JO 11 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! Hämeen ympäristöpalkinto 2006 Ekokarelle 11 vuotta 2/2007 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU 2007 Kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Luontoelämykset kannustavat lapsiakin suojeluun Suomenhevonen on kaunis ja luotettava Suomenhevonen juhlii tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Se viihtyy, kun sillä on lauma, kavereita ja hyvää ruokaa. Kuvan hevoset asuvat Hausjärvellä. Sivu 3. Kuva: TARJA HEIKKONEN Kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Riihimäen Kirjauksen päiväkodissa halutaan näyttää, että luonnossa voi nauttia, ja toivotaan, että sitä kautta lapsille syntyy halu luonnon suojeluun. Päiväkoti on niitä harvoja alallaan, jonka salossa liehuu kestävä Vihreä lippu. Sivu 2. Vahteristosta iso osa jää virkistysalueeksi Vahteristosta on tulossa riihimäkeläisille upea luonto- ja liikuntapuisto. Tulevalla luonnonsuojelualueella on liikuntapolkuja, mutta myös komeaa metsää ja muurahaispesiä. Sivu 6. Kuva: ELVI ANKKURI Tyrnimarja on luonnon tehopaketti Tyrnillä on uskomattomia ominaisuuksia. Marja on paketti, joka sisältää ihmisen tarvitsemat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet sekä öljyt. Tyrniä voi viljellä omassa puutarhassa. Sivu 8.
2 Energiansäästöllä ilmastonmuutosta vastaan Pohjoisesta jäämerestä samaan syksyiseen aikaan vuosina 1979 ja 2005 otetut ilmakuvat avaavat silmät. Jääpeitteestä on 26 vuodessa hävinnyt Ruotsin, Norjan ja Tanskan kokoinen osa. Yhä useampi tutkija on sitä mieltä, että Pohjoinen jäämeri on kokonaan sula vuonna 2030. Ilmastonmuutoksen todellisuuteen herääminen saa lisäpontta siitä, kun brittihallitukselle tehty selvitys todistaa, että valloilleen ryöstäytyessään ilmastonmuutos voi leikata maailmantaloudesta 5-20 prosenttia vuodessa ja enemmänkin. Vain 1930-luvun lama ja maailmansodat vetävät tälle vertoja. Vaikutukset tuntuvat joka maassa. Ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset voidaan välttää, jos ryhdytään ripeästi toimiin. Viivyttely käy kalliiksi, ja globaalit päästöt on saatava laskuun ennen vuotta 2020. Ilmastonsuojelusta tulee miljardien eurojen vuotuinen bisnes, ja se luo työpaikkoja. Se tuo myös suuria oheishyötyjä hengitysilman puhdistumisesta. Europarlamentaarikko Satu Hassi esitti syksyn alussa Brysselissä kalvoja, joihin edellinen teksti perustuu. Hän antoi ohjeita tavalliselle eurokansalaiselle siitä, miten ilmastonmuutosta vastaan voidaan arkielämässä taistella. Tässä muutamia vinkkejä. Isoin vaikutus on asumisella, liikkumisella ja ruoalla. Parhaat lämmitysmuodot ovat kaukolämpö, pelletti, hake ja maalämpö. Huonoimmat vaihtoehdot ovat sähkö ja öljy. Aurinkolämpökeräin voi tuottaa kolmanneksen lämpimästä vedestä. Asunnon lämpötilan alennus yhdellä asteella vähentää energiankulutusta 5 prosenttia. Viilennä siis, kun et tarvitse lämpöä! Jos vaihdat viisi 60 W:n hehkulamppua 11 W:n energiansäästölamppuihin, hiilidioksidipäästösi vähenevät 35 kiloa vuodessa ja säästät lähes 20 euroa. Muista sammuttaa valot ja laitteet. Valon ja viihteen osuus kerrostalossa asuvan perheen sähkölaskusta on 40 prosenttia. Valmiustila voi viedä yhtä paljon sähköä kuin varsinainen toiminta. Kierrätä ja kompostoi. Kilo kaatopaikalla mädäntyvää biojätettä tuottaa puoli kiloa metaania. Suosi junaa, bussia, pyörää ja kävelyä. Aja henkilöautolla vain tosi tarpeeseen. Syö lähellä tuotettua ruokaa. Osta vihreää sähköä. Muista sulattaa pakastin ja jääkaappi. Ostaessasi katso energia- ja ympäristömerkintöjä. Katso energiansäästövinkit Ekokaaren sivulta 7. Lokakuussa vietetään energiansäästöviikkoa. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Auringonkukat ilahduttavat Tänä vuonna Riihimäen kaupungin auringonkukkapellot ovat voineet hyvin. Jopa junalla ohi matkustaneet ihmiset ovat ihastelleet iloa tuottavia näkymiä. Erityisen hienoa on, että kukkia saa poimia. Kestävä vihreä lippu liehuu Kirjauksen päiväkodin salossa Myös lapset voivat tehdä ympäristötekoja Kirjauksen päiväkoti on Riihimäen ensimmäinen päiväkoti, joka on saanut pihasalkoonsa liehumaan kestävän Vihreän lipun. Sitä ovat edeltäneet lähiympäristön hoidosta ja jätteiden lajittelusta saatu ensimmäinen vihreä lippu, veden ympärille keskittynyt toinen vihreä lippu ja energiateemaa lapsille valottanut kolmas vihreä lippu. Vihreä lippu on Suomen ympäristökasvatuksen seura ry:n päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille suunnittelema ympäristöohjelma. Olemme tämän projektin aikana eli vuodesta 2002 vähentäneet veden- ja energiankulutustamme ja tehostaneet jätteiden lajittelua, selvittää kirjauksen Vihreän lipun yhteyshenkilö, lastentarhanopettaja Eila Anttila. Koko hankkeen tarkoituksena on ollut tehdä lapsista aktiivisia toimijoita ja osoittaa, että myös lapset voivat tehdä ympäristötekoja. Vanhemmat ja kodit ovat olleet kiitettävästi mukana. Nyt ollaan sitten siinä pisteessä, että luonto- ja ympäristökasvatus on mukana päiväkodin jokapäiväisessä arjessa. Joka osastolla lajitellaan jätteet eli paperi, kartonki, biojäte, lasi ja metalli päätyvät omiin osoitteisiinsa. Joka viikko myös talvella tehdään metsäretki läheiseen metsään. Lisäksi esikoululaiset ja 3-5 vuotiaat kokoontuvat kerran viikossa ympäristöpiiriin. Kirjauksen päiväkodissa toimii myös ympäristötiimi, joka koostuu henkilökunnan ja vanhempien edustajista. Luontoelämykset kannustavat suojeluun Painopiste on luontoelämyksissä. Pyrimme edesauttamaan lapsille elämyksellisen luontosuhteen syntymistä. Näytämme, että luonnossa voi nauttia, ja toivomme, että sitä kautta syntyy halu luonnon suojeluun, Eila Anttila sanoo. Lähiympäristöstä huolehtiminen on jokapäiväistä; esimerkiksi metsäretkillä siivotaan matkan varrelta löytyneet roskat mukaan otettuihin muovipusseihin. Maanantaisin siivotaan päiväkodin piha, jota on usein viikonlopun aikana roskattu. Energiateeman aikana lapsia ohjattiin säästeliääseen energian käyttöön tietenkin turhia valoja sammuttamalla. Lisäksi huomattiin, että kitaran soitto ei kuluta energiaa, mutta radion kuunteleminen kuluttaa. Energiaa säästää myös pyykin ulkona eikä kuivausrummussa kuivattaminen. Aurinkoenergian voimaa todistivat kasvatuskokeet, joissa vesi ja aurinko tekivät ihmeitä. Näkyvänä merkkinä on pihan pajutunneli, joka kasvatettiin ekologiseksi leikkivälineeksi. Nyt siis vihreä lippu saa liehua Kirjauksen päiväkodin salossa, mutta laakereille ei voi jäädä lepäämään. Puolentoista vuoden välein on raportoitava Suomen Ympäristökasvatuksen Seuralle. Syyskuu 2007 Vettä kun lorottaa hanasta vähemmän, energiaa säästyy, tietävät Kirjauksen päiväkotilapset kerätessään omalta pihalta mustaherukan lehtiä vanhempaintilaisuudessa tarjottavaan juomaan. Nyt keskitytään liikuntaan ja liikenteeseen Tulevan puolentoista vuoden aikana Kirjauksessa keskitytään luontoliikuntaan ja liikenteeseen. Lapset saavat kokemuksia, jotka kannustavat perheitä autoilemaan vähemmän ja kävelemään enemmän. Ekomaskotti oravaperhe lähtee vuorotellen lasten koteihin viikonlopuksi, ja mukana seuraa reissuvihko, jossa perhe saa kertoa, miten viikonlopun aikana on liikuttu. Kodeissa on suhtauduttu tähän ympäristöhankkeeseemme erittäin hyvin, vaikka usein olemmekin kiusanneet vanhempia kotitehtävillä, Eila Anttila kiittelee. Riihimäen muut päiväkodit eivät ole mukana Vihreä lippu toiminnassa, eivät myöskään Lopen tai Hausjärven päiväkodit. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA
Syyskuu 2007 Suomenhevonen on ahkera ja luotettava ja kaunis Suomalaiseen maisemaan kuuluu suomenhevonen, sanoo hausjärveläinen Outi Heikkilä ylpeää vakautta äänessään. Siitä alkaakin sellainen suomenhevosen ylistys, että vähitellen on pakko uskoa, että kyllä se on ihan erityinen hevosrotu. Ja onhan se. Vuosi 2007 on ollut suomenhevosen juhlaa, sillä suomenhevosen kantakirjan perustamisesta on tänä vuonna kulunut sata vuotta. Outi Heikkilä sanoo olevansa isänmaallinen ihminen, joten oikea hevonen on suomenhevonen ja oikea koira on suomenpystykorva. Suomenhevonen sopii luontaisesti meidän ilmastoomme, se kestää kesät ja talvet, pärjää talvella ulkona, ei pelkää pakkasta. Se on luotu tähän ilmastoon. Suomenhevonen on tehokas rehunkäyttäjä, jolle riittävät kotoiset hyvät heinät ja kaura. Se on kylläkin haastava, ei tusinaluonne. Jokaisella on omat erikoispiirteensä. Yleensä suomenhevonen on luotettava ja yhteistyökykyinen, kun sitä hoidetaan hyvin. Hyvään hoitoon kuuluvat muun muassa lauma, kaverit ja hyvä ruoka. Joka aamu myös pakkasella Outi Heikkilä laskee hevosensa ulos, ja joka ilta hän päästää ne yöksi talliin. Koko suomalainen hyvinvointi ja suomalainen maalaismaisema on tehty suomenhevosten avulla, sillä se oli ennen sotia ainoa maatalouskone. Aivan oma tarinansa on se, mitä suomenhevonen teki tämän maan eteen viime sodissamme. Suomenhevonen sopii raviin ja työhön Suomenhevoset ovat Outi Heikkilän sydämen asia. Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että Villiveriä odottaa lupaava raviura. Ja totta on sekin, että suomenhevonen käy lähes kaikkeen: ratsun roolin lisäksi sille sopii ravi, työ, ajelu ja urheilu. Outi Heikkilä käyttää omia hevosiaan muun muassa polttopuun ajoon talvella. Myös hevosten perusvalmennus tehdään talvisin perinteisillä vanhoilla työvaljailla ja reellä. Outi Heikkilän hevoset ovat nimenomaan ravihevosia. Joukon nestori, 18- vuotias Jalo-Ralli, on setämies ja jo eläkeläinen. Sillä on takanaan lyhyt raviura. Jalo-Rallin veljenpojista Rallin Onni, 16, on myös jo eläkeläinen, mutta vuonna 2004 se voitti raviratsastuksen Suomen mestaruuden ja se on tienannut huomattavia summia ravirahoja. Parhaillaan kilpailee vielä Onnin veli Rallin Huuko, 8. Puolitoistavuotias Villiver on eri sukua, lupaava ravihevonen, tulevaisuuden toivo, jonka ajolle opetus on jo alkanut. Seuraavat kolme vuotta kuluvat perusvalmennuksessa ennen kuin Suomenhevoset seisovat usein hyvin lähekkäin. Ne hoitavat, hierovat ja rapsuttavat toisiaan. se on valmis vauhtiharjoituksiin raviradalla. Lajin säilyttäminen on tärkeää Outi Heikkilän hevosura alkoi jo teinityttönä, jolloin hän innostui ratsastuksesta. Ensimmäiseksi hevosekseen hän osti Jalo-Rallin. Suomenhevoset ovat Outi Heikkilälle sydämen asia. Olen ajatellut niin, että pitää olla ihmisiä, jotka vihkiytyvät suomenhevosen lajin säilyttämiseen. Näinä aikoina, jolloin lämminverisiä hevosia tuodaan valtavasti Ruotsista, USA:sta ja Ranskasta, on erittäin tärkeää, että meillä on oma hevosrotu. Minun maisematekoni on se, että pidän tienreunassa suomenhevosia. Nautin siitä, kun ihmiset pysähtyvät näyttämään niitä lapsilleen ohi kulkiessaan, Outi Heikkilä kertoo. Kun suomenhevosen raviura on ohi, sitä voi vielä pitää pihahevosena ja puun ajossa tai sillä voi ratsastaa metsässä. Lämminveriset päätyvät valitettavasti usein liian aikaisin teuraaksi. Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Siilille talvipesä 3 Riihimäen kierrätyskeskuksesta voi ostaa valmiin siilin talvipesän ja tarvittaessa vaikka siilinkin! Rakentamalla siilille pesälaatikon voit auttaa hyväkuntoisen siilin yli talven. Siili sinnittelee Suomessa elinalueensa äärirajoilla. Varsinkin pitkä talvi koettelee siiliä: aikuisista puolet ja tämänkesäisistä poikasista enemmänkin saattaa menehtyä talvella. Talveksi paksu rasvakerros Siiliä voi auttaa selviytymään talvesta ruokkimalla sitä syksyllä ja rakentamalla sille tekopesä talvenviettopaikaksi. Talvehtimisen onnistumisen kannalta on tärkeintä, että siili ennen syys-lokakuussa tapahtuvaa horrokseen vaipumista ehtii kerätä ihonsa alle riittävästi rasvakudosta. Siili on hyönteissyöjä. Sitä voi ruokkia esimerkiksi lihalla, kalalla, koiran- ja kissanmakkaroilla ja ruuantähteillä. Liian suolaisia ja pilaantuneita ruokia ei tule tarjota. Syysruokinta ei viivästytä siilin horrokseen menoa. Kun siilejä ruokkii niille rakennetun talvipesän läheisyydessä, ne löytävät sen varmemmin. Talvipesä talven turvaksi Siilien talvipiiloiksi sopivat risu- ja lehtikasat ja ryteiköt siivotaan nykyisin pois pihoilta. Rakennusten allekin on vaikea päästä talvipesää rakentamaan. Talvesta selviytymistä voidaan helpottaa rakentamalla siilille asunto talveksi. Laudasta tai mieluimmin säänkestävästä vesivanerista tehty talvipesä on kuin pohjaton laatikko. Kulkuaukolla varustettu laatikko asetetaan loppukesällä tai viimeistään nyt alkusyksyllä alassuin kuivaan paikkaan niin, ettei sulavesi pääse suojasäällä valumaan sisään. Paras sijoituspaikka on pihan rauhallinen nurkkaus mahdollisimman kaukana kaduista ja ajoradoista. Pesälaatikon pohjalle pannaan kerros kuivia puunlehtiä ja laatikko täytetään kuivalla heinällä. Pesään ei panna ruokaa. Lähde: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/siilintalvipesa
4 Jätteiden poltto alkoi Riihimäellä Ekokemin jätevoimala on valmiina. Ensi vuoden alusta Riihimäkeä ja Hyvinkäätä lämmitetään jätteiden poltolla. Ekokemin jätevoimala aloitti uuden jätevoimalansa käytön 10.9. Täydellä teholla toiminta pääsee vauhtiin loppuvuodesta. Marraskuussa valmistuu loppupätkä Hyvinkään ja Riihimäen välistä kaukolämpöputkea. Jäteautojen kuljetusreitit on jo muutettu suuntaamaan kuormansa Riihimäen Ekokemiin. Kuluttajalle muutos ei näy. Jätteenkuljetus jatkuu kuten ennenkin. Ekokemin jätevoimala on Suomen ensimmäinen EUdirektiivit täyttävä jätevoimala. Riihimäen hanke pääsi toteutumaan ensimmäisenä. Toinen jätevoimala on vireillä Kotkaan. Turussa hanke on juuttunut ympäristölupaan. Ekokemin merkittävimpänä yhteistyökumppanina on Kiertokapula Oy, joka tuottaa jätevoimalalle jätettä yli Lajittelun ilosanomaa enemmän esille Jätteenpolton alkaminen ei hetkauta tavallista kuluttajaa vaikka pitäisi. Nyt olisi entistä tärkeämpää lajitella omat jätteet, ettei polttoon eksy sinne kuulumatonta eli metallia, pahvia, paperia tai kodin ongelmajätteitä. Taloyhtiöt saisivat pienennettyä jätekulujaan, jos ihmiset lajittelisivat jätteensä kunnolla eri pisteisiin. Biojätteen erottelua sekajätteestä tulisi lisätä. Nykyisin raja Riihimäen seudulla on 10 asuntoa. Sitä pienemmissä taloyhtiöissä ei tarvitse kerätä biojätettä erikseen. Jotkut Kiertokapulakunnat kuten Mäntsälä ovat määritelleet rajan ympäristöystävällisemmin esimerkiksi viiteen talouteen ja haluavat pitää siitä kiiinni. Taloyhtiö voi halutessaan hankkia itse erilliskeräysastian ja sopia tyhjennyksestä tai hankkia kompostorin. Omakotitalossa ekoteko on oma kompostori. Lajittelu ei ole muutenkaan helppoa. Omakotiasukkaan pitää yhdistää jätteiden keräyspaikkoihin viemisensä kauppareissuiin. Tieto pitää jostain hakea. Esimerkiksi vanhat lääkkeet tulisi muistaa viedä takaisin apteekkiin. Muoveja ei erikseen kerätä, vaikka muovijätettä kertyy paljon. Lapsiperheissa muovi- 17 kunnasta 325 000 asukkaalta ja kuntien laitoksilta. Kiertokapulan kuormat käyttävät jätevoimalan kapasiteetista vasta puolet. Loput jätteet tulevat teollisuudelta. Nykyiset Kapulan ja Karanojan vanhat kaatopaikat suljetaan syksyn aikana. Karanojan uusi kaatopaikkalaajennus jää käyttöön. Biojätteiden kompostointilaitos jatkaa Hyvinkäällä, ja sinne ajetaan biojätteet koko Kiertokapulan alueelta. Jätehuoltomääräykset uudistuvat Kaikkien Kiertokapulan alueen kuntien jätehuoltomääräykset ovat uudistumassa. Kukin kunta tulee käsittelemään ja hyväksymään omat jätehuoltomääräyksensä yhteistyössä laaditun luonnoksen pohjalta. Tavoitteena on saada uudet määräykset voimaan kaikissa alueen kunnissa vuoden 2008 alusta alkaen. Jätehuoltomääräyksiin tulee pieniä tarkennuksia, jotka liittyvät jätteenkäsittelyjärjestelmän muutoksiin. Kiertokapula Oy ja Ekokem Oy aloittavat syksyllä jätteiden koepoltot ja energiahyödyntämisen uudessa jätevoimalassa Riihimäellä. Myös jätteiden materiaalihyötykäyttö tulee lisäänty- mään uusien lajittelukeskusten myötä. Lisätietoa: Keräysjärjestelmän muutoksesta Kiertokapulasta: johtava neuvoja Liisa Sivusaari, puh: (019) 426 2244. Jätehuoltomääräyksistä ja niiden uusimisesta kunnan jätettä voi vähentää suosimalla kestäviä ja pestäviä kestovaippoja kertakäyttöisten sijaan. Kansa kaipaa jäteneuvoja Lajittelussa kannustaisi neuvonta. Siinä jäteyhtiöillä olisi tekemistä. Missä viipyvät jätteiden lajittelukampanjat ja tietous, mihin hyötykäyttöön jätteemme päätyvät? Kiertokapulalla on kolme neuvojaa. Se on 17 kunnan alueella liian vähän. Jätevoimalaan liittyvä kaksivuotinen ns. Ysyeke-projekti on hakenut tutkimuksilla tietoa, miten vähentää jätteitä Jätevoimala käyttää poltettavaksi kelpaavaa yhdyskuntajätettä, josta ensin on poistettu kierrätykseen kelpaavat jätteet kuten lasit, paperit, metallit ja ongelmajätteet. Jätteenpolton aloitukseen liittyy siirtokuormaus- ja lajittelukeskusten rakentaminen Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Järvenpäähän. Kaikki muut kuin pussikuormat lajitellaan ja hyötykäyttöön poimittavat jätteet otetaan talteen. ympäristöviranhaltijalta: Riihimäki: ympäristönsuojelusuunnittelija, vs. Jenni Nissinen, p. (019) 758 4161 tai 040 330 4161. Hausjärvi: ympäristösihteeri Riina Paunonen, p. (019) 758 6561 tai 040 758 6561. Loppi: ympäristöpäällikkö Juha Viinikka, p. (019) 758 6048 tai 040 758 6048. ja lisätä hyötykäyttöä. Hankkeesta pitäisi jäädä käteen jotain muutakin kuin paperia. Luonnonsuojeluyhdistys on ehdottanut jäteyhtiöille neuvontabussin hankintaa. Bussi voisi kiertää koko alueella kouluissa ja laitoksissa jakamassa tärkeää tietoa. Jokainen kuluttaja voi vaikuttaa. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa ja rahaakin säästyy! TARJA HEIKKONEN Kirjoittaja on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja Ysyeke-projektin ohjausryhmän asiantuntijajäsen. Syyskuu 2007 Jätteiden energiahyödyntäminen alkaa - lajittele jätteet jo syntypaikalla Jätteiden energiahyödyntäminen aloitetaan tänä syksynä Riihimäellä Ekokem Oy Ab:n jätevoimalassa. Tämä ei aiheuta yksittäisen kotitalouden jätehuollossa juurikaan muutoksia. Huolellinen jätteiden syntypaikkalajittelu takaa parhaiten hyvän ja tehokkaan jätteiden energiahyödyntämisen. Energiahyödyntämisen aloittaminen nostaa Kiertokapula Oy:n alueella jätteiden hyötykäyttöastetta 70 prosenttiin, jolloin alueellisen jätehuollon taso oleellisesti parantuu. Jätteidenkäsittelyalueille päätyy näin ollen vain murto-osa syntyvästä jätemäärästä ja tätä kautta myös jätteiden käsittelystä aiheutuvat ympäristöhaitat kaatopaikoilla vähenevät: uusia loppusijoituspaikkoja tarvitaan entistä vähemmän, metaanipäästöt ilmakehään vähentyvät ja haittaeläinmäärät pienenevät. Jätteiden lajittelu edelleen tärkeää Jätteiden lajittelu kaikissa jätteiden syntypaikoissa on edelleen ensisijaisen tärkeää. Jätteet on lajiteltava erikseen voimassa olevien kuntien jätehuoltomääräyksien mukaisesti. Keräysvelvoiterajat vaihtelevat kunnittain. Lisätietoja kuntien jätehuoltomääräyksistä sekä tarkemmat jätteiden lajitteluohjeet löytyvät verkkopalvelusivuilta www.kiertokapula.fi Lajitteluneuvoja sekä tietoja käsittelyalueiden aukioloajoista ja keräyspaikoista saa myös puhelimitse jäteneuvojilta, puh. 075 753 0011. Lajiteltavat jätteet ovat: l biojäte l kuivajäte l keräyspaperi l keräyslasi pienmetalli l keräyskartonki l sähkö- ja elektroniikkalaitteet l ajoneuvon renkaat l romuautot l isot erät remontti- ja rakennusjätettä l erityisjätteet l ongelmajätteet Jäteastiaan ei suurina erinä saa laittaa energiahyötykäyttöön soveltuvia muoveja, joita syntyy mm. rakentamisen yhteydessä ja muussa vastaavassa toiminnassa. Energiahyötykäyttöön kelpaamattomia muoveja: l mapit, muovitaskut, piirtoheitinkalvot l vinyyliäänilevyt l monet ns. syvävedetyt myyntipakkaukset (mm leluja autotarvikepakkaukset) l puhallettavat lelut, uimapatjat jne. l muoviripustimet l sadetakit, kerniliinat, suihkuverhot l keinonahka l sähköjohtojen ja kaapeleiden eristeet l erilaiset putket ja letkut (esim. sähköputket, paineilma- ja kasteluletkut) l kumihansikkaat ja muut suojavaatteet l suojapeitteet, muovipressut ja ritilät l rakentamisessa käytetyt muovit (mm. tapetit, lattiapäällysteet, ikkunapuitteet, listat, katteet ja kattokourut) Listassa olevia normaalissa asumisessa syntyviä jätteitä, esimerkiksi satunnaisen rikkoutuneen ripustimen tai lelupakkauksen saa laittaa omaan jäteastiaan. Kiviainekset, kuten betoni, tiilet ja kiuaskivet eivät myöskään suurina erinä kuulu jäteastiaan. Jätteidenkäsittelyalueet palvelevat asiakkaitaan lokakuun ajan 6.-27.10.2007 myös lauantaisin klo 9-14. Arkipyhien aattoina 2.11. ja 5.12. alueet ovat poikkeuksellisesti avoinna 7-17. Tervetuloa asioimaan syksyn aikana jätteidenkäsittelyalueilla! VIRPI VUOLAHTI Kirjoittaja on Kiertokapula Oy:n viestintäsuunnittelija.
Syyskuu 2007 5 Lukijat kysyvät Miksi jäteastioiden ympäristö on epäsiisti? Lukija ihmettelee miksi Riihimäellä monen jätepisteen ympärys on erittäin epäsiisti. Näyttää siltä, että roskakoreista ja jäteastioista pudonneet paperit ja järeämmätkin roskat jäävät lojumaan ympäristöön jäteastioiden tyhjennysten jälkeen. Miksi jätepisteen ympärillä maassa lojuu monenlaista roskaa, suunnitteluinsinööri Sirpa Somerpalo teknisestä virastosta? Tämä on ikuisuuskysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Pohjimmiltaan kyse on jätepisteitä käyttävien ihmisten toiminnasta. Eikö teillä ole kylliksi määrärahoja ja ihmisiä paikkojen siistimiseen? Näillä voimavaroilla emme pysty säännölliseen siistimiseen. Pulaa on sekä rahasta että ihmisistä. Alueellisten yhdyskuntajätteen keräyspisteiden kustannukset on jätelakiin perustuen katettava jätemaksuilla. Yksi mahdollisuus on ostaa jätepisteiden siivouspalvelu, mikä kylläkin aiheuttaa painetta korottaa jätemaksuja. SER- ja ongelmajätteiden ja pienmetallin vastaanotto Kunnat ottavat ilmaiseksi vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua, ongelmajätteitä ja puhdasta pienmetalliromua. Jätteet lajitellaan omatoimisesti niille varattuihin kontteihin. Vastaanottopaikkojen ollessa suljettuina, jätteiden jättäminen esimerkiksi portille on ehdottomasti kiellettyä! Näin Riihimäellä Tyhjentävätkö jätefirmat vain jätesäiliöt, ei maassa lojuvaa jätettä? Kyllä esimerkiksi sekajätteet keräävän Lassila &Tikanojan tehtävänä on myös kerätä ympäristöstä esimerkiksi säkissä olevat tai muuten kohtuullisen kokoiset irtojätteet. Jätepisteiden siivoaminen sen sijaan ei kuule astioiden tyhjennysurakkaan. Hausjärvellä Hausjärvellä yllä mainittuja jätejakeita voi viedä kunnan keskusvarastolle osoitteeseen Vanha Valtatie 25, OIT- TI. Keskusvarasto on auki arkipäivisin ma-pe klo. 8.00 14.30. Ohjeita ja tarkempia tietoja antaa varastonhoitaja, puh. 040 330 6831. Hausjärven maankaatopaikka Oitin Kisällintiellä on avoinna ma-pe klo. 8.00 14.30 ja keväisin ja syksyisin kahtena lauantaina, erikseen ilmoitettavina päivinä. Sinne voi tuoda puutarhajätteitä. Lopella Lopella SER- ja ongelmajätteitä ja metalliromua ottaa vastaan kunnan tekninen varikko, osoitteessa Ojajoenkaari 94, LOPPI. Vastaanotto on keskiviikkoisin klo 7.30 16.00. Muina arkipäivinä sopimuksen mukaan työajan puitteessa. Asiasta sovittava varastonhoitajan kanssa puh. 040 330 6353. Riihimäellä Riihimäellä SER jätteitä vastaanottavat Kaupungin varikko, Ekokem-Palvelu Oy ja Stena Metalli Oy. Kaupungin varikko sijaitsee osoitteessa Mäkisenkatu 2, Riihimäki. Jätteitä varikolle voi viedä maanantaisin Kenen tehtävä on siivota roskakorin vieressä maassa makaava irtopaperi? Ensisijaisesti jätepisteen käyttäjän tulee laittaa kaikki roskat astiaan, ei sen viereen. Jäteastioita on hallinnollisesti monenlaisia. Hyötyjätteen keräyksen ja jätepisteiden siivouksen tältä osalta organisoi Kiertokapula Oy, kaupungin tekninen virasto huolehtii yhdyskuntajätteen yhteisistä keräyspisteistä ja esimerkiksi kaupat huolehtivat osaltaan omista pisteistään. Valitetaanko teille epäsiisteydestä? Kyllä saamme yleisöltä ilmoituksia, ja silloin lähetämme paikalle siivoojan, että sotku saadaan pois. Kenenkään tehtävänä ei siis ole säännöllisesti korjata kaupunkialueelta roskia maasta? Tehtävänjako riippuu siitä, millaisella alueella ollaan. Katujen kunnossapitolain mukaan kadun puhtaanapito kuuluu tontin omistajalle tontin rajasta katualueen keskilinjaan saakka. Puhtaanapitoon kuuluu lian, lehtien, roskien, irtonaisten esineiden ja rikkaruohojen poistaminen. Tonttien omistajat eivät aina ole tietoisia tästä velvollisuudesta, asiasta tiedottamista olisi hyvä lisätä. Kaupungin teknisen viraston katujen kunnossapitoyksikössä käytetään ympärivuotisesti yhden, kesäaikana myös toisen työntekijän työpanos yleisten alueiden, lähinnä kaupungin vastuulla olevien katualueiden ja sisääntuloteiden var- klo 7.00-18.00 ja ti-pe klo 7.00-14.00. Ekokem-Palvelu Oy toimii osoitteessa Agantie 3, Riihimäki. Jätteiden viemisestä voi sopia soittamalla puh. 010 7551 283. Stena Metalli Oy toimii osoitteessa Pajakatu 7-9, Riihimäki. Jätteiden viemisestä voi sopia soittamalla puh. 050 5401 150. sien siivoamiseen. Lisäksi puistoyksikön työntekijät käyttävät yhden henkilötyövuoden puistoja istutusalueiden siivoamiseen. Ensi vuoden aikana suunnitellaan toteutettavaksi Siisti Näin Pariisissa Riksu -kampanja, jolla herätellään ja motivoidaan kaikkia asukkaita vaikuttamaan siistimmän ja viihtyisämmän ympäristön puolesta. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Pariisin roskikset on vaihdettu läpinäkyviin tarpeeksi suuriin muovisäkkeihin, jotka on helppo vaihtaa, kun ne alkavat täyttyä. Eri värit osoittavat minkä laatuista jätettä mihinkin säkkiin saa laittaa. Katuja ja muita yleisiä paikkoja siivotaan ahkerasti, joten näkymät ovat siistit. Pienmetallia Riihimäellä kerätään hyötyjätepisteissä, listan keräyspisteistä saa ympäristönsuojeluyksiköstä. Isommat metalliromut voi viedä Stena Metalli Oy:lle osoitteeseen Pajakatu 7-9, Riihimäki, puh. 050 5401 150. Pieniä eriä ongelmajätteitä Riihimäellä vastaanottaa Kaupungin varikko osoitteessa Mäkienkatu 2, Riihimäki. Varikko on avoinna maanantaisin klo 7.00-18.00 ja ti-pe 7.00-14.00. Suuret erät viedään Kapulan Jätteidenkäsittelyalueelle, Kapulansillantie 10, Hyvinkää puh. (019) 426 2221. TARU LAINKARI Kirjoittaja on vesihuoltoneuvoja.
