V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin. Asukasyhteistyöllä. asumismukavuutta

Transkriptio

1 V V O : n a s i a k a s l e h t i 1 / ilmastonmuutosta vastaan pienin ekoteoin Asukasyhteistyöllä asumismukavuutta

2 pääovi Asukasyhteistyöstä jokaiselle oma juttu - yhteisöllisyyttä ja edunvalvontaa Olemme käynnistäneet useita kehityshankkeita, joiden avulla kehitämme asiakkaittemme palvelua. Esimerkkinä tästä on vuoden alusta käynnistynyt kanta-asiakasohjelmamme, Avainasukasohjelma. Myös perinteikkään asukasyhteistyön muodot kaipaavat päivittämistä, jotta ne pysyvät mukana elämän ja asukkaiden elämäntapojen sekä arjen muutoksissa. Asukasyhteistyö vahvistaa yhteisöllisyyttä taloissamme, luo turvallisuuden tunnetta ja lisää asumisviihtyisyyttä. Se on VVO:n kilpailuetu ja voimavara. VVO:ssa on tehty asukasyhteistyötä yli kolmekymmentä vuotta, mutta kokemuksesta huolimatta jatkuva uudistaminen ja innovoiminen yhdessä asukkaiden kanssa on olennainen osa toiminnan kehittämistä. Vuosi sitten virtaviivaistettiin VVO:n asukashallinnon organisaatiota. Asukasdemokratian lakisääteinenkin rooli vuokralaisten edunvalvojana on tärkeä ja kiistaton. Nyt on kuitenkin aika panostaa entistä voimakkaammin myös toiminnan sisällön monipuolistamiseen ja uudistamiseen. Tähän asti hyvinä pidettyjä toimintatapoja toki jatketaan ja kehitetään, mutta niiden lisäksi tulee löytää uusia asioita ja tekemisiä, joista nykyistä useampi asukas voisi löytää sen oman juttunsa. Pyrimme yhdessä asukkaiden kanssa kehittämään ja ideoimaan toimintaa ja luomaan kohtauspaikkoja, joissa asukkaiden vuorovaikutus olisi luontevaa ja vapaamuotoista. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Vantaalla järjestetyt ja suuren suosion saavuttaneet linnunpönttöjen rakentamiskurssi ja sauvakävelyn ohjaajakurssit. Tapahtumia tai kursseja pyritään järjestämään juuri sellaisista aiheista, jotka asukkaat kokevat itselleen tärkeiksi. Elämän laatu syntyy monista tekijöistä, jokaiselle ihmisille hieman erilaisista mausteista. VVO:lla on mahdollisuus perinteikkään asukasyhteistyön kautta luoda puitteita viihtyisään, turvalliseen ja yhteisöllisyyttä tukevaan asumiseen. Oikein mukavaa kevättä! Anu Mäenpää johtaja, asiakkuus- ja kehit ysyksikkö ISSN Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168/PL Helsinki puhelin faksi , Päätoimittaja Marketta Vehkametsä p marketta.vehkametsa@vvo.fi toimituspäällikkö Pia Kuorikoski p pia.kuorikoski@vvo.fi toimitussihteeri Sari Sivonen p sari.sivonen@vvo.fi Ulkoasu Minna Ruusinen / Miks ei! Oy Ilmoitusaineistot minna.ruusinen@pp.inet.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu Painotuote 30. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy Lehden painosmäärä on kpl. jukka ahola a s u k a s

3 sisältö m a a l i s k u u Asukasyhteistyö 24 Kahvinautinto kevätauringon lämmössä Vuoden taloissa monipuolista toimintaa s. 8 Perusparannuksessa asukkailla tärkeä rooli s.12 Energiaekspertti tekee pieniä ekotekoja s Seniorielämää Rientolankadulla. 2 Pääovi 4 Tontilla 5 Antenni 5 Takalukko: Vähennä jätettä 14 Tee muutos! Voit vaikuttaa ympäristöösi 17 Etupiha: DigiTV parantaa kuvaa ja ääntä 18 Rientolankadulla viihdytään yhdessä 20 Valosta iloa silmälle 22 Avainasukassivut 24 Kevätaamun herkkuja 26 Ikkuna & Zone 28 Asukaspostia 14 Ilmastonmuutokseeen voit sinäkin vaikuttaa. tuomas pietinen kuvapörssi 20 Säihkettä valaisimilla. Kannen kuvan Leikkikujalta Helsingistä otti Tuomas Pietinen. Kuvassa Heta ja Alpo Varjela. a s u k a s

4 tontilla Lapio iskettiin maahan Suurpellossa 1. palkinto ympäristökilpailusta VVO voitti Kiinteistö ja rakennusalan ympäristökilpailun vuoden PromisE-kehittäjä sarjan. Palkinto annettiin VVO-yhtymän PromisE-tavoitteista. Finaalissa kilpakumppaneina olivat SOK ja Senaatti-kiinteistöt. Kilpailuehdotuksen toteuttivat Erika Salli ja Timo Ruuskanen VVO:lta. Puistokaupungin rakentaminen alkaa Suurpellon rakentaminen alkoi seitsenvartisen lapion polkaisulla. Lapion varteen tarttuivat vasemmalta lukien VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, teknisen toimen johtaja Olavi Louko, kaupungininsinööri Martti Tieaho. Espoon Suurpellosta tulee nykyaikainen puutarhamainen puistokaupunki, jossa yhdistyy työ ja asuminen. Lähes 325 hehtaarin alueen toteuttavat VVO ja Asuntosäätiö yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Suurpelto on yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä asuin- ja yritysalueen rakentamishankkeista. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen on jo käynnistynyt. Tavoitteena on, että asuntotuotanto alkaisi vuoden 2007 lopulla. Suurpeltoon toteutetaan hallintamuodoiltaan monipuolisia asuntoja pien- ja rivitaloihin sekä keskustan kerrostaloihin. Suurpellon rakentaminen kestää vuosia. Espoon Tapiolaan verrattavan alueen arvioidaan olevan valmis vuoden kuluessa. Alueelle tulee asuntoja noin asukkaalle. Espoon kaupunki, Satu Huhtela PromisE-ympäristöluokitus antaa kiinteistön omistajalle tietoa kiinteistön ympäristöominaisuuksista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Luokitus mittaa rakennuksen ympäristöriskien hallintaa, ekologisia seurauksia, luonnonvarojen käyttöä sekä vaikutusta ihmisen terveyteen. Rakennuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan kodinkoneista tutulla asteikolla A-E. Tietoa voidaan käyttää muun muassa sijoitustoimintaan liittyvien riskien arvioinnissa, kiinteistöjen haltuunotossa sekä kehitysinvestointien suunnittelussa. Lisäksi se on kytketty uustuotannon suunnitteluun. Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristökilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Edellisen kerran palkinnot jaettiin marraskuussa Kilpailun järjestävät Rakennusteollisuus RT ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, ympäristöministeriö ja Motiva Oy. Asuntoja Espoon Matinkylään Espoon kaupunki myy VVO:lle kaksi kerrostalotonttia Matinkylästä. Kaupasta on tehty varaussopimus ja lopullinen kauppa tehdään vuoden loppuun mennessä. Tonteilla on rakennusoikeutta yhteensä 9500 kem 2 ja asuntoja on suunnitteilla noin 125. Tontit sijaitsevat monipuolisten palvelujen äärellä ja kauppakeskus Iso Omenan välittömässä läheisyydessä. Alue on tällä hetkellä Matinkylän ammattikoulun käytössä. Koulu puretaan tontilta kesällä Rakentaminen käynnistyy näillä näkymin keväällä PromisE-palkinnonjaossa kehittämisjohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä, Erika Salli, Timo Ruuskanen ja Olli Salakka VVO:lta. Jukka Ahola a s u k a s

