MITSATIHO Rauhankatu 5 7 HElSINKI 7 SEI.OSTE Puhelin 9 6628 9/974 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN KULJETUKSET VUONNA 973 Arno Tuovinen TVISI'EI.MÄ Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuksissa saatiin vuonna 973 seuraavat päätulokset. Teollisu~en itsensä liikuttelema kotimainen puumäärä oli 6.4 nilj. ~orellista m Perille tehtaille tuli kot.:i;maan puuta yhteensä 36.8 milj. m, mistä myyjät toivat perille 3. milj. m(. Perille tuotu määrä lisääntyi 9. 2. Perille tulleista tavaralajeista käsitti kuitupuut teollisuuden omisea kuljetuksissa 5, myyjien kuljetuksissa taas 4. Havupuutukkeja~ joihin kuuluivat saha ja vaneritukit sekä kuitutukit, sisältyi perille tulleina teollisuuden kuljetuksiin 38. 3. Perille toimitettiin autolla 63, vesitse 24, rautateitse 2 ja traktorilla 2. voimistui, mutta vesitiekuljetus t aantui. oli erityisen runsasta LänsiSuomessa (84 ). 4. Keskiajomatkat olivat teollisuuden omissa kuljetuksissa: hevoskuljetus traktorikuljetus metsästä välivarastolta autokuljetus rautatiekuljetus vesitiekuljetus.6.3 " 7.9 66.6 " 237 2 " (v. 972 64. 4 ) ( 2lll ) ( 29 ) 5. Metsäteollisuuden kuljetuesuorita jakautui eri kulj etusmuotojen kesken seuraavasti: vesitiekuljetus 4 autokuljetus 38 rautatiekuljetus 2 " t raktorikuljetus "
2 6. Kuljetuskustannukset olivat keskimäärin: autokuljetus rautatiekuljetus vesitiekuljetus 4, penniä/m3 3,6 2,8 7. Ulkomailta tuotua puuta oli yhteensä 4. 5 milj. m3 Siitä tuotiin valtaosa ItäSuomeen. Tuonnista oli 3/4 Neuvostoliitosta, loput Ruotsista. Pääasiallisesti tuotiin kuitupuuta. Tuontipuun kuljetuksissa käytetti in etenkin rautateitä, joskin runsaasti myös vesitietä. Tilasto Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton jäsenyritysten raakapuun kuljetuksista on vuonna 973 hyvin samantapainen kuin edellisenä vuonna. Tilaston uudistamista suunniteltaessa on haluttu pitäytyä mahdollisimman paljon entisillä urilla, jottei tilaston käyttö kohtaisi vaikeuksia. Pieniä muutoksia on kuitenkin suoritettu. Tärkein niistä on tavaralaji jaon muuttaminen siten, että sahapuiden tilalle on otettu havupuutukit, mitkä sisältävät havusahatukkien lisäksi havuvaneritukit ja ns. kuitutukit. Vaneripuiden tilalle on otettu lehtipuutukit. tavat kuljetuksellisesti yhtenäiset ryhmät. Uudet tavaralajit muodos Edelleen kaivospuut ja vienti kuitupuut on liitetty kuitupuuhun. Ulkomailta tuotu puu ei sisälly tilaston taulukoihin. Keitto ja levyhake sekä sahanpuru taas sisältyvät taulukeiden lukuihin. PUUMÄÄRÄT Kaikki sekä yhtiöiden itse kuljettamat (liikutellut ja perille tulleet) että myyjien perille toimittamat puumäärät vuonna 973 käyvät ilmi alueittain ja yhteensä taulukosta. Tietoja antaneet yhtiöt liikuttelivat vuonna 973 kaikkiaan 6.4 milj. m3 kuorellista puuta, mikä merkitsee 2. 5 :n lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tietoja antanciden yhtiöiden perille tehtailleen toimittama puu määrä kasvoi 7. 7 ja oli 33.7 milj. m3. Myyjät toimittivat tehtaille 3. milj. m3 eli noin 9 enemmän kuin vuonna 972. Wåihin lukuihin sisältyvät myös teollisuusyritysten vaihtopuut. Kaikkiaan tuli perille 36.8 milj. m3 eli 8. 6 enemmän kuin edellisenä vuonna.
