Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry

Transkriptio

1 Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry

2 Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry

3 Lämpimät kiitokset kaikille Vanhat-projektin haastatteluihin osallistuneille romanivanhuksille ja omaishoitajille. Tämä opas on tuotettu RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) tuella. Tekijät: Päivi Majaniemi ja Janette Grönfors Selkokieli: Selkokeskus Kuvitus: Nevo Roma ry Taitto: Ala Rastor Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki ISBN:

4 Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Lukijalle... 6 I OMAISHOITO JA OMAISHOIDON TUKI Omaishoito Kuka on omaishoitaja? Omaishoidon tuki Kuka voi saada omaishoidon tukea? Miten tukea haetaan? Omaishoitosopimus Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoidettavalle annettavat palvelut Kunnan ja hoitajan välinen sopimus Hoitopalkkio Lyhytaikainen omaishoito Tapaturmavakuutus Hoidettavan vakuutus Palvelusetelit Tukea omaishoitajalle Omaishoitajien ajatuksia hoitotyöstä Jos omaishoito ei enää riitä Palveluasuminen Romanivanhusten ja omaisten ajatuksia palveluasumisesta... 33

5 2 Lähteet II MUUT TUET JA PALVELUT Alle 16-vuotiaan vammaistuki Apuvälineet Asumispalvelut Asuntoon tehtävät muutostyöt Auttavat puhelimet Eläkkeensaajan asumistuki Eläkettä saavan hoitotuki Erityishoitoraha Erityinen tuki lasten päivähoidossa Kansaneläke Kotipalvelu Kotisairaanhoito Kuljetuspalvelut Kuntoutuspalvelut Lasten erityispalveluja Lomatoiminta Maahanmuuttajan erityistuki Muutoksista pitää ilmoittaa Omaishoitajan yhteyshenkilö Potilasyhdistykset ja vertaistukitoiminta Vammaistuki Veteraanien rintamalisä Ylimääräinen rintamalisä Yhdistys- ja muu vanhustoiminta... 61

6 3 III MITEN VANHENEMME? Mitä kehossamme tapahtuu, kun vanhenemme?. 63 Lääkitys ja lääkkeet Vanhusten ruokavalio Juominen on tärkeää Ylipaino ja ruoka Liikunta osaksi päiväohjelmaa Liikunta ja raitis ilma Kotonakin voi voimistella Pikkuaskareet kohottavat kuntoa Kerran viikossa tulisi liikkua reippaasti Oman kehon hoito ja oikeanlainen vaatetus lisäävät hyvinvointia Suun terveys vaikuttaa koko kehoon Iho herkistyy iän myötä Hiusten ja päänahan hoito Jalkojenhoito Kengät Vaatteet ja liikunta Rollaattorin kanssa liikkuminen Elämäntapoja kannattaa tarkistaa vanhakin Alkoholin liikakäyttö Tupakointi Henkistä hyvinvointia kannattaa hoitaa... 99

7 4 Yksinäisyys vaivaa vanhuksia Romanivanhusten ja omaisten ajatuksia yksinäisyydestä Mielenterveys Muistihäiriöt vanhuksilla Dementia Aivot tarvitsevat toimintaa Lähteet IV YHDISTYSTEN JA AUTTAVIEN PUHELIMIEN YHTEYSTIETOJA. 117 Romaniyhdistyksiä Muita yhdistyksiä Auttavia puhelimia

8 5

9 6 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu romanivanhusta kotona hoitaville omaisille ja romanivanhuksille. Opas jakautuu neljään osaan. Ensimmäiseen osaan on koottu tietoa omaishoidosta ja omaishoidon tuesta. Lisäksi kerrotaan palveluasumisesta. Toinen osa esittelee taloudellisia tukia ja palveluja, jotka tukevat vanhuksen ja omaishoitajan selviytymistä jokapäiväisissä toimissa. Kolmannessa osassa kerrotaan vanhenemisesta ja sen vaikutuksesta ruokavalioon, liikkumiseen ja muistiin. Tässä osassa kerrotaan lisäksi kehon hoidosta, hyvistä elämäntavoista ja mielenterveydestä. Lukija saa myös vinkkejä muistin harjoittamiseen. Neljänteen osaan on koottu yhdistysten ja auttavien puhelimien yhteystietoja.

10 7 Romanivanhusten elämä on muuttunut viime vuosina. Monet vanhukset asuvat nykyään yksin. Romanit kokoontuvat keskenään entistä harvemmin. Yhä useampi vanhus kokee olevansa yksinäinen ja eristyksissä muista ihmisistä. Romanikulttuuri elää murrosvaihetta. Vaikka romaniperinteen mukaan vanhukset halutaan hoitaa itse, se ei ole aina mahdollista. Omaisilla on omia kiireitä ja asunnot ovat pieniä. Moni romani saa kuitenkin sukulaisiltaan päivittäistä apua. Osa sukulaisista hoitaa vanhuksia oman perheensä ja työnsä ohella. Omaishoitajan työ on vaativaa ja raskastakin. Oppaan sivuilta voit lukea omaishoitajien ajatuksia haastavasta työstään. Omaishoitaja voi hakea tietoa ja tukea työhönsä vertaistukiryhmistä ja erilaisista järjestöistä. Oppaan loppuun on koottu palveluja järjestävien yhdistysten ja auttavien puhelimien yhteystietoja.

11 8 Tämän oppaan ovat tehneet Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistyksestä ja Janette Grönfors Nevo Roma -yhdistyksestä. Suomen Romaniyhdistyksen Vanhat-projektissa kartoitettiin vuosina sekä romanivanhusten saamia palveluita että erityistarpeita. Projektissa yritettiin löytää keinoja, joilla voidaan tukea romanivanhusten kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Projektin työntekijät haastattelivat romanivanhuksia sekä heidän omaishoitajiaan Uudellamaalla. Projektissa haastateltiin myös sosiaalitoimien vanhuspalveluiden vastaavia sekä vanhainkotien ja palvelukotien työntekijöitä. Haastatteluista kävi ilmi muun muassa seuraavia asioita: Romanit eivät käytä monia sellaisia palveluja, jotka kuuluvat vanhuksille ja vammaisille. Moni romani ei edes tiedä erilaisista palveluista. Romanivanhukset eivät myöskään uskalla hakeutua yksinään valtaväestön joukkoon.

12 9 Toivomme, että tämän oppaan avulla omaishoitaja ja romanivanhus löytäisivät ne palvelut, joita he tarvitsevat ja jotka tukevat omaishoitoa. Suomen Romaniyhdistys ry Nevo Roma ry 2008 Tämä opas on tuotettu RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) tuella.

13 10 I OMAISHOITO JA OMAISHOIDON TUKI Tähän osaan on koottu tietoa omaishoidosta ja omaishoidon tuesta. Jos omainen ei voi osallistua vanhuksen hoitoon, palveluasuminen voi olla hyvä vaihtoehto. Tässä osassa on tietoa myös palveluasumisesta. Omaishoitaja Hilja on hoitanut isäänsä 11 vuotta Romanivanhusten kotona hoitaminen on tärkeää. Mielestäni meidän romanien tulisi hoitaa omat vanhuksemme itse. Omat ihmiset tunnistavat ja tietävät romanivanhusten tarpeet luonnollisesti parhaiten. Omaishoito Perheet ja lähiyhteisöt ovat aina osallistuneet sairaiden, vammaisten ja ikääntyvien ihmisten hoitoon ja huolenpitoon. Aiemmin sitä pidettiin itsestään selvänä asiana. Kun omaiset hoitavat nykyään omaista, sitä kutsutaan omaishoidoksi.

14 11 Omaishoito voi oikeuttaa rahalliseen korvaukseen. Omaishoito korvaa ja täydentää laitoshoitoa. Se korvaa myös julkista kotihoitoa. Vanhusten laitoshoito on kallista. Yhteiskunta säästää kustannuksissa, kun omaiset hoitavat vanhuksia. Tällöin vanhukset voivat asua omissa kodeissaan. Omaishoitajat tekevät työtä, joka on monella tavalla arvokasta. Omaishoitajia tarvitaan entistä enemmän, koska ihmiset elävät vanhemmiksi kuin ennen. Omaishoitoon voi saada tukea, ja siitä on säädetty laissa. Lain mukaan kunnan pitää järjestää tukea. Tuen suuruus ja määrä riippuvat kuitenkin siitä, kuinka paljon kunta voi käyttää siihen rahaa. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaista omaishoitoa turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvata hoidon jatkuvuus.

15 12 Kuka on omaishoitaja? Omaishoito on vanhuksen kotihoitoa. Se voi olla myös vammaisen tai pitkäaikaissairaan omaisen hoitamista kotona. Hoidettava voi olla esimerkiksi vanhus tai vammainen lapsi, joka ei pärjää päivittäisissä askareissa ilman hoitajan apua. Omaishoitaja voi olla hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö. Läheinen henkilö voi olla esimerkiksi avopuoliso tai ystävä, joka osallistuu hoitoon. Hoito tapahtuu yleensä hoidettavan kotona. Myös ansiotyössä käyvä henkilö voi olla omaishoitaja. Omaishoitaja ei välttämättä asu hoidettavan kanssa. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka koostuu kolmesta osasta. Siihen kuuluvat hoitopalkkio, joka maksetaan omaishoitajalle

16 13 palvelut, joita annetaan hoidettavalle tuki, jota järjestetään omaishoitajalle. Kunta maksaa hoitopalkkion omaishoitajalle. Palkkio on veronalaista tuloa. Kuka voi saada omaishoidon tukea? Omaishoidon tukea voidaan myöntää, kun henkilö tarvitsee hoitoa tai huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omassa kodissaan. Omaishoidon tukea voi saada hoidettavan joko pitkä- tai lyhytaikaiseen hoitoon. Hoidon tulee olla hyvää ja hoidettavan edun mukaista. Omaishoitajan pitää selviytyä vaativastakin hoitotyöstä. Esimerkiksi hoitajan pitää osata nostaa hoidettavaa turvallisesti. Omaishoitajalla ei tarvitse olla koulutusta hoitotyöhön. Kunta myöntää omaishoidon tuen oman harkintansa mukaan. Omaishoidon tukea myönnetään

17 14 eri kunnissa eri tavalla. Samoin hoitopalkkion suuruus voi vaihdella. Hoitotukeen vaikuttaa esimerkiksi hoidon vaativuus. Jos hoidettava tarvitsee hoitoa vuorokauden ympäri, tuki on suurempi. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu vanhainkodissa tai hän on asiakkaana palveluasumisen piirissä. Miten tukea haetaan? Omaishoidon tukiasioita hoitavat kunnassa yleensä vanhus- ja vammaistyön sosiaalityöntekijä ja kotipalveluohjaaja. Omaishoitaja ja hoidettava tekevät heidän kanssaan hakemuksen. Hakemusta varten tarvitaan hoidettavan lääkärintodistus. Kun hakemus on tehty, kunnan työntekijä tekee kotikäynnin.

18 15 Hän arvioi kuinka paljon hoitoa ja palveluja hoidettava tarvitsee. Omaishoidon tuesta saa tietoa kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoitosopimus Omaishoitaja ja kunta sopivat sopimuksella omaishoidon tuesta. Sopimuksen liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä hoidettavan, hoitajan ja kunnan työntekijän kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan muun muassa seuraavista asioista hoito, jota hoitaja antaa hoidettavalle tukipalvelut, jotka kotipalvelu antaa hoidettavalle.

19 16 Lisäksi sovitaan siitä, miten omaishoitajan vapaapäivät järjestetään. Kunta nimeää yhteyshenkilön, johon omaishoitaja ja hoidettava voivat ottaa yhteyttä kaikissa omaishoitoon liittyvissä asioissa. Esimerkiksi yhteyshenkilö voi auttaa valitsemaan sopivat palvelut, jotka tukevat omaishoitoa. Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka hoidettava saa kunnalta. Kunnalta saatavia palveluita ovat esimerkiksi kodinhoitoapu ateriapalvelut kylvetyspalvelut kuljetuspalvelut apuvälineet henkilökohtainen avustaja

20 17 päivä- ja lyhytaikaishoito muut terveydenhuollon palvelut. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelut ovat useimmiten maksullisia. Maksun suuruus riippuu siitä, miten paljon hoidettavalla on tuloja. Lisätietoja palveluista saa omaishoitajien yhteyshenkilöltä tai sosiaalityöntekijältä. Kunnan ja hoitajan välinen sopimus Kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoitosopimuksen. Kunnan ja hoitajan välisen omaishoitosopimuksen tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: kuinka suuri hoitopalkkio on miten hoitopalkkio maksetaan miten omaishoitajan vapaapäivät järjestetään kuinka kauan määräaikainen sopimus kestää miten hoitopalkkio maksetaan, jos hoito keskeytyy.