5 TAKALUKKO Asiaa jätteistä 1) Miten voin vähentää kotitalousjätettä? Omilla valinnoilla jo kaupassa on helppo vaikuttaa siihen, että jätettä ei kerry turhan paljon. Kannattaa suosia tuotteita, joita ei ole pakattu moninkertaisesti ja joiden pakkaukset on tehty kierrätettävästä materiaalista. Toisaalta kestävän tuotteen valinta on ekologisempaa kuin huonolaatuisen. Käytä kestävää ja pestävää kauppakassia tai koria. Kätevä tapa luopua turhasta muovin ostosta on, kun käytät omia harsokankaisia pusseja irtovihanneksille ja hedelmille. Pesunesteissä- ja jauheissa on useita tuotemerkkejä, joilta löytyy uudelleen täytettävät pitkäikäiset purkit ja/tai painikepullot. Käyttämällä niitä vältyt monelta turhalta monimutkaisen tuotteen hankkimiselta. Kun toteutat kotiisi toimivan lajittelujärjestelmän, hoituu lajittelukin jo helpommin. 2) Mistä saan tietoa jätteiden lajittelusta? Pääsääntöisesti VVO:n talojen jätehuoneissa on lajitteluohjeet. Lisäksi neuvoa voi kysyä oman talon ympäristöekspertiltä tai isännöitsijältä. Hyvää tietoa löytyy myös VVO: n Meidän Pihalla -esitteestä, joka on jaettu jokaiseen kotiin. VVO toimii noin 60 kunnan alueella eikä yhteisiä kaikkia koskevia lajitteluohjeita voida siksi antaa. Jätteiden lajitteluohjeet ja jätejakeiden nimityksetkin vaihtelevat paikkakunnittain. Jokaisella kunnalla on omat jätteen keräys- ja lajitteluohjeensa. Kysy asiaa kunnan neuvontapisteestä tai hae tietoa oman jätehuoltoyhtiösi nettisivuilta. 3) Mitä on ongelmajäte? Ongelmajäte ei kuulu kotitalousjätteen joukkoon, vaan on jätetyypistä riippuen toimitettava erilliseen keräyspisteeseen. Tiedot keräyspisteistä saat oman kuntasi jäteneuvonnasta. Ongelmajätettä ovat esimerkiksi akut, paristot, loisteputket, energialamput, maalit, liimat, lakat, öljyt, myrkylliset kemikaalit ja lääkkeet sekä kuumemittarit. Kysymyksiin vastasi ympäristöasiantuntija Kari Mähönen VVO:lta. Lisätietoja: kari.mahonen@vvo.fi antenni Muuttoliike ja ikääntyminen asuntopolitiikan haasteina ympäristöministeriön selvityksen mukaan asuntopolitiikan haasteita Suomessa ovat yhä voimakas muuttoliike ja väestön ikääntyminen. Muuttaminen on lisännyt asuntojen kysyntää etenkin eteläisen Suomen kasvukeskuksissa, joissa kysyntä on paikoin ylittänyt tarjonnan. Samalla väestön ikääntyminen on lisännyt tarvetta tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja järjestää arkea helpottavia palveluja. Painetta on erityisesti pääkaupunkiseudulla. Koko pääkaupunkiseudun kilpailukyky on vaarassa ellei alueella pystytä tarjoamaan riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tarvitaan sekä sopivia asuntoja että tukea asumiseen, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen toteaa Suomen Kiinteistöliitossa helmikuun alussa pitämässään juhlapuheessa. Kansallinen hissiohjelma? Valtion asuntorahaston ylijohtaja Hannu Rossilahti peräänkuuluttaa kansallista hissiohjelmaa arviolta hissin rakentamiseksi vanhaan asuntokantaan. Sillä voitaisiin hänen mukaansa osaltaan helpottaa ikääntyvien kotona asumista, sillä uusien senioriasuntojen rakentaminen yhä kasvavalle seniorijoukolle on lähes mahdotonta. Vuonna 2030 Suomessa on 65 vuotta täyttäneitä jo enemmän ja 75 vuotta täyttäneitä enemmän kuin tällä hetkellä. Rossin mukaan vuosittain pitäisi vanhaan asuntokantaan rakentaa noin hissiä. Nyt niitä rakennetaan hissin vuosivauhdilla. 3 käyttää Internetiä. Eniten on yleistynyt verkkolehtien lukeminen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen raportista Suomalaiset tietoyhteiskunnassa milj.suomalaista Lähes kaikissa VVO:n taloissa on mahdollista tilata nopea Sonera Laajakaista ADSL tai Kaapeli -liittymä VVO:n huippuedullisilla hinnoilla. Useista nopeusvaihtoehdoista löytyy laajakaistaliittymä niin satunnaiselle surffaajalle kuin internetin tehokäyttäjällekin. Sonera Laajakaista ADsl sonera Laajakaista Kaapeli 512 kbit/s/512 kbit/s 20,50 /kk 700 kbit/s/256 kbit/s 20,50 /kk 1 Mbit/s/512 kbit/s 22,90 /kk 1 Mbit/s/256 kbit/s 22,90 /kk 2 Mbit/s/512 kbit/s 23,90 /kk 2 Mbit/s/256 kbit/s 23,90 /kk 8/1 Mbit/s 33,90 /kk 8/1 Mbit/s 33,90 /kk 4 Mbit/s/512 kbit/s** 24/1 Mbit/s* 43,90 /kk * Suurimmat nopeusluokat saatavissa rajatuilla saatavuusalueilla ** Suurin nopeusluokka Lappeenrannassa on 4 Mbit/s / 512 kbit/s VVO:n nettisivuilla voit tutustua tarkemmin VVO:n kautta tilattaviin Sonera Laajakaista -liittymiin ja tämän hetkisiin tarjouksiin. Netistä löydät myös Laajakaistan tilausmateriaalin. PROPUT Lisätietoja: puhelin , sähköposti vvo-verkko@vvo.fi, Soneran VVO:n asukkaille tarjoama tarjous: Laajakaista ADSL ja Kaapeli -liittymän avaus 0 e TeliaSonera Finland Oyj tarjoaa VVO:n saatavuusalueella tehtyihin tilauksiin Sonera Laajakaista ADSL- tai Kaapeli-liittymän avauksen veloituksetta (normaali 78 e). Tarjous koskee 1 Mb/s tai sitä nopeampia yhteyksiä. Tarjous on voimassa maaliskuun loppuun saakka. Tarjoukset eivät koske tarjousaikana irtisanottuja ja samalle henkilölle tai samaan talouteen uudelleen tilattuja liittymiä, eikä vaihtoa Soneran laajakaistatuotteiden välillä. Tarjous edellyttää, että liittymänopeudeksi on valittu 1 Mbit/s tai nopeampi. Sonera Laajakaista -liittymien tilausmateriaalin voit tulostaa VVO-verkon talolistalta osoitteesta a s u k a s

6 TEEMA: asukasyhteistyö Asukasaktiivit lukuina vuonna 2006 Talotoimikunnan puheenjohtajia 680 Talotoimikunnan varapuheenjohtajia 518 Energiaeksperttejä 491 Ympäristöeksperttejä 520 Talon turvallisuuspäällikköjä 491 Asukastoiminnan nimetyissä tehtävissä toimi 3186 henkilöä. Aluekokouksia pidettiin 21 ja niihin osallistui 379 asukasaktiivia, sen lisäksi järjestettiin lukuisia teema- ja koulutustilaisuuksia Alueellisia VVO-päiviä järjestettiin yhdeksän ja niihin osallistui 860 asukasaktiivia. Yhteistoiminnalla lisää asumismukavuutta VVO:n talojen asukkaat tekevät yhdessä monenlaista hauskaa ja hyödyllistä. Aktiiviset talotoimikunnat järjestävät pihatalkoita, asukasjuhlia ja tapahtumia, joihin kaikki halukkaat isoista pieniin ovat tervetulleita osallistumaan. Asukkaana voit vaikuttaa myös talosi yhteisiin asioihin ja asuinympäristösi kehittämiseen sekä olla mukana päättämässä yhteisestä toiminnasta, jota järjestetään huviksi ja hyödyksi. Aktiivisuudesta on asukkaille suurta hyötyä esimerkiksi ajankohtaisissa korjaushankkeissa. Lue lisää mukavasti sujuneesta korjaushankkeesta sivulta 12; yhteistyöllä koti kutsuvaksi. a s u k a s

7 Lue asukastoiminnasta lisää internet-sivuilta osoitteesta Asukastoiminta pähkinänkuoressa Asukaskokoukset Asukaskokouksissa valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan talotoimikunta, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, ekspertit sekä muut jäsenet. VVO-kotikeskukset järjestävät asukkaiden valitsemille asukasaktiiveille tapaamisia ja koulutustilaisuuksia alueilla. Talotoimikunta Talotoimikunnan puheenjohtajat, energia- ja ympäristöekspertit sekä taloturvallisuushenkilöt saavat VVO:lta tehtäviinsä liittyvää koulutusta. Näin heistä tulee talon omia asiantuntijoita ja monenlaisen yhteistoiminnan vetäjiä. Talotoimikunnan puheenjohtaja neuvottelee asukkaiden edustajana kiinteistöhuollon ja isännöitsijän kanssa. Puheenjohtaja saa VVO:lta tietoa talon kunnossapidosta, taloudesta ja yleensä VVO:lla asumisesta. Talotoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Asukastoimintaa Talotoimikunta järjestää erilaista toimintaa, kuten asukastapahtumia ja -kokouksia, talkoita, pihajuhlia ja kerhoja. Yhteistoimintaa varten on varattu asukastoiminnan määräraha, joka on 0,03 euroa/m2/kk. Esimerkiksi 50 huoneiston talossa se on noin euroa vuodessa. Taloturvallisuushenkilöitä Taloturvallisuushenkilöitä ovat muun muassa turvallisuuspäällikkö sekä väestösuojanhoitaja apulaisineen. Energia- ja ympäristöeksperttejä Energia- ja ympäristöekspertit toimivat talossaan energian säästämiseksi ja ympäristön viihtyvyyden parantamiseksi muun muassa opastamalla ja kannustamalla muita asukkaita. Asukashallitus Asukashallitus on valtakunnallista asukasyhteistyötä johtava elin, joka edustaa VVO:n asukkaita sekä tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja VVO:n asukashallinnon nimissä. Se päättää asukasyhteistyön muodoista ja osallistuu yhtiön palvelujen kehittämiseen. Jokaiselta VVO-kotikeskusalueelta valitaan jäsen ja varajäsen a s u k a s

