Vanhinta ei unohdeta. opas romanivanhusten omaishoidosta. Suomen Romaniyhdistys ry

Transkriptio

1 Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry

2 Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Suomen Romaniyhdistys ry

3 Lämpimät kiitokset kaikille Vanhat-projektin haastatteluihin osallistuneille romanivanhuksille ja omaishoitajille. Tämä opas on tuotettu RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) tuella. Tekijät: Päivi Majaniemi ja Janette Grönfors Selkokieli: Selkokeskus Kuvitus: Nevo Roma ry Taitto: Ala Rastor Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki ISBN:

4 Vanhinta ei unohdeta opas romanivanhusten omaishoidosta Lukijalle... 6 I OMAISHOITO JA OMAISHOIDON TUKI Omaishoito Kuka on omaishoitaja? Omaishoidon tuki Kuka voi saada omaishoidon tukea? Miten tukea haetaan? Omaishoitosopimus Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoidettavalle annettavat palvelut Kunnan ja hoitajan välinen sopimus Hoitopalkkio Lyhytaikainen omaishoito Tapaturmavakuutus Hoidettavan vakuutus Palvelusetelit Tukea omaishoitajalle Omaishoitajien ajatuksia hoitotyöstä Jos omaishoito ei enää riitä Palveluasuminen Romanivanhusten ja omaisten ajatuksia palveluasumisesta... 33

5 2 Lähteet II MUUT TUET JA PALVELUT Alle 16-vuotiaan vammaistuki Apuvälineet Asumispalvelut Asuntoon tehtävät muutostyöt Auttavat puhelimet Eläkkeensaajan asumistuki Eläkettä saavan hoitotuki Erityishoitoraha Erityinen tuki lasten päivähoidossa Kansaneläke Kotipalvelu Kotisairaanhoito Kuljetuspalvelut Kuntoutuspalvelut Lasten erityispalveluja Lomatoiminta Maahanmuuttajan erityistuki Muutoksista pitää ilmoittaa Omaishoitajan yhteyshenkilö Potilasyhdistykset ja vertaistukitoiminta Vammaistuki Veteraanien rintamalisä Ylimääräinen rintamalisä Yhdistys- ja muu vanhustoiminta... 61

6 3 III MITEN VANHENEMME? Mitä kehossamme tapahtuu, kun vanhenemme?. 63 Lääkitys ja lääkkeet Vanhusten ruokavalio Juominen on tärkeää Ylipaino ja ruoka Liikunta osaksi päiväohjelmaa Liikunta ja raitis ilma Kotonakin voi voimistella Pikkuaskareet kohottavat kuntoa Kerran viikossa tulisi liikkua reippaasti Oman kehon hoito ja oikeanlainen vaatetus lisäävät hyvinvointia Suun terveys vaikuttaa koko kehoon Iho herkistyy iän myötä Hiusten ja päänahan hoito Jalkojenhoito Kengät Vaatteet ja liikunta Rollaattorin kanssa liikkuminen Elämäntapoja kannattaa tarkistaa vanhakin Alkoholin liikakäyttö Tupakointi Henkistä hyvinvointia kannattaa hoitaa... 99

7 4 Yksinäisyys vaivaa vanhuksia Romanivanhusten ja omaisten ajatuksia yksinäisyydestä Mielenterveys Muistihäiriöt vanhuksilla Dementia Aivot tarvitsevat toimintaa Lähteet IV YHDISTYSTEN JA AUTTAVIEN PUHELIMIEN YHTEYSTIETOJA. 117 Romaniyhdistyksiä Muita yhdistyksiä Auttavia puhelimia

8 5

9 6 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu romanivanhusta kotona hoitaville omaisille ja romanivanhuksille. Opas jakautuu neljään osaan. Ensimmäiseen osaan on koottu tietoa omaishoidosta ja omaishoidon tuesta. Lisäksi kerrotaan palveluasumisesta. Toinen osa esittelee taloudellisia tukia ja palveluja, jotka tukevat vanhuksen ja omaishoitajan selviytymistä jokapäiväisissä toimissa. Kolmannessa osassa kerrotaan vanhenemisesta ja sen vaikutuksesta ruokavalioon, liikkumiseen ja muistiin. Tässä osassa kerrotaan lisäksi kehon hoidosta, hyvistä elämäntavoista ja mielenterveydestä. Lukija saa myös vinkkejä muistin harjoittamiseen. Neljänteen osaan on koottu yhdistysten ja auttavien puhelimien yhteystietoja.

