lähiomaiseksi, jos hän asuu vakuutetun kanssa yhdessä ja jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa. Vuonna 2018 tai myöhemmin tapahtuneiden kuolemantapausten perusteella vakuutetun lähiomaisille maksettavat henkivakuutuskorvaukset ovat kokonaan perintöveron alaisia. Muulle edunsaajalle kuin lähiomaiselle maksettava henkivakuutussumma on kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. TYÖKYVYTTÖMYYSKORVAUKSEN VEROTUS Pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettava kertakorvaus on tällä hetkellä voimassa olevan verolainsäädännön mukaan verovapaa, kun edunsaajana on vakuutettu. HENKIVAKUUTUSKORVAUKSEN VEROTUS Vapaakirjaoikeus ja työntekijöiden sitouttaminen Vapaakirjaoikeudella tarkoitetaan yrityksen työntekijälleen antamaa oikeutta, jonka mukaan työntekijä saa kertyneet vakuutussäästöt eläkkeenä käyttöönsä myös silloin, jos hän ei työskentele eläkeikäänsä asti vakuutuksen ottaneen yrityksen palveluksessa. Yritys voi halutessaan rajoittaa vapaakirja oikeutta esimerkiksi seuraavilla tavoilla. 1) Työntekijä on oikeutettu vakuutusmaksujen perusteella maksettavaan eläkkeeseen, jos hän on vakuutukseen liittämishetkestä alkaen yrityksen palveluksessa tietyn ajan (esim. kolme vuotta). Jos työntekijä irtisanoutuu ennen edellä mainittua määräaikaa, hyvitetään yritykselle kyseisen työntekijän säästöosan ns. takaisinostoarvo. Vaihtoehtoisesti takaisinostoarvo voidaan jakaa muille vakuutukseen jääville työntekijöille jonkin kollektiivisen maksuperusteen mukaisesti. 2) Vapaakirjaoikeutta voidaan rajoittaa myös portaittain. On esimerkiksi mahdollista sopia, että työntekijä saa kolmen vuoden jälkeen vapaakirjaoikeuden 20 prosenttiin vakuutussäästöistä, viiden vuoden jälkeen 50 prosenttiin ja seitsemän vuoden jälkeen vapaakirjaoikeus koskee koko vakuutussäästöä. Vapaakirjaoikeudesta on sovittava aina kollektiivisesti ryhmittäin. Yhdellä vakuutetulla ei voi olla erilainen vapaakirjarajoitus verrattuna muihin samaan ryhmään kuuluviin työntekijöihin. Vapaakirjaoikeus voi kuitenkin vaihdella ryhmien välillä. 6
VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Vakuutusten verokohtelu riippuu kulloinkin voimassa olevasta lainsäädännöstä ja verotuskäytännöstä. Edellä on esitetty ryhmäeläkevakuutuksen verokohtelua 1.1.2017 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, kun henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Henki-Fennia ei vastaa verotukseen mahdollisesti tulevista muutoksista. Rahastoyhtiökumppanit ja sijoituskohteet Henki-Fennialla on useita rahastoyhteistyökumppaneita, joiden asiantuntijat vastaavat vakuutuksiin liitettyjen sijoitusrahastojen hoidosta. Henki-Fennia tarjoaa asiakkailleen neljä vaihtoehtoista sijoitussalkkua: Fennica A, B, C ja D. Lisäksi vakuutukseen on mahdollisuus koota oma sijoituskohdekokonaisuus yksittäisistä sijoitusrahastoista. VALITSE SOPIVA SIJOITUSKOHDE Pankeista ja rahastoyhtiöistä riippumattoman Henki- Fennian valikoimissa on laadukas ja kattava valikoima markkinoiden parhaita sijoitusrahastoja. Henki-Fennian tarjoamassa sijoitussidonnaisissa eläkevakuutuksessa asiakas voi sijoittaa oman näkemyksensä mukaan yksittäisiin sijoitusrahastoihin tai käyttää hyväkseen aktiivisesti hoidettuja Fennica-sijoitussalkkuja. Sijoitussalkku on mahdollista rakentaa oman riskinkantokyvyn