21 18 Joissakin kunnissa on mahdollista saada hoitajalle sijainen tai kunta voi järjestää laitoshoitopaikan hoitajan vapaan ajaksi. Jos kyseessä on sitova ja vaativa hoitotilanne, kunnan pitää järjestää omaishoitajalle lakisääteinen vapaa. Se voi tarkoittaa hoitopaikkaa tai sijaista omaishoitajan vapaan ajaksi. Hoitopalkkio Omaishoitaja saa hoitotyöstä palkkion. Hoitopalkkion suuruus määräytyy siitä, miten sitovaa ja miten vaativaa hoitotyötä omaishoitaja tekee. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Vuonna 2008 omaishoitajan hoitopalkkio on vähintään 317,22 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio on verollista tuloa.

22 19 Omaishoitaja ja kunta tekevät toimeksiantosopimuksen. Sopimukseen on kirjattu omaishoitajan ja kunnan oikeudet ja velvollisuudet. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan tai hoidettavaan. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä. Eläkettä alkaa kertyä omaishoitajalle, jos hän on alle 68-vuotias, kun tekee sopimuksen. Lisätietoja omaishoitajan eläkkeestä saa Kelasta ja Kuntien eläkevakuutuksen neuvonnasta. Kuntien eläkevakuutuksen neuvonta, puhelin: Lyhytaikainen omaishoito Omaishoitaja voi anoa korotettua hoitopalkkiota, kun omaisen hoidossa on käynnissä raskas vaihe ja omaishoitaja ei voi tehdä omaa tai palkkatyötä.

23 20 Tällainen raskas vaihe omaishoidossa voi olla, kun omainen äkillisesti sairastuu vaikeasti toipuu leikkauksesta tai onnettomuudesta on lyhytaikaisesti saattohoidossa. Omaishoitaja voi saada korotettua hoitopalkkiota, jos hän ei saa tältä ajalta suuria työtuloja hän ei saa erityishoitorahaa hän ei ole vuorotteluvapaalla. Tapaturmavakuutus Kunta on velvollinen ottamaan omaishoitajalle niin sanotun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Kun omaishoitajalle sattuu tapaturma, hänen tulee heti hankkia lääkärintodistus (E-lausunto). Tapaturmasta tulee ilmoittaa kuntaan. Kunta toimittaa tämän jälkeen omaishoitajalle vahinkoilmoituslomakkeen, joka pitää täyttää.

24 21 Hoidettavan vakuutus Hoidettavan vakuutus on vapaaehtoinen. Omaiset voivat ottaa vanhukselle vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen, joka korvaa osittain myös sairaalakuluja. Palvelusetelit Joissakin kunnissa on käytössä palvelusetelit, joiden avulla vanhus voi hankkia erilaisia palveluita. Setelin avulla voi ostaa esimerkiksi ateriapalveluita kylvetyspalveluita siivouspalveluita kuljetuspalveluita saattajapalveluita. Seteli kattaa yleensä vain osan kustannuksista. Vanhuksen pitää maksaa loput itse. Sosiaalitoimisto neuvoo miten palveluseteleitä haetaan.

25 22 Ensin kunnan työntekijä arvioi, mitä palveluja vanhus tarvitsee. Kunnalla on lista vanhusten palvelujen tuottajista, jotka se on hyväksynyt. Vanhus valitsee niistä itselleen sopivan palvelujen tuottajan. Joissakin kunnissa palvelusetelillä voi hankkia hoitajalle vapaata omaishoitajan työstä. Tenho, 73 vuotta, kertoo palvelusetelien anomisesta Asun hyvällä alueella, asunto on turvallinen, mutta sydämen takia olen tilannut hälyttimen ja turvanapin. Lisäksi olen anonut taksiseteleitä sekä kunnallisia palveluita, esimerkiksi kotisairaanhoitajan palveluita. Jos saisin kotisairaanhoitajan palveluita, kotisairaanhoitaja laittaisi lääkkeet dosettiin eli lääkeannostelijaan. Lisäksi hän tekisi muutakin. Omia lapsia ei voi aina vaivata, vaikka he käyvätkin päivittäin.

26 23 Tukea omaishoitajalle Omaishoitajan työ on usein raskasta ja vaativaa. Työ on usein ympärivuorokautista. Lomia ja vapaapäiviä ei ole aina mahdollista pitää. Omaishoitaja unohtaa helposti oman terveyden hoitamisen. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan pitää aina kirjata, miten vanhuksen hoito järjestetään, kun omaishoitaja käy esimerkiksi lääkärissä. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan voidaan kirjata kuntoutus, jota omaishoitaja tarvitsee. Siihen voidaan kirjata koulutuksia ja tapaamisia, joihin omaishoitaja voi osallistua. Järjestöt tarjoavat vertaistukea kuntoutusta virkistystä koulutusta sopeutumisvalmennusta. Omaishoitaja jaksaa ja voi paremmin, kun hän saa tukea ja tietoa sekä tapaa muita omaishoitajia.

27 24 Tukea omaishoitajalle antavat omaishoitajien yhteyshenkilö Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto Suomen Punaisen ristin paikallisyhdistykset seurakunnat. Yhteystietoja on tämän oppaan lopussa. Omaishoitajien ajatuksia hoitotyöstä Omaishoitaja Senja, 34 vuotta, ei laittaisi vanhempiaan muualle hoitoon Minä hoidan äitiäni jo neljättä vuotta. Niistä kaksi vuotta olen toiminut omaishoitajana. Vanhemmat ovat kovasti sairaita. Onhan tämä välillä raskasta. Välillä pelottaa miten tässä käy ja tekisi mieli tehdä muutakin. Minulla on vapaata, kun äiti on paljon sairaalassa. Silloin käyn häntä aina katsomassa. Muutkin käyvät hänen luonaan.

28 25 En osaa ajatella sillä lailla, että antaisin vanhemmat muualle hoitoon. Meidät on sillä lailla vanhanaikaisesti kasvatettu. Jos minä en hoitaisi vanhempia, niin sitten joku muu meistä lapsista hoitaisi heitä. Omaishoitaja Lahja hoiti äitiään 13 vuotta Haluaisin kannustaa kaikkia, joilla on omia vanhuksia, hoitamaan omiaan kotona, jotta he eivät joutuisi laitokseen. Vielä haluaisin, että kaupungin ja

29 26 kunnan virkamiehet tajuaisivat, että me, omaishoitajat, teemme toiminnallamme suuren palveluksen ja säästön. Työ on raskasta ja kokopäiväistä. Aina on kiinni hoidettavassa. Mutta rakkaus antaa voiman työhön. Hoitotyö on meille romaneille vaikeaa, koska meillä on häveliäisyystapoja. Esimerkiksi yhdessä asuminen on välillä vaikeata. Eteen tulee tilanteita, joissa pitää olla luova. Jokainen löytää kyllä omat keinonsa hoitaa asiat, jos on halua. Lomat kannattaa pitää, jos vain löytää hyvän paikan vanhukselle. Meille löytyi ainakin siisti ja hyvä paikka vanhainkodista. Äitini ymmärsi, että tarvitsen lomaa. Hän meni mielellään hoitoon kerran kuussa neljän päivän ajaksi. Toki minä kävin siellä miltei joka päivä. Loma oli tarpeen. Sain hoidettua omia asioita ja tein suursiivouksen.

30 27 Omaishoitaja Pirjo on toiminut äitinsä omaishoitajana neljä vuotta Omaishoitajana oleminen on raskasta ja vaativaa työtä. Samalla se on kuitenkin antoisaa ja tärkeää. Korvaus, jonka hoitotyöstä saa, on liian pieni. Toivoisin, että summa olisi isompi. En ole kertaakaan pitänyt lomapäiviä. On hyvä idea, että romaniomaishoitajat voisivat tavata säännöllisesti. He voisivat olla yhdessä esimerkiksi omaishoitoon liittyvillä koulutuspäivillä. Romanivanhuksille olisi hyvä olla palvelutalopaikka, jossa olisi muitakin romaneja. Vanhukset voisi viedä sinne päiväksi tai pariksi oman loman ajaksi. Romanivanhukset eivät mene kaajeitten keskelle mielellään hoitoon.

31 28 Jos omaishoito ei enää riitä Joskus paraskaan omaishoito ei riitä hoidettavalle. Hoidettavan kunto voi heiketä tai omaishoitaja voi sairastua itse. Kun omaishoitaja ei enää selviydy työstään, hän voi ottaa yhteyttä omaishoitajien yhteyshenkilöön. Kunta voi antaa lisäapua hoidettavalle ja omaishoitajalle. Jos omaishoitaja ei pärjää enää kotona hoidettavan kanssa, hoidettavalle voidaan hakea palveluasuntoa, vanhainkotipaikkaa tai sairaalapaikkaa. Aina ei ole kyse siitä, että hoidettavan kunto heikkenee. Hoidettavan elämäntilanne voi muuttua muulla tavalla. Esimerkiksi kotona asuva kehitysvammainen nuori kasvaa ja aikuistuu, ja hän haluaa aloittaa oman elämän.

32 29 Nuorille on tarjolla erilaisia tuettuja palveluasuntoja, ryhmäkoteja ja laitoksia. Tietoa asumispalveluista saa sosiaalitoimistosta omaishoitajien yhteyshenkilöltä erilaisista potilasliitoista vammaisalan järjestöistä omaishoitajien yhdistyksistä. Vanhuksen tai nuoren lähtö pois kotoa voi olla suuri muutos omaishoitajalle. Kun hoidettava lähtee pois kotoa, omaishoitajan työ loppuu. Tällaisiin elämänmuutoksiin liittyy tunteita, joita on joskus vaikea käsitellä yksin. Omaishoitajille on tarjolla tukea. Omaishoitajien vertaistukiryhmissä voi käsitellä esimerkiksi surua, häpeää ja syyllisyyttä. Lisätietoja vertatukiryhmistä saa omaishoitajien yhteyshenkilöltä.

33 30 Omaishoitaja Liisa kertoo poikansa hoitamisesta Omaishoitaja Liisa aloitti poikansa omaishoitajana heti, kun poika syntyi. Liisa sai omaishoidon tukea reilun viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä aikuinen poika asuu kehitysvammaisten asuntolassa. Kun toimin poikani omaishoitajana, kotikuntani oli hyvänä tukena koko ajan. Yhteistyöverkko oli mielestäni erittäin tärkeä. Mielestäni meidän kaikkien tulisi oppia toimimaan yhteiskunnan sääntöjen mukaan, sillä meillähän on asiat todella hyvin täällä. Olen huomannut, että liian usein yritetään tehdä asioita romanitapojen mukaan. Romanikulttuurista hössötetään liian paljon. Palveluasuminen Omainen ei voi aina hoitaa vanhusta itse. Työ, heikko terveys ja pitkä matka vanhuksen luo

34 31 voivat olla syitä, miksi omainen ei pysty huolehtimaan vanhuksesta. Jos vanhus tarvitsee runsaasti apua, palveluasuminen voi olla hyvä ratkaisu. Palveluasuminen on tarkoitettu vanhuksille, jotka eivät enää pärjää omin avuin kodissaan, mutta eivät tarvitse sairaalahoitoa. Palveluasumista voidaan järjestää tavanomaisissa huoneistoissa, erityisissä palvelutaloissa, ryhmäkodeissa tai muulla tavalla. Palveluasunnot on rakennettu niin, että vanhuksen on helppo liikkua. Esimerkiksi kynnyksiä ei ole, ja seinissä voi olla kaiteita, jotka helpottavat liikkumista. Palveluasuminen sisältää sekä asunnon että asumiseen liittyvät palvelut. Asukas vastaa asunnostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista itse. Hänellä on kaikki normaalit asukkaan oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi hänen pitää tehdä muuttoilmoitus.

35 32 Asunto voi olla vuokra-, omistus-, osaomistus- tai asumisoikeusasunto. Asumista tukevat palvelut auttavat asukasta selviytymään arjessa. Asukas voi saada apua esimerkiksi ruokailuun, henkilökohtaisen hygienian hoitoon ja terveydenhoitoon. Asukas valitsee, mitä hän tarvitsee, ja maksaa palveluista.