10 7 Romanivanhusten elämä on muuttunut viime vuosina. Monet vanhukset asuvat nykyään yksin. Romanit kokoontuvat keskenään entistä harvemmin. Yhä useampi vanhus kokee olevansa yksinäinen ja eristyksissä muista ihmisistä. Romanikulttuuri elää murrosvaihetta. Vaikka romaniperinteen mukaan vanhukset halutaan hoitaa itse, se ei ole aina mahdollista. Omaisilla on omia kiireitä ja asunnot ovat pieniä. Moni romani saa kuitenkin sukulaisiltaan päivittäistä apua. Osa sukulaisista hoitaa vanhuksia oman perheensä ja työnsä ohella. Omaishoitajan työ on vaativaa ja raskastakin. Oppaan sivuilta voit lukea omaishoitajien ajatuksia haastavasta työstään. Omaishoitaja voi hakea tietoa ja tukea työhönsä vertaistukiryhmistä ja erilaisista järjestöistä. Oppaan loppuun on koottu palveluja järjestävien yhdistysten ja auttavien puhelimien yhteystietoja.

11 8 Tämän oppaan ovat tehneet Päivi Majaniemi Suomen Romaniyhdistyksestä ja Janette Grönfors Nevo Roma -yhdistyksestä. Suomen Romaniyhdistyksen Vanhat-projektissa kartoitettiin vuosina sekä romanivanhusten saamia palveluita että erityistarpeita. Projektissa yritettiin löytää keinoja, joilla voidaan tukea romanivanhusten kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Projektin työntekijät haastattelivat romanivanhuksia sekä heidän omaishoitajiaan Uudellamaalla. Projektissa haastateltiin myös sosiaalitoimien vanhuspalveluiden vastaavia sekä vanhainkotien ja palvelukotien työntekijöitä. Haastatteluista kävi ilmi muun muassa seuraavia asioita: Romanit eivät käytä monia sellaisia palveluja, jotka kuuluvat vanhuksille ja vammaisille. Moni romani ei edes tiedä erilaisista palveluista. Romanivanhukset eivät myöskään uskalla hakeutua yksinään valtaväestön joukkoon.

12 9 Toivomme, että tämän oppaan avulla omaishoitaja ja romanivanhus löytäisivät ne palvelut, joita he tarvitsevat ja jotka tukevat omaishoitoa. Suomen Romaniyhdistys ry Nevo Roma ry 2008 Tämä opas on tuotettu RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) tuella.

13 10 I OMAISHOITO JA OMAISHOIDON TUKI Tähän osaan on koottu tietoa omaishoidosta ja omaishoidon tuesta. Jos omainen ei voi osallistua vanhuksen hoitoon, palveluasuminen voi olla hyvä vaihtoehto. Tässä osassa on tietoa myös palveluasumisesta. Omaishoitaja Hilja on hoitanut isäänsä 11 vuotta Romanivanhusten kotona hoitaminen on tärkeää. Mielestäni meidän romanien tulisi hoitaa omat vanhuksemme itse. Omat ihmiset tunnistavat ja tietävät romanivanhusten tarpeet luonnollisesti parhaiten. Omaishoito Perheet ja lähiyhteisöt ovat aina osallistuneet sairaiden, vammaisten ja ikääntyvien ihmisten hoitoon ja huolenpitoon. Aiemmin sitä pidettiin itsestään selvänä asiana. Kun omaiset hoitavat nykyään omaista, sitä kutsutaan omaishoidoksi.

14 11 Omaishoito voi oikeuttaa rahalliseen korvaukseen. Omaishoito korvaa ja täydentää laitoshoitoa. Se korvaa myös julkista kotihoitoa. Vanhusten laitoshoito on kallista. Yhteiskunta säästää kustannuksissa, kun omaiset hoitavat vanhuksia. Tällöin vanhukset voivat asua omissa kodeissaan. Omaishoitajat tekevät työtä, joka on monella tavalla arvokasta. Omaishoitajia tarvitaan entistä enemmän, koska ihmiset elävät vanhemmiksi kuin ennen. Omaishoitoon voi saada tukea, ja siitä on säädetty laissa. Lain mukaan kunnan pitää järjestää tukea. Tuen suuruus ja määrä riippuvat kuitenkin siitä, kuinka paljon kunta voi käyttää siihen rahaa. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaista omaishoitoa turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvata hoidon jatkuvuus.