3 Taulukko Kuljetetut pu~äärät vuonna 973. Määrät m kuorellisena Yhtiöiden omat kuljetukset Alue Liikuteltu Tullut perille. Pohjois Suomi rn3 Myyjien Myyjät perille tuotoimitt. ne et..,!' Perille tullut kaikk. ~ 9 67 5 83 6. 4 22 7.2 7 5 2. Länsi Suomi 2 59 7386 58. 7 47 3.4 8 533 3. Keski Suomi 4. Itä Suomi 7 953 9 545 53. 2 263 2.7 9 88 2 27 98 5. 8 52 4.3 482 Koko maa v. 973 6 368 33 74 54. 9 3 8.4 36 828 Koko maa v. 972 59 892 3 3 52.3 2 562 7.6 33 862 Liikutellut puumäärät olivat edelleen suurimmat Itä Suomessa. olivat Keski, Länsi ja Pohjois Suomi. tuli perille 54. 9 Seuraavina Yhtiöiden liikuttelemasta määrästä. Myyjien tehtaille toimittamat määrät olivat suurimmat Pohjois Suomessa ( 22 m3 eli 7.2 ). Länsi Suomessa sadannes oli 3.4, Itä Suomessa 4.3 ja Keski Suomessa 2. 7. PUUI'AVARALAJIT Yhtiöiden omissa kuljetuksissa kuitupuut olivat suurimpana ryhmänä sekä liikutelluissa (48.9 ) että perille tulleissa (5.2 ) kuljetuksissa (taulukko 2). B.avupuutukit, joihin siis kuuluivat saha ja vaneritukit sekä kuitutukit, olivat varsin lähellä kuitupuita (42. 8 ja 37.6 ). Seu raavaksi suurin ryhmä on perille tulleissa tavaralajeissa keitto ja levyhake ( 642 m3 ), joka on entiseen tapaan liitetty raakapuuksi, vaikkei se olekaan ensiasteista raakapuuta. Samanluonteinen tavaralaji on myös sahanpuru. Myyjien tehtaille toimittamista tavaralajeista oli tärkein kuitupuu, 4 (taulukko 3, s. ). Toiseksi suurimman ryhmän muodosti entiseen tapaan keitto ja levyhake (noin 3 ).
4 Yhtiöiden omien kuljetusten puutavaralajit eri alueilla vuonna 973 Taulukko 2 Puutavaralaji PohjoisSuomi Keski Suomi LänsiSuomi m3 Koko maa ItäSuomi kuorellisena Kaikkiaan liikutellut määrät 8 84 839 7786 35 52 9 67 2 59 Polttohakkeet Keitto ja 4 966 337 6 984 65 5 99 25 2 76 3 6 669 4 levy~ci Teollisuussahanpuru 3 66 9 73 57 8 569 9 4 2o6 26 235 2 777 3 8 278 66 655 349 7 953 2 27 6 368 Perille tulleet määrät Keitto ja levyhay~e Teollisuussahanpuru Taulukko 3 3 66 2 676 55 7 269 27 66 642 349 9 545 98o 33 74 4 5 42 4 58 76 35 52 5 83 7386 Polttohakkeet 43 835 4 53 75 4 2o6 2 64 227 4 267 52 5 86 25 6 3 3 98 4 Myyjien toimesta ja kustannuksella tehtaille (käyttöpaikalle) toimitetut eri puutavaralajit vuonna 973 Puutavaralaji Pohj.Suomi Länsi Suomi Keski Suomi rn3 34 6 33 25 5 93 33 6 48 375 28 9 5 22 8 7 785 82 25 32 22 47 263 8o6 Polttohakkeet Keitto ja levyhakkeei 2 Teollisuussahanpuru Koko maa ItäSuomi kuorellisena 642 6 244 8 45 97 68 2. 5. 5 4..6.8 3.2 5.4 52 3 4. 56