ja näkemyksen mukaan käyttäen sekä räätälöityjä Fennica-sijoitussalkkuja että yksittäisiä sijoitusrahastoja. FENNICA-SALKUT: A, B, C JA D Sijoituspäätöstä helpottamaan valittavana on neljä valmiiksi rakennettua sijoitussalkkua: Fennica A, B, C ja D. Salkut ovat tuotto-odotuksensa ja riskisisältönsä suhteen erilaisia. Jokaista salkkua hoitaa ammattitaitoinen salkunhoitaja. Hänen tehtävänään on saada salkulle sovitun sijoitusrakenteen eli allokaation puitteissa toimien paras mahdollinen tuotto. Fennica A-, B- ja C-salkuissa on vahvistettu perusallokaatio, jonka mukaan salkkuun sijoitetut varat jaetaan osakkeiden, joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinainstrumenttien välillä. Fennica D on kehittyvien markkinoiden salkku. Salkunhoitaja voi muuttaa perusallokaatiota tietyn vaihteluvälin puitteissa. Salkkuun sijoitetut varat sijoitetaan kuhunkin salkkuun kuuluviin sijoitusrahastoihin. A Osakkeet 20 % Joukkovelkakirjat 50 % C Osakkeet 100 % YKSITTÄISET SIJOITUSRAHASTOT Fennica-salkkujen lisäksi on mahdollista valita vakuutussäästö sijoitettavaksi Fennian yhteistyökumppaneiden hallinnoimiin sijoitusrahastoihin. Tällöin vakuutussäästö sijoitetaan sijoitusrahastoihin valitussa suhteessa. Sijoitusrahastojen kulut selviävät kunkin rahaston omasta rahastoesitteestä. VARAINHOITOPALVELU Jos vakuutukseen maksettavat maksut ovat merkittävän suuria, tarjoaa Henki-Fennia myös mahdollisuuden antaa vakuutussäästöt valitun varainhoitajan hoidettavaksi. Tällöin sijoituskohteiksi voidaan valita sijoitusrahastojen lisäksi mm. pörssiosakkeita, joukkovelkakirjalainoja ja talletuksia. Tarkempaa tietoa varainhoidollisesta ryhmäeläkkeestä löytyy erillisestä tuoteselosteesta. Verkkopalvelu Rahamarkkinainstrumentit 30 % B Osakkeet 70 % Joukkovelkakirjat 30 % D Osakkeet 85 % (tillväxtmarknader) Korot 15 % Oma Fennia -palvelussa hoidat kätevästi yrityksen vakuutuksiin liittyviä asioita säästäen näin aikaa yrityksen ydintoimintoihin. Oma Fennia -palvelussa vakuutuksenottaja (yrityksen yhteyshenkilö) voi sekä katsella että tehdä muutoksia ryhmäeläkesopimukseen ja siihen liitettyjen vakuutettujen tietoihin. Vakuutuksenottaja voi antaa myös vakuutetuille käyttöoikeuden omien vakuutustietojen katseluun tai muutospyyntöjen tekemiseen. Perustietojen lisäksi Oma Fennia -palvelu näkyvät mm. sijoituskohteet, maksuhistoria ja maksujenjako sekä kuluvan vuoden jäljellä olevat vuosimaksut. Sijoituskohteiden muutokset, vakuutettujen lisäämiset ryhmään ja lisämaksut hoituvat myös sujuvasti palvelussa. Vakuutettujen osalta vakuutuksenottaja määrittelee palvelun käyttöoikeudet, jolloin myös vakuutetun itsensä on mahdollista joko katsella omia vakuutustietojaan (esim. vakuutussäästön nykyarvo, sijoituskohteet ja maksuhistoria) tai tehdä muutoksia omaan vakuutukseensa (esim. sijoituskohteen muutokset). Vakuutettu kirjautuu Oma Fennia -palveluun kätevästi omilla pankkitunnuksillaan osoitteessa www.fennia.fi. 7