15 12 Kuka on omaishoitaja? Omaishoito on vanhuksen kotihoitoa. Se voi olla myös vammaisen tai pitkäaikaissairaan omaisen hoitamista kotona. Hoidettava voi olla esimerkiksi vanhus tai vammainen lapsi, joka ei pärjää päivittäisissä askareissa ilman hoitajan apua. Omaishoitaja voi olla hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö. Läheinen henkilö voi olla esimerkiksi avopuoliso tai ystävä, joka osallistuu hoitoon. Hoito tapahtuu yleensä hoidettavan kotona. Myös ansiotyössä käyvä henkilö voi olla omaishoitaja. Omaishoitaja ei välttämättä asu hoidettavan kanssa. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka koostuu kolmesta osasta. Siihen kuuluvat hoitopalkkio, joka maksetaan omaishoitajalle

16 13 palvelut, joita annetaan hoidettavalle tuki, jota järjestetään omaishoitajalle. Kunta maksaa hoitopalkkion omaishoitajalle. Palkkio on veronalaista tuloa. Kuka voi saada omaishoidon tukea? Omaishoidon tukea voidaan myöntää, kun henkilö tarvitsee hoitoa tai huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omassa kodissaan. Omaishoidon tukea voi saada hoidettavan joko pitkä- tai lyhytaikaiseen hoitoon. Hoidon tulee olla hyvää ja hoidettavan edun mukaista. Omaishoitajan pitää selviytyä vaativastakin hoitotyöstä. Esimerkiksi hoitajan pitää osata nostaa hoidettavaa turvallisesti. Omaishoitajalla ei tarvitse olla koulutusta hoitotyöhön. Kunta myöntää omaishoidon tuen oman harkintansa mukaan. Omaishoidon tukea myönnetään

17 14 eri kunnissa eri tavalla. Samoin hoitopalkkion suuruus voi vaihdella. Hoitotukeen vaikuttaa esimerkiksi hoidon vaativuus. Jos hoidettava tarvitsee hoitoa vuorokauden ympäri, tuki on suurempi. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu vanhainkodissa tai hän on asiakkaana palveluasumisen piirissä. Miten tukea haetaan? Omaishoidon tukiasioita hoitavat kunnassa yleensä vanhus- ja vammaistyön sosiaalityöntekijä ja kotipalveluohjaaja. Omaishoitaja ja hoidettava tekevät heidän kanssaan hakemuksen. Hakemusta varten tarvitaan hoidettavan lääkärintodistus. Kun hakemus on tehty, kunnan työntekijä tekee kotikäynnin.

18 15 Hän arvioi kuinka paljon hoitoa ja palveluja hoidettava tarvitsee. Omaishoidon tuesta saa tietoa kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoitosopimus Omaishoitaja ja kunta sopivat sopimuksella omaishoidon tuesta. Sopimuksen liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä hoidettavan, hoitajan ja kunnan työntekijän kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan muun muassa seuraavista asioista hoito, jota hoitaja antaa hoidettavalle tukipalvelut, jotka kotipalvelu antaa hoidettavalle.

19 16 Lisäksi sovitaan siitä, miten omaishoitajan vapaapäivät järjestetään. Kunta nimeää yhteyshenkilön, johon omaishoitaja ja hoidettava voivat ottaa yhteyttä kaikissa omaishoitoon liittyvissä asioissa. Esimerkiksi yhteyshenkilö voi auttaa valitsemaan sopivat palvelut, jotka tukevat omaishoitoa. Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka hoidettava saa kunnalta. Kunnalta saatavia palveluita ovat esimerkiksi kodinhoitoapu ateriapalvelut kylvetyspalvelut kuljetuspalvelut apuvälineet henkilökohtainen avustaja

20 17 päivä- ja lyhytaikaishoito muut terveydenhuollon palvelut. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelut ovat useimmiten maksullisia. Maksun suuruus riippuu siitä, miten paljon hoidettavalla on tuloja. Lisätietoja palveluista saa omaishoitajien yhteyshenkilöltä tai sosiaalityöntekijältä. Kunnan ja hoitajan välinen sopimus Kunta ja omaishoitaja tekevät omaishoitosopimuksen. Kunnan ja hoitajan välisen omaishoitosopimuksen tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: kuinka suuri hoitopalkkio on miten hoitopalkkio maksetaan miten omaishoitajan vapaapäivät järjestetään kuinka kauan määräaikainen sopimus kestää miten hoitopalkkio maksetaan, jos hoito keskeytyy.

21 18 Joissakin kunnissa on mahdollista saada hoitajalle sijainen tai kunta voi järjestää laitoshoitopaikan hoitajan vapaan ajaksi. Jos kyseessä on sitova ja vaativa hoitotilanne, kunnan pitää järjestää omaishoitajalle lakisääteinen vapaa. Se voi tarkoittaa hoitopaikkaa tai sijaista omaishoitajan vapaan ajaksi. Hoitopalkkio Omaishoitaja saa hoitotyöstä palkkion. Hoitopalkkion suuruus määräytyy siitä, miten sitovaa ja miten vaativaa hoitotyötä omaishoitaja tekee. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Vuonna 2008 omaishoitajan hoitopalkkio on vähintään 317,22 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio on verollista tuloa.