5 Taulukko 4 Alueet Yhtiöiden itse ja myyjien perille toirnittamien puumäärien kuljetustavat vuonna 973 Rautateitse Trakto Traktorilla rilla väli met sästä varastolta Autolla m3 kuorellisena Vesitse Yhteenm Yhtiöt. PohjoisSuomi 6 35 3 568 67 523 2. LänsiSuomi 5 29 6 35 28 52 3. KeskiSuomi 9 84 6 9 383 778 4. ItäSuomi 2 243 4 584 36 4 78 42 68 2 694 3 695 862. 2. 6.4. 25.5 Myyjät. PohjoisSuomi 98o 9 3 2. LänsiSuomi 5 847 295 3. Keski Suomi 3 9 47 3 4. ItäSuomi 4 296 86 6 22 2 33 547 232.7 74.4 7.6 73 Yhtiöt ja myyjät yhteensä. PohjoisSuomi 4 4 548 79 626 2. LänsiSuomi 239 7 98 575 52 3. KeskiSuomi 26 6 38 43 79 4. ItäSuomi 259 4 88 447 4 896 745 23 7 4 242 8 834 2. 62.5.5 24. 5 83 7386 9 545 98 33 74. 22 47 263 52 3 4. 7 5 8 533 9 88 482 36 828. KULJETUSTAVAT Perille toimitettujen puumäärien kuljetustavoista laadittu taulukko 4 ilmaisee seuraavat osuudet :
6 autokuljetus 62.5 24. vesitie rautatie.5 traktori 2. on lisääntynyt, sillä edellisenä vuonna sen osuus oli 57.3 Vesitiekuljetus on taantunut, sillä vuonna 972 sen osuus oli 27.9.. Myyjien suorittamissa kuljetuksissa autokuljetuksella on tuntuvasti keskimäär~istä huomattavampi a~ema. KUIJETUSTAVAT ERI ALUEilLA Tehtaalle päättyneiden kuljetustapojen keskinäiset suhteet on esitetty kuvassa 2. oli suhteellisesti tärkein LänsiSuomessa (yli 84 ja PohjoisSuomessa sen osuus oli 65 ja ItäSuomessakin yli ). 42. Keski Vesitiekuljetuksen merkitys oli suurin ItäSuomessa (yli 42 ), mutta sielläkin autokuljetus ylti aivan rinnalle. Rautateitse saapui tehtaille puuta melko tasaisesti eri alueilla (6.7 4.5 ). Traktorikuljetuksen merkitys oli vähäistä koko maassa. Yhtiöiden itse liikuttelemien määrien jakautuminen (taulukko 5, s. 8) osoittaa, että autokuljetuksen merkitys on selvästi pienempi (44.4 kuljetuksissa. ) kuin perille tulleissa Tämä johtuu lähinnä siitä, että liikutelluissa puumäärissä metsästä alkavalla traktorikuljetuksela on suuri merkitys. KULJETUSMATKAT Teollisuuden omien kuljetusten kuljetusmatkat puutavaralajeittain ja kuljetustavoittain esitetään taulukossa 6 (s. 8). Hevoskuljetuksessa keskiajomatka oli.6, edellisenä vuonna vajaa.7. Traktorikuljetuksessa keskiajomatka oli metsästä lähdettäessä.3, mutta välivarastolta lähdettäessä 7.9. Keskiajomatkat ovat molemmissa
7 Kuva. Tilas t oal ueet PS LS KS I S Koko maa 2. 2. Traktorikul j etus 64.9 84.4 Rautatiekuljetus.. Kuva 2. Tehtaalle päättyvien kuljetustapojen keskinäiset suhteet v. 973
