MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI

Samankaltaiset tiedostot
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS EIJA VELIN VARAJOHTAJA, MKK

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland. Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 8:30. Minna Alhosalo. Tapahtumatalo Bank, Helsinki

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit. Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry

MERIKOTKA tutkimustoiminta

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari , Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Itämeristrategian rahoitus

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Centrum Balticum -keskus

Kestävää kasvua ja työtä

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Projektien rahoitus.

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET

Hämeen liiton rahoitus

Rakennerahastotoiminnan info

Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

NAVIGATE

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

EU:n rakennerahastokausi

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen

Kansainvälinen Pohjois Savo

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / , ARKTIKUM, Rovaniemi

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Central Baltic ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

Kohtaamispaikka meriteollisuuden, varustamoiden ja merilogistiikan ammattilaisille Turun Messukeskus

Central Baltic ohjelma

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Rahoituslähteet, EU. Ajankohtaiset asiat Kuopio

EU:n rajayhteistyöohjelmien rahoitusmahdollisuudet

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta Juha Hertsi

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Interreg Itämeren alue

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

EU-toiminnan tuoma lisäarvo kunnille ja maakunnan liitoille. Krista Taipale Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, Bryssel

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Kohtaan johdanto lisäyksiä

POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Transkriptio:

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI MKK 9/201

YLEISTÄ MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSESTA MKK on valtakunnallinen toimija ja ainoa laatuaan tavoitteena tukea koko suomalaista meriklusteria valtakunnan eri osissa eri painotukset läsnäolo lisää näkemystä ja ymmärrystä Toimintaa useilla eri paikkakunnilla: tieto ja olosuhteet välittyvät paremmin: tutkimusaihioita, heikkoja signaaleja, arvostus yhteistyötahoja kohtaan - pitkäjänteisempi, tuloksellisempi yhteistyö - syvällisempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus MKK:n toiminnasta valtaosa on tutkimus- ja kehittämishankkeita, myös koulutuksessa. Tarjoamme seminaareissamme ja muissa tilaisuuksissamme erityisesti merenkulku- ja satama-alan toimijoille ajankohtaista tietoa ja keskustelufoorumeita. 1.1.2014 MKK on osa Turun yliopiston Brahea-keskusta, yhdistyi Brahean (tutkimus- ja koulutuspalvelut) ja BID (Yritys- ja innovaatiopalvelut) kanssa noin 180 hlön keskukseksi

MKK:N ASEMA SUHTEESSA SIDOSRYHMIIN TIEDEYHTEISÖ TUTKIMUS (PERUS SOVELTAVA TILAUS) YRITYSASIAKKAAT JULKISET ORGANISATIOT KOULUTUS KONFERENSSIT MUUT TILAISUUDET KEHITTÄMIS- JA KOORDINAATIO- HANKKEET MKK 9/2013

MKK:N TUTKIMUKSEN PAINOTUKSIA Tutkimus 2012 60 julkaisua, joista 17 referee-artikkelia 24 yhteisrahoitteista hanketta ja 8 tilaustutkimusta käynnissä Tutkimus- ja yrityspalvelut Turku Itämeren meriliikenne ja satamat Kuljetusketjut ja logistiikan toimintaympäristö Meriteollisuus ja varustamotoiminta Ympäristötutkimus ja aluekehitys Pori Meriliikenteen ympäristövaikutukset Merten aluesuunnittelun tukeminen Lähimerenkulun edistäminen (SPC Finland) Merenkulun logistiikan tutkimus Kotka Venäjän satamat ja transitoliikenne Satamaprosessit ja tietotekniikka Merenkulun ja satamien turvallisuuskulttuuri Tilaustutkimukset Central Baltic Interreg SA, EAKR, TEKES FP7 EU, Komission suorarahoitteiset BSR EAKR, Tilaustutkimuksia Central Baltic Interreg FP7 EU, Komission suorarahoitteiset TEKES BSR EAKR Tilaustutkimuksia ENPI