8 Vuoden talo Turussa Otetta ja asennetta! VVO valitsi tänä vuonna kaksi Vuoden taloa. Yksi löytyy Turusta, osoitteesta Puistokatu 12. Tässä talossa osataan innostaa ja innostua - vaikka puutarhaelämään keskellä kaupunkia. teksti: Leena Tanskanen kuvat: Bo Stranden VVO:n asukashallintopäällikkö Ulla Rannikko myöntää, että Vuoden taloksi olisi käynyt melkein mikä tahansa ehdokkaista. Talojen asettaminen paremmuusjärjestykseen toiminnan, aktiivisuuden tai yhteisten ponnistusten mittarilla on tuntunut lähes mahdottomalta. Päädyimme valitsemaan kaksi taloa, Puistokatu 12:sta Turusta ja Leikkikuja 2:n Kontulasta. Kummassakin talossa on saatu paljon hyvää aikaan asukkaiden oikealla asenteella ja yhdessä tekemisen hengellä, Rannikko luonnehtii. Puistokatu 12 näyttää hyvin tavalliselta 1970-luvun taitteen kerrostalolta keskellä kaupunkia. Ohi soljuu vilkkaasti liikennettä, joku hakee pysäköintipaikkaa, toinen peruuttelee ja tööttää. Jalankulkijoita riittää massaksi asti. Sisäpihan puolella tunnelma on toinen. Järeä talo sulkee metelin kadun puolelle ja antaa tyyntä tilaa. Nyt pihaa peittää kevättalven lumi, mutta kesäkauden koittaessa parkkipaikkaa reunustavat viheralueet puhkeavat kukkaan. Niin kuin joka vuosi samaan aikaan. Kaunista pihaa hoitaa puutarhatöistä innostunut talotoimikunta. Meillä on aktiivinen talotoimikunta, jonka yksi sydänasia on kykkiä pihamaalla. Vähintään ympäristöeksperttimme on siellä aina kuokkimassa ja nyppimässä, talotoimikunnan puheenjohtaja Kirsti Montonen kehuu. Kirsti Montonen on saanut kaikki innostumaan. Hänen innostamaan istutin tähän pihalle ensimmäiset kukat. Talossa on muuttunut paljon Kirstin ansioista, ennen kukkakauppaa pitänyt asukas Kyllikki Torpo kiittää. Luovaa ja mukavaa ajanvietettä Puistokadun henki on pyyteetön ja ilmapiiri kannustava. Talotoimikunnassa on löydetty kunkin jäsenen vah- vuudet ja kiinnostuksen kohteet. Kun taidot niputetaan, syntyy luovaa ja mukavaa ajanvietettä, joka ei maistu puurtamiselta. Meillä on talotoimikunnassa melkoinen akkavalta. Ja naisethan ovat tunnetusti sitkeitä vastuunkantajia. Otetta ja asennetta löytyy, ympäristöekspertti Anja Kautonen tietää. Aikaan saaminen vaatii kyllä vähintään yhden aktiivisen ihmisen. Jonkun, joka saa muut mukaansa ja jaksaa olla vetämässä toimintaa. Muuten on vaara, ettei talossa tapahdu juuri mitään eikä kukaan tartu toimeen, Montonen jatkaa. Olennaista on se, miten ihmisiä innostetaan. Harva lähtee käskemällä mukaan, mahdollisuuksista kertominen toimii paremmin. Puistokatu 12:sta on 54 asuntoa, joissa elää niin eläkeläisiä kuin nuoria perheitä. Ikä ja elämäntilanne eivät ole a s u k a s

9 TEEMA: asukasyhteistyö Lumitöitäkään ei vierasteta, tietävät Anja Kautonen (vas.), Kirsti Montonen ja Kyllikki Torpo. esteitä rakentavalle yhdessäololle. Toisinaan tuntuu, että ihmiset ovat vieraantuneet tavallisesta kanssakäymisestä. Yhteydenpito tapahtuu paljolti tietokoneen välityksellä. Minusta on mukavaa, että meillä tervehditään naapuria ja kysellään kuulumisia ihan kasvotusten, asukas Mira Ahlroth sanoo. Pienen lapsen äidille sellainen antaa myös turvallisuuden tunnetta. Meillä huolehditaan ja välitetään naapurista. Korjaukset kivuitta Anssi Seppä on ollut Puistokadun isännöitsijänä vajaat kolme vuotta. Todella mukava tunnelma. Aktiiviset asukkaat auttavat isännöitsijää pitämällä huolen talon asioista ja vaihta- Vanhimmasta nuorimpaan. Kyllikki Torpo (vas.) on asunut Puistokadulla jo 30 vuotta. Mira Ahlroth muutti taloon pari vuotta sitten. Tuorein tulokas on Miran tytär Nella. Puistokatu 12 Turussa on nimensä veroinen. Asukkaat ovat löytäneet omaksi jutukseen pihan hoitamisen. Keväisin lumen alta pilkistävät asukkaiden istuttamat kukat. Puistokatu 12:sta isännöitsijä Anssi Seppä vinkkaa, miten viihtyisyyttä voi lisätä Vuoden talon tapaan. malla kuulumisia, hän sanoo. Seppä on huomannut, että Puistokadun asukkaat ovat mukautuvaista väkeä. Se näkyi muun muassa äskettäin valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä. Asukkaat joutuivat remontin aikana käymään vessassa ja pesulla talon kellarissa, sillä korjaustyön aikana ei asuntoihin tullut toviin lainkaan vettä. Kaikki sujui silti erittäin hyvin. Asukkaat ovat samaa mieltä. Lämpimän veden kantaminen sujui melkein luonnostaan ja tottumuksesta. Se homma vei muistot maalle lapsuuteen, ympäristöekspertti Kautonen naurahtaa. Isännöitsijän vinkit Näin viihtyisyyttä taloon! 1. Ota toiset huomioon 2. Lähde mukaan talotoimintaan 3. Pidä ympäristö siistinä ja kunnossa 4. Aktivoi myös naapurit 5. Löytäkää vahvuutenne ja taitonne. Talossa asuu monenlaisia osaajia! a s u k a s