Fennia-Ryhmäeläke Henki-Fennia lyhyesti Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia aloitti toimintansa vuonna 1998 ja toimii osana Fennia ryhmää. Fenniakonserni tarjoaa kaikki vakuutuspalvelunsa yhden katon alta. Fennia-konsernin juuret ulottuvat jo vuoteen 1882, jolloin perustettiin ensimmäinen suomalainen vahinkovakuutusyhtiö, Palovakuutusyhtiö Fennia. YDINOSAAMINEN Henki-Fennia on erikoistunut vapaaehtoisiin henki-, eläke- ja säästövakuutuksiin, joiden avulla yritykset, yrittäjät ja yksityiset henkilöt voivat parantaa taloudellista tulevaisuuden turvaansa. Henki-Fennia on energinen ja tulevaisuuteen katsova yhtiö, joka pystyy reagoimaan nopeasti ja joustavasti muuttuviin markkinatilanteisiin. Henki-Fennian tavoitteena on asiakkaan tarpeita vastaavien vakuutusratkaisujen räätälöiminen ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden tukeminen. ASIAKASLÄHTÖISYYS Fennia-konsernin laajan palveluverkoston rinnalla Henki-Fennian asiakaspalvelussa työskentelee tehokas tiimi asiantuntijoita. Henki-Fennian tavoitteena on palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla, nopeasti sekä asiantuntevasti. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY HENKI-FENNIASSA Käsittelemme Henki-Fenniassa asiakkaidemme henkilötietoja henkilötietolain ja vakuutuslainsäädännön säännösten mukaisesti ja muutoinkin huolehdimme asiakkaiden yksityisyyden suojasta henkilötietojen käsittelyssä. Tietoja hankimme asiakkaalta itseltään, hänen valtuuttamiltaan tahoilta, viranomaisten julkisista rekistereistä ja luottotietorekisteristä. Käytämme asiakasrekisteriämme myös omille asiakkaillemme suunnattuun markkinointiin. Tietosuojalautakunnan määrittelemin edellytyksin vakuutusyhtiö voi myös luovuttaa yksilöityjä vakuutustietoja toiselle vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölain vaitiolovelvollisuutta koskevan säännön mukaan emme luovuta asiakkaidemme tietoja sivullisille paitsi asiakkaan suostumuksella ja silloin, kun tietojen luovuttaminen perustuu lain säännökseen tai tietosuojalautakunnan lupaan. Tallennamme asiakaspuheluja varmistaaksemme asiak kaan kanssa käydyn keskustelun sisällön. Voimme tallentaa puheluja myös koulutustarkoituksessa tavoitteena asiakaspalvelun parantaminen. VAKUUTUSYHTIÖN TOIMILUPA JA VALVONTA Fennia-konsernin yhtiöt, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia ja Fennia Varainhoito Oy ovat saaneet toimilupansa Suomessa ja soveltavat toiminnassaan ja vakuutussopimuksiin Suomen voimassa olevaa oikeutta. Yhtiöiden kotipaikka on Helsinki ja sopimuskielet ovat suomi ja ruotsi. Valvontaviranomainen Finanssivalvonta Snellmaninkatu 6 PL 103, 00101 Helsinki puhelin 010 831 51 www.finanssivalvonta.fi Fennia-konsernin yhtiöt on merkitty seuraaviin julkisiin rekistereihin: kaupparekisteri, verohallinto, ennakkoperintärekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri ja työnantajarekisteri. Henki-Fennian vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus on saatavissa osoitteessa fennia.fi. MUUTOKSENHAKU HENKI-FENNIAN PÄÄTÖKSEEN Jos asiakas ei ole tyytyväinen Henki-Fennian vakuutusasiassa tekemään päätökseen, voi päätöksen saattaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan, Vakuutuslautakunnan tai Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Päätöksen voi saattaa myös ratkaistavaksi vakuutuksenottajan kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeuteen. FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki Puhelin: 09 685 0120 www.fine.fi Kuluttajariitalautakunta Hämeentie 3, PL 306, 00531 Helsinki Puhelin: 029 566 5200 www.kuluttajariita.fi 8