8 Taulukko 5 Yhtiöiden itse kaikkiaan liikuttelemat puumäärät kul j et ust avoittain er i alueilla j a koko maas sa vuonna 973 Trak Hevo Trak torau Ve s ella t o r:i.lla Au t amet.. r i l la väli tolla teit s i t se sästä met varasse sästä t olta Alue Yh t~ä, 7. 2.2 6. 6. 9 67 4.2. 2 59.6. 34. 8 9 7 6.5 23. 5. 7 953 2 27 44. 4 6.6 5.. 6 368. Pohjois Suomi.2 27. 6 2.7 45. 9 2. Länsi Suomi.8 2.3 57.3 3. Keski Suomi 4. ItäSuomi 2. 33. 2 28. 2 2.6 45.9.9 28. 7 4.6.4 29.3 3 3 m3. Pohjois Suomi 262 4 44 4 83 29 7 25 473 8 235 745 2 79 975 7 387 377 4 99 2. Länsi Suomi 3. Keski Suomi 4. ItäSuomi 364 5 57 42 6 85 884 ~7 973 2 Taulukko 6 67 595 28 52 2 648 7 zr 25 4 73 9 86 Eri kuljetustapojen ja puutavaralajien keskimääräiset kuljetusmatkat vuonna 973. Alinna osa aineiston mukaan eri traktorityyppien kuljetusmatkat Kuljetustapa Keit to ja SaPoltPoltLehti.HavuKaikMrl.tutohaklevytohan ki puu puu puut puut keet hak puru tukit tukit keet Hevoskuljetus Traktorikulj. metsästä Traktorikulj. väli varastolta Rautatiekuljetus vesitiekuljetus MetsäTraktori traktori kuljetus Maatalousmetsästä traktori.. 5 4. 9 22. 2. 6.._6.9 2. 2 32.9 57.5 67. 4 76.3 72. 7 44 6 3o8 269 222 2o4 27.6 4..2. 8o.o 8..6.3 7.9 57. 35. 4 36. 4 66. 6 242 265 237 2
9 Taulukko 7 Eri kuljetustapojen keskimääräiset kuljetusmatkat vuonna 973 Pohjois Länsi Keski Itä Kuljetustapa Suomi Suomi Suomi Suomi Hevoskuljetus. 4.6 o.6 Traktorikuljetus metsästä Tehtaalle 9.8 8.6 4.3.6 Rautatielle 8.7 6. 6. Vesistölle 9.2.3. 5 2.2 Tienvarteen 4.9.6.4.6 Traktorikuljetus välivarastolta Tehtaalle 28.2 2.2 27.6 32.3 Rautatielle 2. 9.5 7. 7.9 Vesistölle 9.3 22.2 5.5 9.8 Tehtaall e. 74.3 77. 6.4 Rautatielle 35.9 29.3 26.3 3. Vesistölle 38.4 36. 3. 26. Rautatiekuljetus 9 22 232 269 Vesitiekuljetus 3 7 62 27 Kaikki n.6 4.2 8.5 3.8.2 27.2 6.2.9 78.2 3.3 3. 237 2 tapauksissa lyhentyneet edellisestä vuodesta tuntuvasti. Muiden kuljetust apojen keskiajomatkat ovat hieman kasvaneet. Ne ovat nyt : autokuljetus rautatiekuljetus vesitiekuljetus 66.6 (v. 972 64.4 ) 237! ( 24 ) 2 (! 29 ) Kuljetusmatkojen alueittaisesta vaihtelusta teollisuuden omissa kuljetuksissa esitetään tietoja taulukossa 7. Autokuljetukset tehtaille (78 ) olivat pitempiä lcuin rautatien (3 ) tai vesistön (3 ) varteen koko maassa. Suomessa. Ero oli erityisen suuri Pohjois Rautatiekuljetuksen suurin pituus oli ItäSuomessa (269 lcm). Vesitiekuljetusmatka sen sijaan oli pisin Pohjois Suomessa (3 ).