10 TEEMA: asukasyhteistyö teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Mainettaan parempi Kontula Kontulako ankea? Vuokrataloissako vain ongelmia? Leikkikuja 2:n valinta VVO:n vuoden 2007 taloksi osoittaa monet oletukset vanhanaikaisiksi. Lähiössä viihdytään. Vuonna 2006 Suomen kotiseutuliitto valitsi Kontulan vuoden kaupunginosaksi. Samassa itähelsinkiläisessä lähiössä sijaitsee nyt vuoden talo, Leikkikuja 2. Vuonna 1976 rakennettu Leikkikuja 2 on yksi VVO:n vanhimmista vuokrakohteista. Se koostuu kahdesta viisikerroksisesta talosta, joissa on yhteensä 120 asuntoa. Asunnot ovat kooltaan yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Vaikka talossa on eletty pitkään, sen ilme ei ole nuhjuinen. Taloa on määrätietoisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti pidetty jaksoittaisin korjauksin hyvässä kunnossa. Asukkaat ovat viihtyneet Leikkikujalla. Alueen monipuoliset palvelut ovat luonnollisesti olleet yksi hyvä syy pitkäaikaiseen viihtymiseen, talotoimikunnan puheenjohtaja ja Kontula-Seuran hallituksen jäsen Risto Rautiainen kertoo. Leikkikuja 2 sijaitsee kaikenikäisiä asukkaita ajatellen ihanteellisella paikalla. Pihaa ympäröivät kevyen liikenteen väylät, jotka johtavat lähellä sijaitseviin päiväkotiin, kouluihin Tenniskenttä, pingispöytä ja kuntosali ovat ahkerassa käytössä. ja urheilukentälle. Harrastusmahdollisuuksia löytyy skeittailusta ulkoiluun ja tennikseen tai sählyyn talon omalla tenniskentällä. Tenniskenttä on vuokralla asuville pientä luksusta. Ja se on muuten kovassa käytössä, Rautiainen hymyilee. Rautiaisen mukaan ahkerassa käytössä ovat myös Leikkikuja 2:n kerhotilat ja kuntosali. Pingiskerho pelaa jo puhki kohtalaisen uutta pöytää. Lettuja hangilla Talotoimikunta on aktivoinut talon asukkaat säännöllisiin kevät- ja syystalkoisiin. Perinne ei ole katkennut kertakaan talon 30-vuotisen historian aikana. Rahalla ja palkinnoilla ei ole ketään tarvinnut houkutella. Yhdessä tekemisen tahtoa löytyy monelta asukkaalta, Rautiainen kiittää. Vuosien saatossa Leikkikujalle on syntynyt uusiakin perinteitä. Elokuisin vietetään Full Moon Party, eli Kuutamokekkerit. Itsenäisyyspäivän hämärissä asukkaiden on ollut tapana sytyttää läheiseen metsikköön kynttilöitä Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Ohikulkijat pysähtyvät aina katsomaan upeaa kynttilämerta. Se on upea näky, Rautiainen kuvailee. Vuoden talo & kaupunginosa: Kontula Yhdessä tekemisen tahto yhdistää: Pihagrillistä wokkia tai lettuja; Pihagrilli on Leikkikujalla suosittu ;vuodenajasta riippumatta. Kesäisin kokataan esimerkiksi wokki-herkkuja. Kinosten keskellä puolestaan paistetaan vaikka lettuja, Rautiainen sanoo. Lapset on aina otettu huomioon, ohjelmassa ja tarjoilussa. Pikkujouluissa aikuiset antavat lapsille pienet lahjat. Maine painaa Vuosien saatossa urbaania Kontulaa on totuttu pitämään huonossa maineessa ja turvattomana asuinalueena. Rautiaisen mukaan tilanne on tänä päivänä jo toisenlainen. Maineesta voi päästä eroon. Jos jollakin alueella on joskus tapahtunut jotakin, helposti ajatellaan, että siellä aina tapahtuu. Kontulassa on ollut omat ongelmansa etenkin alkuaikoina. Tuolloin lähiöön muutti paljon ihmisiä eikä kukaan oikein tuntenut 10 a s u k a s

11 Kontulasta sanottua Täällä on ihana luonto. (Jonna Adam, Helsingin Sanomat ) Ostareilla on yleensä enemmän häiriöitä, mutta toisaalta siellä pääsee nauttimaan lähes aidosta kirkonkylän markkinatunnelmasta iskelmämusiikin säestyksellä. (Paula Tuomikoski, Nyt 15/2004) Kontulassa asuu paljon helsinkiläisiä, joiden elämä oikeasti kiinnostaa harvoja. (Hannes Mäntyranta, Vihreä Lanka 34/1994) Talotoimikunnan puheenjohtaja Risto Rautiainen uskaltaa toivottaa uudetkin asukkaat tervetulleeksi Kontulaan. Todella mainettaan parempi kaupunginosa! (Ninni Laaksonen, OHO XX/2006) Lähde: elokuussa Full Moon Party, itsenäisyyspäivänä kynttilämeri, keväisin ja syksyisin perinteiset talkoot. toimintaa ja makuja mieltymysten mukaan, tyyli on vapaa! toisiaan. Ongelmat ja huono maine kumpuavat usein tietämättömyydestä. Leikkikuja 2:n isännöitsijä Rainer Hedman uskoo, että asukkaiden, yrittäjien ja valtionhallinnon yhteistyöllä voidaan minkä tahansa alueen mainetta parantaa. Kun Kontulan kaupunginosa viime vuonna palkittiin, nimenomaan sinnikäs kehitystyö sai kiitosta. Maineen parantaminen kertoo siitä, että ihmiset arvostavat asuinaluettaan. Se on tärkeää viihtyisyydenkin kannalta, Hedman sanoo. Rautiainen rohkaisee osallistumaan ennakkoluulottomasti paitsi oman talon myös alueelliseen toimintaan. Koti ei ole vain seinät. Koti on myös seutu. Oli sitten kulttuuri tai elämäntilanne millainen tahansa, kanssaihmisiin tulisi aina suhtautua avoimesti ja välittömästi. Erilaisuus on rikkautta. Hävettäisi, jos en tuntisi naapuriani. Heta ja Alpo Varjelalle kevättalvi tuo leikin riemuja. a s u k a s 11

12 TEEMA: asukasyhteistyö teksti Jari Kososnen on asunut Kuohurinteessä jo 14 vuotta. Perusparannuksessa perheen koti sai uuden valoisamman ilmeen. Yhteistyöllä koti kutsuvaksi Kuin uusi! Kun koti on kunnossa ja ympäristö siisti, asuinviihtyvyys paranee. Se tiedetään Vantaan Myyrmäessä, jossa mittava perusparannus saa pölyn, metelin ja muuttorumban jälkeen ansaitusti kiitosta. teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Kuohurinne 4 on kuin vasta valmistunut. Vuonna 1969 rakennettu betonielementtitalo on saanut läpikotaisin pirteän ja nykyaikaisen ilmeen. Vuosi sitten aloitetun perusparannuksen aikana uusittiin lähes kaikki, runkoa lukuun ottamatta. Julkisivu kunnostettiin ulko-ovia, ikkunoita ja parvekkeita myöten, rappukäytävän pinnat korjattiin ja maalattiin, yhteiset tilat kuten saunat uusittiin, asuntojen pinnat uusittiin, lukot vaihdettiin, keittiöt ja kylpyhuoneet peruskorjattiin. Lisäksi talon sähköistykset muutettiin vastaamaan nykyvaatimuksia. Kodinkoneita on nyt enemmän kuin 70-luvulla, joten tehoja täytyy löytyä. Lisäksi taloissa on oltava riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet. Vajaat kolme miljoonaa euroa, isännöitsijä Eero Puranen laskeskelee kokonaiskustannuksia. Purasen mukaan Kuohurinne 4 oli tullut monilta osin elinkaarensa päähän. Vaikka kuluja kertyi, korjaus kannatti. Sitä puolsivat muun muassa alueen edut. Sijainti on erinomainen, julkinen liikenne ja palvelut toimivat. Lisäksi vaihtuvuus on pieni, talossa on paljon pitkään asuneita. Mielestäni on asukkaiden arvon mukaista, että heidän kotinsa pidetään mahdollisuuksien mukaan asian- ja ajanmukaisessa kunnossa. Purasen mielestä oman aikansa elementtitalo tarjoaa yhä etenkin perheille soveltuvia koteja. Tämän ikäisissä taloissa asuntojen pohjaratkaisut ovat selkeitä ja huoneet kooltaan tehokkaita. Tilajako on toimiva. Yhteistyöllä hyvää jälkeä Kuohurinteen korjaus on onnistunut hyvällä ennakkosuunnittelulla ja järjestelmällisellä VVO:n, asukasyhdistyksen sekä urakoitsijan yhteistyöllä. 12 a s u k a s

