Iisalmen Teollisuuskylä Oy Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Navitas Kehitys Oy Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

1 (11) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 22.9.2016 Käsittelijä Kari Tarkiainen Hakemusnumero 303315 Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/4344/09 02 01 01/2016/PSL Puhelinnumero 0447142647 Hankekoodi Tila Täydennettävänä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Savon liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Savonia-ammattikorkeakoulu oy Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Jakeluosoite Microkatu 1 Postinumero 70210 Tilinumero (IBAN) FI8481199710016819 WWW-osoite Y-tunnus 2629463-3 Puhelinnumero 0172556000 Postitoimipaikka Kuopio BIC DABAFIHH Hankkeen yhteyshenkilön nimi KÄRKKÄINEN KAI Yhteyshenkilön sähköpostiosoite kai.karkkainen@savonia.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa TKI-asiantuntija Yhteyshenkilön puhelinnumero 0447856297 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Iisalmen Teollisuuskylä Oy 0170262-9 Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Navitas Kehitys Oy 0775736-4 Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Savonia-amk:n ja kehitysyhtiöiden Navitas Kehitys Oy sekä Iisalmen Teollisuuskylä Oy yhteistyöllä saavutetaan alueellinen kattavuus, yritysten aktivointi ohjelman laadintatyöhön, kehittämistarpeiden esiin nostaminen sekä TKIympäristöjen että yritysten näkökulmasta sekä toimijoiden välinen yhteinen näkemys visioista ja toimenpiteistä, mikä on jatkon kannalta merkittävä etu. Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

3 Hankkeen perustiedot 2 (11) Hankkeen julkinen nimi Digitaalisuuden toimenpideohjelma - DigiTale Alkamispäivämäärä 3.10.2016 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Päättymispäivämäärä 31.5.2017 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Digitalisaatio on valtavan laaja ja vaikeasti lähestyttävä käsite. Se koskettaa jollain tavalla lähes jokaista toimialaa ja yksittäistä ihmistä. Oikein hyödynnettynä sen avulla voidaan korjata Suomen perinteisiä heikkouksia. Esimerkiksi etäisyys maailmanmarkkinoihin kutistuu verkossa millisekunteihin. Digitalisaation avulla voidaan liiketoiminnan mahdollisuuksia parantaa myös mm. lisäämällä tuottavuutta, kasvattamalla markkinapotentiaalia ja luomalla uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Digitalisaatio-käsitteen laajuuden ja epämääräisyyden takia sitä on usein suunniteltu useita toimialoja koskevana, läpileikkaavana teemana. Tehokkuuden maksimointi edellyttää kuitenkin fokusointia hallittavissa oleviin kokonaisuuksiin esimerkiksi pilottityyppisten case-tapausten kautta. Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää yleisellä tasolla digitaalisuuden mahdollisuuksia sekä laatia kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijalausuntojen ja yritystarpeiden pohjalta laatia pohjoissavolainen digitaalisuuden visio ja tavoiteasetanta sekä kehittämistarpeet yritysten ja koulutusorganisaatioiden näkökulmasta sovellettuna pohjoissavolaiselle kone-, energia ja terveysteknologia-alalle. Konkreettisena tuloksena on kone-, energia- ja terveysteknologia-alan digitaalisuuden toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman laatii työryhmä, joka koostuu Savonia-ammattikorkeakoulun, Navitas Kehitys Oy:n ja Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n asiantuntijoista. Työryhmä käyttää apunaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Hanke sisältää seuraavat vaiheet: 1) kirjallisuustutkimus, 2) yritystarpeiden selvittäminen, 3) asiantuntijalausunnot, 4) visioiden ja tavoitteiden määrittely alueellinen näkökulma huomioiden, 5) kehittämistarpeiden ja alustavien työpakettien määrittely sekä 6) ohjelman viimeistely ja tiedottaminen. Hankkeen lopputuloksena alueen koulutusorganisaatioilla, kehitysyhtiöillä, yrityksillä ja aluekehitysorganisaatioilla on yhteinen digitalisaatioon liittyvä näkemys ja tavoite, joka ohjaa kehittämistoimia. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä DigiTale 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Digitalization is a concept that is vast and difficult to approach. It affects in some way almost every business sector and individual people. If properly developed, it can be used to correct the traditional weaknesses of Finland. For example, the distance to the world market shrinks online in milliseconds. Digitalization allows business opportunities to enhance eq. increasing productivity and the market potential as well as creating new innovations, products and services. Because of the scale and the vagueness of the digitalization concept, it is often designed to concern a number of sectors as a cross-cutting theme. However, to maximize efficiency requires focusing on a manageable entities through, for example pilot type of case studies. The project aims to draw up a digitalization development program in Northern Savo focused on the machinery, energy and healthtechnology sectors. On the basis of the literature review, expert opinions and needs of the companies shall be drawn up with the vision, targets and goals, as well as the development needs of businesses and educational Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