22 19 Omaishoitaja ja kunta tekevät toimeksiantosopimuksen. Sopimukseen on kirjattu omaishoitajan ja kunnan oikeudet ja velvollisuudet. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan tai hoidettavaan. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä. Eläkettä alkaa kertyä omaishoitajalle, jos hän on alle 68-vuotias, kun tekee sopimuksen. Lisätietoja omaishoitajan eläkkeestä saa Kelasta ja Kuntien eläkevakuutuksen neuvonnasta. Kuntien eläkevakuutuksen neuvonta, puhelin: Lyhytaikainen omaishoito Omaishoitaja voi anoa korotettua hoitopalkkiota, kun omaisen hoidossa on käynnissä raskas vaihe ja omaishoitaja ei voi tehdä omaa tai palkkatyötä.

23 20 Tällainen raskas vaihe omaishoidossa voi olla, kun omainen äkillisesti sairastuu vaikeasti toipuu leikkauksesta tai onnettomuudesta on lyhytaikaisesti saattohoidossa. Omaishoitaja voi saada korotettua hoitopalkkiota, jos hän ei saa tältä ajalta suuria työtuloja hän ei saa erityishoitorahaa hän ei ole vuorotteluvapaalla. Tapaturmavakuutus Kunta on velvollinen ottamaan omaishoitajalle niin sanotun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Kun omaishoitajalle sattuu tapaturma, hänen tulee heti hankkia lääkärintodistus (E-lausunto). Tapaturmasta tulee ilmoittaa kuntaan. Kunta toimittaa tämän jälkeen omaishoitajalle vahinkoilmoituslomakkeen, joka pitää täyttää.

24 21 Hoidettavan vakuutus Hoidettavan vakuutus on vapaaehtoinen. Omaiset voivat ottaa vanhukselle vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen, joka korvaa osittain myös sairaalakuluja. Palvelusetelit Joissakin kunnissa on käytössä palvelusetelit, joiden avulla vanhus voi hankkia erilaisia palveluita. Setelin avulla voi ostaa esimerkiksi ateriapalveluita kylvetyspalveluita siivouspalveluita kuljetuspalveluita saattajapalveluita. Seteli kattaa yleensä vain osan kustannuksista. Vanhuksen pitää maksaa loput itse. Sosiaalitoimisto neuvoo miten palveluseteleitä haetaan.

25 22 Ensin kunnan työntekijä arvioi, mitä palveluja vanhus tarvitsee. Kunnalla on lista vanhusten palvelujen tuottajista, jotka se on hyväksynyt. Vanhus valitsee niistä itselleen sopivan palvelujen tuottajan. Joissakin kunnissa palvelusetelillä voi hankkia hoitajalle vapaata omaishoitajan työstä. Tenho, 73 vuotta, kertoo palvelusetelien anomisesta Asun hyvällä alueella, asunto on turvallinen, mutta sydämen takia olen tilannut hälyttimen ja turvanapin. Lisäksi olen anonut taksiseteleitä sekä kunnallisia palveluita, esimerkiksi kotisairaanhoitajan palveluita. Jos saisin kotisairaanhoitajan palveluita, kotisairaanhoitaja laittaisi lääkkeet dosettiin eli lääkeannostelijaan. Lisäksi hän tekisi muutakin. Omia lapsia ei voi aina vaivata, vaikka he käyvätkin päivittäin.

26 23 Tukea omaishoitajalle Omaishoitajan työ on usein raskasta ja vaativaa. Työ on usein ympärivuorokautista. Lomia ja vapaapäiviä ei ole aina mahdollista pitää. Omaishoitaja unohtaa helposti oman terveyden hoitamisen. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan pitää aina kirjata, miten vanhuksen hoito järjestetään, kun omaishoitaja käy esimerkiksi lääkärissä. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan voidaan kirjata kuntoutus, jota omaishoitaja tarvitsee. Siihen voidaan kirjata koulutuksia ja tapaamisia, joihin omaishoitaja voi osallistua. Järjestöt tarjoavat vertaistukea kuntoutusta virkistystä koulutusta sopeutumisvalmennusta. Omaishoitaja jaksaa ja voi paremmin, kun hän saa tukea ja tietoa sekä tapaa muita omaishoitajia.

27 24 Tukea omaishoitajalle antavat omaishoitajien yhteyshenkilö Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto Suomen Punaisen ristin paikallisyhdistykset seurakunnat. Yhteystietoja on tämän oppaan lopussa. Omaishoitajien ajatuksia hoitotyöstä Omaishoitaja Senja, 34 vuotta, ei laittaisi vanhempiaan muualle hoitoon Minä hoidan äitiäni jo neljättä vuotta. Niistä kaksi vuotta olen toiminut omaishoitajana. Vanhemmat ovat kovasti sairaita. Onhan tämä välillä raskasta. Välillä pelottaa miten tässä käy ja tekisi mieli tehdä muutakin. Minulla on vapaata, kun äiti on paljon sairaalassa. Silloin käyn häntä aina katsomassa. Muutkin käyvät hänen luonaan.