6 Syyskuu 2007 Vahteristoon suojelualue ja uusia ulkoilureittejä Vahteriston luonnonsuojelualueesta ja virkistysalueesta on valmistunut viheraluesuunnitelma. Alueesta on tulossa riihimäkeläisille upea luonto- ja liikuntapuisto. Suunnitelman laati konsulttina Ympäristötutkimus Yrjölä. Suunnitelman työryhmässä olivat mukana laaja joukko kaupungin virkamiehiä sekä luonnonsuojeluyhdistyksen, Kiista- Veikkojen ja Vahteristoliikkeen edustajat. Koko suunnitelma-alue käsittää noin 230 hehtaaria, josta on asutukselle kaavoitettu noin 50 hehtaaria Teerimäenkadun varteen, ja luonnonsuojelualueen alustava rajaus on noin 120 hehtaaria. Kaavoituksen yhteydessä asuinaluetta pienennettiin 1,2 hehtaarilla. Muutoksella saatiin suojelualueen ja asutuksen väliin laajempi vihervyöhyke. Suunnitelman reitit noudattavat pitkälti nykyisiä polkuja. Latu-ura Suonummen majalle siirtyy kulkemaan Uhkolan suon kautta. Suolle muodostetaan lapsille ja kevyempää tasaista hiihtomaastoa kaipaaville ympyrälenkki. Siihen voidaan mahdollisesti myöhemmin lisätä maamassoilla lasten hiihtomaa. Luonnonsuojeluyhdistys suunnitteli korpialueelle puolentoista kilometrin luontopolun, jonne pääsee aikanaan Teerimäenkadun puolelta. Polulle on suunniteltu pitkospuita kosteimpiin paikkoihin. Vahteristosta virkistystä vuoden ympäri Uutta on talvisin kävelijöille auki pidettävä polku asuinalueelta Uhkolan kioskille. Reiteille on merkitty kaksi lähtöpaikkaa. Toinen niistä on nykyisin käytössä olevan parkkipaikan luona Uhkolan kioskin vieressä, toinen Uhkolansuon länsiosassa Patastenmäen sillan kupeessa. Reittisuunnitelmassa on paikka myös kuntoilutelineille. Tulevan luonnonsuojelualueen hoito ei ole ristiriidassa ulkoilun kanssa, kun molempien tarpeita on jo suunnittelussa nivottu yhteen. Sienestys ja marjastus tulevat olemaan sallittuja. Tarkemmissa suojelualueen määräyksissä päätetään, sallitaanko alueella massatapahtumien järjestäminen. Ulkoilureittien suunnittelussa on jo etukäteen kuultu Hämeen ympäristökeskusta, joka lopullisesti suojelualueen rauhoittamisesta päättää. Riihimäen kaupunginvaltuusto saa sekä suojelualueesityksen että Vahteriston asemakaavat päätettäväksi kuluvan syksyn aikana. Luonnonsuojeluyhdistys esittelee Vahteriston luontoarvoja ja viheraluesuunnitelmaa yhdistyksen nettisivuilla www.sll.fi/riihimaki Lisää tietoa Vahteristosta on myös Riihimäen kaupungin kotisivuilla www.riihimaki.fi kohdassa kaupungin palvelut/tekniset palvelut. Teksti ja kuva: TARJA HEIKKONEN Kirjoittaja on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. Pyöräilijöitä tulevan luonnonsuojelualueen kohdalla, jossa ulkoilupolku säilyy nykyisellä paikallaan. Kartta osoittaa Vahteriston kävely- ja hiihtoreitistöt. Vihreä alue on luonnonsuojelualueeksi ehdotettu osa. Harmaalla on merkitty asumiseen ja viheralueeksi kaavoitettu alue. Minne voi viedä puutarhajätteet? Kompostointi Puutarhajätteiden suositeltavin käsittelytapa on omatoiminen kompostointi. Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueelle puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19. Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 euroa/kuorma. Lisätietoja p. (019) 426 2211. Riihimäki Kinturinmäen maankaatopaikka Kinturinmäen maankaatopaikalla, Kinturinkuja 1, otetaan maksutta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujätettä). Oksia ja risuja ei oteta vastaan. Lisätietoja p. (019) 758 4933. Järjestetty jätteenkuljetus Biojäteastiaan voi laittaa lehtiä ja haravointijätettä kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Biojätteen erilliskeräykseen kuuluvissa kiinteistöissä on säkin oltava biohajoava. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kaupunki perii jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksun. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, 12100 Oitti aukioloaika ma-pe klo 8-14.30 keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen.
