Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Päättymispäivämäärä 31.8.

Transkriptio

1 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Digiteknologian TKI-ympäristö (Digikeskus) Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Kari Tarkiainen Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/6984/ /2018/PSL Viranomainen Pohjois-Savon liitto Hakijan virallinen nimi Savonia-ammattikorkeakoulu oy Osatoteuttajat Itä-Suomen yliopisto Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Tukimuoto Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Digitalisaatio on megatrendi, jota myös neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi kutsutaan. Käsitteenä digitalisaatio on valtavan laaja ja vaikeasti lähestyttävä. Se koskettaa jollain tavalla lähes jokaista toimialaa ja yksittäistä ihmistä. Se muuttaa perinteiset alihankintakonepajat palveluyrityksiksi ja pakottaa kivijalkakaupat kilpailemaan jättimäisten verkkokauppojen kanssa. Toisaalta kansainvälistyminen ei ole koskaan aiemmin ollut näin helppoa. Internet on mahdollistanut tuotteiden kauppaamisen kevyesti ja vähäisillä kuluilla minne tahansa. Savonia-ammattikorkeakoulun Digitale-hankkeessa laaditussa Digitalisaatio Pohjois-Savossa toimenpideohjelmassa on kartoitettu digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja linjattu maakunnan kannalta keskeisiä strategisia painopisteitä digitalisaation hyödyntämiseksi ja toteuttamiseksi. Toimenpideohjelman kohderyhminä ovat olleet koneja energiateknologia sekä terveysala. Näistä kullekin on tunnistettu maantieteelliset painopisteet siten, että koneteknologia keskittyy Ylä-Savon, energiateknologia Varkauden ja terveysala Kuopion alueelle. Kullekin näistä alueista on toimintakehykseksi ajateltu ekosysteemiä, jonka tavoitteena on huolehtia alueen elinkeinoelämän kyvykkyyksien, liiketoimintaprosessien ja teknologioiden ja opetuksen optimaalisesta toteutuksesta erityisesti digitalisaation näkökulmasta. Ekosysteemien toimintakehykseen kuuluu myös Digikeskus, jona tehtävänä on pysyä ajan tasalla digitalisaation kehityksestä ja toteuttaa siihen liittyvää ja ekosysteemejä ruokkivaa tutkimustoimintaa sekä tukea alueen digitalisaatioon liittyvien ongelmien ratkaisua. Digikeskuksen sijaintapaikaksi on suunniteltu Savilahti-keskittymää, jossa sillä olisi erinomainen toimintaympäristö toteuttajiensa sekä kumppaniensa kannalta. Tämän hankkeen tarkoitus on käynnistää ja vakiinnuttaa Digikeskuksen toiminta Savilahti-kokonaisuuteen. Keskuksen toteuttajaorganisaatioina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

2 2 (5) Digikeskus-hankkeen päätavoitteita ovat: 1. Digikeskuksen toiminnallinen suunnittelu ja käynnistäminen 2. Digikeskuksen riittävä varustaminen toimintaa tukemaan 3. Toimijoiden sitouttaminen keskuksen toimintamalliin 4. Uskottava liiketoimintamalli 5. Toiminnan pilotointi kumppaneiden kanssa 6. Toiminnan vakiinnuttaminen Hankkeen tärkeimmät toimenpidekokonaisuudet on jaettu neljään työpakettiin: TP1. Keskuksen toimintamallin suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen TP2. Hankintojen suunnittelu ja toteutus TP3. Toiminnan tiedottaminen TP4. Keskuksen pilotointi Hankkeen tuloksena on Digikeskus, joka toimii aktiivisena digitaalisen osaamisen alueellisena keskuksena. Keskus seuraa aktiivisesti alan tutkimusta ja tekniikkaa sekä suunnittelee ja toteuttaa tutkimushankkeita kumppaneiden kanssa. Lisäksi se tarjoaa asiakkaille ratkaisuja haastaviin ongelmiin palveluina, toteuttaa soveltuvia palveluja ja tukee asiakkaiden uuden digitekniikan käyttöönottoa. Digikeskuksen asiakkaita ovat alueen yritykset sekä ekosysteemit ja TKI-yksiköt. Keskus on myös verkottunut kansallisesti ja osin myös kansainvälisesti. ja hankkii tarvittaessa osaamista verkostokumppaneilta. Lyhyellä aikavälillä keskus täydentää merkittävästi alueen digitaalisia TKI-palveluja ja tutkimusta. Pitkän aikavälin vaikutuksena on digitekniikan asiantuntijayksikön myönteinen vaikutus alueen palveluliiketoiminnan ja teollisuuden menestykseen globaaleilla markkinoilla. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Pohjois-Savo Seutukunnat Ylä-Savon, Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon Kunnat Kuopio, Iisalmi, Varkaus, Lapinlahti, Leppävirta, Kaavi, Kiuruvesi, Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vesanto, Vieremä Lisätietoja hakemuksesta Käynnistetyn Digikeskuksen sisältö: 1.Tiedonkeruu, -siirto ja tallennus: -tiedonkeruun tekniikka (anturirajapinnat, IoT yms.) -tietoliikenne (tekniikka, protokollat, kyberturvallisuus, 5G-tekniikka) -palvelintekniikka (rajapinnat, tietokannat, data-altaat, koepilvet) 2. Data-analyysi: -tiedon luokittelu, analyysit ja esittäminen -algoritmit -koneoppiminen -tekoäly (erit. terveyteen liittyvät digitaaliset ratkaisut) 3. 3D:

3 3 (5) -VR-/AR-/MR-tekniikat ja -ohjelmistot -mallinnusohjelmistot ja -formaatit -lisäävän valmistuksen ohjelmistot ja protokollat -laserkeilaussovellukset -simulaatiotyökalut 4.Ohjelmistot: -sovellusalojen erityisohjelmistosovellukset -ohjelmistoarkkitehtuurit, -kehitys ja työkalut -mobiili- ja sulautettu ohjelmointi -ohjelmistointegraatio -projektiosaaminen -käytettävyys ******************************************** KEHITTÄMISHANKKEEN TÄYDENNYSHAKEMUS 01/2019: Henkilöstölisäykset: Konenäköasiantuntija, Tekoälyasiantuntija, Robotiikka-asiantuntija ja Teollisten sovellusten osaprojektipäällikkö Työpaketteihin lisättävät kehittämistehtävät ovat: Keskuksen teknologiakehitys - Tekoäly ja älykkäät järjestelmät Tehtäväkokonaisuus ratkaisee vaativia tekoälyn ongelmia, myös sellaisia joita ei voi mallintaa matemaattisesti. Tekoälyratkaisuissa käytetään uusimpia neuroverkkoja, myös syväoppimiseen liittyviä neuroverkkoja, sekä geneettisiä algoritmeja että biologiasta inspiraation saaneita menetelmiä, kuten parviälykkyyttä. Laitteistoina ovat usein erilaiset sulautetut järjestelmät (esim. teollisuus-pc:t), joita käytetään teollisuudessa ja muualla yrityksissä. Osa laskennasta saattaa olla myös pilvipalveluissa. Laskennan raskauden takia joudutaan käyttämään myös rinnakkaisprosessointia ja GPU-laskentaa. Hankkeessa pyritään myös kehittämään geneerinen ohjelmistoalusta riittävän nopeassa ja yleisesti käytetyssä tietoteknisessä ratkaisussa toimivaksi. Alustaan rakennetaan perusfunktiot, joita nykyaikaisen tekoälyn soveltamisessa tarvitaan riittävän geneerisessä muodossa, jotta niiden pohjalle voidaan myöhemmissä projekteissa rakentaa lisää projekti- ja ongelmakohtaisia toimintoja. Alustan koostamisessa on tarkoitus noudattaa nykyistä trendiä, jossa pyritään käyttämään vaatimukset täyttävää sekä mahdollisimman yleistä laitteistoa ja varsinaiset sovelluskohtaiset erot tehdään ohjelmistojen avulla. - Vuorovaikutus ihmisen ja koneen välillä Tässä kehittämistyössä ratkaistaan tekoälyn avulla ihmisen ja koneen kommunikaatioon liittyviä ongelmia. Robotteja opetetaan ratkaisemaan ongelmia, joita ei voida mallintaa, jolloin opettamisessa käytetään oppimista matkimisen avulla (learning by imitation). Lisäksi tässä työpaketissa ratkaistaan vaativia tekoälyn ongelmia liittyen robottien käyttöön, ohjaukseen, optimointiin ja ennen kaikkea siihen, miten niitä opetetaan tehokkaasti toimimaan tarkasti. Ongelmien ratkaisuissa käytetään hyväksi virtuaalitodellisuutta (VR) ja lisättyä todellisuutta (AR). Tuotoksina tehtäväkokonaisuudesta saadaan osaamista sekä toimivia robotisoinnin vuorovaikutusmenetelmiä, joita voi soveltaa tarvittaessa asiakkaiden ongelmiin. - Kyberturvallisuus Kyberturvallisuus huomioidaan hankkeen kaikissa työpaketeissa tapahtuvan suunnittelun ja kehittämisen alkuvaiheissa. Kyberturvallisuuden kehittämisessä hyödynnetään uusimpia tekoälyn menetelmiä, joiden avulla voidaan tarkkailla tietoliikenteen eri kerroksia yhtä aikaa ja tehdä johtopäätöksiä fuusiodatan avulla, jota voidaan prosessoida suuria määriä lyhyessä ajassa.