28 25 En osaa ajatella sillä lailla, että antaisin vanhemmat muualle hoitoon. Meidät on sillä lailla vanhanaikaisesti kasvatettu. Jos minä en hoitaisi vanhempia, niin sitten joku muu meistä lapsista hoitaisi heitä. Omaishoitaja Lahja hoiti äitiään 13 vuotta Haluaisin kannustaa kaikkia, joilla on omia vanhuksia, hoitamaan omiaan kotona, jotta he eivät joutuisi laitokseen. Vielä haluaisin, että kaupungin ja

29 26 kunnan virkamiehet tajuaisivat, että me, omaishoitajat, teemme toiminnallamme suuren palveluksen ja säästön. Työ on raskasta ja kokopäiväistä. Aina on kiinni hoidettavassa. Mutta rakkaus antaa voiman työhön. Hoitotyö on meille romaneille vaikeaa, koska meillä on häveliäisyystapoja. Esimerkiksi yhdessä asuminen on välillä vaikeata. Eteen tulee tilanteita, joissa pitää olla luova. Jokainen löytää kyllä omat keinonsa hoitaa asiat, jos on halua. Lomat kannattaa pitää, jos vain löytää hyvän paikan vanhukselle. Meille löytyi ainakin siisti ja hyvä paikka vanhainkodista. Äitini ymmärsi, että tarvitsen lomaa. Hän meni mielellään hoitoon kerran kuussa neljän päivän ajaksi. Toki minä kävin siellä miltei joka päivä. Loma oli tarpeen. Sain hoidettua omia asioita ja tein suursiivouksen.

30 27 Omaishoitaja Pirjo on toiminut äitinsä omaishoitajana neljä vuotta Omaishoitajana oleminen on raskasta ja vaativaa työtä. Samalla se on kuitenkin antoisaa ja tärkeää. Korvaus, jonka hoitotyöstä saa, on liian pieni. Toivoisin, että summa olisi isompi. En ole kertaakaan pitänyt lomapäiviä. On hyvä idea, että romaniomaishoitajat voisivat tavata säännöllisesti. He voisivat olla yhdessä esimerkiksi omaishoitoon liittyvillä koulutuspäivillä. Romanivanhuksille olisi hyvä olla palvelutalopaikka, jossa olisi muitakin romaneja. Vanhukset voisi viedä sinne päiväksi tai pariksi oman loman ajaksi. Romanivanhukset eivät mene kaajeitten keskelle mielellään hoitoon.

31 28 Jos omaishoito ei enää riitä Joskus paraskaan omaishoito ei riitä hoidettavalle. Hoidettavan kunto voi heiketä tai omaishoitaja voi sairastua itse. Kun omaishoitaja ei enää selviydy työstään, hän voi ottaa yhteyttä omaishoitajien yhteyshenkilöön. Kunta voi antaa lisäapua hoidettavalle ja omaishoitajalle. Jos omaishoitaja ei pärjää enää kotona hoidettavan kanssa, hoidettavalle voidaan hakea palveluasuntoa, vanhainkotipaikkaa tai sairaalapaikkaa. Aina ei ole kyse siitä, että hoidettavan kunto heikkenee. Hoidettavan elämäntilanne voi muuttua muulla tavalla. Esimerkiksi kotona asuva kehitysvammainen nuori kasvaa ja aikuistuu, ja hän haluaa aloittaa oman elämän.

32 29 Nuorille on tarjolla erilaisia tuettuja palveluasuntoja, ryhmäkoteja ja laitoksia. Tietoa asumispalveluista saa sosiaalitoimistosta omaishoitajien yhteyshenkilöltä erilaisista potilasliitoista vammaisalan järjestöistä omaishoitajien yhdistyksistä. Vanhuksen tai nuoren lähtö pois kotoa voi olla suuri muutos omaishoitajalle. Kun hoidettava lähtee pois kotoa, omaishoitajan työ loppuu. Tällaisiin elämänmuutoksiin liittyy tunteita, joita on joskus vaikea käsitellä yksin. Omaishoitajille on tarjolla tukea. Omaishoitajien vertaistukiryhmissä voi käsitellä esimerkiksi surua, häpeää ja syyllisyyttä. Lisätietoja vertatukiryhmistä saa omaishoitajien yhteyshenkilöltä.