36 33 Jos vanhus asuu kunnan palveluasunnossa, palveluista vastaa alueen kotipalvelu- ja kotisairaanhoitohenkilöstö. Palvelutalon oma henkilökunta voi myös huolehtia vanhusten palveluista. Palveluasunnoissa ei ole välttämättä henkilökuntaa yöllä. Vanhus voi vuokrata turvapuhelimen, jonka avulla hän voi hälyttää apua ympäri vuorokauden. Palveluasuntoja ylläpitävät kunnat, järjestöt ja yritykset. Lisää tietoa kunnan palveluasumisesta saa sosiaalitoimistosta. Vaikeavammaiset vanhukset voivat saada asumispalveluja myös vammaispalvelun kautta. Romanivanhusten ja omaisten ajatuksia palveluasumisesta Romanivanhuksilla on erilaisia odotuksia ja kokemuksia palveluasumisesta.

37 34 Helli, 77 vuotta, kertoo elämästään ja toiveistaan Tytär asuu tässä minun kanssani. Saan apua, kun en enää pärjää yksin. Maksan palveluista, suihkuttamisesta, siivouksesta ja kuntoutuksesta itse. Olen jonossa palvelutaloon, mutta sinne on vaikea päästä. Asunto on hyvä. Isännöitsijä on tehnyt remonttia. Jyrkän tien luo rakennettiin kaiteet, jotta pääsen liikkumaan ulkona. Vaan en minä pääse enää kulkemaan. Haluaisin muuttaa keskustaan ja palvelutaloon. Minä asuin ennen Ruotsissa. Kävin koulun ja työskentelin siellä. Suomessakin olen ollut töissä. Lukeminen sujuu, mutta kirjoittaminen suomeksi tuottaa vaikeuksia. Täällä ei ole mitään palveluita romaneille. Diakonissa on joskus auttanut. Olen uskossa ja se pelastaa masennukselta. Tytär ja sisar auttavat. He vievät minut autolla kirkolle,

38 35 kun minun pitää hoitaa asioita. Veija, 75 vuotta, kertoo elämästään ja haaveistaan vanhuuden suhteen Asiani ovat hyvin. Minulla on auto ja pääsen liikkumaan. Asuntoni on hyvä ja terveys on kohtalainen. Kun en enää pysy pystyssä, menen palvelutaloon. Olisi hyvä, jos olisi vielä reilusti rahaa. Vaan en ajatellut tällaisia asioita silloin aikoinaan. Tienasin vain leipäni ja elätin perheeni, enkä ajatellut eläkkeitä. Nyt pitää elää nuukasti. Kunta maksaa elämiseni. Mustalaiset tekivät töitä ruokansa eteen ainakin ennen. Elämä oli silloin kovaa. Nyt elämä on toisella lailla kovaa, kun rahat eivät riitä. Mutta onhan minulla ainakin katto pään päällä, joten ei pitäisi valittaa.

39 36 Ennen oltiin muitten vaivoina, kun ei enää jaksettu. Nyt ollaan yksin. Olisi mukavaa, jos olisi vanhana muita samanlaisia yhdessä asumassa. Mikko, 60 vuotta, kertoo elämästään ja haaveistaan vanhuuden suhteen Kun tulen vanhaksi ja olen yksin, niin tahtoisin mieluiten palvelutaloon, jos en saisi enää olla omassa kodissa. Palvelutalossa olisi sitten aina joku passaamassa. En kaipaa leireille enkä kerhoihin. Mutta minulla on vanha äiti, jolle saisi olla enemmän toimintaa. Äidillä tulee aika pitkäksi. Hän ei tahdo viihtyä itsekseen. Äiti hoiti aikoinaan isoa perhettä. Minä haluaisin, että äitini muuttaisi samaan kaupunkiin, minun lähelleni asumaan. On niin vaikeaa, kun hän asuu muualla. Äiti asuu palvelutalossa, eivätkä he tahdo häntä vaihtaa tänne.

40 37 On niin pitkä matka käydä äidin luona, etten pääse joka päivä. Yleensä käyn kerran pari viikossa. Äidin luona käy kyllä muutkin. Lähteet Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n palveluopas Suomen Romaniyhdistys ry ja Vanhat-projekti Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto 5/ 2001, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30 omaishoitajat

41 38

42 39 II MUUT TUET JA PALVELUT Seuraavaksi esitellään taloudellisia tukia ja palveluita. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat kustannuksia, jotka johtuvat sairaudesta tai vammasta. Kotiin saatavat palvelut, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista. Lisätietoja tukien ja palvelujen hakemisesta saa omaishoitajan yhteyshenkilöltä sekä niiltä tahoilta, jotka järjestävät tukia ja palveluita. Tuet ja palvelut on esitelty aakkosjärjestyksessä. Omaishoitaja Lahja hoiti äitiään 13 vuotta Minulla ei ollut omaishoitajien yhteyshenkilöä, joten en saanut tietoa kaikista palveluista. Vanhainkodista sain tiedon, että voin saada apua, kun vien saunaan

43 40 liikuntakyvyttömän potilaan. Sosiaalitoimistosta sai tietoa, jos vain osasi kysyä. Mutta kun en aina tiennyt, mitä kysyä. Alle 16-vuotiaan vammaistuki Vanhemmat voivat hakea lapselleen alle 16-vuotiaan vammaistukea, jotta he voisivat hoitaa kotona pitkäaikaisesti sairasta tai vammaista lasta. Tuen avulla vanhemmat voivat maksaa kustannuksia, joita syntyy lapsen hoitamisesta. Vammaistukea voi saada, kun lapsen hoito ja kuntoutus kestää vähintään kuusi kuukautta. Vammaistuki on verotonta, ja sen määrä vaihtelee. Vammaistukea haetaan Kelalta. Vammaistuki vuonna 2008: perusvammaistuki 81,83 euroa kuukaudessa korotettu vammaistuki 190,94 euroa kuukaudessa ylin vammaistuki 370,24 euroa kuukaudessa.

44 41 Apuvälineet Kun sairaus tai vamma vaikeuttaa arkiaskareista selviämistä, arjesta voi selvitä apuvälineitten avulla. Apuvälineet on suunniteltu helpottamaan liikkumista ja päivittäisiä toimintoja. Apuvälineiden käyttö helpottaa sekä vanhuksen elämää että omaishoitajan työtä. Vanhus voi lainata apuvälineitä terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta. Sieltä voi lainata esimerkiksi rollaattoreita. Vanhus saa myös opetusta, kuinka apuvälinettä käytetään. Lainaus on maksutonta. Samoin apuvälineen uusiminen ja huolto ovat maksuttomia. Apuvälineitä voi saada myös vammaispalveluna sosiaalihuollosta. Pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö voi tuen avulla hankkia esimerkiksi sellaisen apuvälineen, joka helpottaa liikkumista tai viestintää.

45 42 Asumispalvelut Asumispalvelu järjestää palvelu- ja tukiasumista henkilöille, jotka tarvitsevat apua ja tukea asumisessa. Asumispalveluihin kuuluvat muun muassa veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Tarkempaa tietoa asumispalvelusta saa sosiaalitoimistosta. Asuntoon tehtävät muutostyöt Vanhusten ja vammaisten asuntoihin voidaan tehdä korjauksia ja muutoksia, jotka helpottavat asukkaan päivittäistä selviytymistä. Korjauksista ja muutoksista aiheutuu kustannuksia. Näitä kustannuksia korvataan, jos ne ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä.

46 43 Korvausta voi saada esimerkiksi ovien leventämiseen, kynnysten poistoon, kylpyhuoneen ja wc:n laajennukseen. Korvaushakemus on jätettävä sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Auttavat puhelimet Auttavaan puhelimeen voi soittaa, kun elämä on vaikeaa. Koulutettu auttaja kuuntelee ja neuvoo. Auttaviin puhelimiin voi soittaa maksutta tai paikallispuhelun hinnalla. Monilla potilasyhdistyksillä ja seurakunnilla on omia auttavia puhelimia. Osa näistä on maksullisia. Vanhuksille ja nuorille on tarjolla omia puhelinpalveluita, joihin voi soittaa ja jutella luottamuksellisesti asioistaan. Auttavien puhelimien puhelinnumeroita on

47 44 oman paikkakunnan puhelinluettelossa. Tämän oppaan lopussa on myös auttavien puhelimien yhteystietoja. Eläkkeensaajan asumistuki Jos eläkkeensaaja asuu pystyvästi Suomessa, hän voi hakea eläkkeensaajien asumistukea, jos hän on pienituloinen 65 vuotta täyttänyt henkilö alle 65-vuotias eläkkeensaaja. Asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat henkilön asumiskustannukset perhesuhteet vuositulo omaisuus. Henkilö ei voi saada samanaikaisesti sekä eläkkeensaajien asumistukea

48 45 että yleistä asumistukea. Henkilö voi kuitenkin itse valita, kumpaa tukea hän hakee, jos samassa taloudessa asuu lapsia muita henkilöitä kuin avio- tai avopuoliso. Kelan toimisto selostaa valintamahdollisuudet. Asumistukea voidaan maksaa henkilölle, jolla on asumiskustannuksia vähintään 626 euroa vuodessa eli 52,17 euroa kuukaudessa. Henkilö maksaa aina osan asumismenoistaan. Tätä osaa kutsutaan omavastuuosuudeksi. Perusomavastuu on 542,10 euroa vuodessa. Sen lisäksi voi tulla lisäomavastuu, jonka suuruuteen vaikuttavat hakijan ja hänen puolisonsa tulot.

49 46 Eläkettä saavan hoitotuki Kela tukee hoitotuen avulla sairasta tai vammaista eläkkeensaajaa, jotta hän voisi asua kotona ja saada siellä hoitoa. Lisäksi Kela korvaa erityiskustannuksia, joita sairaus tai vammaisuus aiheuttaa. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotuen suuruuteen vaikuttaa miten paljon henkilö tarvitsee apua, ohjausta ja valvontaa. Tuen suuruuteen vaikuttaa myös erityiskustannusten määrä. Hoitotuen määrät ovat vuonna 2008: perushoitotuki 54,80 euroa kuukaudessa korotettu hoitotuki 136,43 euroa kuukaudessa ylin hoitotuki 288,49 euroa kuukaudessa.

50 47 Erityishoitoraha Kela voi maksaa erityishoitorahaa lapsen vanhemmalle, jos hän osallistuu sairaan tai vammaisen hoitoon ja kuntoutukseen. Vanhempi ei voi tällöin tehdä työtään, eikä saa siten palkkaa siltä ajalta, kun lasta hoidetaan tai kuntoutetaan. Hoidettavan lapsen on oltava alle 16-vuotias. Vanhempien pitää aina neuvotella erityishoitorahasta lääkärin kanssa. Erityishoitorahaa maksetaan aina vähintään 15,20 euroa arkipäivältä. Erityinen tuki lasten päivähoidossa Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus päivähoitoon. Erityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus. Tukihakemukseen tarvitaan yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto.

51 48 Kansaneläke Kansaneläkettä voi saada henkilö, joka asuu Suomessa. Kansaneläke turvaa sen, että ihminen selviytyy taloudellisista asioistaan, jos hän ei saa lainkaan ansioeläkettä tai ansioeläke jää pieneksi. Jos henkilö asuu ulkomailla tai on asunut ulkomailla aikaisemmin, kansaneläkkeen maksamiselle on erityisiä ehtoja. Jos henkilö saa ansioeläkettä, se vaikuttaa kansaneläkkeen suuruuteen. Kansaneläkettä saa silloin vähemmän. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat hakijan asuinkunnan kuntaryhmä sekä hänen perhesuhteensa. Jos henkilö asuu kalliimmassa eli 1. kuntaryhmän kunnassa, hän saa noin 20 euroa enemmän kuin henkilö, joka asuu 2. kuntaryhmässä.

52 49 Yksin asuvan henkilön kansaneläke on euroa suurempi kuin sellaisen eläkkeensaajan, joka on avo- tai avioliitossa. Jos henkilö on asunut ulkomailla, hän saa vähemmän eläkettä. Kotipalvelu Kotipalvelu auttaa, kun vanhus ei selviydy arkipäivän toiminnoista sairauden tai muun syyn takia. Kotipalvelun työntekijöitä ovat kotiavustaja kodinhoitaja lähihoitaja. Kotipalvelua haetaan sosiaalitoimistosta. Kotipalvelusta peritään maksu. Maksun suuruus riippuu siitä, miten paljon vanhuksella on tuloja.

53 50 Kotisairaanhoito Jos sairas vanhus haluaa asua kotona, hän voi saada kotisairaanhoidon palveluja kotiin. Kotisairaanhoito kuuluu terveyskeskuksen järjestämiin palveluihin. Terveydenhoitaja tai lähihoitaja hoitaa vanhusta kotona hoitosuunnitelman mukaisesti. Joskus myös lääkärit tekevät kotikäyntejä. Kotisairaanhoidosta peritään maksu.