organizations. 3 (11) The program will be established by a working group, consisting of the experts of Savonia University of Applied Sciences, Navitas Kehitys Oy and Iisalmen Teollisuuskylä Oy. The Working Group also seek assistance from external experts. The project includes the following steps: 1) literature study, 2) determination of the company's needs, 3) expert reports, 4) defining the vision and objectives of the regional perspective 5) identification of development needs and the preliminary work packages, and 6) finishing the program and publications. The final result the education and training organizations, development companies, enterprises and regional development organizations have a common vision and goal, which guides the development activities related to digitalization. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Suomalainen yhteiskunta on muotoutumassa uudelleen nopeammin kuin koskaan ennen. Tämä näkyy rakenteellisina muutoksina ja globalisaation lisääntymisenä. Digitalisaatio mahdollistaa omalta osaltaan muutosten onnistumisen haastamalla kyseenalaistamaan nykyiset toimintatavat ja muokkaamaan niistä entistä toimivampia ja joustavampia. Suomi on jo nyt yksi maailman kärkimaista joissakin sähköisissä palveluissa. Meillä suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Menestymisen edellytykset digitalisaatiossa ovat siis mainiot. Käsitteenä digitalisaatio on valtavan laaja ja vaikeasti lähestyttävä. Se koskettaa jollain tavalla lähes jokaista toimialaa ja yksittäistä ihmistä. Se on kummallinen voima, joka muun muassa muuttaa perinteiset konepajat palveluyrityksiksi ja pakottaa kivijalkaputiikit kilpailemaan Amazonin ja Alibaban kaltaisten jättimäisten verkkokauppojen kanssa. Toisaalta kansainvälistyminen ei ole koskaan aiemmin ollut näin helppoa. Internet on mahdollistanut tuotteiden kauppaamisen kevyesti ja vähäisillä kuluilla minne tahansa. Digitalisaatio korjaa Suomen perinteisiä heikkouksia. Etäisyys maailmanmarkkinoihin kutistuu verkossa millisekunteihin. Pienten kotimarkkinoiden sijaan ulottuvilla ovat verkottuneen maailman suuret markkinat. Kieli ei ole yhtä suuri ongelma digitaalisessa maailmassa kuin reaalimaailmassa. Digitaalisuus tekee logistiikasta tehokasta, vaikka maa olisi harvaan asuttu ja alaltaan laaja. (Mikael Jungner, Otetaan digiloikka! Suomi digikehityksen kärkeen. EK.) Digitalisaation avulla voidaan liiketoiminnan mahdollisuuksia parantaa ainakin lisäämällä tuottavuutta, kasvattamalla markkinapotentiaalia ja luomalla uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Digitalisaatio-käsitteen laajuuden ja epämääräisyyden takia on välttämätöntä fokusoida siihen liittyvät kehityskohteet riittävän tarkasti, jotta lopputuloksesta ei muodostuisi sirpaleinen kokonaisuus. Pohjois-Savossa on useiden kehittämishankkeiden tuloksena on kyetty kasvattamaan sekä alueen yritysten että koulutusorganisaatioiden osaamista kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävälle tasolle. Strategisiin kärkiin kohdistetuissa teemaohjelmissa toteutetut kehittämiskohteet ovat osuneet hyvin kohdalleen ja niiden avulla kehittämistyötä on kyetty fokusoimaan tehokkuuden parantamiseksi. Alueella on viime aikoina panostettu paljon teollisuuden ja yritysten tuottavuuden kehittämiseen mm. Lean-ajattelun avulla. Tätä linjaa tulee jatkaa edelleen, mutta pelkällä tuottavuudella ei voida tilannetta enää ratkaisevasti parantaa. Nyt on fokus käännettävä voimakkaammin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä markkina-alueen laajentamiseen ja erityisesti digitalisaation merkitykseen näissä. Tarkoitusta varten on laadittava Pohjois-Savoa koskeva uusi toimenpideohjelma. Suomen talouspolitiikassa korostetaan tuottavuuden parantamista talouskasvun nopeuttamiseksi. Tieto- ja Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