Metsäteollisuuden omien kuljetusten kuljetussuoritteiden määrät tavaralajeittain, kuljetustavoittain ja alueittain vuonna 973 Taulukko 8 M~r:t Lehvu t l Kuitu RJlt toja Slus YhpuuJevyto teensä puut tuk t puupuut hak hak sal tukit keet keet hanpuru miljoonaa kuutiometrikilometriä Ha Kuljetustavat ja alueet 'Tholli Hevoskuljetus Traktorikuljetus metsästä 9 3 Traktorikuljetus välivarastolta f) 22. 5 8 35.8 9 5 3 3 36 85 38. 72 29 572 2 5 967 2.2 848 43 45 7 42 936 4. 5 659 63 2 699 6 3 86 49 4 775. 6 684 7 8 35 399 4 3._ Keski Suomi 482 43 733 8 7 22 49 66 22. 2. Länsi Suomi 334 2o4 5 27. 4. ItäSuomi 639 79 883 4 2 3 35 293 772 37. 659 63 2 699 6 3 86 49 4 775. 5 65 Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus. Pohjois Suomi 3. 8 KULJETUSSUORITTEET Metsäteollisuuden omien kuljetusten kuljetussuoritteet kuutiometrikilo metreinä vuonna 973 käyvät ilmi tavaralajeittain, kuljetustavoittain ja alueittain taulukosta 8. Koko kuljetussuorite, jossa entiseen tapaan eivät ole kuitenkaan mukana ulkomaanpuut, oli yhteensä 4 775 milj. m3. vuodesta 39 milj. m3 eli 3. Lisäystä oli edellisestä vesitiekuljetus suoritti edelleen suurimman kuljetustyön (4 ), mutta autokuljetuksen osuus, 38 sen osuus oli 2.~ kohdassa vähäinen.. nli vain hieman pienempi. Rautatiekuljetuk. Traktori ja hevoskuljetuksen merkitys oli tässä
Kul jetussuorite oli entiseen tapaan suurin seurasivat KeskiSuomi 27, ItäSuomessa~ PohjoisSuomi 22 ja. 37 Sitten. Länsi Suomi 4 KULJETUSKUSTANNUKSET Kuljetuskustannukset on laskettu samalla tavalla kuin ennenkin. pidättäydytty ennen esitetyistä kokonaiskustannuslaskelmist~. Tässä on koska on erittäin vaikeata arvioida aineistosta poissa olevien erien suuruutta ja kustannuksia. Sen sijaan esitetään kyllä oheisessa asetelmassa~ miten metsäteollisuuden ilmoitetut kustannukset, puumäärät ja kuljetussuoritteet ovat jakautuneet kuljetustavoittain. nukset ovat nousseet suuresti eli 7 suuri osuus (53). Edellisestä. vu~~egta lähtien kustan Voidaan todeta autokuljetuksen Vesitie ja rautatiekuljetuksen ns~us ~ljetuskustan nuk$.ta en ollut paljon pienemri kuin r.suus kuljetussuoritteesta. Kuljetuskustannukset Kuljetustavat Hevoskuljetus Traktorikulj. metsästä Traktorikulj. välivarastolta Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus e Puumäärät Kuljetussuorite milj. mk 7.43,243 2,229 254,859 34,379 6,353. 5 23. 2. 5 53.2 7.2 2.6. 4 29.3 3.3 44. 4 6.6 5....,. 5 o.8 38. 2.2 4.5... 479.493 Jos tarkastellaan pelkästään kaukokuljetuksia, jakautuma on varsin erilainen. Kuljetustavat milj. mk Hevoskuljetus Traktorikulj. metsästä Traktorikulj. välivarastolta Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus o.,29 2,229 254,859 34,379 6,353 3.4 7.4 9.5 6.6 362,.