4 4 (5) Tässä tehtäväkokonaisuudessa otetaan käyttöön myös uusimpia autentikoinnin menetelmiä, joiden avulla saadaan väärennösten todennäköisyyttä pienennettyä huomattavasti. Myös käsiteltävän tiedon aitouteen ja eheyteen liittyviä uusia varmennusmenetelmiä, kuten lohkoketjuja, tarkastellaan käytettävyyden ja soveltuvuuden kannalta. Tuotoksina tehtäväkokonaisuudesta saadaan osaamista sekä suosituksia ja menetelmiä, joita voi soveltaa asiakkaiden sekä keskuksen omaan tietotekniseen toimintaan. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus 0 0,00 3 Muu julkinen rahoitus ,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hankeparin tuotoksena syntyy Digikeskus, joka toimii digitaalisen osaamisen alueellisena keskuksena. Keskus seuraa aktiivisesti alan tutkimusta ja tekniikkaa sekä suunnittelee ja toteuttaa tutkimushankkeita kumppaneiden kanssa. Lisäksi se tarjoaa asiakkaille ratkaisuja haastaviin ongelmiin palveluina, toteuttaa soveltuvia testauspalveluja ja tukee asiakkaiden uuden digitekniikan käyttöönottoa. Digikeskuksen asiakkaita ovat alueen yritykset sekä ekosysteemit ja TKI-yksiköt. Digikeskus tulee verkostoitumaan kansallisesti ja tarvittavin osin myös kansainvälisesti sekä hankkii tarvittavaa osaamista kaikilta potentiaalisilta asiantuntijatahoilta. Digitaalisten toimintojen kehittäminen on strategisesti tärkeässä asemassa niin kansallisesti kuin maakuntakuntatasollakin. Digitalisaatioon liittyvä osaamispohja luo mahdollisuuksia aivan uudenlaiselle liiketoiminnalle ja sen mahdolliset sovellukset ovat rajattomia. Digitaalinen talous ylipäätään mahdollistaa työn ja työskentelymenetelmien kehittämisen ajasta ja paikasta riippumattomasti. Sen vuoksi on tärkeää nostaa pohjoissavolainen osaaminen tässä aihepiirissä uudelle tasolle. ******************************************** TÄYDENNYSHAKEMUS 01/2019 (tekoälyhanketoimintojen, hak.nro Eurassa , yhdistäminen digikeskus hankepariin): Digikeskushanketta A74340 täydennetään tekoälyyn liittyvillä kehittämistoimenpiteillä, joista vastaa pääosin UEF yhdessä Savonia-amk:n kanssa ja kansallisissa ja kv. tekoälyverkostoissa. Tekoälykehitys liittyy oleellisesti digitalisaatioon ja on synergiaetujen kannalta perusteltua liittää digikeskukseen tekoälyosaamista. Tekoälyhankehakemuksen, jota on käsitelty aikaisemmin itsenäisenä hakemuksena, yhdistämisellä digikeskushankkeeseen, saadaan aikaiseksi kustannustehokkaampi hankekokonaisuus kuin toimimalla itsenäisinä erillishankkeina. Kokonaisuutena, investointihankkeeseen liittyen, kehittämishankkeen osalta on henkilöstökustannukset ovat perusteltuja, sillä hankittavat koneet ja laitteet tarvitsevat tuekseen laaja-alaista, kokenutta ja osaavaa henkilöstöä, jolla on ammattitaito saattaa laitteistot maakunnan toimijoiden ja elinkeinoelämää palvelevien toimintojen osalta hyötykäyttöön. Kokonaisuutena tekoälykehittämistyön lisäys digikeskuksen yhteyteen sekä henkilöstö- että ostopalvelulisäyksinä hankkeelle tarkoittaa EAKR:n osalta euron lisäystä ja kokonaiskustannukset kasvavat euroa, tukiprosentin pysyessä ennallaan (75% kokonaiskustannuksista).

5 5 (5) Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Hankeparin kehittämishanke ja hankeparin täydennysosa tekoälyllä toteuttaa läpileikkaavasti kaikkia Pohjois-Savon maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman toimintalinjoja, sillä digitalisaatio ja sen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet koskevat kaikkia toimialoja. Tulevaisuudessa digitalisaation ja sähköisten palveluiden rooli korostuu entisestään elinkeinoelämän kilpailukykytekijänä. Hanke sopii hyvin toteutettavaksi EAKR:n toimintalinjalla 2. Sisällöllisesti hanke sopii hyvin moniin, ellei jopa kaikkiin, erityistavoitteisiin. Hankevalintapisteet 41/65. Hankkeelle esitetään VN asetuksen 357/2014 perusteella enintään 75% tukea, joka on suhteellisen korkea tuki (asetuksen mukainen tukimaksimi on 80%). Perustelut: Hanke on suuri ja vaativa sisällöltään ja kattaa koko maakunnan. Vaikuttavuus ulottuu kaikille elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sektoreille. Hankkeen sisällössä on merkittävä uutuusarvo maakunnassamme. Hanke sisältää myös riskejä esim. siihen, ettei aikaan saatua toimenpidesuunnitelmaa voidakaan toteuttaa täydessä mittakaavassa esim. taloudellisuuden tai reaalitoteutuksen näkökulmasta. Edellä mainituin perusteluin hankeparin kehittämishankeosioita TÄYDENNETTYNÄ TEKOÄLYHANKEOSIOLLA esitetään rahoitettavaksi EAKR:n toimintalinjasta 2, erityistavoitteesta 4.1.