4 (11) viestintäteknologia sekä digitalisaatio tarjoavat tähän hyvät reseptit. Digitaaliteknologia on jo niin halpaa, että se on kaikkien ulottuvilla. Tekoälyn ja robotiikan kehitys kasvattaa tuottavuutta ihmisen ja (tieto)koneen uuden työnjaon kautta. Internet yhdistää maailman ihmiset ja teollinen internet pian myös esineet. Perustellusti voi väittää, että tieto- ja viestintäteknologian suurin tuottavuusvaikutus on vielä kokematta. (Matti Pohjola, Suomi uuteen nousuun, ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Teknologiateollisuus ry, 2014.) Kolmannen kerran julkaistussa digibarometrissa Suomi nousee kärkeen erityisesti tasaisen suorituksensa ansiosta. Suomi oli myöhässä esim. tietoteknisten pilvipalveluiden hyödyntämisessä ja haasteena on edelleen digitalisaation syvällisempi soveltaminen siten, että siitä kumpuaisi uutta tai uudenlaista liiketoimintaa ja tuottoja. Kärkipaikasta huolimatta digi-taalisuus on edelleen Suomen suuri, ja pitkälti hyödyntämätön, mahdollisuus. (Digibarometri 2016, Taloustieto Oy, Helsinki 2016.) Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen kyvykkyys korreloi kasvuvauhdin kanssa. Korkeita digitaalisuusindeksipisteitä keränneet yritykset kasvavat selkeästi nopeammin kuin alhaisemman pistemäärän keränneet yritykset. Mitä korkeammaksi digitaalisuusindeksi nousee, sitä vauhdikkaampaa on myös yrityksen liikevaihdon kasvu. Analyysin digitaalisesti kyvykkäimmät yritykset kasvavat keskimäärin 2,5 % vuosittaista vauhtia, mikä on huomattavasti rivakampi kasvutahti kuin muilla. (Digibarometri 2016.) Pohjoissavolaisen teollisuuden osalta digitalisaatio on edelleen hyvin alkutaipaleella. Aluekehittämisen konsulttitoimistot MDI ja TK-EVAL toteavat Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 arvioinnissaan mm. seuraavaa: Tulevaisuuden teemoissa korostuu edelleen digitalisaatio. Tämä kehittämisteema on ollut esillä jo useiden ohjelmakausien aikana, mutta edelleenkään digitalisaatiota ei ole huomioitu toiminnassa riittävästi. Substanssiteemoissa aktivaattoritoiminta on ollut Pohjois-Savossa menestystarina, samaa toimintamallia kannattaa soveltaa myös digitalisaatiossa. Digitalisaation lisäksi kansainvälistyminen on toinen jatkuvasti toistuva teema, joka on väistämättä oltava mukana ohjelmatyössä. Sekä digitalisaation että kansainvälistymisen on oltava ohjelmassa mukana läpileikkaavasti. Niihin on jatkossakin syytä panostaa aktivaattoreiden sekä räätälöityjen koulutusten ja valmennusten avulla. Vaikka digitalisaatiota on tarkoitus kehittää läpileikkaavana teemana, on se kuitenkin fokusoitava hallittavissa oleviin kokonaisuuksiin esimerkiksi pilottityyppisten case-tapausten kautta. Tällaiset case-tapaukset on tunnistettava alueen elinkeinoelämän keskeisten tarpeiden pohjalta siten, että niistä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa mahdollisimman tehokkaasti. Digitalisaatio kehittyy maailmalla sellaista vauhtia, että toimenpideohjelman laadinta ja täytäntöönpano on kyettävä toteuttamaan ripeästi. Digitalisaation aikaansaamat radikaalitkin muutokset elinkeinoelämässä tapahtuvat hitaasti ja siksi on syytä päästä liikkeelle vauhdikkaasti. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää yleisellä tasolla digitaalisuuden mahdollisuuksia sekä laatia kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijalausuntojen ja yritystarpeiden pohjalta laatia pohjoissavolainen digitaalisuuden visio ja tavoiteasetanta sekä kehittämistarpeet yritysten ja koulutusorganisaatioiden näkökulmasta sovellettuna pohjoissavolaiselle kone-, energia- ja terveysteknologia-alalle. Konkreettisena tuloksena on kone-, energia- ja terveysteknologia-alan digitaalisuuden toimenpideohjelma. Hankkeessa kartoitetaan digitaaliset teknologiat, joiden avulla kyetään viemään kehitystyötä ripeästi eteenpäin hyödyntäen koulutusorganisaatioiden TKI-ympäristöjä. Tällaisia hyvinkin geneerisiä ja siten monilla aloilla Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

5 (11) hyödynnettäviä teknologioita voisivat olla esimerkiksi seuraavat: - Järjestelmäintegraatiot - Pilvipohjaiset järjestelmät - Simulaatiot - Sosiaalinen media - Kognitiivinen tietojenkäsittely - Älykäs robottiikka - Lisäävä valmistus - Lisätty todellisuus - Big Data - IoT ja sensorit. Edellä mainittuun kartoitukseen perustuen toimenpideohjelmassa tarkastellaan teknologioiden hyödyntämispotentiaali kone-, energia- ja terveysteknologia-alan yritysten nykyisen ja uuden liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi ohjelmassa arvioidaan yritysten kyvykkyys hyödyntää digitalisaatiota ja määritetään siihen liittyvät kehittämistarpeet. Yritysten on vaikea arvioida digiteknologioiden hyödyntämismahdollisuutta ilman tähän tarkoitukseen soveltuvia kehitysympäristöjä. Sen vuoksi ohjelmassa arvioidaan myös koulutusorganisaatioiden TKI-ympäristöjen hyödyntämismahdollisuudet ja kehittämiskohteet. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Toimenpideohjelman tarkoituksena on selventää digitaalisuus-käsitettä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden TKI-ympäristöjen kehittämisen näkökulmasta. Osallistamalla toimenpideohjelman laadintatyöhön alueen yrityksiä, kehitysyhtiöitä ja koulutusorganisaatioita tietoisuus digitaalisuuden mahdollisuuksista vahvistuu ja toimijoiden kesken muodostuu yhteinen näkemys kehittämistarpeista. Uutta näkökulmaa digitaalisuuden hyödyntämistavoista saadaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen kohderyhmänä ovat pohjoissavolaiset kone-, energia- ja terveysteknologia-alan yritykset, koulutusorganisaatiot sekä kehitysyhtiöt. Toimenpideohjelmassa esiin nostettavat teknologiat ovat geneerisiä ja siten hyödynnettävissä useilla teknologiateollisuuden aloilla. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Toimenpideohjelma ohjaa tulevaa digitaalisuus-teemaan liittyvä kehitys- ja hanketoimintaa, jolloin ohjelmasta hyötyvät hankkeiden rahoitusta valmistelevat ja päättävät tahot kuten Pohjois-Savon liitto, ELY sekä kuntapäättäjät. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toimenpideohjelman laatii työryhmä, joka koostuu Savonia-ammattikorkeakoulun, Navitas Kehitys Oy:n ja Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n asiantuntijoista. Työryhmä käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden kanssa järjestetään workshop-tilaisuudet. Yritysten tarpeiden kartoitus on pääasiassa kehitysyhtiöiden tehtävä. Työtä tukemaan perustetaan ohjausryhmä, jonka jäsenistö kerätään rahoittajien, yritysten, kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten nimeämistä edustajista. Ohjelman laadinta toteutetaan 1.10.2016 30.4.2017 ja se sisältää seuraavat vaiheet: 1) kirjallisuustutkimus, 2) Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