54 51 Maksun suuruus riippuu siitä, miten paljon vanhuksella on tuloja. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelu voidaan myöntää vanhukselle, jos liikkuminen on todella vaikeaa, eikä hän voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Vamma, sairaus tai ikääntyminen voi olla syy liikkumisvaikeuksiin. Kuljetuspalvelut tarkoittavat mahdollisuutta käyttää erityiskuljetusta, taksia tai invataksia alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen taksoja. Kuljetuspalveluja haetaan sosiaalitoimistosta. Kuntoutuspalvelut Henkilö voi tarvita kuntoutusta, kun sairaus tai vamma vaikeuttaa selviytymistä

55 52 jokapäiväisessä elämässä, opiskelussa tai työssä. Kela järjestää kuntoutusta työikäisille henkilöille, jotka toipuvat eri sairauksista tai onnettomuuksista. Yleensä kuntoutuksen tavoitteena on paluu työelämään. Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnällinen kuntoutus ammatillinen kuntoutus sosiaalinen kuntoutus kasvatuksellinen kuntoutus. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia ja laitoskuntoutusjaksot. Ammatillista kuntoutusta ovat työkokeilut ja ammatillinen koulutus. Sosiaalista kuntoutusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssit. Kasvatuksellista kuntoutusta ovat erityisopetuksen tukitoimenpiteet. Kuntoutusta varten tarvitaan lääkärinlausunto tai kuntoutussuunnitelma.

56 53 Aina ei ole kyse työelämästä vaan siitä, että selviää myös erilaisissa arjen tehtävissä. Kela järjestää ja korvaa myös sopeutusvalmennusta perheille. Kela voi myöntää myös harkinnanvaraista kuntoutusta. Monet potilasliitot ja -järjestöt järjestävät kuntoutusta virkistystä sopeutumista vertaistukea kursseja eri ikäisille toimintaa, joka liittyy sairauden tai vamman hoitoon. Myös omaishoitajille on tarjolla kuntoutusta. Kela korvaa omaishoitajille kuntoutusta ja koulutusta harkinnanvaraisesti. Lisätietoa ja hakuohjeita saa Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta Kelasta työterveyslääkäriltä kunnan sosiaalitoimesta kuntoutussäätiöistä potilasjärjestöistä.

57 54 Lasten erityispalveluja Lapsille on tarjolla erityispalveluja, jos neuvolan ja koulun antamat palvelut eivät riitä. Lapsi voi tarvita lasten erityispalveluja, jos hänellä on esimerkiksi ongelmia puheessa vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa sopeutumisvaikeuksia oppimisvaikeuksia. Lasta voi auttaa esimerkiksi psykologi puheterapeutti korvalääkäri foniatri eli puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri. Lasten erityispalvelut voivat olla osa muita alueen terveys- ja mielenterveyspalveluja. Lisätietoja niistä saa oman paikkakunnan terveyskeskuksesta.

58 55 Lomatoiminta Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto järjestää omaishoitajalomia. Lomat tarjoavat omaishoitajalle mahdollisuuden irtautua arjesta. Hoitajat saavat tietoa ja tukea toisilta omaishoitajilta sekä asiantuntijoilta. Osa lomista on tarkoitettu omaishoitajalle ja hoidettaville yhdessä. Raha-automaattiyhdistys tukee lomia. Hakulomakkeita lomajaksoille voi tilata Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, puhelin: Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttaja voi hakea Kelalta maahanmuuttajan erityistukea. Tukea voi saada, jos on vähintään 65-vuotias tai työkyvytön.

59 56 Erityistuen ehtona on, että tuen hakija ei saa kansaneläkettä tai sitä ei makseta täytenä ulkomailla asumisen vuoksi. Tuen hakijan on pitänyt asua Suomessa ainakin viisi vuotta ennen erityistuen alkamista. Hakijan puolison tulot vaikuttavat siihen, miten suuri tuki on. Myös hakijan ja hänen puolisonsa omaisuus vaikuttavat tuen suuruuteen. Erityistuesta ei tarvitse maksaa veroa. Muutoksista pitää ilmoittaa Jos henkilö saa taloudellisia tukia, hänellä on velvollisuuksia tuen myöntäjiä kohtaan. Hänen pitää ilmoittaa tuen myöntäjille, jos elämäntilanteissa tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi jos asumiseen ja hoitosuhteeseen tulee muutoksia, niistä kannattaa ilmoittaa tuen myöntäjälle aina. Muutokset voivat vaikuttaa tukiin.

60 57 Joitakin tukia voidaan korottaa ja joitakin pienentää. Jos tuen saaja ilmoittaa esimerkiksi Kelalle muutoksista myöhässä, Kela voi maksaa tukea liikaa. Silloin tuen saajalta peritään ylimääräinen tuki pois jälkikäteen. Omaishoitajan yhteyshenkilö Kunta nimeää omaishoitajalle yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on antaa omaishoitajalle ohjausta ja neuvontaa.

61 58 Potilasyhdistykset ja vertaistukitoiminta On helppo puhua toiselle ihmiselle elämäntilanteestaan, jos keskustelukumppanilla on samanlaisia kokemuksia. Häneltä on myös helppo ottaa vastaan neuvoja ja kannustusta. Tällainen kokemusten jakaminen on vertaistukea. Jos vanhus haluaa tutustua samassa tilanteessa oleviin ihmisiin, omaishoitaja tai vanhus itse voi ottaa yhteyttä potilasyhdistyksiin. Potilasyhdistykset tietävät muun muassa mitä oikeuksia potilaalla on ja millaisia erilaiset hoidot ovat. Monilla yhdistyksillä ja seurakunnilla on vapaaehtoista vertaistukitoimintaa. Myös omaishoitajille on tarjolla tukea. Lisätietoja saa ottamalla yhteyttä yhdistyksiin. Yhdistysten yhteystietoja on oppaan lopussa.

62 59 Vammaistuki Vammaistuki on muuttunut nimeltään 16 vuotta täyttäneen vammaistueksi. Tuki on tarkoitettu lähinnä työikäisille vammaisille henkilöille, jotka eivät saa eläkettä. Vammaistuen tarkoituksena on tukea selviytymistä jokapäiväisessä elämässä työelämässä opiskelussa. Lisäksi se korvaa vammaisuudesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Tuen suuruuteen vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon henkilö tarvitsee apua tai kuinka paljon vammasta aiheutuu kustannuksia. Vammaistukea haetaan Kelalta. Vammaistuesta ei makseta veroa. Vammaistuki on vuonna 2008: perusvammaistuki 81,83 euroa kuukaudessa korotettu vammaistuki 190, 94 euroa kuukaudessa ylin vammaistuki 370,24 euroa kuukaudessa.

63 60 Veteraanien rintamalisä Rintamalisää maksetaan Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on joko rintamasotilastunnus naisille myönnetty rintamapalvelutunnus rintamatunnus veteraanitunnus. Rintamalisän suuruus on 43,63 euroa kuukaudessa. Sitä eivät vähennä saajan tulot eivätkä omaisuus. Rintamalisä on verotonta tuloa. Ylimääräinen rintamalisä Henkilöt, jotka saavat sekä kansaneläkettä että rintamalisää voivat saada myös ylimääräistä rintamalisää. Sen määrä vaihtelee kansaneläkkeen määrän mukaan. Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa, ja sitä haetaan Kelasta.

64 61 Yhdistys- ja muu vanhustoiminta Vanhusten virkistys- ja tapaamispäiviä järjestävät yhdistykset seurakunnat Suomen Romaniyhdistys ry Romano Missio ry Elämä ja Valo ry paikalliset romanijärjestöt. Yhdistysten yhteystietoja on oppaan lopussa.

65 62 III MITEN VANHENEMME? Tässä osassa kerrotaan vanhenemisesta ja sen vaikutuksesta ruokavalioon, liikkumiseen ja muistiin. Lisäksi kerrotaan kehon hoidosta, hyvistä elämäntavoista ja mielenterveydestä. Lukija saa myös vinkkejä muistin harjoittamiseen. Oppaan loppuun on koottu palveluja järjestävien yhdistysten ja auttavien puhelimien yhteystietoja. Hilja on ollut isänsä omaishoitaja 11 vuotta ja kertoo ajatuksiaan vanhusten hoitamisesta Vanhukset tarvitsevat ruoan, juoman ja hoidon lisäksi muutakin elämäänsä. He haluavat tavata muita ihmisiä, keskustella ja osallistua perheen asioihin. Romanivanhukset, kuten muutkin vanhukset pelkäävät, että he jäävät yksin.

66 63 Romanivanhukset ovat tottuneet kyläilemään toisten romanien luona. Sitä tulisi jatkaa edelleen mahdollisuuksien mukaan. Haudoilla ja omilla paikoilla tulisi käydä säännöllisesti vanhuksen kanssa. Se tulee vanhemmiten erittäin tärkeäksi. Kiertolaisvietti on päällä, aina ollaan menossa. Mitä kehossamme tapahtuu, kun vanhenemme? Ihmisen elämä jakautuu neljään jaksoon: lapsuuteen, nuoruuteen, keski-ikään ja vanhuuteen. Lapsuus ja nuoruus ovat aikaa, jolloin ihminen kasvaa ja kehittyy. Kun ihminen tulee 25 vuoden ikään, kehon kasvu hidastuu ja pysähtyy, ja keho alkaa vähitellen vanheta.

67 64 Fyysinen eli ruumiillinen vanheneminen alkaa siis sangen nuorena. Psyykkinen eli henkinen kehitys voi jatkua sen sijaan koko elämän ajan. Vanheneminen tuo muutoksia oppimiseen ja muistamiseen. Vanheneminen ei ole kuitenkaan este uuden oppimiselle. Kehossamme tapahtuu muutoksia, jotka johtuvat ikääntymisestä. Mikään osa kehosta ei välty vanhenemiselta. Sekä sydämen että lihasten toiminta huononee iän myötä. Hapenottokyky huononee myös. Kehomme sisältää 75 % vettä, eli kehomme on suurimmaksi osaksi vettä. Kun ikäännymme, kehomme kuivuu. Vanhan ihmiset kudokset uusiutuvat hitaammin. Sidekudokset muuttuvat hauraammiksi ja menettävät kimmoisuuttaan. Keho ei kestä yhtä paljon rasitusta kuin aikaisemmin. Monet vanhukset vähentävät liikuntaa, kun he ikääntyvät.

68 65 Kun vanhus liikkuu vähän, hän voi lihoa. Jos vanhus harrastaa liikuntaa, hänen luunsa vahvistuvat. Jos vanhus sattuu kaatumaan, vahvat luut eivät murru niin helposti. Liikunta on myös hyväksi vanhukselle, joka kärsii nivelrikosta. Vanheneminen vaikuttaa suorituskykyyn ja sitä ei voi pysäyttää. Ihmiset vanhenevat eri tavalla. Kukin vanhenee tavallaan ja ajallaan. Vanhenemiseen voi vaikuttaa elämäntavoilla liikunnalla ruokailutottumuksilla oikealla lääkityksellä.

69 66 Lääkitys ja lääkkeet Ihmiset elävät nykyään iäkkäiksi. Vanhoina he voivat sairastaa useaa sairautta yhtä aikaa. Tämän takia he joutuvat syömään monia eri lääkkeitä. Liiallisella lääkityksellä voi olla haittavaikutuksia.

70 67 Lääkärit määräävät lääkkeitä potilaan olon helpottamiseksi tai sairauden hoitoon. Tämä voi osaksi johtua siitä, että sairaudenhoito voi olla liian kallista muulla tavalla. Monesti lääke on ainoa hoito sairauteen, joten lääkkeitä myös tarvitaan. Toisaalta elämäntapoja muuttamalla voi vaikuttaa omaan terveyteen ja siihen, tarvitseeko lääkkeitä. Joskus vanhukset käyttävät lääkkeitä väärin. He eivät aina ymmärrä, että lääkkeet pitää ottaa säännöllisesti ja lääkekuuri pitää syödä loppuun. Lääkkeitä ei voi säästää seuraavan kerran varalle. Omia lääkkeitä ei saa antaa toisille. Toiselle ihmiselle määrättyä lääkettä ei saa ottaa, vaikka omat lääkkeet olisivat jääneet kotiin tai olisivat tilapäisesti loppuneet. Jotkut vanhukset käyvät usean lääkärin vastaanotolla.