13 : Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Asukkaat ovat suhtautuneet korjauksen tuomiin haasteisiin hienosti, YIT:n työmaainsinööri Tiina Louhikoski mainitsee. Korjausprojektissa jokaisella on oma vastuualueensa. Kuohurinteessä Louhikoski vastasi työmaan hankinnoista ja tiedottamisesta. Asukkaille avattiin muun muassa oma Info TV - remonttikanava tiedon saamista varten. Vastaava kanava on käytössä esimerkiksi hotelleissa. Tiedolla on suuri merkitys, sillä työt vaikuttavat asukkaiden arkeen ja tuttuun elämisenrytmiin. Ei ole hyvä, että ikkunanvaihto tulee yllätyksenä, Louhikoski havainnollistaa. Silti riittää niitäkin asukkaita, joiden mielestä tietoa ei anneta riittävästi. Isännöitsijä on yleensä se, joka vastaanottaa asukkaiden palautteen. Ammattitaitoa on ymmärtää korjausten tarpeet ja viedä niitä eteenpäin mahdollisuuksien mukaan. Toimin eräänlaisena välikappaleena. Vastaan kysymyksiin, käsittelen kommentit ja toiveet. Valitettavasti kaikkien toiveita ei kuitenkaan voida toteuttaa, Puranen kiteyttää. Asukkailla on tärkeä rooli. Heidän kauttaan kulkee palaute niin työn jäljestä kuin erityistarpeista. Korjausten aikana asukkaiden olisi epämukavuudesta huolimatta pyrittävä olemaan sitkeitä ja kyettävä näkemään korjauksen hyödyt pitkällä aikavälillä. Aamulla herättävä meteli ja sisään puskeva rakennuspöly kieltämättä koettelivat hermojen kestävyyttä, Kuohurinteessä pian 14 vuotta asunut Jani Kosonen sanoo. Korjaukset paitsi lisäävät yleistä viihtyvyyttä myös nostavat asunnon arvoa. Viihtyisä asuinympäristö ei houkuttele tihutöiden tekijöitä vaan antaa kuvan laatutietoisista asukkaista, Puranen muistuttaa. Talotoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Kivirinta toivoo asukkaiden arvostavan ja vaalivan omaa asuinympäristöään. Kynnys ilkivaltaan tuntuu tänä päivänä olevan entistä matalampi, mikä on harmillista. Osa ihmisistä ei vain osaa antaa arvoa kodilleen, Kivirinta harmittelee. Korjaustöissä Kivirinta huolehti siitä, että asukkaat ymmärsivät, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Tiedonvälitystä hän pitää erittäin tärkeänä, kun kyse on mittavasta uudistustyöstä. Asukkaille täytyy muistaa kertoa varsinaisten työvaiheiden lisäksi esimerkiksi, nouseeko vuokra, miten evakuointi korjauksen aikana järjestetään ja pääseekö jokainen kotiinsa takaisin. Jokainen voi vaikuttaa Asuntoja kunnostettiin vaihteittain, kaksioista kookkaampiin. Remontin alta asukkaat muuttivat saman talon muihin asuntoihin ja taas takaisin. Pakkaamista riitti sen verran, että päätin jättää perheen lahjat ensi jouluna hankkimatta. Tavaraa on enemmän kuin tarpeeksi, Kosonen vitsailee. Vaatiiko asumisviihtyvyyden lisääminen aina mittavaa peruskorjausta? Eikö kyse ole kuitenkin asenteesta? Toki kotiaan on osattava arvostaa. Suhdeluku on Kun talo on kunnossa, asennetta asumiseen vaadi- YIT:n työmaainsinööri Tiina Louhikoski ja isännöitsijä Eero Puranen uskovat, että kunnostettu Kuohurinne on nyt entistä kutsuvampi. taan vain 20 prosenttia. Kun talo on rempallaan, viihtymisen eteen on pinnisteltävä vähintään 80 prosenttisesti, Puranen havainnollistaa. Viihtymiseen vaikuttaa se, että kotona on hyvä tunnelma. Peruskorjauksen jälkeen asuinviihtyvyys tosin on lisääntynyt huimasti. Kotona on mukava olla, kun paikat ovat kunnossa. Pidän erityisesti siitä, että kylpyhuone on terve ja siisti. Koko asunto astui tavallaan ihan uudelle aikakaudelle, Kosonen kiittelee. Aina ei silti tarvita suurta urakkaa. Jokainen voi vaikuttaa asuinalueensa viihtyvyyteen. Kyse on lopulta pienistä teoista, kuten roskan poimimisesta tai hyvästä, häiriöttömästä käyttäytymisestä, Puranen summaa. Kuohurinne 4:n perusparannukset: Julkisivut ikkunoineen Sähköt ja Internet-yhteydet Porraskäytävät ja yhteiset tilat Asuntojen kylpyhuoneet ja keittiöt Asuntojen pinnat Lukot a s u k a s 13

14 TEEMA: asukasyhteistyö teksti: Leena-Kaisa Simola kuva: Tuomas Pietinen Energiaekspertti Sari tekee pieniä ekotekoja Kangaskassin kanssa kauppaan Sari Koskinen on yksi VVO:n jyväskyläläisistä talotoimikunnan puheenjohtajista ja energiaeksperteistä. Iloinen ihminen, joka ei hymyään säästele. Monta muuta asiaa kylläkin. Olen aina ollut säästäväinen ihminen. Se alkoi jo lapsuuden kodista. Asuimme omakotitalossa ja kierrätimme kaiken mahdollisen. Jätteiden käsittelystä kun olisi pitänyt maksaa, Sari toteaa. Pyrin säästämään vettä ja sähköä, kierrättämään ja välttämään turhaa kulutusta, Sari listaa. Sari asuu Lutakossa, kymmenisen vuotta sitten valmistuneessa talossa. Talossa on mahdollisuus lajitella bio-, kuiva-, metalli-, lasi-, paperi- ja pahvijätteet. Kyllä talomme asukkaat hyvin jätteensä lajittelevatkin, Sari kiittelee. Sarilla on neljä lasta, joille hän on opettanut omaa elämäntapaansa. Meillä on asunnossa oma sauna. Jos haluan saunoa, kysyn aina josko joku lapsista saunoisi myös. Harvoin Säästämisen ei pidä olla ryppyotsaista touhua, Sari Koskinen neuvoo iloisesti. 14 a s u k a s ihan itselleni saunaa lämmitän. Turhien valojen sammuttelu on meillä ihan perusasiaa. Lapset osaavat myös hyvin kierrättää tavaroita. Koulussa on opetettu lapsille hyvin energiansäästöön ja kierrätykseen liittyviä asioita. Sari pohtii ilmastonmuutoksen olevan laaja käsite ja hyvin ajankohtainen. Meidän täytyy alkaa vaikuttaa siihen, mitä ilmastoon päästämme. Meillä on vastuu yhteisestä ympäristöstämme. Kunhan jokainen tekisi edes yhden sirun verran, Sari toivoo. Niin Sarin kotona kuin koko taloyhtiössä näitä pieniä ekotekoja tehdään. Taloyhtiön kulutusseurannan jälkeen lämmitysveden lämpötilaa laskettiin pari astetta. Suihkuihin on asennettu vähemmän vettä juoksuttavat suuttimet. Pesutuvassa on Tuo ja vie -hylly, jossa asukkaat keskenään kierrättävät vaatteita, kenkiä ja pientavaraa. Kierrätys toimii hyvin ja tavara vaihtaa omistajaa ilman rahaa. Jos jotain käyttökelpoista jää hyllyyn seisomaan, Sari vie ne hyväntekeväisyyteen. Ja itse sammutan television aina virtanäppäimestä, koska minulla ei ole kaukosäädintä, Sari heläyttää nauraen. Tosin tytär sammuttaa omansa varmasti oikeaoppisesti eikä poikakaan jätä tietsikkaansa valmiustilaan. Omaa autoa käytän mahdollisimman vähän, varsinkin talvipakkasilla. Kauppareissulle otan oman kangaskassin ja pakosti tulevat muovikassit käytän ihan loppuun, Sari kertoo. Sari on ammatiltaan hieroja. Kun asiakas käy hierontapenkkiin, hän ei ehkä tule ajatelleeksi, että allansa on luontoystävällinen valkaisematon paperi. Valkaisematonta meillä on vessapaperikin, Sari lisää iloisesti. Sari on hyvällä asialla, mutta ei ryppyotsaisesti. Ei säästämisen ympärille pidä koko maailmaansa rakentaa, mutta pienetkin teot ovat tärkeitä. Ilmastonmuutos on tosi asia ja maailmanlaajuinen haaste. Yksittäinen ihminen ei kuitenkaan ole aseeton sen edessä. Päinvastoin: tavallisen arkielämän pienillä teoilla voi saada paljonkin aikaan. Ja mitä useampi tekee, sen suurempi on vaikutus. teksti: Leena-Kaisa Simola kuvat: Kuvapörssi ja Tuomas Pietinen Säädä, sammuta, kierrätä, kävele, vähennä kulutusta. Ei sen kummempaa. Tärkeää on ymmärtää pienenkin teon merkitys ja päästä eroon asenteesta, koska naapurikaan ei tee mitään, ei minunkaan kannata. Ilmastonmuutoksesta ei voi syyttää yksin teollisuuttakaan, koska meillehän se tuotteitaan valmistaa, ohjelmapäällikkö Kirsti