6 (11) yritystarpeiden selvittäminen, 3) asiantuntijalausunnot, 4) visioiden ja tavoitteiden määrittely alueellinen näkökulma huomioiden, 5) kehittämistarpeiden ja alustavien työpakettien määrittely sekä 6) ohjelman viimeistely ja tiedottaminen. Kirjallisuustutkimuksessa luodaan näkemys digitalisaation nykytilasta ja tavoitetilasta tulevaisuudessa. Kehitysyhtiöiden tehtävänä on samanaikaisesti selvittää alueen yritysten kehittämistarpeet ja tunnistaa sieltä casetapauksia. Näiden avulla luodaan alustava näkemys toimenpideohjelmaksi, jota täydennetään asiantuntijalausunnoin. Koostetun näkemyksen pohjalta laaditaan alueellinen visio ja tavoite. Toteuttajien ja yritysten yhteisissä työpajoissa määritellään kehittämistarpeet ja alustavat työpaketit hyödynnettävien teknologioiden, TKI-ympäristöjen ja yritysten kehittämiseksi. Julkaisun viimeistelyn jälkeen ohjelmasta tiedotetaan koulutusorganisaatioita (Sakky, Ysao, UEF) ja yrityksiä. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen lopputuloksena alueen koulutusorganisaatioilla, kehitysyhtiöillä, yrityksillä ja aluekehitysorganisaatioilla on yhteinen digitaalisaatioon liittyvä näkemys ja tavoite, joka ohjaa kehittämistoimia. Itse asiassa toimenpideohjelma alkaa ohjaamaan alueen toimijoita jo laadintavaiheessa, kun näkemys digitaalisuuden mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista kasvaa. Toimenpideohjelma tulee sisältämään listauksen työpaketteja kehitysteemoittain ryhmiteltynä. Työpaketit ovat käytännössä alustavia hankeaihioita, joita jatkojalostamalla yritykset voivat käynnistää kehityprojekteja, samoin kuin koulutusorganisaatiot erilaisia TKI-kehitysprojekteja. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Tämän hankkeen tavoitteena on laatia digitaalisuuden toimenpideohjelma pohjoissavolaiselle kone-, energia- ja terveysteknologia-alalle, jota seuraa erillisenä hankkeena toimenpideohjelman toteutus aktivointitoimintana. Toimenpideohjelman jälkeinen kehittäminen kohdistuu sekä koulutusorganisaatioiden TKI-ympäristöihin että yrityksiin. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 80 080 2 Ostopalvelut 13 000 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate 19 222 Kustannukset yhteensä 112 302 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 112 302 Kustannusarvio yhteensä 112 302 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 89 840 80 2 Kuntien rahoitus 10 000 8,9 3 Muu julkinen rahoitus 12 462 11,1 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 112 302 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 112 302 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hankkeen toteuttajat vastaavat kukin omarahoitusosuudesta osapuolten allekirjoittaman esisopimuksen mukaisesti. Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

7 (11) Hankkeeseen suunniteltu kuntaraha haetaan kolmesta seutukunnasta: Ylä-Savo, Varkaus sekä Kuopio. Ylä-Savon seuturaha käsitellään seuturahajohtokunnassa 17.11.2016. Kuopion kaupungin päätös vahvistuu päärahoittajan päätöksen pohjalta. TÄYDENNETTÄVÄ. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Toimenpideohjelman laadintatyössä hyödynnetään seuraavissa hankkeissa kerättyä aineistoa: - DigiBoost-hankeessa (A70033) on saatu kokemuksia palveluliiketoiminnnan digitalisoinnista sekä alustavasti hitsausrobotin tiedonkeruusta. - BigData- ja IoT koulutusympäristöhankkeessa (S20566) rakennetaan koulutusympäristöä suurten tietomäärien keräämiseen ja analysointiin. - Ainetta lisäävän valmistuksen tki- ja oppimisympäristö-hankkeessa (ALVO, A70089) rakennettiin Ainetta lisäävän valmistuksen tutkimus- ja oppimisympäristö (ALVO), jonka avulla lisätään aihepiiriin liittyvää osaamista Pohjois-Savon alueella ja Suomessa. - Lisäävä valmistus Pohjois-Savossa - LIVA (A72020). Lisäävä valmistus on digitalisaation mukana kehittyvä valmistavan teollisuuden menetelmä, joka muuttaa teollisuuden toimintatapoja lähitulevaisuudessa. LIVAssa otetaan käyttöön ALVO-hankeessa suunnitellut palvelumallit, jatketaan tutkmustoimintaa elinkeinoelämän tarpeisiin perustuen, kehitetään alan opetusta sekä tutkitaan suurten metallikappaleiden lisäävää valmistusta. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) - 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Pohjois-Savo Seutukunnat Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Varkauden, Ylä-Savon Kunnat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Kaikki toteutttajat (Savonia, Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Navitas Kehitys Oy) ovat olleet hallinnoijina ja toteuttajina useissa ESR- ja EAKR-rahoitteisissa hankkeissa useilla rakannerahastokausilla. Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