33 30 Omaishoitaja Liisa kertoo poikansa hoitamisesta Omaishoitaja Liisa aloitti poikansa omaishoitajana heti, kun poika syntyi. Liisa sai omaishoidon tukea reilun viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä aikuinen poika asuu kehitysvammaisten asuntolassa. Kun toimin poikani omaishoitajana, kotikuntani oli hyvänä tukena koko ajan. Yhteistyöverkko oli mielestäni erittäin tärkeä. Mielestäni meidän kaikkien tulisi oppia toimimaan yhteiskunnan sääntöjen mukaan, sillä meillähän on asiat todella hyvin täällä. Olen huomannut, että liian usein yritetään tehdä asioita romanitapojen mukaan. Romanikulttuurista hössötetään liian paljon. Palveluasuminen Omainen ei voi aina hoitaa vanhusta itse. Työ, heikko terveys ja pitkä matka vanhuksen luo

34 31 voivat olla syitä, miksi omainen ei pysty huolehtimaan vanhuksesta. Jos vanhus tarvitsee runsaasti apua, palveluasuminen voi olla hyvä ratkaisu. Palveluasuminen on tarkoitettu vanhuksille, jotka eivät enää pärjää omin avuin kodissaan, mutta eivät tarvitse sairaalahoitoa. Palveluasumista voidaan järjestää tavanomaisissa huoneistoissa, erityisissä palvelutaloissa, ryhmäkodeissa tai muulla tavalla. Palveluasunnot on rakennettu niin, että vanhuksen on helppo liikkua. Esimerkiksi kynnyksiä ei ole, ja seinissä voi olla kaiteita, jotka helpottavat liikkumista. Palveluasuminen sisältää sekä asunnon että asumiseen liittyvät palvelut. Asukas vastaa asunnostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista itse. Hänellä on kaikki normaalit asukkaan oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi hänen pitää tehdä muuttoilmoitus.

35 32 Asunto voi olla vuokra-, omistus-, osaomistus- tai asumisoikeusasunto. Asumista tukevat palvelut auttavat asukasta selviytymään arjessa. Asukas voi saada apua esimerkiksi ruokailuun, henkilökohtaisen hygienian hoitoon ja terveydenhoitoon. Asukas valitsee, mitä hän tarvitsee, ja maksaa palveluista.

36 33 Jos vanhus asuu kunnan palveluasunnossa, palveluista vastaa alueen kotipalvelu- ja kotisairaanhoitohenkilöstö. Palvelutalon oma henkilökunta voi myös huolehtia vanhusten palveluista. Palveluasunnoissa ei ole välttämättä henkilökuntaa yöllä. Vanhus voi vuokrata turvapuhelimen, jonka avulla hän voi hälyttää apua ympäri vuorokauden. Palveluasuntoja ylläpitävät kunnat, järjestöt ja yritykset. Lisää tietoa kunnan palveluasumisesta saa sosiaalitoimistosta. Vaikeavammaiset vanhukset voivat saada asumispalveluja myös vammaispalvelun kautta. Romanivanhusten ja omaisten ajatuksia palveluasumisesta Romanivanhuksilla on erilaisia odotuksia ja kokemuksia palveluasumisesta.

37 34 Helli, 77 vuotta, kertoo elämästään ja toiveistaan Tytär asuu tässä minun kanssani. Saan apua, kun en enää pärjää yksin. Maksan palveluista, suihkuttamisesta, siivouksesta ja kuntoutuksesta itse. Olen jonossa palvelutaloon, mutta sinne on vaikea päästä. Asunto on hyvä. Isännöitsijä on tehnyt remonttia. Jyrkän tien luo rakennettiin kaiteet, jotta pääsen liikkumaan ulkona. Vaan en minä pääse enää kulkemaan. Haluaisin muuttaa keskustaan ja palvelutaloon. Minä asuin ennen Ruotsissa. Kävin koulun ja työskentelin siellä. Suomessakin olen ollut töissä. Lukeminen sujuu, mutta kirjoittaminen suomeksi tuottaa vaikeuksia. Täällä ei ole mitään palveluita romaneille. Diakonissa on joskus auttanut. Olen uskossa ja se pelastaa masennukselta. Tytär ja sisar auttavat. He vievät minut autolla kirkolle,

38 35 kun minun pitää hoitaa asioita. Veija, 75 vuotta, kertoo elämästään ja haaveistaan vanhuuden suhteen Asiani ovat hyvin. Minulla on auto ja pääsen liikkumaan. Asuntoni on hyvä ja terveys on kohtalainen. Kun en enää pysy pystyssä, menen palvelutaloon. Olisi hyvä, jos olisi vielä reilusti rahaa. Vaan en ajatellut tällaisia asioita silloin aikoinaan. Tienasin vain leipäni ja elätin perheeni, enkä ajatellut eläkkeitä. Nyt pitää elää nuukasti. Kunta maksaa elämiseni. Mustalaiset tekivät töitä ruokansa eteen ainakin ennen. Elämä oli silloin kovaa. Nyt elämä on toisella lailla kovaa, kun rahat eivät riitä. Mutta onhan minulla ainakin katto pään päällä, joten ei pitäisi valittaa.