Syyskuu 2007 Lehahtiko lepakko? Korvayököllä on suuret korvat ja erinomainen kuulo. Suomesta on löydetty yksitoista lepakkolajia maailmassa niitä on noin tuhat. Kaikki 11 lajia esiintyvät Etelä-Suomessa ja pohjoista kohti mentäessä lajien määrä vähenee. Kaikki Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä. Ne saalistavat kesäöisin hyönteisiä kaikuluotaamalla niitä ultraäänien avulla. Lepakoiden ääniä kuunnellaan ultraäänidetektorilla ja lajit voidaan tunnistaa kaikuluotausäänien perusteella. Lisäksi lepakoilla on sosiaalisia ääniä keskinäistä kanssakäyntiä varten. Pohjanlepakko on levinnyt koko Suomeen ja se on maailman pohjoisin lepakkolaji. Nyt syksyllä pohjanlepakko käyttää saalistuksessa hyväkseen katuvaloja. Katuvalot toimivat hyönteisrysinä, joiden ääreltä nahkasiipi poimii parhaimmat herkkupalat. Pohjanlepakon tapaa saalistamassa etenkin valkoisten lamppujen ympäriltä, koska valkoinen valo vetää hyönteisiä paremmin puoleensa kuin keltainen. Vesisiipat kaartelevat yleensä lähellä veden pintaa tyynillä rannoilla. Vesisiippa viihtyy hyvin alueella, jonka rannassa kasvaa puita, mutta jossa ei ole kaislikkoa eikä kasvillisuutta veden pinnalla. Viiksisiippa ja isoviiksisiippa saalistavat vanhojen metsien siimeksessä maaseutumaisessa ympäristössä. Isoviiksisiippaa ja viiksisiippaa Kuva: SIRPA SARAJA ei voi erottaa toisistaan kaikuluotausäänen perusteella. Korvayökköä on vaikea havaita detektorilla, koska se on usein vaiti. Korvayököllä on suuret korvat ja erinomainen kuulo. Se voi roikkua puun oksalla ja kuunnella, kuuluko lähistöltä hyönteisten jalkojen nitinää. Kaupunkialueella korvayökköjä tapaa varmimmin hautausmailta ja puistoista. Lampisiippaa on havaittu ensimmäisen kerran maassamme vuonna 2002 ja siitä on tehty vain muutamia havaintoja. Ripsisiippa on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Laji viihtyy maaseutumaisessa ympäristössä kartanoiden ja maatilojen liepeillä. Talveksi horrokseen tai Keski-Eurooppaan Talvella hyönteisiä on rajoitetusti saatavilla, joten lepakot vaipuvat talveksi horrokseen tai muuttavat Keski-Eurooppaan. Isolepakko, kimolepakko, pikkulepakko ja vaivaislepakko saapuvat Suomeen toukokuun lopussa ja poistuvat syyskuun alussa. Pikkulepakko on muuttavista lepakoista yleisin. Iso-, kimo- ja vaivaislepakkoa tavataan vain muutama yksilö vuosittain. Lepakot hakeutuvat syksyllä mm. luoliin, kallionhalkeamiin, kivikasoihin ja rakennuksiin, joissa ne horrostavat talven noin 0 5 asteen lämpötilassa. Lepakot heräävät horroksesta huhti toukokuussa. EU:n tiukassa suojeluksessa Lepakot ovat pitkäikäisiä. Ne saattavat elää jopa 30- vuotiaiksi. Lepakot parittelevat syksyllä ja naaraat saavat juhannuksen tienoilla yleensä yhden poikasen. Muuttavilla lajeilla ja pohjanlepakolla voi olla kaksikin poikasta. Naaraat kerääntyvät synnyttämään yhdyskuntiin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavojen ekologiset vaikutukset on selvitettävä ja lepakot kuuluvat liito-oravan tavoin EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojelemiin lajeihin. Myös Riihimäellä on kesän 2007 aikana kartoitettu lepakoita ympäristönsuojelu- ja kaavoitustoimen tilauksesta. Tutkimusraportti valmistuu syyskuun aikana. Siitä kerrotaan Ekokaaressa 1/2008. Teksti ja kuva: YRJÖ SIIVONEN Kirjoittaja on lepakkokartoittaja, joka on kuluneen kesän aikana kartoittanut Riihimäen kaupungin alueen lepakot. Energiaa kannattaa säästää Pullonpalautus on muuttumassa vuoden 2008 alusta. Kaupat uusivat jo kovaa vauhtia pullonpalautusautomaattejaan. Markkinoille tulee vuoden alusta panttipulloja, jotka on tehty pet-muovista eli nykyisiä täyttöpulloja ohuemmasta muovista. Pet-pulloja ei käytön jälkeen täytetä uudelleen, vaan ne murskataan rouheeksi. Uusiokäytössä niistä voi tulla vaikka rakennusainetta tai tekstiilien kuitua. Suomessa pet-pulloja käyttää jo Lidl-ketju. Ne murskaa riihimäkeläinen Muovix Oy, joka valmistaa raaka-aineesta kuitua fleecepuseroihin. Kuluttajaa voi askarruttaa, mikä on ekologisempaa, ostaa juomaa tölkissä, lasipullossa, muovipullossa vai Pet-kertakäyttöpullossa. Kaikki ovat vuoden alusta pantillisia. Energiansäästöviikkoa vietetään 8.-14.10. Energiansäästöviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta tarkoituksenmukaisesta energiankäytöstä. Järkevän energiankäytön avulla vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Tarkoituksena on tinkiä vain turhasta kulutuksesta. Kokemus osoittaa, että energiaa säästyy, kun tietoisuus tehokkaasta energiankäytöstä lisääntyy yrityksissä ja yhteisöissä. Lisää energiaa säästyy, kun energiansäästöviikon aikana hankittuja kokemuksia sovelletaan vuoden jokaisena päivänä. Energian säästäminen ei ole vaikeaa, kun siihen vain osataan kiinnittää huomiota. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, kuinka paljon energiaa kuluu. On aika aloittaa OnOff-suhde! Seuraavassa muutamia hyviä vinkkejä kuinka myös sinä voit osaltasi olla mukana viettämässä energiansäästöviikkoa. Alenna huonelämpötilaa -1 C vähentää lämmityskustannuksia 5 prosenttia; 40 prosenttia kaikesta maailman energiankäytöstä liittyy asumiseen ja rakennuksiin. Vaihda energiansäästölamppuun Energiansäästölamppu kuluttaa 75-80 prosenttia vähemmän energiaa valaisinta kohti. Säästö tuntuu sinun lompakossasi. 7 Ota lyhyempi suihku Jos otat kahden minuutin suihkun 10 minuutin sijaan, säästät jo viikossa leffalipun tai laadukkaan viinipullon hinnan. Aja taloudellisesti Taloudellisen ajotavan oppeja noudattamalla säästät polttoainekuluissasi vuoden aikana keskimäärin 240 euroa. Tuki vuodot Parsinneulan kokoinen vuotokohta lisää vesikustannuksiasi vuodessa 750 euroa. Sammuta valmiustilassa oleva laite Jos julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain käytettäessä, säästyisi verovaroja vuosittain lähes 10 miljoonaa euroa. Kävele tai pyöräile lyhyet matkat Suurin osa 1-3 kilometrin matkoista kuljetaan autolla. Pullopoliisit on luontojärjestöjen leikkimielinen kampanja, jossa kannustetaan kuluttajia uudelleen täytettävien juomapullojen käyttöön. Sivusto löytyy osoitteesta www.luontoliitto.fi/ pullopoliisi Uudelleen täytettävä muovipullo voidaan täyttää keskimäärin 18 kertaa, lasipullo 33 kertaa. Pet-pulloa ei täytetä kuin kerran. Kaikissa tapauksissa kuluu energiaa. Nykyiset muovipullot pitää kuljettaa takaisin juomatehtaalle, pestä, täyttää uudelleen ja kuljettaa takaisin myytäväksi. Kertamuovipullo matkaa palautustiskiltä vain tehtaaseen, jossa muovia voidaan rouhia uudeksi raaka-aineeksi. Pet-pullon muodossa energiaa kuluu eniten. Lasipulloista luopuminen on ainakin onni koiraihmisille. Kaduille rikottujen lasipullojen riesa ainakin vähenee. Tärkeää on, että kuluttaja jaksaa edelleen viedä juomapullonsa tai tölkkinsä kaupan keräyspisteeseen. Siihen kannustaa pantti, joka on pikkupullosta 10 senttiä ja litran pullosta 40 senttiä. TARJA HEIKKONEN Kirjoittaja on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. Riina Paunonen palasi Hausjärven ympäristösihteeriksi Pirjo Siik lopetti työrupeamansa Hausjärven ympäristösihteerinä ja Riina Riina Paunosella on takanaan parin vuoden kokemus Hausjärven ympäristöasioiden hoidosta. Paunonen palasi virkaansa kahden vuoden äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen syyskuun alussa. Joonaksesta, 2, tuli samaan aikaan päiväkotilainen. Paluu tuntui hyvältä, vaikka toisaalta sitä olisi voinut olla vielä kotonakin, kuuluvat tuntemukset parin Kilpailevat pet-pullot päätyvät fleece-puseroiksi Muovixin kautta Pullopoliisi neuvoo valitsemaan täyttöpullon työpäivän jälkeen. Työympyrät ovat tutut, jopa jotkin kaksi vuotta sitten tekemättöminä odottaneet työt odottavat edelleen. Ikuisuusasioita on paljon, ja resurssit riittämättömät. Jotakin on toki kahdessa vuodessa muuttunutkin, kunnanjohtaja on vaihtunut Hannu Mäkelästä Päivi Terävään. Soraisella Hausjärvellä maa-ainesten otto ja valvonta työllistävät ympäristösihteeriä eniten. Monissa kunnissa maa-ainesten ottolupien valmistelu ja valvonta eivät edes kuulu ympäristösihteerille. Maa-aineslupien käsittelyn ohessa häntä työllistävät ympäristöluvat ja jätevesijärjestelmiin liittyvä neuvonta. Riina Paunosen tavoittaa puhelimitse numerosta (019) 758 6561 tai 040 330 6561. Sähköpostiosoite on riina. paunoanen@hausjarvi.fi
8 Asko Särkelä: Kokemuksia huuhtelevasta kompostikäymälästä Sipoonkorvessa järven rannalla sijaitsevan ympärivuotisessa käytössä olevan asuinrakennuksen laajennuksen yhteydessä kiinteistön jäteveden käsittelyjärjestelmä uudistettiin jäteveden käsittelyvaatimuksien mukaiseksi. Jo alusta asti oli selvää, että kohteeseen asennettaan kompostikäymälä. Lukuisista markkinoilla olevista komposti- ja kuivakäymälämalleista oli vaikea valita; tutkimustietoa käymälöiden toimivuudesta ja käyttökokemuksista ei tuolloin juuri ollut. Nykyään sen sijaan on olemassa hyviä esitteitä, ja kuiva- ja kompostikäymälöiden käyttökokemuksia on tutkittu useissa hankkeissa. Pitkällisen selvitystyön pohjalta päädyin huuhtelevaan suurisäiliöiseen kompostikäymälään. Kyseisen mallin tyhjennysväliksi ilmoitetaan vuosia, jopa kymmeniä. Harva tyhjentäminen perustuu säiliön suureen kokoon ja sen mahdollistamaan pitkään kompostoitumisaikaan. Uloste sisältää vain 2-3 prosenttia mineraaliainesta, lopun ollessa biologisesti kompostoituvaa. Käyttökokemuksia Kuva: ASKO SÄRKELÄ Ulkonäöltään ja käytöltään istuin ei juuri eroa normaalista vesivessasta, käytännössä polkaistaan vetämisen asemesta. Ulosteen huuhteluun normaalilla viemäriputkikaadolla tarvitaan vain noin kaksi desilitraa vettä käyttökertaa kohden. Vessaistuinta voi tarvittaessa käyttää normaalin vesivessan tapaan. Puoleksi haketta ja turvetta sisältävää kuiviketta on lisätty kerran viikossa säiliön aukosta pitkävartisella kauhalla. Kolmen vuoden ympärivuotisen käytön aikana kompostisäiliö on täyttynyt hiljalleen. Käyttäjiä ovat kaksi aikuista ja yksi lapsi. Kompostisäiliötä ei siis ole tarvinnut tyhjentää, eikä tarvitse luultavasti vielä vuosiin. Kun aika koittaa, säiliön tyhjennys on järjestetty