MKK

MKK:N TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN PAINOALAT ARKTISESSA YHTEISTYÖSSÄ MKK:n ydinosaaminen Hyödyttää tutkimusta ja kehittämistä: pohjoinen kuljetuskäytävä Suomen kaavailtu asema kansainvälisenä liikenteen solmukohtana Arktinen yhteistyö erityisesti Norjan ja Venäjän kanssa Yhteistyö pohjoisten kysymysten parissa toimivien tutkimuslaitosten kanssa Avautuvat rahoitusohjelmat Liikenne-, viestintä- ja logistiikkayhteyksien ja rajanylityksen helpottaminen Logistisen kilpailuedun ympärille teollisuutta, palveluja ja älykästä ICT:tä (Oulun vapaat osaajat) Uudet liiketoiminnat merenkulun ekotehokkaissa ratkaisuissa Esim. satamatoiminnoissa sekä merialueiden luonnonvarojen hyödyntämisessä Lisääntyneen meriliikenteen ja luonnonvarojen hyödyntämisen aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi Ilmastonmuutos seurannaisvaikutuksineen MKK 9/2013

MKK OULUN TOIMINTA-AJATUS MKK:n verkoston ja Oulun yliopiston asiantuntemuksen ja yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen. Poikkitieteellisten hankkeiden rakentaminen tukemaan merenkulun mahdollisuuksia pohjoisilla alueilla. Alueellisen kilpailukyvyn tukeminen ympäristökysymykset ja merenkulun turvallisuus huomioiden. Täydentävä osaaminen ja verkostoituminen alueen toimijoiden, MKK:n yksiköiden ja kansainvälisten yhteyksien kanssa pohjoisten ja arktisten kysymysten parissa Teemoina mm.: - pohjoisuus, arktisuus, talviteknologia, satamien yhteistyö - logistiikka ICT merenkulku-yhteistyön kehittäminen - valtakunnallisen arktisen alueiden strategian tavoitteiden huomioiminen Pohjoisten ja arktisten alueiden merenkulku ja siihen liittyvät toiminnat. Pohjoinen logistiikka ja kuljetusketjut sekä Suomessa että kansainvälisesti. Toiminnalla tähdätään alueellisen kilpailukyvyn tukemiseen - päätöksenteon tukemiseen. - MKK:n toiminta Oulussa nähdään ennen kaikkea logistisena ja laajana sellaisena eli ei siis pelkästään merenkulkua käsittävänä

POHJOIS-SUOMEN ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN TUKEMINEN Mitä Pohjois-Suomessa osataan ja mitä sinne tarvitaan? Eli mitä merenkulkuala voi antaa alueelle ja mitä alue voi antaa merenkulkualalle? Perämeren satamien ja yritysten toimintaympäristön tukeminen (Stora Enso, Rautaruukki, kasvuyritykset (SME), kaivosala) Alueen tarpeista ja vahvuuksista (mm. ICT, talviteknologia, jäänmurto) lähtevä kehitystyö Oulun kasvusopimus Logistiikkayhteyksien kehittäminen Energiaratkaisut MKK

KANSALLINEN NÄKÖKULMA: ARKTISEN ALUEEN T&K- POTENTIAALI LIITTYY LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN JA UUSIIN KULJETUSREITTEIHIN Luonnonvarojen hyödyntäminen huomioiden ympäristö-, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Vakavien ympäristöonnettomuuksien riskien hallinta: esim. meriturvallisuuden ja navigointijärjestelmien kehittäminen Kasvu syntyy innovaatioiden, teknologisten vahvuuksien ja maantieteellisen aseman yhdistämisestä. Logistisen kilpailuedun ympärille voi rakentaa teollisuutta, palveluja ja älykästä ICT:tä. Itämeren jääosaamisen hyödyntäminen pohjoisessa MKK 9/2013