39 36 Ennen oltiin muitten vaivoina, kun ei enää jaksettu. Nyt ollaan yksin. Olisi mukavaa, jos olisi vanhana muita samanlaisia yhdessä asumassa. Mikko, 60 vuotta, kertoo elämästään ja haaveistaan vanhuuden suhteen Kun tulen vanhaksi ja olen yksin, niin tahtoisin mieluiten palvelutaloon, jos en saisi enää olla omassa kodissa. Palvelutalossa olisi sitten aina joku passaamassa. En kaipaa leireille enkä kerhoihin. Mutta minulla on vanha äiti, jolle saisi olla enemmän toimintaa. Äidillä tulee aika pitkäksi. Hän ei tahdo viihtyä itsekseen. Äiti hoiti aikoinaan isoa perhettä. Minä haluaisin, että äitini muuttaisi samaan kaupunkiin, minun lähelleni asumaan. On niin vaikeaa, kun hän asuu muualla. Äiti asuu palvelutalossa, eivätkä he tahdo häntä vaihtaa tänne.

40 37 On niin pitkä matka käydä äidin luona, etten pääse joka päivä. Yleensä käyn kerran pari viikossa. Äidin luona käy kyllä muutkin. Lähteet Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n palveluopas Suomen Romaniyhdistys ry ja Vanhat-projekti Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto 5/ 2001, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30 omaishoitajat

41 38

42 39 II MUUT TUET JA PALVELUT Seuraavaksi esitellään taloudellisia tukia ja palveluita. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat kustannuksia, jotka johtuvat sairaudesta tai vammasta. Kotiin saatavat palvelut, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista. Lisätietoja tukien ja palvelujen hakemisesta saa omaishoitajan yhteyshenkilöltä sekä niiltä tahoilta, jotka järjestävät tukia ja palveluita. Tuet ja palvelut on esitelty aakkosjärjestyksessä. Omaishoitaja Lahja hoiti äitiään 13 vuotta Minulla ei ollut omaishoitajien yhteyshenkilöä, joten en saanut tietoa kaikista palveluista. Vanhainkodista sain tiedon, että voin saada apua, kun vien saunaan

43 40 liikuntakyvyttömän potilaan. Sosiaalitoimistosta sai tietoa, jos vain osasi kysyä. Mutta kun en aina tiennyt, mitä kysyä. Alle 16-vuotiaan vammaistuki Vanhemmat voivat hakea lapselleen alle 16-vuotiaan vammaistukea, jotta he voisivat hoitaa kotona pitkäaikaisesti sairasta tai vammaista lasta. Tuen avulla vanhemmat voivat maksaa kustannuksia, joita syntyy lapsen hoitamisesta. Vammaistukea voi saada, kun lapsen hoito ja kuntoutus kestää vähintään kuusi kuukautta. Vammaistuki on verotonta, ja sen määrä vaihtelee. Vammaistukea haetaan Kelalta. Vammaistuki vuonna 2008: perusvammaistuki 81,83 euroa kuukaudessa korotettu vammaistuki 190,94 euroa kuukaudessa ylin vammaistuki 370,24 euroa kuukaudessa.

44 41 Apuvälineet Kun sairaus tai vamma vaikeuttaa arkiaskareista selviämistä, arjesta voi selvitä apuvälineitten avulla. Apuvälineet on suunniteltu helpottamaan liikkumista ja päivittäisiä toimintoja. Apuvälineiden käyttö helpottaa sekä vanhuksen elämää että omaishoitajan työtä. Vanhus voi lainata apuvälineitä terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta. Sieltä voi lainata esimerkiksi rollaattoreita. Vanhus saa myös opetusta, kuinka apuvälinettä käytetään. Lainaus on maksutonta. Samoin apuvälineen uusiminen ja huolto ovat maksuttomia. Apuvälineitä voi saada myös vammaispalveluna sosiaalihuollosta. Pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö voi tuen avulla hankkia esimerkiksi sellaisen apuvälineen, joka helpottaa liikkumista tai viestintää.

45 42 Asumispalvelut Asumispalvelu järjestää palvelu- ja tukiasumista henkilöille, jotka tarvitsevat apua ja tukea asumisessa. Asumispalveluihin kuuluvat muun muassa veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Tarkempaa tietoa asumispalvelusta saa sosiaalitoimistosta. Asuntoon tehtävät muutostyöt Vanhusten ja vammaisten asuntoihin voidaan tehdä korjauksia ja muutoksia, jotka helpottavat asukkaan päivittäistä selviytymistä. Korjauksista ja muutoksista aiheutuu kustannuksia. Näitä kustannuksia korvataan, jos ne ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä.