helpoksi; laitteen mukana toimitetaan tyhjennysputki, jonka sisällä olevan kierteen, ruuvinväännintä apuna käyttäen, avulla valmis kompostimassa tyhjennetään ämpäriin. Valmis komposti tullaan, mahdollisen jälkikompostoinnin jälkeen, käyttämään maanparannusaineena tontilla. Hajuhaittoja ei ole ilmennyt painovoimaisesta tuuletuksesta huolimatta. Korvausilma otetaan suodosnesteen poistoputken kautta maasuodatuskentästä. Maljamaisen muodon ansiosta posliininen wc-istuin ei suttaannu ja on tarvittaessa helppo puhdistaa. Järjestelmän edut Kompostikäymälän käytöstä ja huollosta kolmen Ainoa ero vessan ulkonäössä tavanomaiseen vesivessaan verrattuna on poljin, jota istunnon päätyttyä polkaistaan. vuoden aikana saadut kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Jos siinä, joitakin haittoja on, se on järjestelmän vaatima korkea tila, joten talon tulee käytännössä olla rossipohjainen. Käytössäni oleva suurisäiliöinen kompostikäymäläjärjestelmä on helppohoitoinen, varmatoiminen ja luotettava (ei riippuvainen sähköstä ja tekniikan kestävyydestä), halpa (investointi ja etenkin käyttökulut, käyttöikä käytännössä ikuinen) sekä ylivertaisen ympäristöystävällinen verrattuna vaihtoehtoisiin asetuksen vaatimukset täyttäviin järjestelmiin, joissa kaikki jätevedet johdettaisiin sakokaivojen kautta fosforinerotuskaivolla tehostettuun maasuodattimeen (sakokaivojen tyhjennykset 4 henkisessä perheessä 3-4 kertaa vuodessa) tai panospuhdistamoon (kemikaalilisäykset, laskeutuskokeet, huoltoyhtiö, teknisten laitteiden epävarmuus, sakokaivojen tyhjennysväli tiuha). Lisäetuna saan ilmaista maanparannusainetta ja lannoitetta puutarhaani ravinteita kierrättäen. Erityisesti järjestelmän huolettomuudelle ja varmuudelle annan suuren painoarvon. Jos ja kun jotain sattuu, vaikkapa sähkökatko, sakokaivojen tyhjennys tai kemikaalilisäykset unohtuvat, ympäristöön ei pääse käsittelemätöntä tai huonosti käsiteltyä jätevettä. Kompostikäymälöiden leviämisen esteenä taitavat olla asenteet, tiedon puute sekä suurisäiliöisissä malleissa suuri tilan tarve. Mikäli kompostikäymälän käyttöönotto tuntuu edelleen vieraalta, erillisviemäröidyissä kiinteistöissä, joissa uloste ja virtsa ohjataan umpikaivoon, harmaat vedet sakokaivoon, asetuksen vaatimukset voi helposti ja halvalla täyttää vaihtamalla perinteinen WC-istuin huuhtelevaan istuimeen, jonka vedenkulutus on minimaalinen ja joka on kustannukseltaan noin 300 euroa. Umpikaivojen tyhjennysväli harvenee oleellisesti, eikä harmaiden vesien puhdistus sakokaivojen jälkeen vaadi enää suuria toimenpiteitä, mistä seuraa suuri kustannussäästö. Harmaiden ja mustien vesien erilaisen koostumuksen takia harmaiden vesien sisältämien nopeasti hajoavien orgaanisten happea kuluttavien aineiden puhdistuskäsittely tapahtuu nopeasti biologisesti aktiivisessa maassa muutamassa kymmenessä sentissä; pohjavedet ovat siten paremmin suojattuna. Harmaat vedet sisältävät myös huomattavan vähän ravinteita ja bakteeripitoisuudet ovat pääosin pieniä. Jatkosuunnitelmia Syksystä 2007 lähtien kiinteistölläni kokeillaan teräksisen maahan upotettavan harmaavesisuotimen soveltuvuutta ympärivuotisessa käytössä olevasta kiinteistöstä tulevien harmaiden vesien sekä kompostikäymälän suotonesteiden puhdistamiseen. Suodatinmateriaalina on puupurua, joka on tehty helpoksi vaihtaa ja kompostoida kiinteistön lehtikompostorissa. Tutkimuksen myötä selviää myös suodattimen suodatinmateriaalin vaihtoväli. Mikäli tutkimustulosten perusteella selviää, että suodin täyttää asetuksen käsittelyvaatimukset, pääsen jatkossa eroon tontillani runsaasti tilaa vievästä maasuodatuskentästä fosforinerotuskaivoineen. ASKO SÄRKELÄ Tarkempia teknisiä tietoja: asko.sarkela@vesiensuojelu.fi Kirjoittaja on ympäristöasiantuntija Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:ssä. Järjestelmän toimintaperiaate selviää piirroksesta. Nyt on aika uusia jätevesijärjestelmä Asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksessa määrätään, kuinka puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin ne voidaan johtaa ympäristöön. Asetuksen määräaikaa on jäljellä kuusi vuotta eli jätevesijärjestelmät on oltava asetuksen vaatimalla tasolla vuoden 2014 alussa. Tällä hetkellä jätevesijärjestelmiä on uusittu hyvin vähän, joka tarkoittaa ruuhkaa järjestelmien uusimiselle asetuksen loppuvuosina. Nyt siis kannattaa ryhtyä jätevesijärjestelmän uusimiseen, koska: l Asetus on ja pysyy! l Nyt hyvällä suunnittelijalla on sinulle aikaa l Saat urakoitsijan paikalle haluamanasi ajankohtana Syyskuu 2007 l Kysyntä ei ole vielä ylittänyt tarjontaa hinnat nousevat jatkossa Kaikille selvitys omasta jätevesijärjestelmästä! Vuoden 2007 loppuun mennessä kaikilla kiinteistöillä on oltava kirjallinen selvitys omasta jätevesijärjestelmästä. Selvitys on oltava myös vaatimattomista loma-asunnoista. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja pyydettäessä se on esitettävä kunnan ympäristöviranomaiselle. Lisätietoa jätevesiasioista saat oman kunnan ympäristöviranomaiselta. TARU LAINKARI Kirjoittaja on vesihuoltoneuvoja.
Syyskuu 2007 Jätteidenkäsittelyalueiden aukioloajat keväällä: Lauantaiaukioloajat Jätteidenkäsittelyalueet ovat avoinna 6.-27.10.2007 klo 9-14. Arkipyhien aatot Jätteidenkäsittelyalueet ovat avoinna poikkeavasti: 2.11. ja 5.12. klo 7-17. Risut ja haravointijätteet Pientuojien (henkilö- ja pakettiautot peräkärryineen). Puutarhajätteet 7 euroa/kuorma. Risut ja haravointijätteet on lajiteltava eri kasoihin. Kapulasillantie 10, 05880 Hyvinkää, (019) 426 2211 Karanojantie 145, 13430 Hämeenlinna, (03) 628 5900 Istuta puu! Puun päivää vietetään Vesan nimipäivänä 27.9. Se on mainiota aikaa puun istuttamiseen. Seuraavassa mielenvirkistykseksi eri puulajien kasvukorkeuksia ja maksimi-ikiä. puulaji maksimi- maksimikorkeus / m ikä / v mänty 30 500 kuusi 40 350 kataja 15 1000 haapa 30 100 raita 15 50 koivu 25 100 tervaleppä 25 100 harmaaleppä 20 200 tammi 25 900 jalava 30 500 tuomi 4 100 pihlaja 20 150 ruotsinpihlaja 20 100 vaahtera 25 150 hevoskastanja 30 400 lehmus 20 1000 saarni 30 500 pyökki 40 400 Lähde: Hyötykasviyhdistys Pähkylä 3/2007. Puilla muovaat maisemaa jopa sadoiksi vuosiksi. Pieni laiha sorsa 7. 10. 5. 9. 1. 4. 8. Pieni, kultakutrinen tyttö kulki joenrantapolkua kohti kotia. Hänen nimensä oli Liisa. Liisa rakasti kaikkia metsäneläimiä ja jäi usein katselemaan avovedessä uiskentelevia sorsia sekä puissa hyppiviä oravia. Hänellä ei ollut kiire kotiin, koska hänen vanhempansa tulisivat vasta illalla kotiin töistään. Liisan perhe oli vasta muuttanut uuteen kaupunkiin ja Liisalla ei ollut vielä leikkikavereita. Metsäneläimet olivat Liisan kavereita. Hän olisi halunnut pienen koiranpennun, mutta ei sitä saanut, koska isä oli allerginen. Liisa katseli sorsia ja huomasi niiden joukossa yhden ihan pienen, laihan sorsan. Ihmiset heittelivät sorsille leivän ja pullan muruja, mutta pieni sorsa ei koskaan ehtinyt saada makupaloja. Liisa mietti kotiin mennessään, miten voisi pientä sorsa parkaa auttaa, että se pärjäisi kylmän talven yli. Liisa laski säästämänsä viikkorahat ja arveli saavansa niillä pähkinöitä ja talipalloja kaupasta. Pienelle sorsalle Liisa halusi antaa jotain tosi herkullista. Mitähän se voisi olla, hän mietti. Äidin paistamat munkit olivat todella maukkaita, niin sitten vielä tummaa ja vaaleaa leipää. Liisa ryhtyi tuumasta toimeen. Äiti leipoi illalla munkkeja ja laittoi pakastimeen. Liisa nappasi yhden pussin. Liisa laittoi siihen kauniin punaisen nauhan ja kirjoitti paperilapulle, pikkusorsan makupalat. Pähkinät ja talipallot hän sai ostettua säästämillään viikkorahoilla. Hän kävi kylää lähellä olevassa maalaistalossa ja pyysi isännältä linnuille kauran siemeniä ja sai vielä auringonkukan siemeniäkin. Eräänä iltana Liisa lähti vanhempiensa kanssa kävelylle. Liisa otti muovikassin mukaansa. Vanhemmat ihmettelivät, mitä Liisalla siinä oli. Ensin käveltiin joenvarsipolulle. Liisa hyppeli Luontoristikko Oheisen tehtävän ratkaisut palautetaan 30. marraskuuta mennessä Viimekertaisen tehtävän ratkaisijoiden joukosta onnetar suosi Rasmus 2. 3. 6. osoitteella: Riihimäen ympäristökeskus, PL 125, 11101 RIIHIMÄKI. Rimmiä Saarijärveltä ja Leo Liukkosta Säynätsalosta. Heille innoissaan silmät säteillen. Lähestyttiin sorsaparvea. Liisa kertoi, että halusi antaa lahjan sorsille ja varsinkin sille ihan pienelle, laihalle sorsalle. Kohta lenteli avoveteen munkin paloja, vaaleaa ja tummaa leipää. Liisa piti kädessään herkkupalaa ja odotti, että pieni sorsa uskaltaisi tulla ottamaan hänen kädestään makupalan. Sorsa ui hiljalleen kohti Liisaa ja uskaltautui naukkaamaan makupalan nokkaansa. Siten olivat vielä leipäherkut. Liisa ja sorsa ystävystyivät, niin että kun Liisa oli lähdössä pois, pieni sorsa taapersi tytön perässä. Sen räpylä oli loukkaantunut. Liisa otti sen lämpimään ja vei kotiinsa. Ratkaisemalla ristikon saat selville, minkälainen ihminen Liisa on. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi palkintoa. on lähetetty kompassit. Oikea vastaus on SATEENKAARI. 9 Liisa laittoi sorsalle ammeeseen vettä sekä paljon leipää ja munkin muruja. Pieni sorsa uiskenteli onnellisena omassa lammessaan ja päästeli ihanan, iloisia ääniä ihan kuin se olisi halunnut kiittää. Liisan isä oli ammatiltaan lääkäri ja hän lupasi katsoa räpylää tarkemmin. Sorsan räpylä saatiin kuntoon ja Liisa vei linnun takaisin sen kotivesille. Sorsat tulivat tervehtimään kaveriaan, pikkusorsaa. Liisalla oli evästä mukana ja nyt myös pieni sorsa sai makupaloja siinä missä toisetkin sorsat. Liisa oli niin iloinen, että hän lupasi tuoda joka päivä sorsille ruokaa. TARU LAINKARI 1. Missä sorsat uiskentelivat? 2. Liisa ei saanut koiranpentua, koska Liisan isä oli? 3. Mikä pikku sorsalla oli kipeänä? 4. Mitkä olivat Liisan herkkua? 5. Ketkä olivat Liisan kavereita? 6. Mitkä eläimet hyppelivät puissa? 7. Minkä Liisa ojensi kädestään pikku sorsalle? 8. Liisan isän ammatti? 9. Mitä pitkin Liisa kulki kotiin? 10. Mistä Liisa sai kauran ja auringonkukan siemeniä?