8 (11) Digitaaliset teknologiat ovat olleet Savonian soveltavan tutkimuksen kohteena usean vuoden ajan. DigiBranch hankkeessa tutkittiin digitaalisten työkalujen soveltuvuutta tuotteen ja tuotannon kehittämisen näkökulmasta keskittyen tuotteen ja tuotannon simulointiin, ERP-järjestelmiin, tuotetiedonhallintaan sekä 3D-skannaukseen. Lisäävästä valmistuksesta (3D-tulostus) on kokemusta kahden hankkeen osalta ja tämä työ jatkuu juuri aloitetussa LiVahankeessa. Kokemusta on kertynyt niin tuotteen suunnittelusta lisäävän valmistuksen näkökulmasta kuin itse tulostamisestakin. DigiBoost-hankkeessa on parin viimeisen vuoden aikana tutkittu teollisuusyritysten palvelujen kehittämistä digitaalisia työkaluja hyödyntäen. IoT koulutusympäristön rakentaminen aloitettiin 2016 tammikuussa aiheina sensoriteknologiat, suuret tietovarannot ja niiden käsittely. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Henkilöriski Yritysten osallistuminen tiukan aikataulun puitteissa Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Varahenkilöiden järjestäminen on mahdollista toteuttajien sisältä Ohjelman laadintatyöhön osallistetaan riittävä joukko yrityksiä, jolloin parin yrityksen poisjäänti ei hidasta ohjelman laadintatyötä 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jonka kokoonpano koostuu toteuttajien, alueen yritysten ja kuntarahoittajien edustajista. Hankkeen ohjausryhmään on alustavasti suunniteltu kutsuttavaksi edustajat seuraavista organisaatioista: Savonia-ammattikorkeakoulu oy Navitas Kehitys Oy Iisalmen Teollisuuskylä Oy ELY/Tekes Alueen kone-, energia- ja terveysteknologia-alan yrityksille varataan 3-5 paikkaa. Myös päärahoittajalle ja kuntarahoittajille varataan mahdollisuus osallistua ohjausryhmän toimintaan. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet tuella aikaansaadut t&k&i-työpaikat joihin työllistyvät naiset Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo 9 (11) Kyllä Ei Perustelu Hankkeen tuloksena esiin nostetut yritysten ja Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý TKI-ympäristöjen kehittämistarpeet koskevat tasapuolisesti niin miehiä kuin naisia. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Toimenpideohjelman perusteella käynnistettävät kehittämistoimenpiteet ja niissä tarvittava asiantuntijuus ovat sukupuolesta riippumattomia. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteet tukevat välillisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä työelämässä. Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

10 (11) 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Ohjelmassa esiinnostettuja teknogioita hyödyntämällä edistetään kestävän kestävän Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 kehityksen mukaista tuotantoa. Ohjelmassa esiinnostettuja teknogioita Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hyödyntämällä edistetään mm. uusiutuvien vähentäminen 8 energialähteiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon Hanke on neutraali kasvillisuuden, eliöiden ja monimuotoisuus luonnon monimuotoisuuden kannalta. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma Ohjelmassa esiinnostettuja teknologioita (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 hyödyntämällä edistetään vesiturvallisuutta. Hanke on neutraali Natura 2000 -ohjelman Natura 2000 -ohjelman kohteet kohteiden kannalta. Taloudellinen kestävyys Ohjelmassa esiinnostettuja teknogioita hyödyntämällä edistetään mm. biojätteen tehokkaampaa hyödyntämistä Materiaalit ja jätteet 7 energiatuotannossa Ohjelmassa esiinnostettuja teknologioita hyödyntämällä edistetään uusiutuvien Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 energialähteiden tehokkaampaa käyttöä. Ohjelmassa esiinnostettuja teknologioita hyödyntäen on mahdollista kehittää uusia digitaalisia palveluja nykyisten tuotteiden rinnalle tai niitä täydentämään. Tämän tuloksena saavutettava jalostusarvon kasvaminen lisää Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä paikallisten yritysten liikevaihtoa lisäämättä kehittäminen 9 luonnonvarojen käyttöä. Ohjelmassa esiinnostettuja teknologioita hyödyntäen on mahdollista kehittää uusia Aineettomien tuotteiden ja palvelujen digitaalisia palveluja nykyisten tuotteiden rinnalle kehittäminen 9 tai niitä täydentämään. Ohjelmassa esiinnostettuja teknologioita hyödyntäen on mahdollista kehittää tuotantologistiikkaa ja säästää siten Liikkuminen ja logistiikka 7 kokonaiskustannuksia. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Ohjelmassa esiinnostettuja teknologioita hyödyntäen on mahdollista lisätä alueen yritysten liikevaihtoa ja parantaa niiden taloudellista asemaa, mikä on myös alueen Hyvinvoinnin edistäminen 8 asukkaiden etu. Hanke on neutraali tasa-arvon edistämisen Tasa-arvon edistäminen suhteen. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen Hanke on neutraali yhteiskunnallisen ja yhdenvertaisuus kulttuurisen yhdenvertaisuuden suhteen. Kulttuuriympäristö Hanke on neutraali kulttuuriympäristön suhteen Ohjelmassa esiinnostettuja teknologioita hyödyntäen on kerätä sellaista data, jota hyödyntämällä myös ympäristöosaaminen Ympäristöosaaminen 3 kasvaa. SavoniaTodistukset Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