71 68 He saattavat saada samaan vaivaan eri lääkettä eri lääkäreiltä. Sitten vanhukset syövät useaa lääkettä sekaisin. Lääkkeiden syöminen tällä tavalla on terveydelle vaarallista. Vanhus tai omaishoitaja ei saa itse suurentaa tai pienentää lääkemääriä. Lääkäri on asiantuntija, joka tuntee lääkkeet. Potilaan pitää keskustella aina lääkärin kanssa, jos lääkitystä on tarvetta muuttaa. Vain lääkäri saa muuttaa lääkitystä, eikä potilas saa omin päin muuttaa lääkitystään. Luontaistuotteilla ja reseptivapailla lääkkeillä saattaa olla yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa. Omaishoitajan pitää seurata hoidettavansa lääkitystä. Jos hoidettava nauttii lisäravinteita muiden lääkkeiden lisäksi, omaishoitajan pitää seurata, miten ne vaikuttavat hoidettavaan. Lääkäriin voi ottaa yhteyttä, jos lääkkeet aiheuttavat vanhukselle haittoja. Lääkäri voi vaihtaa lääkkeet toisiin, jos ne eivät sovi.

72 69 Lääkitykset, määrät ja ohjeet kirjataan nykyään ylös erilliselle kortille tai reseptikirjaan. Tämä kortti pitäisi olla aina mukana, kun käy lääkärissä tai sairaalassa. Korttiin pitää merkitä, jos lääkitykseen tulee muutoksia. Lääkepakkauksen tuoteseloste voi olla liian vaikea eikä sitä ymmärrä. Silloin voi kysyä apua apteekista tai terveydenhoitajalta. Yleisimmät lääkkeiden sivu- tai yhteisvaikutukset ovat: erilaiset myrkytysoireet vatsaoireet ruokahalun muutokset unettomuus mielialan muutokset sekavuus päänsärky huimaus. Kun vanhuksen lääkitystä muutetaan, kannattaa kysyä lääkäriltä tai apteekista, mitä oireita voi ilmetä.

73 70 Jos vanhus saa oireita lääkkeistä, ne kannatta kirjata ylös ja kertoa niistä lääkärille. Vanhusten ruokavalio Riittävä monipuolinen ruoka on tärkeää vanhukselle. Se antaa voimia elämään ja harrastuksiin. Joillakin vanhuksilla ruokahalu huononee, koska he joutuvat syömään lääkkeitä. Lääkkeet saattavat viedä ruokahalun. Jos vanhus liikkuu vähemmän kuin ennen, energiankulutus pienenee. Ruoan on annettava vanhukselle kuitenkin riittävästi energiaa. Monipuolinen ravinto sisältää kasviksia lihaa tai kalaa kuituja maitotuotteita.

74 71 Vanhus voi kärsiä raudan tai vitamiinien puutteesta. Rautaa ja vitamiineja saa vihanneksista ja hedelmistä, ja siksi niitä pitää syödä joka päivä. Jos vanhus kärsii vitamiinien puutteesta, hän voi käyttää vitamiinivalmisteita. Ihmisen luut haurastuvat, kun hän vanhenee. Ihminen tarvitsee kalsiumia, jotta luut pysyisivät vahvoina. Maitotuotteista kalsiumin saa helpoiten, ja niitä pitäisi nauttia joka päivä. Aterioilla voi nauttia maitoa, piimää, viiliä, juustoa tai jogurttia. Jos maitotuotteet eivät maistu vanhukselle, hän voi syödä kalkkivalmisteita. Sairaanhoitaja ja lääkäri tietävät, millaisia kalkkivalmisteita kannattaa syödä.

75 72 Liha, kala tai kananmunat sisältävät proteiineja eli valkuaisaineita, joita elimistö tarvitsee. Kasvissyöjät saavat proteiinia papu- ja palkokasveista, siemenistä ja pähkinöistä. Elimistö tarvitsee myös kuituja. Marjat, myslit, leseet ja ruisleipä sisältävät runsaasti kuituja. Kun syö kuituja joka päivä, vatsa voi silloin hyvin.

76 73 Jos vanhus sairastaa diabetesta tai kärsii allergioista tai kihdistä, hänen tulee noudattaa erikoisruokavaliota. Tietoa erilaisista ruokavalioista saa terveyskeskuksesta. Juominen on tärkeää Kun ihminen vanhenee, elimistö alkaa kuivua. Siksi on tärkeää nauttia riittävästi nestettä. Parasta juotavaa on puhdas vesi. Vesi pitää aineenvaihdunnan kunnossa ja poistaa kuona-aineita kehosta. Nestettä pitäisi juoda 1,5 litraa päivässä. Nesteeksi voidaan laskea kaikki nestemäinen ravinto eli esimerkiksi kahvi, maito ja keitto. Lisäksi pitäisi juoda puhdasta vettä noin litra päivässä. Jos vanhus ei juo riittävästi, elimistö kuivuu. Nestevajaus voi ilmetä päänsärkynä, huimauksena ja väsymyksenä.

77 74 Jos pelkkä vesi ei maistu, vesikannuun voi laittaa mausteeksi kurkunsiivuja sitruunaviipaleita melonia marjoja tuoretta tilliä tai minttua sitruunamelissan lehtiä. Kannuun voi lisätä myös hiukan marjamehua. Makeat mehut, tuoremehut ja limonadit ovat haitaksi hampaille. Lisäksi niissä on paljon turhia kaloreita. Ylipaino ja ruoka Terveellinen ruoka ja säännöllinen ruokailu ovat tärkeitä oman terveyden kannalta. Jos vanhuksella on ylipainoa, hänellä on suurempi riski sairastua kuin normaalipainoisella. Ihminen laihtuu, kun muuttaa ruokailutapojaan. Jokapäiväiset valinnat vaikuttavat paljon.

78 75 Rasvaiset tuotteet kannattaa vaihtaa kevyempiin. Pullan ja rasvan voi korvata hedelmillä, vihanneksilla ja kevytvalmisteilla. Ihminen laihtuu kilon vuodessa, jos syö päivässä yhden pullapalan vähemmän käyttää kevytkermaa eikä kahvikermaa. Myös ruoan määrä vaikuttaa omaan painoon. Leivälle voi laittaa vähemmän rasvaa kuin ennen. Jos vanhuksella on runsaasti ylipainoa, silloin kannatta ottaa yhteyttä lääkäriin. Vanhus voi korjata ruokavaliota yhdessä lääkärin kanssa ja aloittaa laihdutuksen. Ruokavaliota kannattaa muuttaa, jos on ylipainoa. Aluksi voi tehdä aivan pieniä muutoksia. Makuaisti tottuu pian uusiin makuihin. Esimerkiksi suolattomampaan ruokaan tottuu 3 4 viikossa. Omaan terveyteen voi vaikuttaa sillä, mitä syö ja millainen ruokavalio on. Kannattaa syödä runsaasti kasviksia, mutta välttää suolaa ja rasvaa.

79 76 Terveellisellä ruokavaliolla voi vaikuttaa diabetekseen eli sokeritautiin kohonneeseen verenpaineeseen sydän- ja verisuonitauteihin. Sairastunut tarvitsee vähemmän lääkitystä, jos hän syö terveellisesti. Muutokset lääkitykseen tekee aina lääkäri. Liikunta osaksi päiväohjelmaa Vanhuksen elämä on laadukasta, jos hän jaksaa ja pystyy liikkumaan. Liikunta pitää mielen virkeänä. Vanhuksen on saatava liikkua omilla ehdoillaan. Ikääntymisen myötä luut haurastuvat. Jos luut haurastuvat normaalia runsaammin, kyseessä on sairaus nimeltä osteoporoosi. Luiden lujuus on vähentynyt osteoporoosia sairastavalla henkilöllä. Tästä syystä luut voivat murtua helposti. Liikunta ja oikea ravinto ehkäisevät ja hidastavat osteoporoosin syntyä.

80 77 Osteoporoosin hoito-ohjeita sekä lääkityksen saa terveyskeskuksesta lääkäriltä. Liikunta ja raitis ilma Liikunta ja raitis ilma auttavat moniin vaivoihin. Ne myös ehkäisevät monia vaivoja. Suositellaankin, että iäkkäät ihmiset liikkuisivat ainakin tunnin päivässä. Liikuntaa tulee harrastaa oman kunnon mukaan. Liikuntaa voi harrastaa lyhyissä jaksoissa, jos liikkuminen on raskasta vanhukselle. Hyvää liikuntaa on: reipas tai rauhallinen kävely ulkoilmassa sauvakävely uinti hiihto ohjattu voimistelu ohjattu liikunta kuntosalilla.

81 78 Kotonakin voi voimistella Kotona voi liikkua useasti päivän aikana, vaikka muutaman minuutin kerrallaan. Aamulla vanhus voi tehdä jumppaliikkeitä käsillä ja jaloilla, kun makaa vielä sängyssä. Liikuntaa voi harrastaa myös tuolissa.

82 79 Liikuntatuokiota varten kannattaa varata tukeva tuoli. Kun vanhus istuu tuolissa, hän voi tehdä jalanojennuksia. Käsijumppa onnistuu tuolissa, kuten myös niskojen ja hartioiden jumppaaminen. Päivittäin voi tehdä pieniä niskan ja kaulan venytyksiä. Päätä kallistetaan viisi kertaa vuoroin molempia olkapäitä ja rintaa kohden. Liikkeet tehdään hitaasti. Päätä voi kääntää myös kummankin olkapään suuntaan ja voi yrittää katsoa olkapään yli. Liikkeet pitää tehdä rauhallisesti. Olkapäitä voi nostella korvia kohti ja jännittää niitä muutaman sekunnin ajaksi. Sitten hartiat lasketaan rentoina alas. Olkapäitä voi myös pyöritellä vuorotellen tai yhtäaikaa. Kuntoiluohjeita saa terveyskeskuksesta terveydenhoitajalta ja fysioterapeutilta.

83 80 Pikkuaskareet kohottavat kuntoa Kun vanhuksen kunto on heikko, pelkkä tuolista nouseminen vie voimia. Tuolista ylös nouseminen voi olla hyvää liikuntaa vanhukselle. Vanhus voi nousta tuolista ylös ja seisoa hetken aikaa. Harjoituksen voi toistaa useasti päivän aikana.

84 81 Vanhus voi tehdä pieniä askareita ja näin hän saa liikuntaa kotona. Vanhus voi keittää vaikkapa kahvia ja odotella kahvin valmistumista seisten. Hän voi vastata puhelimeen seisten. Kaukosäädin voi olla television vieressä, jolloin vanhus käy siellä vaihtamassa kanavaa. Mainokset ja lehdet voi säilyttää lipaston alimmassa laatikossa. Kun hakee lipastosta yhden lehden kerrallaan, vanhus kumartuu ja saa liikuntaa. Kun vanhus on lukenut lehdet, hän voi viedä ne eteiseen ja kuljettaa vaikka päivittäin paperinkeräykseen. Samoin biojätteet voi viedä joka päivä roskiin. Vanhus voi liittää tähän pienen kävelylenkin. Hän voi samalla reissulla kiertää talon ympäri. Pikku hiljaa kävelyä ja matkaa voi lisätä. Seuraavalla kerralla voi kiertää korttelin ympäri.

85 82 Kerran viikossa tulisi liikkua reippaasti Vanhuksille järjestetään ohjattua liikuntaa kuntosaleilla kerhoissa palvelutaloissa vanhainkodeissa. Näissä paikoissa on tarjolla myös erilaisia liikuntavälineitä. Kuntoilija tutustuu myös eri liikuntamuotoihin. Ohjatut liikunnat vanhuksille ovat yleensä maksuttomia. Vanhusten ohjatusta liikunnasta saa tietoa terveyskeskuksesta ja vanhusten palvelukeskuksista. Tärkeää on, että omaishoitaja, sukulaiset ja ystävät auttaisivat vanhusta niin, että vanhus pääsisi joka päivä liikkumaan. Lisäksi vanhuksen terveydelle olisi hyväksi, että ohjattua liikuntaa olisi kerran viikossa. Vanhuksen kunto tulee ottaa huomioon aina, kun hänen kanssaan liikutaan.

86 83 Oman kehon hoito ja oikeanlainen vaatetus lisäävät hyvinvointia Suun terveys vaikuttaa koko kehoon Monet romanivanhukset ovat saaneet tietonsa suun hoidosta lapsena tai nuorena, jolloin suun hoidosta ei tiedetty tarpeeksi. Nykyään tiedetään, että suun terveydellä on suora yhteys koko kehon hyvinvointiin. Hyvä suun kunto on tärkeää myös ruuansulatukselle. Suuta pitää hoitaa päivittäin. Hampaat pitää pestä sopivalla hammasharjalla vähintään kaksi kertaa päivässä aamuin illoin. Myös ruokailun jälkeen suu on hyvä huuhdella vedellä. Kuivuneet huulet on hyvä rasvata. Proteesit pitää harjata juoksevan veden alla harjalla, joka on tarkoitettu niiden pesemiseen. Ruokailun jälkeen proteesit on hyvä huuhdella juoksevalla vedellä.