10 Syyskuu 2007 SYKLI auttaa yrityksiä ja oppilaitoksia Kiinaan Viisi vuotta valtakunnallista ympäristökoulutusta Suomen ympäristöopisto SYKLI aloitti toimintansa syyskuun alussa 2002. Tuolloin Suomeen tarvittiin vahva ympäristöalan kouluttaja kehittämään ja toteuttamaan aikuisille suunnattua ympäristöalan ammatillista koulutusta sekä tukemaan yrityksiä ja julkisia organisaatioita ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen sisällyttämisessä toimintaansa. Oppilaitoksen taustaorganisaatioina ovat Hyvinkään- Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Ympäristöyritysten Liitto. Syklin koulutusaloja ovat ympäristöhuolto, vesihuolto, teollinen puhtaanapito, ympäristölogistiikka ja ympäristöjohtaminen. Sykli on Suomen suurin kouluttaja ympäristöhuollon alalla. Vuoden 2007 alusta uusitussa koulutuksen järjestämisluvassa Syklin erityistehtäväksi määriteltiin ympäristöhuollon koulutuksen kehittäminen ja tarjonta valtakunnallisesti. SYKLIllä on toimipiste Riihimäen lisäksi Helsingin Malmilla. Kestäviä ratkaisuja ja kumppanuutta SYKLI on valtakunnallinen ammatillinen erikoisoppilaitos, jonka koulutuksiin osallistuu vuosittain yli tuhat opiskelijaa. Oman henkilöstön määrä on parikymmentä, ja osaamista täydennetään eri alojen asiantuntijoista koostuvan yhteistyöverkoston avulla. Toimimme kapealla sektorilla, ja markkina-alueenamme on koko maa. Riihimäelle meidän mukanamme on syntynyt osaamiskeskittymä, josta hyötyvät paikalliset yritykset, vararehtori Esa Leinonen tuumaa. Koko toimintansa ajan Sykli on ollut merkittävä vaikuttaja koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen edistämisessä. Sykli on osallistunut mm. Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien kehittämiseen. Kiina-suhteista hyötyä laajalle Sykli on koko olemassaoloaikansa osallistunut aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Syklillä on ollut myös monimuotoista Kiina-yhteistyötä vuodesta 2002 lähtien. SYKLIn kautta kiinalainen Suzhoun kaupunki on nimetty Riihimäen ystävyyskaupungiksi, tosin yhteistyö on rajattu ympäristöasioiden, koulutuksen ja elinkeinoelämän aloille. Autamme muun muassa ammatillisia oppilaitoksia ympäri Suomea näillä Kiina-suhteillamme, Esa Leinonen selvittää.
Syyskuu 2007 Luontoon liikkumaan! Riihimäki Helmikuu 2008 (Päivä varmistuu myöhemmin, lumitilanteen mukaan.) Lumirieha Riutan laskettelukeskuksessa (Kormuntie). Tarkoituksena on antaa lapsiperheille mahdollisuus viettää yhdessä talvista liikuntapäivää. Ohjelmassa mm. laskettelua, pulkkamäki, moottorikelkka-ajelua ja puffet. Pääosin tapahtuma on maksuton, liikuntaseurat perivät omista pisteistään pientä korvausta. Maksuton parkkipaikka Riutan tanssilavalla. Järj. Riihimäen kaupungin liikuntayksikkö yhteistyössä eri liikuntaseurojen kanssa. Lisätietoja: www.riihimaki.fi tai Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, puh. 019 758 4740, 040 330 4740/Seija Hemmilä, seija.hemmila@riihimaki.fi KULUTTAJAPALSTA Parannuksia kuluttajasuojaan Kuluttajien oikeussuojaan tuli parannuksia 1.3.2007, kun viestintämarkkinalain muutokset sekä ryhmävalitus tulivat voimaan. Samaan aikaan kuluttajavalituslautakunnan toimiala laajeni kattamaan huoneenvuokra- ja asumisoikeusriitoja. Kuluttajavalituslautakunnan nimi muuttui samassa yhteydessä kuluttajariitalautakunnaksi. Ryhmävalitus Kuluttajariitalautakunta otti uutena menettelynä käyttöön ryhmävalituksen. Ryhmävalituksen laittaa vireille kuluttaja-asiamies kuluttajajoukon puolesta. Ryhmävalitusta voidaan käyttää tilanteissa, joissa Äänestä vuoden 2007 turhaketta Jälleen on aika äänestää vuoden turhaketta tuota tarpeettominta, haitallisinta, oudointa tai älyttömintä esinettä tai ilmiötä. Turhake voi myös olla haitake, haisuke, saastuke tai häirike. Turhaketta on äänestetty vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Aiempien vuosien voittajina ovat olleet vuonna Hausjärvi 7.10. klo 12-14 syksyinen koko perheen liikuntatapahtuma Karan koululla (sauvakävelyä, kuntotestausta, leikkimielisiä kilpailuja, kahvio yms.). Sopii koko perheelle, osallistuminen maksutonta. 10.11. kylpylämatka. 23.1. klo 18-20 Kuutamohiihto Ryttylän Ykslammella, maksuton, koko perheelle. Hiihdon lisäksi avantouintia, pulkkamäki, tikkupullan paistoa, yms. 2.3. klo 8.30-13 Kallen laturetki, kuntohiihtotapahtuma koko perheelle, maksuton, reitti kulkee Hikiän ja Oitin välissä Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi 040 330 6780 tai jari.kovanen@hausjarvi.fi useiden kuluttajien vaatimukset samaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan voidaan ratkaista yhdellä kuluttajariitalautakunnan päätöksellä. Hakemukseen ei tarvita kuluttajan pyyntöä, vaan kuluttaja-asiamies voi toimia oma-aloitteisesti. Viestintäpalvelut Viestintämarkkinalain muutokset mahdollistavat kuluttajan saamaan hyvitystä viestintäpalvelun, kuten lankaliittymän, matkapuhelimen ja laajakaistapalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Laissa on myös määritelty kuluttajan vastuu tilanteissa, jolloin matkapuhelin joutuu vääriin käsiin. 2006 kahdet puhelinluettelot, 2005 kaupunkimaasturi, 2004 juotava jogurtti, 2003 hampurilaisaterian kylkiäiset, 2002 ulkomainen pullovesi, 2001 vaipankätkijä ja 2000 lehtipuhallin. Ehdotus tulee lähettää mahdollisine perusteluineen ja kuvineen Suomen Luonto -lehden toimitukseen syyskuun loppuun mennessä Loppi Su 30.9. Poronpolku kutsuu ulkoilemaan Lopen upeisiin maisemiin. Lähdöt reitistöille klo 9-12. Lähtö- ja tapahtumakeskuksena Riihisalon vapaa-ajanviettokeskus. Poronpolku johdattaa kulkijat eri pituisille reiteille, joten vaihtoehtoja löytyy jokaisen mieleen: 5 km, 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km. Osallistumismaksu aikuisilta 6 euroa ja lapsilta 2 euroa (S-Etukortilla aik. 5 euroa). Soudun lisämaksut: polkupyörät 2 euroa/pyörä ja koirat 1 euroa. Osallistumismaksu sisältää soutu- tai kapulalossikyydin, saunan ja osallistumisen palkintojen arvontaan. Lisäksi kaikille osallistujille luovutetaan kunniakirja. Tervetuloa reippailemaan! Lisätietoja Riihisalosta, p. 019-448 834. Lisätietoja: Liisa Ojala, puh. (019) 758 6033, liisa.ojala@loppi.fi Asumisriidat Kuluttajariitalautakunnan toimivalta laajeni kattamaan huoneenvuokra- ja asumisoikeusriitoja. Vuokrausta koskevan erimielisyyden voi saattaa lautakunnan käsiteltäväksi sekä kuluttajavuokralainen että vuokranantaja, mikäli hän on yksityishenkilö. Asumisoikeuden luovutusta koskevan erimielisyyden asumisyhteisöä vastaan voi saattaa lautakunnan käsiteltäväksi sekä kuluttajaostaja että myyjä, jos hän on yksityishenkilö. Kuluttajariitalautakunnalla ei ole toimivaltaa mm. vuokrasuhteen irtisanomiseen, häätöön ja muuttopäivän siirtoon liittyvissä asioissa. Asumisoikeusasioissa toimivallan ulkopuolelle jäävät mm. kunnan tekemät asukasvalintapäätökset. RAUNI VÄISÄNEN Kirjoittaja on Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuluttajaneuvoja. osoitteella Suomen Luonto / turhake, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostilla: turhake@sll.fi Vuoden 2007 turhake julkistetaan Suomen Luonto -lehden joulukuun numerossa, joka ilmestyy 3.12.2007. Voittoisan turhake-ehdotuksen tekijä palkitaan rinkalla, retkikeittimellä ja makuupussilla. Tyrni hurmasi Elvi Ankkurin Tyrnimarja on luonnon