11 (11) Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 - asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle Tulostettu 6.10.2016 9:17:43

Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (7) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Savonia-ammattikorkeakoulu oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite Microkatu 1 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö KÄRKKÄINEN KAI Y-tunnus 2629463-3 Postinumero 70210 Yhteyshenkilön puhelinnumero 0172556000 Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Postitoimipaikka Kuopio Yhteyshenkilön sähköpostiosoite kai.karkkainen@savonia.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Digitalisaatio on käsitteenä laaja, hankala jäsentää eikä sen hyödyntämispotentiaalia ole tunnistettu. Toimenpideohjelmassa kartoitetaan eri teknologiat ja niihin liittyvät hyödyntämismahdollisuudet ja kehitystarpeet alueen koulutusorganisaatioiden ja yritysten näkökulmasta. Savonian, Iisalmen Teollisuuskylän ja Navitas Kehityksen yhteistyön kautta saavutetaan hyvä alueellinen kattavuus ja laajapohjainen näkemys, jossa yhdistyvät maakunnan yritysten ja koulutusorganisaatioiden tarpeet. 2 Toteutus ja tulokset Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Päätoteuttajalla on kokonaisvastuu Projektin toteuttamisesta. Päätoteuttajan tehtäviin kuuluvat kirjallisuustutkimus, yritystarpeiden selvittäminen massakyselyllä, asiantuntijaselvitysten hankkiminen ja sovittaminen alueen tarpeisiin, digitaalisuuden yleisten visioiden määrittely, kehittämistarpeiden määrittely teknologioihin, TKIympäristöihin ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyen, alustavien työpakettien määrittely sekä toimenpideohjelman koostaminen sekä projektin koordinointi. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista

2 (7) Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektisuunnittelija Osa-aikainen 1 1 787 1 788 3 575 Energiatoimialan asiantuntija Osa-aikainen 1 1 287 1 931 3 218 Digiteknologia-asiantuntija 1 Osa-aikainen 1 1 287 1 930 3 217 Digiteknologia-asiantuntija 2 Osa-aikainen 1 1 287 1 930 3 217 Digiteknologia-asiantuntija 3 Osa-aikainen 1 1 287 1 931 3 218 Terveysteknologia-asiantuntija Osa-aikainen 1 0 3 218 3 218 Ohjelmajohtaja Osa-aikainen 2 11 154 5 827 16 981 Projektipäällikkö/TKI-asiantuntija Osa-aikainen 3 7 722 9 974 17 696 1Yhteensä 11 25 811 28 529 54 340

Työskentely tässä hankkeessa perustuu työpajoihin: kaikki toimijat osallistuvat hakemuksessa kuvattujen vaiheiden toteutukseen. Seuraavassa on listattu edellä mainittujen tehtävien painotukset: Ohjelmajohtaja: kirjallisuustutkimus, yrityskyselyjen analyysi, visioiden määrittely, opetuksen kehittämisen tarvemäärittely, julkaisun viimeistely Projektipäällikkö/TKI-asiantuntija: asiantuntijalausuntojen kerääminen, työpajojen vetovastuu kun kyseessä on toimijoiden keskinäinen työpaja, kehittämistarpeiden määrittely TKI-ympäristöjen näkökulmasta sekä alustavien työpakettien määrittely (CASE-tapaukset), tehtävien suunnittelu, projektin aikataulutus ja -budjetin seuranta. Digiteknologia-asiantuntija 1: Digitaalisten teknologioiden asiantuntija, teknologian visioiden ja kehittämistarpeiden määrittely Projektisuunnittelija: yritysten työpajatilaisuuksien järjestelyt, yritystarpeiden selvittäminen (massakyselyn suunnittelu ja toteutus), yhteistyön koordinointi toimijoiden kesken sekä asiantuntijalausuntojen kerääminen ja tiedottaminen. Energiatoimialan asiantuntija: energia-alan visioiden ja kehitystarpeiden määrittely Digiteknologia-asiantuntija 2: Digitaalisten teknologioiden asiantuntija, teknologian visioiden ja kehittämistarpeiden määrittely Digiteknologia-asiantuntija 3: Digitaalisten teknologioiden asiantuntija, teknologian visioiden ja kehittämistarpeiden määrittely 3 (7) 2 Ostopalvelut Kustannus Asiantuntijalausunnot 5 000 8 000 13 000 2 Yhteensä 5 000 8 000 13 000

Ostopalvelut (pienhankinnat) jakautuvat 4-5 toimijalle (tyypillisesti yliopistoja), joilta ostetaan asiantuntijalausunto valituista aiheista, joita ovat mm.: - koulutuksen digitalisointi - teollisuuden toimintojen digitalisointi, nykytila ja tulevaisuus - BigDatan analyysityökalut - Laskennallinen älykkyys ja oppivat robotit - simulointityökalut lujuuslaskennassa ja energialähteiden käytön optimoinnissa - digitaaliset mittalaitteen konepajaprosesseissa - pilvipalvelut - robottien tiedonkeruujärjestelmät - langaton tiedonsiirto - IoT teknologiat - lisätyn todellisuuden käyttökohteet - terveysteknolgian digitaalisuuden kehityskohteet 4 (7) Aiheet tarkentuvat toimenpideohjelman laadinnan yhteydessä yritystarpeiden ja TKI-ympäristöjen kehittämistarpeiden pohjalta tarpeiden mukaan. 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä 0 0 0 5 Muut kustannukset Kustannus 5 Yhteensä 0 0 0