87 84 Hyvällä suuhygienialla pidetään suun limakalvot kunnossa. Näin ei pääse syntymään haavaumia tai rakkuloita. Haavaumat ja rakkulat haittaavat ruokailua. Eräät lääkkeet saattavat aiheuttaa sen, että suu kuivuu. Tästä seuraa, että nieleminen on hankalaa. Tähän vaivaan saa apua apteekista. Suun ja hampaiston kunnolle on hyväksi se, että syö säännöllisesti eikä napostele välttää makeita välipaloja ja juomia käy hammaslääkärissä kerran vuodessa. Myös proteesit kaipaavat ajoittain huoltoa. Iho herkistyy iän myötä Vanhuksen iho ohentuu ja herkistyy iän myötä. Ihoa ei saa pestä liian usein, sillä se kärsii liiasta pesusta. Vartalon alueet, jotka hikoilevat, kannattaa pestä päivittäin.

88 85 Voimakkaita pesunesteitä ei saa käyttää. Sopivia ihonpesunesteitä saa apteekista. Jokapäiväiseen pesuun on hyvä käyttää pelkkää vettä. Vartalon voi pestä kerran viikossa miedolla pesunesteellä. Ihoa ei saa hangata karkealla pesuvälineellä. Pehmeä sieni ja pesulappu ovat helliä pesuvälineitä. Iho-ongelmia saattaa syntyä, jos vanhus sairastaa tai yleiskunto on huono. Jos vanhus ei voi liikkua, ihonhoito on erityisen tärkeää. Hyvällä hoidolla estetään sääri- ja painehaavat sekä mahdolliset muut iho-ongelmat. Apteekista saa erilaisia hoitavia aineita, öljyjä ja rasvoja sekä suojaavia hoitolappuja, joilla voi hoitaa ihoa. Mikäli vanhus kuuluu kotisairaanhoidon piiriin, hän saa sairaanhoitajalta tarvikkeita ihonhoitoon. Ihon perushoitoon ja kosteuttamiseen saa apteekista erilaisia perusvoiteita.

89 86 Mikäli vanhus tarvitsee voiteita jatkuvasti, kannattaa käydä lääkärissä ja kysyä tuotteelle resepti. Silloin on mahdollisuus saada tuote Kelan korvauksen piiriin. Hiusten ja päänahan hoito Iän myötä pään iho muuttuu herkäksi. Myös hiusten kasvu saattaa hidastua ja hiuksia saattaa irrota enemmän kuin ennen. Samoin hiusten laatu saattaa muuttua ohueksi. Jotkut lääkkeet kuivattavat ihoa, ja lääkkeet vaikuttavat myös päänahkaan ja hiuksiin. Hiukset tulisi pestä kerran tai korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Hiusten pesuun riittää laimennettu tai herkälle iholle tarkoitettu shampoo. Hoitoainetta olisi hyvä käyttää, koska se suojaa hiuksia ilman vaikutuksilta. Hoitoaine helpottaa myös pitkien hiusten kampaamista.

90 87 Liiallinen pesu ja liian voimakkaat shampoot kuivattavat päänahkaa, jolloin se kutiaa ja hilseilee. Jos hilsettä on paljon, voi pyytää lääkäriltä apua hilseongelmaan. Apteekista saa hilseshampoita, joita käytetään ohjeiden mukaan. Jos hiuksia värjätään, värjäämiseen tulisi käyttää mietoja aineita. Kampaajalta saa tietoa miedoista väriaineista. Hiusten ja päänahan päivittäinen harjaaminen on hyväksi pään alueen verenkierrolle. Harjaaminen virkistää myös muistia. Jos vanhus harjaa ja laittaa hiuksiaan itse, se on hyvää voimistelua käsille. Vanhus voi myös hieroa päätä tai kasvoja itse. Kyynärpäät voi tukea pöytää tai tuolin selkää vasten tai päätä voi nojata käsiin. Korvalehtiäkin voi hieroa ylhäältä alas muutaman kerran päivässä. Se virkistää sekä päätä ja mieltä.

91 88 Jalkojenhoito Jaloista kannattaa pitää huolta, koska ne kantavat koko kehoa. Yleiskunto voi heikentyä jos kävely ja liikkuminen on vaikeaa. Liikunnalla voi myös ehkäistä sairauksia. Jaloille tekee hyvää, kun käyttää kunnollisia kenkiä voimistelee hoitaa varpaankynsiä rasvaa jalkoja poistaa kovettumia raspilla eli karkealla viilalla, joka on tarkoitettu jalkojen hoitoon. Lääkäri ja erityinen jalkahoitaja auttavat jalkojen ongelmissa. Jalkahoitaja hoitaa kynsiongelmat halkeamat haavaumat.

92 89 Lääkäri hoitaa murtumat nyrjähdykset muut vakavat oireet. Jalkoja pitäisi liikuttaa ja voimisteluttaa päivittäin. Vanhus voi istua, kun hän voimistelee. Jalkavoimistelussa voi pyöritellä nilkkoja kipristellä ja harottaa varpaita kerätä varpailla kyniä tai langanpätkiä lattialta pyöritellä puista puikulaa tai rullaa jalkojen alla. Jalan muoto voi muuttua, kun ihminen vanhenee. Naisten korkokengät pakottavat painon päkiälle eli siihen kohtaan jalkapohjaa, josta varpaat alkavat. Tällöin säären takaosan venytys jää lyhyeksi ja lihas kiristyy.

93 90 Jos naisella on ylipainoa ja hän käyttää korkokenkiä, hänen jalkansa voi levitä tai jalkapöytä madaltua. Tästä seuraa se, että kävely vaikeutuu. Vaivaan ei riitä pelkkä kenkien vaihto matalakantaisiin. Lääkärin on syytä tutkia jalat. Lääkärin kautta on mahdollista saada tukipohjallisia ja -kenkiä. Lääkäri antaa myös liikuntaohjeita, joilla voi korjata jalan asentoa. Kengät Monet romanivanhukset kävelevät pikkukengillä kesät talvet. Miehet käyttävät ohutpohjaisia kiiltonahkakenkiä, joilla on vaikea kävellä pitkiä matkoja. Talvella niillä liukastuu helposti ja jalat palelevat. Monet naiset taas käyttävät korkokenkiä.

94 91 Korkeilla koroilla on vaikea kävellä, jos jalan nivelissä on ongelmia, kuten nivelrikkoa tai muita nivelvaivoja. Talvella korkokengät ovat liukkaat ja kylmät. Vanhuksen tulisi hankkia käyttöönsä kunnon kävelykengät tai jopa lenkkitossut. Kävelykengillä voi kävellä pitkiäkin matkoja. Talvea varten kaupoista löytyy hyviä ja hyvännäköisiä nahkakenkiä sekä naisille että miehille. Talvikenkiin voi kiinnittää raudat, jolloin kengillä voi kävellä liukkaillakin keleillä turvallisesti. Omaisten tulisi opastaa vanhuksia kenkähankinnoissa, jotta he hankkisivat järkeviä ja turvallisia jalkineita. Vaatteet ja liikunta Sekä romaninaiset että romanimiehet käyttävät edelleen perinteisiä vaatteita.

95 92 Monet romanimiehet käyttävät perinteisiä suoria housuja ja kauluspaitaa aina ja kaikkialla. Perinteisellä vaatetuksella ilmaistaan, että arvostetaan romanikulttuuria. Monet romaninaiset pukeutuvat vanhanakin perinteiseen romanihameeseen. Romanihameen pitäminen on osa vanhuksen omaa kulttuuria. Liikuntaharrastusta varten voisi kuitenkin hankkia varusteet, joita käytetään vain lenkillä tai liikuntaryhmässä. Liikuntaan sopii hyvin tumma verryttelyasu, joka joustaa liikkeiden mukaan.

96 93 Liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin viimeistään 60-vuotiaana. Kuntoilu pitäisi aloittaa jo paljon aikaisemmin. Hameen raskas paino on voinut aiheuttaa naiselle vuosien saatossa sairauksia, jotka vaivaavat vanhuusiällä. Kun vanhuksen kunto heikkenee ja hänellä on sairauksia, vanhuksen olisi aiheellista pukeutua kevyempään romanihameeseen. Vanhuksen on helpompi liikkua kevyempi hame päällä ja tällöin kivut vähenevät. Kevyempään hameeseen tulisi siirtyä silloin, kun vanhus ei enää pysty liikkumaan ilman apua. Ikäsuosituksena voisi ehkä pitää 60 vuotta. Jos vanhuksen heikko terveys vaatii, kevyempään hameeseen voi siirtyä jo aikaisemminkin. Naisille on olemassa omia kuntosaleja ja kuntosalivuoroja, joissa voi harrastaa liikuntaa naisporukassa. Romaninaisella olisi hyvä olla kevyt hame ja muut liikuntaan sopivat asusteet.

97 94 Naisten tulisi aloittaa kuntoilu viimeistään 50 vuoden iässä. Mikko, 60 vuotta, kertoo liikuntaharrastuksistaan Minä olen ollut monenlaisissa töissä. Olen milloin missäkin. Teen kauppaa ja olen kuskina. Nyt olen työttömänä. Uskon, että kohta löytyy taas töitä. Olin välillä Ruotsissa käymässä, niin siksi en ole kerinnyt vielä etsimään töitä. Terveenä olen ollut. Käyn salilla ja lenkillä. Kotona harrastelen vaikka mitä. Korjaan autoja. Minulla on tuttavia, joilla on hevosia. Käyn välillä heidän luonaan ja raveissa. Ei ole vielä tullut ikävä. Tenho, 73 vuotta, kertoo liikkumistavoistaan Kunto on ollut huono. Sydän vaivaa ja jonotan leikkaukseen. Liikuntaa yritän harrastaa kunnon mukaan. Yritän käydä ainakin kerran päivässä kävelyllä.

98 95 Rollaattorin kanssa liikkuminen Jos vanhuksen kävely on huteraa, rollaattorin avulla liikkuminen on turvallisempaa. Rollaattori on nelipyöräinen kävelyteline, jossa on jarrut, istumistuki ja yleensä myös kori. Vanhuksen on vaikea kulkea rollaattorin kanssa, jos hänellä on romanihame yllään. Kevyemmän hameen kanssa kulkeminen olisi helpompaa. Kevyemmän hameen kanssa voi pitää myös matalakantaisia kenkiä. Silloin jaksaa kävellä pitkiäkin matkoja. Aino, 81 vuotta, kertoo rollaattorin kanssa liikkumisesta On mukavaa, kun minä vielä pystyn liikkumaan ja touhuamaan. Siivoaminen käy jo voimille. Olisihan se kiva päästä leirille, mutta jonkun pitäisi viedä. En enää jaksa itse itseäni kuljettaa. Käyn ulkona aina, kun on mahdollista.

99 96 Mutta liukkaalla en mene. Minulla on rollaattori, mutta hameen kanssa sillä ei voi kävellä. Työnnän sen sijaan lastenvaunuja. Elämäntapoja kannattaa tarkistaa vanhakin Alkoholin liikakäyttö Runsaalla alkoholin nauttimisella on monenlaisia vaikutuksia. Alkoholin suurkulutus vaikuttaa sisäelimiin ja ruuansulatukseen, ja sitä kautta koko kehon terveyteen. Liiallinen alkoholinkäyttö lisää myös riskiä saada aivoverenvuoto tai sairastua syöpään. Lisäksi alkoholi voi lisätä masennusta, ahdistusta, vihamielisyyttä ja riitaisuutta. Alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan. Kun juominen on toistuvaa ja runsasta, ihmisen kyky selviytyä elämästä heikkenee.

100 97 Humalainen joutuu tavallista useammin onnettomuuksiin ja saa erilaisia vammoja. Esimerkiksi aivovamma on kolme kertaa yleisempi alkoholisteilla kuin muulla väestöllä. Omaiset kärsivät, kun läheinen juo. He yrittävät auttaa, jotta läheinen pääsisi irti alkoholiriippuvuudesta. Jos on tottunut juomaan alkoholia, juomista ei ole helppo lopettaa. Hänen kannattaa kääntyä ammattiauttajien puoleen. Lisätietoja alkoholin haitoista ja käytön lopettamista saa terveyskeskuksista ja A-klinikoilta. Tämän oppaan lopussa on apua antavien yhdistysten ja auttavien puhelimien yhteystietoja. Tupakointi Tupakointi on hengenvaarallinen tapa, joka vaikuttaa ihmisen terveyteen haitallisesti. Monet sairaudet voivat alkaa tupakoinnin takia. Tupakointi myös pahentaa monia sairauksia.