46 43 Korvausta voi saada esimerkiksi ovien leventämiseen, kynnysten poistoon, kylpyhuoneen ja wc:n laajennukseen. Korvaushakemus on jätettävä sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Auttavat puhelimet Auttavaan puhelimeen voi soittaa, kun elämä on vaikeaa. Koulutettu auttaja kuuntelee ja neuvoo. Auttaviin puhelimiin voi soittaa maksutta tai paikallispuhelun hinnalla. Monilla potilasyhdistyksillä ja seurakunnilla on omia auttavia puhelimia. Osa näistä on maksullisia. Vanhuksille ja nuorille on tarjolla omia puhelinpalveluita, joihin voi soittaa ja jutella luottamuksellisesti asioistaan. Auttavien puhelimien puhelinnumeroita on

47 44 oman paikkakunnan puhelinluettelossa. Tämän oppaan lopussa on myös auttavien puhelimien yhteystietoja. Eläkkeensaajan asumistuki Jos eläkkeensaaja asuu pystyvästi Suomessa, hän voi hakea eläkkeensaajien asumistukea, jos hän on pienituloinen 65 vuotta täyttänyt henkilö alle 65-vuotias eläkkeensaaja. Asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat henkilön asumiskustannukset perhesuhteet vuositulo omaisuus. Henkilö ei voi saada samanaikaisesti sekä eläkkeensaajien asumistukea

48 45 että yleistä asumistukea. Henkilö voi kuitenkin itse valita, kumpaa tukea hän hakee, jos samassa taloudessa asuu lapsia muita henkilöitä kuin avio- tai avopuoliso. Kelan toimisto selostaa valintamahdollisuudet. Asumistukea voidaan maksaa henkilölle, jolla on asumiskustannuksia vähintään 626 euroa vuodessa eli 52,17 euroa kuukaudessa. Henkilö maksaa aina osan asumismenoistaan. Tätä osaa kutsutaan omavastuuosuudeksi. Perusomavastuu on 542,10 euroa vuodessa. Sen lisäksi voi tulla lisäomavastuu, jonka suuruuteen vaikuttavat hakijan ja hänen puolisonsa tulot.

49 46 Eläkettä saavan hoitotuki Kela tukee hoitotuen avulla sairasta tai vammaista eläkkeensaajaa, jotta hän voisi asua kotona ja saada siellä hoitoa. Lisäksi Kela korvaa erityiskustannuksia, joita sairaus tai vammaisuus aiheuttaa. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotuen suuruuteen vaikuttaa miten paljon henkilö tarvitsee apua, ohjausta ja valvontaa. Tuen suuruuteen vaikuttaa myös erityiskustannusten määrä. Hoitotuen määrät ovat vuonna 2008: perushoitotuki 54,80 euroa kuukaudessa korotettu hoitotuki 136,43 euroa kuukaudessa ylin hoitotuki 288,49 euroa kuukaudessa.

50 47 Erityishoitoraha Kela voi maksaa erityishoitorahaa lapsen vanhemmalle, jos hän osallistuu sairaan tai vammaisen hoitoon ja kuntoutukseen. Vanhempi ei voi tällöin tehdä työtään, eikä saa siten palkkaa siltä ajalta, kun lasta hoidetaan tai kuntoutetaan. Hoidettavan lapsen on oltava alle 16-vuotias. Vanhempien pitää aina neuvotella erityishoitorahasta lääkärin kanssa. Erityishoitorahaa maksetaan aina vähintään 15,20 euroa arkipäivältä. Erityinen tuki lasten päivähoidossa Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus päivähoitoon. Erityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus. Tukihakemukseen tarvitaan yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto.

51 48 Kansaneläke Kansaneläkettä voi saada henkilö, joka asuu Suomessa. Kansaneläke turvaa sen, että ihminen selviytyy taloudellisista asioistaan, jos hän ei saa lainkaan ansioeläkettä tai ansioeläke jää pieneksi. Jos henkilö asuu ulkomailla tai on asunut ulkomailla aikaisemmin, kansaneläkkeen maksamiselle on erityisiä ehtoja. Jos henkilö saa ansioeläkettä, se vaikuttaa kansaneläkkeen suuruuteen. Kansaneläkettä saa silloin vähemmän. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat hakijan asuinkunnan kuntaryhmä sekä hänen perhesuhteensa. Jos henkilö asuu kalliimmassa eli 1. kuntaryhmän kunnassa, hän saa noin 20 euroa enemmän kuin henkilö, joka asuu 2. kuntaryhmässä.