6 Flat rate 5 (7) Kerroin 24.00 % 6 195 6 847 13 042 6 Yhteensä 6 195 6 847 13 042 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 37 006 43 376 80 382 7 Tulot Tulot 7 Yhteensä 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 37 006 43 376 80 382 Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 29 605 34 700 64 305 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 0 0 2.1 Yhteensä 0 0 0

2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 6 (7) Rahoitus Kuntien rahoitus 3 295 3 862 7 157 2.2 Yhteensä 3 295 3 862 7 157 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 3 295 3 862 7 157 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 4 106 4 814 8 920 3.1 Yhteensä 4 106 4 814 8 920 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 4 106 4 814 8 920 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0

4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 7 (7) Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 37 006 43 376 80 382

Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake 1 (10) Hakijan (osatoteuttajan) nimi Iisalmen Teollisuuskylä Oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite Pohjolankatu 14 Hakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö Reijo Hynynen Y-tunnus 0170262-9 Postinumero 74100 Yhteyshenkilön puhelinnumero 0444554020 Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Kehitysyhtiö Postitoimipaikka Iisalmi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite reijo.hynynen@yla-savo.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Digitalisaatio on käsitteenä laaja, hankala jäsentää eikä sen hyödyntämispotentiaalia ole tunnistettu. Toimenpideohjelmassa kartoitetaan eri teknologiat ja niihin liittyvät hyödyntämismahdollisuudet ja kehitystarpeet alueen koulutusorganisaatioiden ja yritysten näkökulmasta. Savonian, Iisalmen Teollisuuskylän ja Navitas Kehityksen yhteistyön kautta saavutetaan hyvä alueellinen kattavuus ja laajapohjainen näkemys, jossa yhdistyvät maakunnan yritysten ja koulutusorganisaatioiden tarpeet. Iisalmen Teollisuuskylän tehtävänä hankkeessa on toteuttaa yrityshaastattelut ja arvioida niiden pohjalta yritysten kyvykkyys hyödyntää digitaalisia työkaluja liiketoiminnassa. 2 Toteutus ja tulokset Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Ohjelman laadinta sisältää seuraavat vaiheet: 1) kirjallisuustutkimus, 2) yritystarpeiden selvittäminen, 3) asiantuntijalausunnot, 4) visioiden ja tavoitteiden määrittely alueellinen näkökulma huomioiden, 5) kehittämistarpeiden ja alustavien työpakettien määrittely sekä 6) ohjelman viimeistely ja tiedottaminen. Kirjallisuustutkimuksessa luodaan näkemys digitalisaation nykytilasta ja tavoitetilasta tulevaisuudessa. Kehitysyhtiöiden tehtävänä on samanaikaisesti selvittää alueen yritysten kehittämistarpeet ja tunnistaa sieltä casetapauksia. Näiden avulla luodaan alustava näkemys toimenpideohjelmaksi, jota täydennetään asiantuntijalausunnoin. Koostetun näkemyksen pohjalta laaditaan alueellinen visio ja tavoite. Toteuttajien ja yritysten yhteisissä työpajoissa määritellään kehittämistarpeet ja alustavat työpaketit hyödynnettävien teknologioiden, TKI-ympäristöjen ja yritysten kehittämiseksi. Julkaisun viimeistelyn jälkeen ohjelmasta tiedotetaan koulutusorganisaatioita (Sakky, Ysao, UEF) ja yrityksiä. Osatoteuttajien tehtävänä on yritystarpeiden kartoittaminen omalla toimialueellaan haastatteluihin ja yritystyöpajoihin perustuen, digitaalisuuden visioiden määrittely seutukunnan näkökulmasta, yritysten kyvykkyyksien ja liiketoimintaan liittyvien kehittämistarpeiden määrittely sekä toimenpideohjelman arviointi ja hyväksyntä valittujen yritysten kanssa. Osatoteuttajat vastaavat tarvittavien raporttien toimittamisesta Päätoteuttajalle sovitussa aikataulussa. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?

Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio 2 (10) Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Teollisuuden asiantuntija Osa-aikainen 1 1 608 4 827 6 435 Teollisuuden asiantuntija Osa-aikainen 1 1 609 4 826 6 435 1Yhteensä 2 3 217 9 653 12 870 Teollisuuden asiantuntija: Työskentely tässä hankkeessa perustuu työpajoihin: kaikki toimijat osallistuvat hakemuksessa kuvattujen vaiheiden toteutukseen. Seuraavassa on listattu tehtävän painotukset: - yritystarpeiden selvittäminen - yritystyöpajat ja -haastattelut - visioiden ja tavoitteiden määrittely alueellinen ja yritysten näkökulma huomioiden - yritysten kehittämistarpeiden ja kyvykkyyksien määrittely Teollisuuden asiantuntijat toimivat työparina. 2 Ostopalvelut Kustannus 2 Yhteensä 0 0 0

3 Kone- ja laitehankinnat 3 (10) Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä 0 0 0 5 Muut kustannukset Kustannus 5 Yhteensä 0 0 0 6 Flat rate Kerroin 24.00 % 773 2 317 3 090 6 Yhteensä 773 2 317 3 090 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 3 990 11 970 15 960 7 Tulot Tulot 7 Yhteensä 0 0 0