101 98 Tupakoinnin lopettaminen ei ole aina helppoa. Tupakassa on nikotiinia, joka aiheuttaa riippuvuutta. Elimistö on tottunut saamaan nikotiinia, ja lopettaminen tuntuu vaikealta. Tupakointi kannattaa ehdottomasti lopettaa, jos sairastaa hengityselimiin liittyviä sairauksia verenpainetautia sokeritautia. Tupakointi pahentaa näitä sairauksia. Ne voivat myös johtua tupakoinnista. Kun lopettaa tupakoinnin, taudin eteneminen voi pysähtyä. Lääkkeet ja hoidot tehoavat sairauksiin paremmin, kun ei polta tupakkaa. Tupakoinnin lopettamiseen saa tukea terveyskeskuksesta. Tupakoinnin voi lopettaa myös porukassa. Porukka kannustaa jäseniään.

102 99 Henkistä hyvinvointia kannattaa hoitaa Yksinäisyys vaivaa vanhuksia Kun vanhuksen voimat käyvät vähiin, vanhojen ystävien tapaaminen voi jäädä. Sairas ja vaikeasti liikkuva vanhus saattaa kieltäytyä tapaamisista, koska ei jaksa olla mukana. Kun vanhus ei tapaa ketään, hän tuntee olonsa yksinäiseksi. Elämä alkaa tuntua raskaalta. Kuitenkin vanhuksen tulisi tavata muita ihmisiä, jotta mieli pysyisi virkeänä. Yhteisissä tapahtumissa voi tavata romaneita sekä valtaväestöön kuuluvia eri-ikäisiä ihmisiä. Liikkeellelähtö on joskus vanhukselle vaikeaa. Vanhus jaksaa olla jalkeilla vain hetken. Esimerkiksi sukulaisvierailuilla hän voi välillä levätä. Heikkokuntoinen vanhus voi ottaa vieraita vastaan yhden kerrallaan.

103 100 Lyhytkin tapaaminen on tärkeä. Pelkkä hiljaa istuskelu ystävän kanssa virkistää kummasti mieltä. Romanivanhusten ja omaisten ajatuksia yksinäisyydestä Fanni, 76 vuotta, kertoo elämästään Yksin en enää pärjää, olen niin huonossa kunnossa. Tytär asuu vieressä ja on omaishoitaja. Yksin en pääse enää minnekään. Hoidot ovat raskaita. Ennen täällä oli uskovaisten teekahvila. Se oli sellainen bussi, joka pysähtyi toreille. Sinne sai mennä juttelemaan. Luettiin Raamattua ja tarjottiin teetä. Nyt ei sitäkään ole enää. Ei täällä ole enää mitään toimintaa, ei nuorille ainakaan. Vanhusten päiviä on joskus.

104 101 Niille menisin, mutta en yksin sinnekään. Nuorille ja perheille pitäisi olla leirejä. Ikävä on täällä välillä. Aino, 81 vuotta, kertoo mitä tekee päivisin En osaa lukea, siksi en katso televisiotakaan. Mutta radiota kuuntelen. Käsitöitä teen vähän, mutta aika käy pitkäksi. Ikkunassa istun paljon ja katselen vaan. Odotan että pojat ja koululaiset tulevat käymään. Esteri, 79 vuotta, kertoo elämästään Tässä talossa asuminen on kallista. Rahaa ei jää itselle, eikä elämiseen. Pitäisi olla vähän omaakin rahaa, että saisi elää. Hyvä talo tämä on. On mukava näkymä pihalle Nuoret ja koululaiset joskus siinä mekastavat. Muuten on kiva huone, siinä on myös alkovi. Mutta palvelut ovat kalliita, ja huolto maksaa. Mielipahaa on, syön mielialalääkkeitä. On yksinäinen olo, enkä oikein tapaa ketään.

105 102 Ei ole mitä odottaa. Olen niin kauan ollut yksin. Leirejä pitäisi järjestää ja sellaisia päivätapaamisia, jonne voisi mennä, kun yksin on niin tylsää. Niihin pitäisi olla kuljetukset. Kun en saa kuin yhdeksän matkaa, niin ei sillä paljon liikuta. Onneksi tyttäret, lapset ja miniä käyvät. Tämä on hyvällä paikalla tämä talo, kallis vaan on. Omaishoitaja Seija, 34 vuotta, kertoo kokemuksistaan Äidin aika käy pitkäksi, kun hän on tottunut siihen, että aina on paljon ihmisiä ympärillä. Äidin elämä oli raskastakin, mutta hän ei ole ollut ikinä yksin. Vaikka minä olen tässä koko ajan, laittelen ja ompelenkin, niin se ei riitä äidille. Vanhoilla ihmisillä on kova ikävä muita ihmisiä ja tekemistä. Ennen he olivat kovia tekemään ja kulkemaan.

106 103 Vaan nyt raukat eivät pääse, kun ovat tulleet niin huonoon kuntoon, etteivät jaksa. Tässä lähellä saisi olla joku päiväkerho, jossa äiti voisi edes joskus tavata muita. Täällä asuu muitakin yksinäisiä vanhuksia. Heilläkään ei ole mitään tekemistä eikä kukaan kuljeta heitä. Mielenterveys Mielenterveys on olennainen osa terveyttä. Siihen kuuluu kyky kehittyä henkisesti ja ylläpitää ihmissuhteita. Ihminen osaa asettaa itsensä toisen henkilön asemaan ja hän ymmärtää myös toisen tunteita. Mielenterveyteen kuuluu myös se, että tulee toimeen ja selviytyy omassa ympäristössään. Mielenterveys ei ole pysyvä olotila. Se voi vaihdella elämäntilanteen mukaan. Kaikki kokemukset, stressi, onnettomuudet ja suuret surut voivat hetkellisesti

107 104 horjuttaa mieltämme. Usein selviämme suruistamme, kun suremme ystävien tai terapeutin tuella. Suru tai sairaus voi vaikuttaa ihmiseen niin, että hän käyttäytyy poikkeavasti. Joskus kovasti masentunut ihminen voi tarvita lääkkeitä masennukseensa. Sopimaton käytös ei aina ole mielenterveyden häiriö. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun henkilöllä on oireita, jotka vaikuttavat hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Usein lievissä häiriöissä ihminen tiedostaa tilanteensa ja kärsii siitä. Hän voi esimerkiksi eristäytyä muista ihmisistä. Vakavissa häiriöissä on tyypillistä, että ihminen ei tajua itse, että hän on sairastunut. Hän voi myös syyttää muita omista ongelmistaan. Joskus mielenterveyden häiriön syynä voi olla onnettomuus, jossa ihminen on esimerkiksi saanut iskun päähänsä.

108 105 Jotkut sairaudet voivat aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä. Esimerkiksi jotkut neurologiset eli aivoihin liittyvät sairaudet voivat aiheuttaa psyykkisiä oireita. Joskus taas häiriön syntyyn vaikuttavat perimä, kokemukset tai ympäristö. Mielenterveyden häiriölle ei välttämättä ole olemassa yhtä selkeää syytä. Yksin ei kannata jäädä häiriön syytä miettimään, vaan kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Mielenterveyteen vaikuttavat osallistuminen ja omaehtoinen asioihin tarttuminen ihmissuhteet eli sukulaiset, ystävät ja tuttavat taloudellinen toimeentulo terveys oma elinympäristö henkilön oma persoona aikaisemmat elämänvaiheet fyysinen kunto. Mielenterveyden ongelmista ei ole helppo puhua. Niin valtaväestöön kuuluvat kuin romanitkin ovat tässä suhteessa samanlaisia.

109 106 Kun mielenterveysongelmia tulee, sitä pidetään häpeänä, eikä uskalleta kysyä apua. Usein toivotaan, että vaiva menisi itsestään ohi. Sairastunutta omaista aletaan hoitaa vasta sitten, kun ongelma haittaa vakavasti elämää. Mielenterveyden ongelmia ei pidä sivuuttaa eikä paisutella. Niihin kannattaa hakea apua, kuten muihinkin sairauksiin. Mielenterveyden ongelmiin saa apua terveyskeskuksesta. Joskus potilas tarvitsee apua monelta eri alan ammattilaiselta. Mielenterveyden ongelmia voi hoitaa varhaisella puuttumisella oikealla lääkityksellä kuntoutuksella. Liikunta kohottaa mielialaa. Se lisää itseluottamusta ja elämänhallinnan tunnetta. Nämä asiat tukevat sairastuneen kuntoutumista.

110 107 Muistihäiriöt vanhuksilla Moni asia vaikuttaa siihen, millaiset aivot ihmisellä on. Ensiksikin perinnölliset ominaisuudet ja ihmisen oma persoonallisuus vaikuttavat aivoihin. Muutkin tekijät muokkaavat aivoja koko elämämme ajan. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi oma elinympäristö, elämäntavat ja elämänkokemukset, joita ihmiselle kertyy iän myötä. Kun ihminen vanhenee, kyky muistaa ja oppia uutta muuttuu. Uuden oppiminen tai muistaminen voivat hidastua. Myös näkö ja kuulo voivat heiketä. Heikko näkö tai huono kuulo voivat vaikeuttaa sitä, miten oppii uutta tai muistaa asioita. Joskus unettomuus, sairaudet tai suuret elämänmullistukset voivat tilapäisesti lamauttaa

111 108 muistin toimintaa. Huono muisti voi vaikeuttaa arkiaskareista selviämistä. Tällöin on syytä tutkia, mistä huono muisti johtuu. Kyseessä voi olla etenevä muistihäiriö, ja muisti heikkenee jatkuvasti. Vaikka vanhus kärsisi etenevästä muistihäiriöstä, hänellä on vielä monia mahdollisuuksia elämässään jäljellä. Vanhus pystyy yleensä liikkumaan tutussa ympäristössä. Häneltä onnistuu ruoanlaitto, jos omainen seuraa vieressä. Ilman valvontaa vanhus saattaa unohtaa hellan tai uunin päälle. Ilo, nautinto ja onnistuminen ovat tärkeitä kokemuksia muistihäiriöstä kärsivälle. Esimerkiksi vanhojen asioiden muistelu tuottaa mielihyvää monelle.

112 109 Dementia Dementia on yksi yleisimmistä vaikeista muistihäiriöistä. Dementialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön älylliset kyvyt ovat heikentyneet aiemmasta tasosta. Lääkärit määrittävät, kuinka vaikea muistihäiriö on tai mikä sairaus on kyseessä. Lääkäreiltä ja muistipoliklinikalta saa ohjeita siihen, miten muistihäiriötä hoidetaan ja kuntoutetaan. Vakava masennus voi aiheuttaa iäkkäille henkilölle tilan, joka muistuttaa dementiaa. Tähän tilaan auttaa masennuslääkitys. Dementiaa sairastava vanhus kärsii pysyvistä muistihäiriöistä. Hänen on vaikea oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua.

113 110 Vanhus ei selviä kaikista arkiaskareista. Pukeutuminen tuottaa hänelle vaikeuksia. Käsien, jalkojen ja vartalon liikuttaminen on hankalaa. Hoitajan ohjeet ja neuvot eivät auta. Vanhuksen on vaikea toimia sanallisten ohjeiden mukaan. Vanhuksen on vaikea tunnistaa esineitä. Vanhus voi kertoa samoja asioita moneen kertaan. Vaikeaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä. Dementiasta kärsivän vanhuksen on vaikea suunnitella päivittäisiä toimintoja. Myös kokonaisuuksien hahmottaminen ja jäsentäminen on vaikeaa. Dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet puutostilat myrkytykset lääkkeet. Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila. Aivovammat tai häiriöt aivoverenkierrossa

114 111 ovat yleisimmät syyt dementiaan. Myös Alzheimerin tauti aiheuttaa dementiaa. Alzheimerin tauti on aivoperäinen tauti, jonka oireita ovat muun muassa häiriöt muistissa ja muutokset persoonallisuudessa. Alzheimerin tautiin voi sairastua, jos on häiriöitä sokeriaineenvaihdunnassa tai aivoverenkierrossa. Myös korkeat kolesteroliarvot ja verenpainetauti lisäävät riskiä sairastua Alzheimeriin. Jos henkilö sairastaa näitä tauteja, hänen kannattaa huolehtia lääkityksestä ja hoitaa itseään. Näin hänellä on pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Aivot tarvitsevat toimintaa Aivot tarvitsevat toimintaa ja ravintoa siinä missä lihaksetkin. Muistin käyttäminen aktivoi aivoja.