2 KILOMETRIKUSTANNUKSET Eri kuljetustapojen ki l ometrikustannukset kuljetettua kuutiometriä kohti olivat vuosina 97 973 seuraavat; viereen on merkitty myös keskimatkat. 97 Kuljetustavat mk mk mk,77.7,29.7 4,72.6 Traktorilla metsästä kaikkiaan 2,66 2.4 3,2.8 4,84.3 Traktorilla tien varteen 3,8 2. 3,6.6.2 penniä penniä 5,29 penniä Hevoskuljetus. i. e 973 972 Traktorilla välivarastolta 3, 73 6. 4 26,85 22. 5 34, 7. 9 2,8 64. 2,59 64. 4 4,4 66. 6 3,55 2,4 74 3,68 24 3,56 26 2,35 29 2,77 237 2 Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Eri tavaralajien ja kuljetustapojen kilometrikustannukset sekä kuljetusmatkat vuosina 97 973 esitetään taulukossa 9. Taulukosta voidaan ha vaita kustannusmuutosten johtuvan hyvin herkästi ajomatkojen pituuden muutoksista. Keskimääräiset kuljetuskustannukset olivat v. 973 seuraavat : penniä/m3 traktorikuljetus autokuljetus 28,8 4, rautatiekuljetus 3,6 vesitiekuljetus 2,8 Maantien varteen päättyneissä traktorikuljetuksissa metsä ja maatalous< traktorien kustannukset olivat seuraavat. Metsätraktorit Maataloustraktorit mk/m3 mk/~,2 o.s 2,3 2,43. 5 4,38!2,R2 2,46.6 7,73.4,36.8 8,5. 8,.2 Keitto ja levyhakkeet
3 Taulukko 9 Eri tavaralajien ja eri kuljetustapojen kilometri kustannukset sekä keskimääräiset kuljetusmatkat vuosina 97 973 Kuljetustapa ja tavaralaji Kilometrikustannukset Keskimatkat l 973 97 972 973 97 972 mk:/m3 Hevoskuljetus 9,94,2 5, 72.7 3,2 9,24 2, 6.7.6.4 5,77 3,.6.6 3. 63 9.65.6.6. Traktorikulj. metsästä 3,73,34.3. 3,22.7 2.4.7 2,67 3,99 2.8 2.3. 6 7,64 4,3...9 3,22 4,2 5,64 2,9 9,63 2,4 7,46 Traktorikulj väliva rastolta penniä/m3 3,38 3,48 34,82 6. 5.4 29,57 25,74 32,94 2. 9 2. 22.2 4,83 32,28 34, 96 6.8 26. 6.8 55,7 22,52 2,4 3.8 23.3 32. 9 3,6 4,5 56. 57. 8 3,65 4, 66 4, 82 6, 62. 5 63. 57. 5 67.4 5,2 2, 3, 7 69. 3 7. 76.3 7,89 4,49 3.88 44.3 64. 8 72.7 5f74 7,4,3 55. 4 33.7 36.6 3,96 4,96 4,7 62 6o 6 3,74 4, 4,47 88 254 38 3,4 3,23 3,54 72 239 269 2,77 4,59 4,34 279 4o3 44 Hakkeet ja puru 4,47 4, 65 3, 25 237 247 2,83 2,46 2,7 73 96 24 2,79 3,2 3 l8 27 2,4 2,83 2,28 2,82 26o 223 4.9 Hakkeet ja puru Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus 222
4 Tällä kerralla molemmat traktorityypit ovat olleet sekä kustannuksiltaan että keskiajomatkoiltaan hyvin yhtäläisiä. KULJETUKSET' MUUALTA Kullakin alueella liikutelluista ja perille tulleista puumääristä pääosa oli peräisin ko. alueelta. Eniten oli muilta alueilta tuonteja Keski Perille tulleista puumääristä oli 8.3 muilta.alueilta (met Suomessa. säteollisuuden omissa kuljetuksissa 8.8 ). PohjoisSuomeen oli tuonti muilta alueilta erittäin vähäistä. Tuotu muualta Alue, jolle tuotu perille tul leista määristä liikutelluista määristä (Suluissa teollisuuden omat kuljetukset) (.6) 5.3 (5.2 ) 8.3 (8.8) 95 (9.3).8 (.8) 4.8 (4.4) 2. (.9) 6.5 (5.9) PohjoisSuomeen LänsiSuomeen KeskiSuomeen ItäSuomeen Perille tulleista puumääristä tuli ulkomailta Itä Suomeen 8.8, KeskiSuomeen 9.4 l~kuihin, PohjoisSuomeen 6.7 ja LänsiSuomeen 4.2. Entisiin verrattuina ne ovat kauttaaltaan hieman suuremmat. ItäKeski Pohjois LänsiSuomesta Suomesta Suomesta Suomesta Ulkomailta Yht. Pohjois SUomeen.A Länsi Suomeen Keski Suomeen ItäSuomeen 92.8..7. 9. 7 4.3 3.6 74. 6.7.4.5 73.5 6.7 4. 2 9. 4 8.8.... oo.o. Pohjois ja LänsiSuomen omavaraisuus perille kuljetetun puutavaran suhteen (92.8 ja 9.7 ) on ollut tuntuvasti suurempi kuin Itä ja Keskisuomen.