NÄISTÄ AVAUTUVIA TAVOITTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA - Alueelta nousseita, tarkentuneita tavoitteita on erityisesti Perämeren satamien ja Perämeren kaaren yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen alueen sisällä kuin laajemminkin osana Itämeren aluetta - Perämeren alueen voimakkaampi verkottaminen ja yhteistyö muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa kuin myös muiden Pohjoismaiden ja Venäjän yhteistyösuhteiden kehittäminen. - Pohjois-Suomen alueella teknologinen näkökulma arktisiin kysymyksiin on vähäinen, joten MKK-Oulu-hankkeen tarkoituksena on nostaa erityisesti tällä sektorilla keskeisiä kysymyksiä merenkulkualan näkökulmasta. - Hankkeen alue/tarvelähtöisyys alueellinen verkostoituminen helppoa, kiinnostus suurta paikallisesti ja kansallisesti/kansainvälisesti - Arktiset alueet kansallisen ja kansainvälisen kiinnostukset kohteena: paljon mahdollisuuksia (ja uhkia) = merkittävä panostus erilaisiin tutkimus- ja kehittämisrahoituksiin

RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ARKTISEEN TEEMAAN LIITTYEN TEKES: erityisesti Arktiset meret ohjelma Suomalaisen meriteknisen, arktisen ja ympäristöosaamisen vahvistaminen sekä liiketoiminnan kasvattaminen ja laajentaminen uusille alueille erityisesti ICT-mahdollisuuksia hyödyntäen. Keskeisiä liiketoiminta-alueita ovat ympäristöteknologia, arktinen ja muu meriliikenne, offshoreteollisuus, meriteollisuus, sekä uudet arktiseen osaamiseen perustuvat liiketoiminnat https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/uusiilmansuunta - Tiiviissä yhteydessä TEM:in Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelman (ensimmäinen haku 22.1.2014) ja - Suomen Akatemian arktinen tutkimusohjelman (ensimmäisen aiehaun tulokset maaliskuussa, isompi aiehaku dl 29.4.2014) kanssa MARTEC II - Era-Net (7 puiteohjelma, dl 30.4.2014) NordForsk research programme (ensimmäinen dl 21.2.2014) EU-ohjelmat: Horizon 2020 yhteiskunnalliset haasteet Kansalliset rahoitukset (EAKR, ESR) ENI, Interreg IV jne -MKK Artic Frontier-kongressi Tromssassa 22-24.1.2014, workshop Maritime shipping in artic

VIREILLÄ OLEVAT HANKEHAKEMUKSET JA MUUTA AJANKOHTAISTA - Rikkidirektiivi ja uudet polttoaineet infotilaisuus (ehkä) huhtikuussa, varmistuu lähipäivinä - Artic maritime Network (Nordic Research Infrastructure Networks, Nordforsk), yhdessä OY, Norland, Luulaja Pohjaa Horizon 2020-konsortiolle - Akatemian aihehauissa mukana Turun ja Helsingin yliopistojen vetämissä tutkimuksissa: pohjoisen osaamispolitiikkaa ja teknologian kehittämiskäytäntöjä Arktisilla alueilla sekä logistiikka-konsortiossa - Yhteistyön käynnistämistä kansallisella ja eri kv-tasojen niin tutkimusorganisaatioiden kuin yritysten kanssa - Laajat poikkitieteelliset hankkeet esim. merilogistiikan/teknologian/ympäristöasioiden yhdistäminen mm, Nordforsk, Interreg, ENI, Northern Periphery- ohjelmien puitteissa - Tromssa Arctic Frontier-kongressin ideoiden ja kontaktien pohjalta vahvemmin arktisiin teknologioihin liittyvien hankeaikioiden työstämistä (satelliitti- ja navigointi-ongelmat, jäänesto ja muut materiaalikysymykset, yhteyksien kehittäminen) esim. MARTEC II MKK

MKK