15 Säädä, sammuta, kierrätä, kävele, vähennä kulutusta. Tee muutos! Pienillä teoilla ilmastonmuutosta vastaan Kärkkäinen Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmasta sanoo. Arkisia, tuttuja keinoja Kirsti Kärkkäinen on puhunut energiansäästön edistämisestä noin 15 vuotta. Samoja keinoja tarjotaan nyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jokaisen on helppo lähteä mukaan. Oman muutoksensa voi aloittaa vaikka pienellä asialla iso merkitys tässäkin. Tarvittaessa asunto tuuletetaan nopeasti laittamalla kaikki ikkunat auki yhtä aikaa 5 10 minuutiksi, ei pitämällä yhtä ikkunaa raollaan aamusta iltaan. Lämmintä vettä tulee käyttää tarkoituksen mukaisesti ilman turhaa tuhlausta. Jokainen voi pohtia omaa tapaansa käydä suihkussa, pestä hampaansa tai tiskata astioita. Olisiko jossain kohtaa varaa säästää vettä? Pyykki kannattaa pestä talopesulan isossa koneessa, joka ottaa pesuun valmiiksi lämpimän veden. Peseepä minkä kokoisessa koneessa tahansa, aina tulee laittaa kone täyteen pyykkiä. tarkistamalla asuntonsa lämpötilan. Jos asunnossa on liian kuuma, on syytä tarkistaa termostaattien asento. Myös talon lämmitysverkosto voi olla epätasapainossa, jolloin osa huoneistoista on liian lämpimiä. Oleskelutilojen miellyttävä ja terveellinen lämpötila on astetta, Kirsti Kärkkäinen kertoo. Yksi aste huonelämmössä merkitsee viittä prosenttia lämpölaskussa. Siis Saunan kiuas on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite. Siksi kannattaa lämmittää sauna kerralla koko perheelle. Saunaa on järjetöntä pitää lämpimänä tyhjillään. Talosaunan saunavuorot tulee limittää peräkkäin. Jos ei pääse omalle vuorolleen, siitä voi ilmoittaa vaikka seuraavalle saunojalle, Kirsti Kärkkäinen neuvoo. a s u k a s 15

16 VVO on paneutunut sekä energiansäästöön että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Motiva palkitsi viime vuoden marraskuussa VVO:n energiansäästöviikon toiminnasta. VVO:n toiminta nähtiin pitkäjänteisenä, monipuolisena ja asukkaisiin panostavana. Julkista tunnustusta on tullut muualtakin. VVO voitti Kiinteistö ja rakennusalan ympäristökilpailun vuoden PromisEkehittäjä palkinnon. Palkinto annettiin VVO-yhtymän PromisE-tavoitteista. PromisE-ympäristöluokitus antaa kiinteistön omistajalle tietoa kiinteistön ympäristöominaisuuksista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Luokitus mittaa rakennuksen ympäristöriskien hallintaa, ekologisia seurauksia, luonnonvarojen käyttöä sekä vaikutusta ihmisen terveyteen. Tee muutos! käytä lämpöä, sähköä ja vettä säästellen käytä julkista liikennettä, kävele ja pyöräile lajittele ja kierrätä hanki vain tarpeeseen suosi energiatehokkaita ja laadukkaita laitteita sekä tavaroita, huolehdi myös niiden kunnossapidosta Ilmastonmuutos tuntuu isolta ja abstraktilta asialta. Kuitenkin me kaikki voimme omilla pienillä teoillamme ja tapojemme muutoksella oikeasti vaikuttaa siihen, Kirsti Kärkkäinen painottaa. Turhat virrat pois Valaisimet on syytä sammuttaa aina, kun niitä ei tarvita. Hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin on myös oikea ekoteko. Televisio, tietokone ja vastaavat laitteet tulee sammuttaa aina virtakytkimestä. Stand by -tilassa ne tuhlaavat sähköä merkittävästi. Uutta televisiota hankkiessa on syytä muistaa, että isompi kuvaputki kuluttaa enemmän energiaa kuin pienempi ja plasma-tv monin kerroin verrattuna LCD-televisioon, Kirsti Kärkkäinen huomauttaa. Kodinkoneiksi onkin valittava käyttötarkoituksen mukaisia, energiatehokkaita laitteita. Huolellinen tutustuminen käyttöohjeisiin ja -vinkkeihin on hyvä askel kohti energiatehokasta elämää. Lisää kierrätystä, vähemmän kulutusta Ilmastonmuutoksen hillinnässä jätteiden lajittelulla on myös suuri merkitys. Jos biojätettä viedään kaatopaikalle muun jätteen joukkoon, se maatuessaan muodostaa ilmakehälle hyvin haitallista metaania. Kaikki jätteet ovat ongelma sinänsä ja niiden määrä on saatava vähenemään. Paras keino on vähentää kulutusta ja yrittää välttää ylipakattuja tuotteita. Esimerkiksi teepaitaa hankkiessaan kannattaa ostaa yksi hyvä kolmen huonon sijasta. Hyvä kestää kauemmin kuin kolme huonoa, joiden valmistaminen on vienyt enemmän energiaa. Kunhan kulutuksen vähentämisessä saataisiin oikein kuluttajavoima liikkeelle. Uskon, että vähän kuluttamisesta on tulossa jopa trendi. Ikävä kyllä moni ajattelee, että on pakko ostaa; naapuri voi pian luulla, että minulla ei ole varaa, Kärkkäinen sanoo. Ilmastonmuutos on ollut kevään suurimpia puheenaiheita. Joko alkaa tuntua siltä, että muutos on tapahtumassa eikä mitään tehtävissä? Ei saa menettää toivoa, mutta huolestua pitää muuten ei ole valmis tekemään muutosta. Maailman pelastuminen on ihan oikeasti meidän kaikkien yhteinen asia, Kärkkäinen korostaa. 16 a s u k a s

17 etupiha Mitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija. DigiTV parantaa kuvaa ja ääntä 1 Milloin siirrytään DigiTV-aikaan? Analogiset televisiolähetykset loppuvat Suomessa Tämän jälkeen televisiokanavien katseluun tarvitaan digivastaanotin, joko erillinen digiboksi tai televisio, jossa digisovitin on valmiina. 2. Mitä televisiolähetysten digitalisoituminen tarkoittaa? Mitä hyötyä siitä on? Digitalisoitumisen myötä katseltavien tv-kanavien määrä moninkertaistuu varsinkin kaapelitelevisiossa. Digitaalinen tekniikka parantaa televisiokuvan ja -äänen laatua. Myös teräväpiirto- eli hd-lähetykset ovat digiaikana mahdollisia. Lisäksi tilausvideopalvelut eli niin sanotut video-on-demand-palvelut tulevat mahdollisiksi digiaikana. 3. Mitä tarkoittaa digisovittimien Cable Ready-testaus? Cable Ready on Kaapelitelevisioliiton aloittama testauspalvelu, jonka tarkoituksena on helpottaa asiakkaan valintaa laitekaupassa. Cable Ready merkkiä saa käytää digivastaanotin, joka on läpäissyt tiukat käytettävyystestit, ja näin todettu moitteettomasti toimivaksi suomalaisissa kaapeliverkoissa. Cable Ready laitteissa esimerkiksi tekstityksen toimivuus on testattu. Lista Cable Ready merkinnän saaneista laitteista löytyy osoitteesta 4. Mitä minun pitää tietää digisovitinta ostaessani? Tärkeintä on tietää, asuuko kaapeli- vai antennikodissa. Jos itse ei ole asiasta varma, kannattaa kysyä isännöitsijältä tai vaikkapa naapurilta. Jos kotona näkyy esimerkiksi Music Television, SubTV tai Urheilukanava ilman lisälaitteita, asut mitä todennäköisimmin kaapelikodissa. Digisovittimien kirjainyhdistelmistä DVB-C, DVB-T ja DVB-S selviää, onko laite tarkoitettu kaapeli-, antenni- vai kenties satelliittivastaanottoon: C=kaapeli, T=antenni ja S=satelliitti. Ennen laitekauppaan menoa on syytä tarkastaa, löytyykö television takaa paikka SCART-liittimelle, jolla digiboksi liitetään televisioon. Mikäli televisiosi on hyvin iäkäs, eikä siinä ole SCART-liitintä, voit hankkia digiboksin, jossa on perinteinen antenniliitäntä eli ns. RF-modulaattori. Tällainen digiboksi kytketään televisioon antennijohdon avulla. 5. Miten toimia, jos kotitaloudessa on monta televisiota? Digitaalisten lähetysten katsomista varten jokaiseen televisioon tulee hankkia oma digisovitin. Kodin vähemmän käytettäviin televisioihin voi hankkia edullisen perussovittimen. Maksu-tv-palveluiden käyttöön tarvitaan ohjelmakortti jokaista digisovitinta tai televisiota varten. Markkinoilla on myös niin sanottuja kortinjakajia, mutta niiden toimivuudessa on ollut ongelmia. 6. Mikä on yleisin kysymys, jota asiakkaat teiltä kysyvät digitv:seen liittyen? Kannattaako sitä digiboksia ostaa vielä? Kyllä kannattaa. Laitteita on markkinoilla jo paljon; erilaisia ja eri hintaisia, ja hinnat tuskin radikaalisti enää laskevat. Kysymyksiin vastasi tiedottaja sari laine-lassila Suomen Kaapelitelevisioliitto ry:stä Lisätietoja osoitteista: Kysy oman talosi digitv:n tilannetta isännöitsijältäsi! a s u k a s 17