Nettokustannukset yhteensä Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 4 (10) 3 990 11 970 15 960 3 192 9 575 12 767 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 2.1 Yhteensä 0 0 0 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus 355 1 066 1 421 2.2 Yhteensä 355 1 066 1 421 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 355 1 066 1 421 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 443 1 329 1 772 3.1 Yhteensä 443 1 329 1 772

3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 5 (10) Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 443 1 329 1 772 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 0 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 3 990 11 970 15 960

Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake 6 (10) Hakijan (osatoteuttajan) nimi Navitas Kehitys Oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite Wredenkatu 2 Hakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö Katja Niiranen Y-tunnus 0775736-4 Postinumero 78250 Yhteyshenkilön puhelinnumero 0447209395 Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Kehitysyhtiö Postitoimipaikka Varkaus Yhteyshenkilön sähköpostiosoite katja.niiranen@navitaskehitys.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Digitalisaatio on käsitteenä laaja, hankala jäsentää eikä sen hyödyntämispotentiaalia ole tunnistettu. Toimenpideohjelmassa kartoitetaan eri teknologiat ja niihin liittyvät hyödyntämismahdollisuudet ja kehitystarpeet alueen koulutusorganisaatioiden ja yritysten näkökulmasta. Savonian, Iisalmen Teollisuuskylän ja Navitas Kehityksen yhteistyön kautta saavutetaan hyvä alueellinen kattavuus ja laajapohjainen näkemys, jossa yhdistyvät maakunnan yritysten ja koulutusorganisaatioiden tarpeet. Navitas Kehityksen tehtävänä hankkeessa on toteuttaa yrityshaastattelut ja arvioida niiden pohjalta yritysten kyvykkyys hyödyntää digitaalisia työkaluja liiketoiminnassa. 2 Toteutus ja tulokset Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Ohjelman laadinta sisältää seuraavat vaiheet: 1) kirjallisuustutkimus, 2) yritystarpeiden selvittäminen, 3) asiantuntijalausunnot, 4) visioiden ja tavoitteiden määrittely alueellinen näkökulma huomioiden, 5) kehittämistarpeiden ja alustavien työpakettien määrittely sekä 6) ohjelman viimeistely ja tiedottaminen. Kirjallisuustutkimuksessa luodaan näkemys digitalisaation nykytilasta ja tavoitetilasta tulevaisuudessa. Kehitysyhtiöiden tehtävänä on samanaikaisesti selvittää alueen yritysten kehittämistarpeet ja tunnistaa sieltä casetapauksia. Näiden avulla luodaan alustava näkemys toimenpideohjelmaksi, jota täydennetään asiantuntijalausunnoin. Koostetun näkemyksen pohjalta laaditaan alueellinen visio ja tavoite. Toteuttajien ja yritysten yhteisissä työpajoissa määritellään kehittämistarpeet ja alustavat työpaketit hyödynnettävien teknologioiden, TKI-ympäristöjen ja yritysten kehittämiseksi. Julkaisun viimeistelyn jälkeen ohjelmasta tiedotetaan koulutusorganisaatioita (Sakky, Ysao, UEF) ja yrityksiä. Osatoteuttajien tehtävänä on yritystarpeiden kartoittaminen omalla toimialueellaan haastatteluihin ja yritystyöpajoihin perustuen, digitaalisuuden visioiden määrittely seutukunnan näkökulmasta, yritysten kyvykkyyksien ja liiketoimintaan liittyvien kehittämistarpeiden määrittely sekä toimenpideohjelman arviointi ja hyväksyntä valittujen yritysten kanssa. Osatoteuttajat vastaavat tarvittavien raporttien toimittamisesta Päätoteuttajalle sovitussa aikataulussa. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei

Hankkeen kustannusarvio 7 (10) Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Teollisuuden asiantuntija Osa-aikainen 1 3 217 3 218 6 435 Teollisuuden asiantuntija Osa-aikainen 1 3 218 3 217 6 435 1Yhteensä 2 6 435 6 435 12 870 Teollisuuden asiantuntija: Työskentely tässä hankkeessa perustuu työpajoihin: kaikki toimijat osallistuvat hakemuksessa kuvattujen vaiheiden toteutukseen. Seuraavassa on listattu tehtävän painotukset: - yritystarpeiden selvittäminen - yritystyöpajat ja -haastattelut - visioiden ja tavoitteiden määrittely alueellinen ja yritysten näkökulma huomioiden - yritysten kehittämistarpeiden ja kyvykkyyksien määrittely Teollisuuden asiantuntijat toimivat työparina. 2 Ostopalvelut Kustannus 2 Yhteensä 0 0 0

3 Kone- ja laitehankinnat 8 (10) Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä 0 0 0 5 Muut kustannukset Kustannus 5 Yhteensä 0 0 0 6 Flat rate Kerroin 24.00 % 1 545 1 545 3 090 6 Yhteensä 1 545 1 545 3 090 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 7 980 7 980 15 960 7 Tulot Tulot 7 Yhteensä 0 0 0

Nettokustannukset yhteensä Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 9 (10) 7 980 7 980 15 960 6 384 6 384 12 768 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 2.1 Yhteensä 0 0 0 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus 711 711 1 422 2.2 Yhteensä 711 711 1 422 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 711 711 1 422 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 885 885 1 770 3.1 Yhteensä 885 885 1 770

3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 10 (10) Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 885 885 1 770 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 0 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 7 980 7 980 15 960