oma tehopaketti, varsinainen luonnontuote, sillä sen viljelyssä tai käsittelyssä ei käytetä torjunta- eikä säilöntäaineita. Yli 20 vuotta sitten loppilainen Elvi Ankkuri sai jotakin erityisen herkullista jälkiruoaksi. Selvisi, että aineksena oli tyrni, joka osoittautui sitä kiehtovammaksi marjaksi, mitä enemmän sitä tutki. Tyrnin viljely alkoi kokeilevana harrastuksena, mutta muuttui laajetessaan yritystoiminnaksi. Nyt Elvi Ankkuri on viljellyt tyrniä kymmenen vuotta poikansa Pekka Ankkurin kanssa, ja ihastus jatkuu ja syvenee. Ankkurit olivat viljelleet mansikkaa jo 1970-luvulta, ja vähitellen tyrni otti suuremman ja suuremman osan. Tyrnipensaita on nyt tuhatkunta, joista parisataa on poikapensaita, joiden tehtävänä on pölyttää. Tyttöpensaat kantavat marjoja. Yleensä pensas tuottaa ensimmäiset marjat kolmantena vuotenaan, neljäntenä vuonna marjoja tulee puolisen kiloa, ja viidentenä vuonna täysi sato, 5-15 kiloa. Mehustettavaksi tarkoitettu marja poimitaan imurikoneella, mutta hillo- ja pakastemarjoiksi päätyvät marjat poimitaan käsin. Marjoista mehuja, hilloja, marmeladeja Ankkurin mansikkapaikka jalostaa suurimman osan tyrneistään mehuiksi, hilloiksi ja makeisiksi. Mehut puristetaan ja pastöroidaan Elimäellä, mutta hillot, hyytelöt ja marmeladit, joiden reseptit Elvi Ankkuri on itse kehittänyt, hän myös valmistaa itse. Asiakkaat noutavat suurimman osan myyntimarjoista Ankkurin mansikkapaikalta Lopen Hevosojalta. Tuotteita toimitetaan lisäksi asiakkaille lähialueelle. Elvi Ankkuri on tyrninoranssissa asussaan tuttu näky messuilla ja markkinoilla. Kaupoissa meidän tuotteemme eivät kulje, sillä ne vaatisivat esittelyä, Elvi Ankkuri sanoo. Elvi Ankkuri on ollut mukana lukuisissa kehityshankkeissa. AgroPolisin kehityshankkeesta aukeni mahdollisuus lähteä isoille ruokamessuille Ranskan Aurillaciin. Sitä kautta tuli tilauksia pariisilaisesta herkkukaupasta. Riihimäen Granitin aukiolla ja Ravintola Apollossa lauantaina 24.11.2007 klo 10-15. 11 Mehustettavaksi tarkoitetut marjat poimitaan imurikoneella, hilloiksi ja marmeladeiksi päätyvät käsin. Tyrnimarja on luonnon tehopaketti Tyrnillä on uskomattomia ominaisuuksia. Marja on paketti, joka sisältää ihmisen tarvitsemat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet sekä öljyt. Öljyt auttavat flavonoidien imeytymistä. Kymmenkunta tyrnimarjaa tai ruokalusikallinen kylmäpuristettua pastöroitua tyrnimehua päivässä pitää ihmisen terveenä ja antaa puhtia elämään, Elvi Ankkuri mainostaa. Eri tyrnilajikkeiden vitamiineissa ja öljyissä on suuria eroja, jotka riippuvat esimerkiksi kasvumaaperästä. Kuluttajan kannattaa olla tarkkana ja selvittää mistä marja on kotoisin. Vaikka kulunut kesä onkin ollut tyrninkasvattajalle huono, Elvi Ankkuri innostaa ihmisiä kokeilemaan tyrniä puutarhassaan. Mikään helppo tapaus tyrni ei ole. Se vaatii istutettaessa hyvin kalkitun ja pehmeän maan. Ahtaaseen paikkaan ei tyrnipensasta kannata istuttaa. Joka pensaalle olisi hyvä varata ainakin viisi neliömetriä tilaa, jotta juuret pääsevät leviämään riittävästi ja saavat tarpeeksi ilmaa. Kasvi tuottaa ilman avulla itselleen typpeä ja ravinteita, joten sitä ei tarvitse lannoittaa. Tyrni on huono kilpailemaan muiden kanssa, sillä se tarvitsee tilaa, valoa ja pölyttymiseen tuulta, Elvi Ankkuri summaa. Teksti: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Kuvat: ELVI ANKKURIN arkisto Saksalaiset joulumarkkinat Myyntipaikkavaraukset: Urpu-Kaarina Yli-Laurila, puh. 050 5211 666, urpu.ylilaurila@kolumbus.fi Järjestäjä: Riihimäen Suomi-Saksa yhdistys.
12 Kangaskassi on ekotehokkain kauppakaveri Syyskuu 2007 Lähetä juttuvinkki Ekokaareen! Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Uusi Herajoentie 143 11710 RIIHIMÄKI puh. 050 5211 666, 019-765 488 faksi 019-765 411 Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö elina.maenpaa@riihimaki.fi Jenni Nissinen, Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija jenni.nissinen@riihimaki.fi Riina Paunonen, Hausjärven ympäristösihteeri riina.paunonen@hausjarvi.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka@loppi.fi Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila@kolmbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa@antsi.pp.fi 11. vuosikerta Jakelu 23 800 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy 2007 Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2008 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN www.riihimaki.fi >kaupungin palvelut>ympäristönsuojelu>ekokaari Kangaskassi kestää vuosikausia ja on ympäristöystävällisin kauppakaveri. Seuraavaksi kirii muovikassi ja vasta kolmanneksi paperikassi. Kauppakassin valinnalla on vaikutusta ympäristöön. Ei siis ole yhdentekevää, miten ruoat kotiin kantaa. Monelle saattaa olla yllätys, ettei paperikassi olekaan paras ratkaisu eikä muovikassi huonoin. Suomen luonnonsuojeluliitossa on laskettu luonnonvarojen kulutusta mittaavalla MIPS-menetelmällä kauppakassien ekotehokkuutta ja havaittu kankaisen kestokassin olevan paras valinta luonnonvarojen kulutuksen kannalta. Kun oletetaan, että puuvillaista kestokassia käytetään vuoden ajan joka toinen päivä ja pestään sinä aikana kolme kertaa, kuluttaa se käyttökertaa kohden 20 kertaa vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin kerran käytettävä muovikassi. Paperikassiin verrattuna kangaskassin ekotehokkuus on jopa 250-kertainen uusiutumattomissa luonnonvaroissa mitattuna. Vaikka muovi on uusiutumaton materiaali ja paperi uusiutuva, kuluu paperikassin valmistuksessa selvästi enemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuten esimerkiksi fossiilisia polttoaineita, kertoo kestävän kulutuksen tutkija Satu Lähteenoja. Tietenkin kaikkien kassien käyttökertoja voidaan lisätä ekotehokkuuden parantamiseksi. Muovipussia ja paperipussiakin voidaan käyttää uudelleen kauppakassina, jolloin niiden ekologinen selkäreppu käyttökertaa kohden pienenee. Kauppakassia ei kannata ostaa roskapussiksi. Siihen on olemassa halvempi ja parempi vaihtoehto, kierrätysmuovista valmistettu ohut roskapussi. Lisätietoja laskelmista ja niiden taustoista: www.sll.fi/ luontojaymparisto/kestava/ mips/tietopankki/kauppakassi Suomen ympäristöopisto SYKLI ympäristöön soveltuvia koulutusratkaisuja Suomen ympäristöopisto SYKLI kouluttaa laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen, ympäristöhuollon, vesihuollon ja ympäristölogistiikan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Koulutus- ja konsultointipalvelumme soveltuvat yhtä hyvin yritysten, julkishallinnon kuin yksityishenkilöiden tarpeisiin. Järjestämme kursseja myös räätälöitynä eri alojen toimijoille. Ympäristötieteen perusopinnot ja ympäristöviestintä. Perusopinnot ovat alkaneet, kysy Riihimäen ryhmän vapaita paikkoja. Lisätietoja ja muu koulutustarjontamme www.sykli.fi Ekokem-yhtiöt ovat Suomen johtava vaativan ympäristöhuollon kokonaispalvelujen tuottaja. Ydinosaamista on luontevasti laajennettu myös muiden jätteiden hyödyntämiseen ja energiantuotantoon mm. uudessa jätevoimalassa, niihin liittyviin palveluihin, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistukseen sekä ympäristörakentamisen palveluihin. Yhtiö tarjoaa asiakkaidensa ympäristönhuoltoongelmiin turvallisia ja laadukkaita ratkaisuja. www.ekokem.fi