18 teksti: Leena Tanskanen kuvat: Veli-Matti Parkkinen VVO:n uusimassa senioritalossa yhteisöllisyys on arvossaan VVO:n uusimassa senioritalossa Tampereella on sekä senioreiden asuntoja että Invalidiliiton palveluasuntoja. Yhteisöllisyyden elävöittämässä talossa osataan pitää huolta ja hauskaa. Arkea ei tarvitse elää hissun kissun hämärässä. Rientolankatu 5:ssä on alkamassa torstain suosittu kerhokokoontuminen. Kerhohuone on täynnä ääntä ja ihmisiä, vanhoja ja uusia tuttavia. Mitä kuuluu on pieni, mutta tärkeä kysymys. Monen iäkkään tai invalidisoituneen ihmisen elinpiiri on suppea eikä kokemusten tai kuulumisten vaihtamiseen ole välttämättä ihmisiä lähellä, kerho-ohjaaja Ulla Toikkonen tietää. Pidän sosiaalista toimintaa erittäin tarpeellisena, ja tässä talossa yhteisöllisyys näkyy upeasti. Asukkaat ovat aktiivisia ja auttavat toinen toisiaan. Iäkkäät ihmiset kokevat varmasti itsensä tarpeellisiksi voidessaan tukea Invalidiliiton asiakkaita esimerkiksi täällä kerhossa tavatessaan. Rientolankatu 5:ssä on asuttu vasta muutama kuukausi. Talo valmistui viime syksynä. Kokemukset tuntuvat kuitenkin jo nyt hyviltä. Asukkaat viihtyvät talossa, jonka rakennustekniikassa, tilasuunnittelussa ja sijainnissa on huomi- Isännöitsijälle palkitsevaa Rientolankatu 5:n isännöitsijälle Minna Kumpumäelle työ on mieluisa. Virkeät asukkaat pitävät isännöitsijän ajan tasalla. Täältä otetaan aktiivisesti yhoitu iäkkäiden ihmisten tarpeet. Leevi Alila muutti vaimonsa kanssa Rientolankatu 5:een asumisoikeusasunnosta. Meillä oli pieni piha, joka vaati aika ajoin huoltamista. Se alkoi käydä työlääksi. Kun ihminen tulee kypsään ikään, sitä alkaa nauttia olemisesta il- Rauhaa ja hiljaisuutta talossa on, jos sitä kaipaa. Ongelma-asukkaita ei meillä ole, Kerttu Halmesvirta kiittää. man velvollisuuksia. On osattava päästää irti työläiksi käyvistä rutiineista, Alila tuumii. Kerttu Halmesvirta viihtyy Rientolankadulla yhtä hyvin kuin naapurinsa Alila. Minulla on viihtyisä oma pesä. Muutin isosta asunnosta tähän nykyiseen, joka on sopivan kokoinen ja kotoisa, Halmesvirta hymyilee. Invalidiliiton palvelupistettä vetää Katri Mäkinen. Isännöitsijä Minna Kumpumäki arvostaa Rientolankatu 5:n rakentavaa ilmapiiriä. 18 a s u k a s

19 Uunituoreella hissillä kelpaa ottaa kyytiä, tietävät talotoimikunnan puheenjohtaja Veikko Selander (vas.) ja Leevi Alila. teyttä ja kerrotaan, missä mennään. Se tuntuu mukavalta. On nimittäin sellaisiakin taloja, joista otetaan yhteyttä hyvin harvoin, Kumpumäki sanoo. Asukkaiden mielestä Rientolankadulla ollaan hyvällä tavalla yhteisöllisiä. Kenenkään asioihin ei tuppauduta, mutta naapuri tunnetaan ja häntä tervehditään. Yksinäisyyttä vastaan käydään muun muassa torstaikerhon voimin. Kerhossa jumpataan, jutellaan ja suunnitellaan yhteisiä retkiä. Ajan ei tarvitse käydä pitkäksi. Rauhaa ja hiljaisuutta talossa on, jos sitä kaipaa. Ongelma-asukkaita ei meillä ole, Halmesvirta toteaa tyytyväisenä. Tosin, ei meillä mitään ikäloppujen hyssyttelevää elämääkään vietetä. Hauskaa osataan pitää ja nauttia, Alila lisää. Jokaista odotetaan ja autetaan. Rientolankadulla asukkaiden suosittua torstaikerhoa ohjaa Ulla Toikkonen (kuvassa vasemmalla). Palveluita talosta? Rientolakatu 5 sijaitsee lähellä peruspalveluita. Esimerkiksi terveysasema on vain kiven heiton päässä. Täällä on turvallista asua. Ei tarvitse lähteä kauas palveluita hakemaan, Halmesvirta kiittelee. Turvallista on muutenkin. Koska osa asukkaista on Invalidiliiton asiakkaita, talossa sijaitsee myös liiton toimisto. Toimistossa on ympäri vuorokauden paikalla vähintään yksi lähihoitaja. Hoitajat avustavat Invalidiliiton palveluasunnoissa asuvia, mutta hädän hetkellä ollaan valmiita auttamaan myös VVO:n senioreita. Silloin, kun sellainen tilanne eteen tulee, hoitajien työtä johtava Katri Mäkinen sanoo. Varsinaista sopimusta VVO:n senioriasukkaille tarjottavasta Invalidiliiton hoitoavusta ei vielä ole, tosin sitä on suunniteltu. Toiveissa on voida tarjota senioreille siivousapua tai tukea pienissä hoitotoimenpiteissä sovittuun etuhintaan. Invalidiliiton toiminta saa kiitosta niin palveluasuntojen asukkailta kuin VVO:n senioreiltakin. Iäkkäille tai vammautuneille ihmisille pitää tarjota muitakin mahdollisuuksia kuin laitoshoito. Uskon, että asukkaamme viihtyvät Rientolankadulla, sillä tämä on heidän kotinsa. Ei tarvitse lähteä minnekään, Mäkinen sanoo. a s u k a s 19

20 Tuotekehitys lisää tehoja Vaikka tutkimuskeittiö on näyttävästi valaistu, sen kirkkaus ei tunnu vielä oiteksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Valosta Valaistuksen ensisijainen tehtävä on auttaa näkemään. Oikein valittu valaistus tosin luo myös tunnelmaa ja sisustaa kodin. Uutta ulottuvuutta valaistukseen tuovat Ledit. iloa silmälle Työtehoseuran tutkimuskeittiö hohtaa. Keittiössä näkyvät uudet valoratkaisut, joiden toivotaan tulevaisuudessa helpottavan arkea ja luovan tunnelmaa. Tilaa valaisevat perinteisten hehkulamppupisteiden sijaan Ledit, pienet valoa lähettävät puolijohdesirut. Ledit reunustavat tähtimäisesti tuikkivina sarjoina jalkalistoja, pöytätasoja ja kaappeja. Erityisen mielenkiintoinen on kaappien sisällä oleva valaistus, joka aktivoituu oven avauksesta. Ledit voivat tulevaisuudessa olla avuksi esimerkiksi senioriasunnoissa tai lapsiperheissä. Niitä voidaan asentaa lattialistoihin ja valaista yöajaksi vaikkapa reitti makuuhuoneesta vessaan, tutkija Tarja Marjomaa kertoo. Ledit kuluttavat vain murto-osan energiaa tavallisiin hehkulamppuihin verrattuna, joten niitä voi pitää päällä vaikka vuorokauden ympäri energiakustannusten kasvamatta huimiksi. Kattokruunut kimaltavat kotiin luksusta ja glamouria. Led-valot voivat olla kiinteä osa kalustusta. Kaapissa ne toimivat erityisen hyvin. 20 a s u k a s