115 112 Vanhus voi kehittyä ja oppia uutta, vaikka vanheneminen tuokin muutoksia muistiin ja oppimiseen. Terveellinen ruoka on hyväksi aivoille. Samoin liikunta ja raitis ilma tekevät hyvää. Uni on erittäin tärkeää aivoille, joten säännöllinen yöuni ja iltapäivätorkut ravitsevat aivoja. Tupakanpoltto ja liiallinen alkoholin käyttö ovat myrkkyä aivoille. Hyvää toimintaa aivoille on opetella uusia ja erilaisia taitoja. Uudet taidot ehkäisevät myös muistihäiriöiden kehittymisessä. Aivojen toimintaa edistää se, että tekee jotain käsillään. Vanhus voi tehdä käsitöitä, askarrella, piirtää tai soittaa jotain soitinta. Vanhus voi opetella uusia taitoja itsekseen kotona tai hän voi mennä harrastuskerhoon opettelemaan. Vanhus voi oppia uuden taidon kirjoista lukemalla. Hän voi myös pyytää, että ystävät,

116 113 sukulaiset tai esimerkiksi lastenlapset opettavat häntä. Ryhmässä harrastaminen ja toisten ihmisten kanssa toimiminen ovat hyväksi koko keholle. Harrastustoimintaa vanhuksille järjestävät vanhusten palvelukeskukset seurakunnat erilaiset vapaaehtoisjärjestöt työväen- ja kansalaisopistot. Omaishoitaja voi harrastaa yhdessä vanhuksen kanssa. Se voi olla piristystä myös omaishoitajalle. Laulaminen on erinomaista harjoitusta sekä aivoille että mielelle ja keholle. Vanhus voi laulaa yksin vaikkapa radion säestyksellä. Hän voi laulaa yhdessä muiden kanssa ja liittyä vaikka kuoroon. Jos vanhus haluaa antaa aivoilleen haasteita, hän voi muuttaa totuttuja tapojaan.

117 114 Esimerkiksi hän voi mennä kauppaan eri reittiä kuin tavallisesti. Hän voi istua eri tuolille kuin tavallisesti. Hän voi vaihtaa joka kuukausi istuinta ja istua kuukauden eri tuolilla. Hän voi vaihtaa taulujen ja valokuvien paikkaa. Hän voi vaihtaa minkä tahansa tavan toiseksi. Kun ihminen on tottunut tekemään asiat tietyllä tavalla, asioiden tekeminen toisella tavalla ei ole helppoa. Aivot saavat askartelemista, kun tekee asiat uudella tavalla. Aivojen toimintaa edistää myös se, että lukee kirjoja ja lehtiä täyttää ristikoita opettelee runoja ulkoa kirjoittaa piirtää tai maalaa askartelee tekee käsitöitä harrastaa tai opiskelee jotain uutta asiaa. Omaishoitaja voi muistella yhdessä vanhuksen kanssa.

118 115 Vanhus voi pitää päiväkirjaa, johon hän voi kirjata oman elämänsä kommelluksia ylös. Kirjaan voi liimata myös valokuvia. Omaishoitajakin voi pitää päiväkirjaa. Yhdessä tehtyä päiväkirjaa voi näyttää muillekin. Kirjan avulla voi muistella eri päivien tapahtumia. Siitä saa mukavaa tekemistä vuosiksi eteenpäin. Lähteet Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n palveluopas Suomen Romaniyhdistys ry Nevo Roma ry Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto 5/2001, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Alzheimer-keskusliitto ry / Alzheimer-keskus Sosiaali- ja terveysministeriö Hengitysliitto Heli ry Duodecim Terveyskirjasto, Kehitysvammahuollon tietopankki

119 116

120 117 IV YHDISTYSTEN JA AUTTAVIEN PUHELIMIEN YHTEYSTIETOJA Romaniyhdistyksiä Suomen Romaniyhdistys ry Finitiko Romanengo Sankiba Finlands romaniförening rf. Visbynkuja 2 /siipi Helsinki puhelin: (09) sähköposti: sry@suomenromaniyhdistys.fi Elämä ja Valo ry PL Huittinen puhelin: sähköposti: info@elamajavalo.fi

121 118 Kromana ry Kristillisten romaninaisten liitto puhelin: (02) sähköposti: Nevo Roma ry sähköposti: Romanitaiteen keskus ry sähköposti: Romano Missio ry Keskustoimisto Vilppulantie 2 C Helsinki puhelin: (09)

122 119 Muita yhdistyksiä Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Keskustoimisto ja aluetoiminta Hämeentie 105 A Helsinki puhelin: Al-Anon -toimisto Temppelikatu 10 B Riihimäki arkisin kello puhelin: (019) sähköposti: al-anon@al-anon.fi Alzheimer-keskusliitto ry ja Alzheimer-keskus Luotsikatu 4 E Helsinki puhelin: (09) avoinna arkisin kello 9 16

123 120 Leenankoti Luotsikatu 4 E Helsinki Osasto Koivu puhelin: (09) Osasto Tähti Puhelin: (09) Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie Tampere Puhelin: (03) Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Merimiehenkatu 31 PL Helsinki Avoinna maanantai perjantai kello puhelin: (09) sähköposti: ekl@elakkeensaajat.fi Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Palvelutalo Merikartano Tyrskyvuori Espoo puhelin: (09)

124 121 Itä-Helsingin Lähimmäistyö Hely ry Porttikuja Helsinki puhelin: (09) Helsingin Vanhustyön Yhdistys Runeberginkatu Helsinki puhelin: (09) Helsingin Reumayhdistys ry Kotkankatu 9 A Helsinki puhelin: (09) Hengitysliitto Heli ry Oltermannintie 8 PL Helsinki puhelin: Kantti ry Palvelutalo Kantin Pysäkki Humalistonkatu Helsinki puhelin: (09)

125 122 Käpyrinne ry Käpyrinteen palvelutalo Ilmattarentie Helsinki puhelin: (09) Länsi-Helsingin Lähimmäispalvelu Leevi ry Klaneettitie Helsinki puhelin: (09) Mielenterveyden keskusliitto Ratakatu Helsinki puhelin: (09) Pohjois-Helsingin Lähimmäistyö PULMU ry Mäkitorpantie 21 A Helsinki puhelin: (09) Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry Malminkatu 24 D Helsinki puhelin: (09)

126 123 Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pasilan puistotie Helsinki Puhelin: (09) , Suomen Mielenterveysseura Maistraatinportti 4 A Helsinki puhelin: (09) Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto Tehtaankatu 1 a PL Helsinki Puhelin: (09) Suomen Sydänliitto ry Oltermannintie 8 PL Helsinki puhelin: (09)

127 124 Svenska pensionärsförbundet r.f. Kansliet i Helsingfors Pb Helsingfors Besöksadress: Annegatan 25 A telefon: (09) e-post: kansliet@spfpension.fi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Hämeentie A Helsinki puhelin: (09) Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie Helsinki puhelin: (09) Auttavia puhelimia Evankelis-luterilaisten seurakuntien palvelevat puhelimet Keskusteluapua nimettömänä ja luottamuksellisesti puhelin: (09) joka yö kello 21 03

128 125 Folkhälsans samtalsjour Tala med någon eller diskutera om något som bekymrar en telefon: måndag fredag klockan Irti huumeista ry Palvelevaan puhelimeen voi soittaa nimettömänä paikallispuhelun hinnalla mistä päin Suomea tahansa. Puhelimeen vastaavat työntekijät tai koulutetut vapaaehtoistyöntekijät. puhelin: arkisin kello 9 15 ja Kristityt yhdessä ry Puhelin, jossa voi saada esirukoustukea tai johon voi jättää rukousaiheen puhelin: (09) joka päivä kello Kuunteleva lähimmäinen puhelin: (09) keskiviikko perjantai kello 17 20

129 126 Kuurojen auttava puhelin Valtakunnallinen tekstipuhelin, jonka palvelu on maksuton puhelin: maanantai, keskiviikko ja perjantai kello Kynnys-Korva Tukea ja rohkaisua vammaiselta vammaiselle puhelin: (09) tekstipuhelin: (09) sähköposti: keskustelu@kynnys.fi Linjaari Näkövammaisten Keskusliiton palveleva puhelin, jossa päivystäjät vastaavat näkövammaisuutta koskeviin kysymyksiin maksutta koko maassa puhelin: maanantai keskiviikko kello 9 15 sähköposti: linjaari@nkl.fi heinäkuussa suljettu Lyömätön linja Miessakit ry tarjoaa apua miehille, joilla on ongelmia perheväkivallan kanssa puhelin: (09) sähköposti: lyomaton.linja@miessakit.fi

130 127 MLL:n lasten ja nuorten puhelin Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa keskusteluapua lapsille ja nuorille puhelin: maanantai torstai kello perjantai lauantai sunnuntai Lasten ja nuorten netti: Myrkytyskeskus Myrkytystapauksissa ensiapuohjeita puhelin: (09) 4711, (09) Naisten linja Maksuton, valtakunnallinen neuvontapuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille puhelin: suomeksi maanantai perjantai klo ruotsiksi maanantai keskiviikko klo venäjäksi tiistai torstai klo viroksi tiistaisin klo

131 128 Nuorten turvatalot Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen ovet ovat auki illasta kello 17:stä aamuun kello 10:een Helsingin Nuorten turvatalo Uudenmaankatu 32 A Helsinki puhelin: (09) Espoon Nuorten turvatalo Kipparinkatu 2 as Espoo puhelin: (09) Vantaan Nuorten turvatalo Rekolan kartano Sairaalankatu Vantaa puhelin: (09) Tampereen Nuorten turvatalo Keskustori 7 A Tampere puhelin: (03)

132 129 Turun Nuorten turvatalo Yliopiston 24 A Turku puhelin: (02) Omaiset mielenterveystyön tukena Tukea psyykkisesti sairastuneiden läheisille ja omaisille puhelin: (09) (09) Toimintakeskus puhelin: (09) maanantai perjantai kello 9 15 Rikosuhripäivystys Rikosuhripäivystys tukee rikoksen uhreja, heidän läheisiään ja rikosasian todistajia Auttava puhelin puhelin: maanantai tiistai kello keskiviikko perjantai kello Juristin puhelinneuvonta puhelin: maanantai torstai kello Todistajan tukipuhelin puhelin:

133 130 SOS-keskus Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. puhelin: maanantai kello 9 22 tiistai perjantai kello 9 06 lauantai kello sunnuntai kello Stumppi Maksuton palvelupuhelin tupakoinnin lopettajille puhelin: Arkisin kello Virtuaalivieroitusta netissä: Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskus Itsemurhien ehkäisykeskus ja valtakunnallinen kriisipuhelin puhelin: tiistai lauantai kello sunnuntai maanantai kello Liikkuva yksikkö, SOS-auto puhelin: Päivystys ympäri vuorokauden

134 131 Suomen Syöpäyhdistys Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen neuvontapuhelin Syöpäyhteys, jonka puhelimeen vastaavat erikoissairaanhoitajat puhelin: maanantai kello ja kello tiistai perjantai kello Syöpäsäätiön nettisivut: Surunauha Itsemurhan tehneiden läheiset ry Vertaistukipuhelin päivystää puhelin: (09) maanantai kello sunnuntai kello Tietopalvelu Propelli Tietoa mielenterveyskuntoutuksesta sekä kuntoutujien oikeuksista ja etuuksista Vertaistukipuhelin puhelin: perjantai kello Samassa numerossa vastaavat kuntoutusneuvojat maanantai, tiistai ja torstai kello 9 14 keskiviikko kello 9 16 Propelli Helsinki Ratakatu 9, 3. krs Helsinki

135 132 Propelli Turku Läntinen pitkäkatu 35, 2. krs Turku Propelli Kuopio Minna Canthin katu 4 C Kuopio Vanhempainpuhelin Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa keskusteluapua vanhemmille puhelin: (puhelun hinta: 8 senttiä/minuutti + paikallisvälitysmaksu) maanantai perjantai kello 9 12 ja sunnuntai kello Vanhempainnetti: Vapaaseurakuntien lähimmäispuhelimet Keskusteluapua tai terapiaa Helsinki puhelin: (09) keskiviikko kello sunnuntai kello Järvenpää puhelin: (09) maanantai kello

136 133 Vantaa Puhelin: (09) torstai kello Velkalinja Voit soittaa maksutta kaikkialta Suomesta ja keskustella luottamuksellisesti velka- ja maksuvaikeuksista puhelin: arkisin kello Takuu-säätiön nettisivut:

137 Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Tämä opas on tarkoitettu romanivanhusta kotona hoitaville omaisille ja romanivanhuksille. Oppaassa kerrotaan palveluista, jotka tukevat vanhuksen ja omaishoitajan selviytymistä jokapäiväisissä toimissa. Lisäksi oppaassa kerrotaan vanhenemisesta ja sen vaikutuksesta ruokavalioon, liikkumiseen ja muistiin. Opas on Suomen Romaniyhdistyksen Vanhat-projektin tuote.