Sanasto Allokaatio Vakuutussäästön kohdentaminen eri sijoitusinstrumentteihin, esim. osake- ja korkorahastoihin sekä vuosikorkoon. Asiakashyvitys Vuosikorkoon sidotulle vakuutussäästön osalle vuosikoron lisäksi annettava muuttuvamääräinen hyvitys, jonka suuruuteen vaikuttavat mm. Henki-Fennian tulos, vakavaraisuus ja sijoitustoiminnan onnistuminen sekä yleinen korkotaso. Edunsaaja Henkilö, jolle vakuutuskorvaus suoritetaan vakuutustapahtuman johdosta. Elinaikakerroin Lakisääteisen vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan väestön eliniän kasvuun. Mikäli keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iän täyttämisvuonna. Elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi korvata jatkamalla työssä pitempään. Henkivakuutuskorvaus Maksetaan edunsaajalle, jos vakuutettu kuolee henkivakuutuksen voimassaoloaikana. Kuolevuushyvitys Vakuutetun kuollessa se osa vakuutussäästöstä, jota ei ole katettu henkivakuutusturvalla, jää vakuutusyhtiöön. Tämä otetaan huomioon antamalla vakuutussäästölle lisätuottona kuolevuushyvitystä, jonka määrä perustuu vakuutusmatemaattisesti arvioituun vakuutetun kuolemistodennäköisyys. Laskuperusteet Lain vaatimat vakuutusmatemaattiset laskentasäännöt, joiden avulla lasketaan mm. vakuutusmaksut, hinnaston mukaiset veloitukset, vakuutussäästöt ja eläkkeet. Vuosikorkoinen säästö Osuus vakuutussäästöstä, jonka arvonkehitys lasketaan vuosikorkoon ja annettavien asiakashyvitysten sekä hinnaston mukaisten hyvitysten ja veloitusten perusteella. Pysyvän työkyvyttömyyden kertakorvaus Korvaus, joka maksetaan sillä perusteella, että vakuutettu tulee pysyvästi työkyvyttömäksi. Riskimaksu Vakuutukseen mahdollisesti sisältyvän henki- tai työkyvyttömyysturvan ylläpitämiseksi perittävä maksu. Takaisinosto Vakuutussäästön maksaminen vakuutuksenottajalle kesken vakuutuskauden. Mahdollinen ainoastaan ehdoissa mainituissa erityistapauksissa. Vakuutuksenottajalle maksetaan tällöin vakuutuksen takaisinostoarvo. Vakuutettu Henkilö, jonka hyväksi vakuutus on otettu. Vakuutuksenantaja Vakuutuksen myöntänyt Vakuutusosakeyhtiö Henki- Fennia. Vakuutuksenottaja Yritys tai yhteisö, joka on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen. Vakuutussopimus Vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välillä tehty sopimus vakuutuksesta. Vapaakirjaoikeus Oikeus karttuneeseen eläkkeeseen siinä tapauksessa, että työsuhde päättyy muuhun kuin vakuutustapahtumaan. Määritellään sopimusta tehtäessä. Vapaakirjatila Vakuutukseen ei makseta enää maksuja, vaan se on siirretty vapaakirjatilaan eli odottamaan eläkkeen nostamisen alkamista kunkin vakuutetun kohdalta. YEL-työtulo Summa, joka vastaa yrittäjän työpanosta ja jonka perusteella yrittäjä maksaa eläkevakuutusmaksut ja eläke karttuu. Eläkeyhtiö vahvistaa työtulon suuruuden. Yrittäjän työtulo on vahvistettava vastaamaan palkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä ammattitaitoiselle henkilölle. Ryhmäeläkeratkaisuissa käytetään YEL-työtuloa palkan sijaan kuvaamaan työpanoksen suuruutta. Sijoitussidonnainen säästö Osuus vakuutussäästöstä, jonka arvonkehitys on sidottu sijoituskohteiden arvonkehitykseen sekä hinnaston mukaisiin veloituksiin ja hyvityksiin. 9
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia, Helsinki Postiosoite: 00017 FENNIA, puh. 010 5031, Y-tunnus 1496059-8 www.fennia.fi 50 208 10 01.2017