5 Ulkomailta tehtaille tulleen puun määrä käsitti yhteensä 4.542 milj. m3. Tavaralajeittain ulkomaan tuonti jakautui seuraavasti. P.avupuutuki t. 645 milj. m3. 4 3. 893 4. 542 milj. ~ Kuljetustapojen puolesta akautuma oli seuraava.99 milj. m3 Rautatiekuljetus 2. 583 Vesitiekuljetus. 76 4. 542 milj. ~ TUonti Neuvostoliitosta käsitti valtaosan tuonnista eli noin 75 Ruotsista oli 24.. Tuonti Neuvostoliitosta ostettiin erityisesti kuitupuuta ja sen perille kuljetuksessa rautatiekuljetus näytteli pääosaa. Ruotsista ostetusta puusta taas valtaosa tuotiin vesitse. VESITIEKULJETUKSEN ERITI'ELY Sekä yksityis että uittoyhdistysuitossa vuonna 973 liikutellut puumäärät esitetään taulukossa. Näiden organisaatioiden liikuttelemat puumäärät ovat olleet vuosina 97 973 seuraavat. Uittoyhdistys uitto Yksityisuitto Vuosi milj. rr? 97 7 3 6.2 972 7 5 6.8 6.7 6.3. 973 Yksityisuitto, joka tarkoittaa muiden kuin uittoyhdistysten suorittamaa uittoa, on siis hieman käytetympi tapa kuin uittoyhdistysuitto. Vuonna 973 molemmissa on tapahtunut selvää määrällistä vähentymistä. itä taas yksityisuiton alalajeihin tulee, nippuhinaus ja proomaus käsittivät niistä aivan valtaosan eli 99..
6 Taulukko Vesitse l i ikut ellut raakapuumäärät vuonna 973 Yksityisuitto Tavaralaji ja alue Puroja joki uitto NippuMuu hinaus yksi ja proo tyis uitto maus COO Tavaralajit ' Uittoyhdis tysten uitto m3 kuorellisena Kaikki 6 2 872 44 2 932 296 3 589 7 6 757 4 534 2. Länsi Suomi 3 3. Keski Suomi 5 684 297 2 752 2 3 592 3 424 7 6 47 6 82 6 287 3 8 538 7o6 2244 5o6 2 52 47 2 49 2C9 2 628 43 43 4 343 3 372 7 75 7 6 757 47 6 82 6 287 3 8.2 99..7. 48.. 48 Alueet. Pohjois Suomi 4. ItäSuomi. Y'ntP.ensä 52. Taulukko 52 Keskimääräiset vesitiekuljetusmatkat vuonna 973 Yksityisuitto Tavaralaji Puroja joki uitto Nippuhinaus ja pro(? maus uu yksi tyisuitto Keski määrin Uitto yhdis tysten uitto 4 52 2 49 54 8 2 8 2 62 62 59 47 Kaikki 4 56 9 55 49
7 Taulukko 2 Vesitiekuljetuksen kuljetussuoritteet vuonna 973 Yksityisuitto!Uro Tavaralaji. Nippu ja hi~aus ~ks ija tyis jokiuitto proomaus r ittc Kaikki. kuutiometrikilometriä 225 435 297 Taulukko 3 Uitto yhdis tysten uitto l. Muu 436 389 42 223 856 62 34 94 867 2 34 924 4 523 2 583 7 2 583 47 6 599 5o4 462 87 59 245 53 28 97 54 36 93 284 985 644 Kilometrikustannukset vesitiekuljetuksen eri ryhmissä vuonna 973 Yksityisuitto Tavaralaji Yhtei set kustannukset Puroja joki uitto Nippuhinaus ja proo maus luu yksi tyis uitto UittoKolme yhdis edell. tysten keski uitto määrin penniä/m3, 69 3, 3,72 2,87,93,,94 3,67,54 5, 2,5 2, 2,5 2,85,72,84,95 3,2,97 2,86,86 6,4 Keskiml:iärin 2,44 Uittomatkat on esitetty taulukossa (s. 6). Edelliseen vuoteen ver rattuna uittoyhdistysuiton keskimatka on lyhentynyt 6 ollen vuonna 973 49. Yksityisliitossa taas keskiuittomatka on pidentynyt 7. vesitiekuljetuksen kuljetussucrite (taulukko 2) osoittaa kuljetussuorit teen olleen yhteensä 986 milj. m3. oli. Edellisenä vuonna vastaava suorite suurempi. vesitiekuljetuskustannusten nousu on ollut varsin jyrkkää, sillä yksityis uitossa yksi m3 on maksanut,97 penniä (taulukko 3), mikä merkitsee 32 :n nousua edellisestä vuodesta. ovat 2,86 penniä/m3 ja 6. Uittoyhdistysuitossa vastaavat luvut