21 kein kotihommiin riittävän. Ledejä on tosin tarkoitus kehittää edelleen tehokkaimmiksi ja monikäyttöisimmiksi. On totta, että esimerkiksi tiskipöydän päällä saisi olla tehokasta työvaloa, Marjomaa sanoo. Vaatehuoneisiin Ledit tuovat Marjomaan mielestä hyvän lisän. Jos katosta roikkuu yksi hehkulamppu, valo ei riitä. Yleensä sitä seisoo itse valon edessä eikä näe, minkä väriset vaatteet käteen sattuvat. Led-valojen uskotaan korvaavan tulevaisuudessa nopeasti perinteiset hehkulamput. Samalla koko valaistuksen asema ja merkitys sisustuksessa voi muuttua. Led on hehkulamppua paloturvallisempi, sillä se ei kuumene samalla tavoin. Lisäksi se on kooltaan hyvin pieni, joten se voidaan upottaa kiinteäksi osaksi huonekaluja ja kalusteita. Ledit ovat myös hyvin pitkäkestoisia. Niitä ei tarvitse vaihdella samaan rytmiin kuin hehkulamppuja, mikä tietysti on ekologista, Marjomaa visioi. Ledien haittapuolena ovat keskinkertaisen valotehokkuuden lisäksi vielä tällä hetkellä korkea hinta ja valon väriominaisuudet. Moni pitää Led-valoa kylmänä ja pistävänä. Valaisututkimuksen toinen tila, kylpyhuone, tuo kuitenkin esiin ledin pehmeätkin puolet. Värisävyjä voi säädellä vaikka keltaisesta pinkkiin. Valot tarpeen mukaan Valaistus on tärkeä osa kodin sisustusta. Erityisen tehokas valaistus on tarpeen tiloissa, joissa työskennellään kuten keittiöissä ja työhuoneissa. Keittiössä valoa kannattaa lisätä ruokapöydän ylle, tiskipöydän, lieden ja työtasojen läheisyyteen. Kaupoissa on myynnissä hyvin monenlaisia valoja ja valaisimia; eri kuoseja, muotoja, värejä ja voimakkuuksia. Kuinka valita oikein? Kannattaa miettiä ennen kaikkea sitä, mihin tarkoitukseen ja tilaan valaisin tulee. Käyttötarkoitus määrää myös lampun voimakkuuden. Lukuvaloksi makuuhuoneeseen kannattaa ottaa teholtaan watin lamppu. Jos lukuvalo on yöpöydällä, lampun jalan täytyy olla niin korkea, että valokeila todella valaisee lehden tai kirjan, Kodin1:n sisustusneuvoja Pia Pulkkinen ohjaa. Pulkkisen mukaan valaistuksen suunnittelu aloitetaan harmittavan usein vasta, kun näkö heikkenee eikä kirkkaus riitä. Valaistuksen suunnitteluun ei myöskään käytetä kodin kalustamisessa riittävästi aikaa. Kannattaa muistaa, että kyse on näkökyvystämme. Kun silmä tottuu hämärään, näkö voi heiketä, Pulkkinen painottaa. Jokaisessa huoneessa täytyy olla yleisvalo eli hyvä kattovalaisin. Sen lisäksi kannattaa hankkia kohdevalaisimia, jotka helpottavat työskentelyä tai luovat tunnelmaa ja sisustavat. Toimiva valaistus syntyy yleis- ja kohdevalaisimia yhdistellen. Paljetteja ja kristallia Tämän kevään trendikkäimmät valaisimet ovat suuria ja näyttäviä. Kotiin hankitaan rohkeasti luksusta ja glamouria. Kristallikruunu on tätä päivää niin perinteisenä kuin moderninakin versiona. Kruunun voi sijoittaa vaikka kylpyhuoneeseen, Pulkkinen kertoo. Siinä missä perinteinen kruunu kimaltaa kristallista tai lasista, modernissa versiossa käytetään muovia ja ornamenttimuotoja. Ultramoderni kruunu on asultaan reilusti riippuva, diskohenkinen paljettivalaisin. Musta on selkeä muotiväri. Kannattaa kuitenkin muistaa, että musta valaisin ei ole kovin tehokas käyttövalo. Sisustuksen silmänilona se toimii, Pulkkinen sanoo. (ylh. vas) Tämän kevään trendivalaisimissa on paljetteja ja mustaa sävyä. (yllä) Valoa elämään! TTS:n tutkija Tarja Marjomaa esittelee kohdevalaisinta, jossa kirkkautta tuo led. a s u k a s 21

22 Ava i n a s u k k poimintoja eduista: kultatason asukas Kuusi vuotta VVO:n asunnossa asuneena olet oikeutettu kultaetuihin. y l l ä t y s l a h j o j a Sinua muistetaan pyörein vuosin. lomaile merellä Viking Line edullisia risteilytarjouksia. juhlapäivään Martina kaksi pippuripihviä yhden hinnalla. 10-vuotisedulla asunto uuteen Kun avainasukasohjelma käynnistyi vuoden vaihteessa 2007, ohjelmaan liitettiin myös tuttu 10-remppa. Uudistuksessa nimi on muuttunut 10-vuotiseduksi. Myös edun sisältö ja toimintatavat ovat tarkentuneet. Ennen edun toteuttamista isännöitsijä vierailee asukkaan luona ja kartoittaa asunnon kunnon - remontoitavat asiat sovitaan yhdessä. Käynnin tarkoituksena on myös vaihtaa kuulumisia asumisesta ja talon asioista. Vantaalla Tikkurilantie 41:den senioritalossa on yli 36:ssa asunnossa asuttu talon valmistumisesta vuodesta 1997 lähtien. Talon isännöitsijä Sirkka Järvinen järjesti talon asukkaille avoimen tilaisuuden, jossa käytiin läpi 10-vuotisedun käytännöt ja asian tiimoilta nousseet kysymykset asukkaiden kanssa. Eri aikoina rakennetuissa taloissa remonttitarpeet saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Vanhemmissa taloissa on usein tarvetta pintaremontille tai esimerkiksi keittiön uudistamiselle. Jos asunto on hyväkuntoinen, voi 10-vuotisedulla hankkia vaikka laminaattilattian tai astianpesukoneen. Jokainen h o pe a t a s o n a s u k a s Kolme vuotta VVO:n asunnossa asuneena olet oikeutettu hopeaetuihin. v u o k r a v a k u u d e n p a l a u t u s Asuttuasi kolme vuotta saat vuokravakuuden takaisin. rentoudu kylpylässä Päiväkumpu, Summasaari tai Rauhalahti Nauti kahdestaan! Vakuudenpalautus kolmen vuoden asiakkuudesta Asukkailla joilla tulee kolmen vuoden asumisaika täyteen välisenä aikana lähetetään huhtikuun lopulla kirje, jossa pyydetään suostumusta vakuuden palautukseen. Kun suostumus on postitettu takaisin VVO:lle, vakuus palautetaan kolmen viikon kuluessa. Vakuuksia palautetaan neljä kertaa vuodessa. Tämän vuoksi vakuuden palautus saattaa osua omalle kohdalle vasta muutamien kuukausien päästä siitä, kun kolmen vuoden asumisaika on tullut täyteen. Loppuvuoden vakuudenpalautusaikataulu ja tarkemmat vakuudenpalautuksen ehdot löytyvät osoitteesta lu e l i s ä ä n e t i s tä Avainasukasohjelman verkkosivut on avattu osoitteeseen www. 22 a s u k a s

23 a a n s i v u t kuosiin Remonttieduilla voi uudistaa vanhaa ja hankkia uutta ja näin lisätä asumisviihtyvyyttä. asunto ja asukkaiden tarpeet ovat yksilöllisiä, muistuttaa Sirkka Järvinen. Vuonna vuotisetuun ovat oikeutettuja asukkaat, jotka ovat muuttaneet nykyiseen huoneistoon vuosina 1997,1987 ja Vaikka VVO on perustettu vasta vuonna 1969, niin VVO:lle ostettujen kohteiden myötä joukkoon mahtuu jo 1967 muuttaneita asukkaita eli heidän asumisaikansa yltää 40 vuoden rajapyykkiin. Onnea kaikille tasavuosia asuneille! 3-vuotisetu Kaikilla yli kolme vuotta samassa huoneistossa asuneilla asukkailla on mahdollisuus saada omatoimiseen pintaremonttiin maalia ja maalaustarvikkeita. Tapetoituihin seiniin on saatavilla myös tapetteja. Edun voi käyttää silloin, kun haluaa sisustaa asuntoaan maalein ja tapetein. VVO:lla käytettävien maalien värikartat on uudistettu yhdessä Tikkurilan asiantuntijoiden kanssa. Maalit voi nyt valita entistä monipuolisemmasta valikoimasta. VVO:n asunnossa vuoden asuneena avainas ukas olet oikeutettu avainasukasetuihin: Edut, kpl avainas ukas liikkumisee n City Car Club joustavasti auto käyttöön pääkaupunkiseudulla. uusi asukas VVO:n asuntoon muuttaneen etuja mm.: Edullinen laajakaista ja 30 korttietua. Avainasukas Avainasukas Hopea 0 Asiakkuusaika, vuotta Avainasukas Kulta Olet ansaitusti avainasukas. avainasukas.fi Sivuilla pääset parhaiten tutustumaan oman tason etuihisi. a s u k a s 23

24 Kokoa itse vähärasvainen mysli omista herkuistasi. Kotitekoinen mysli 3 dl kaurahiutaleita 1 dl kokonaisia hasselpähkinöitä 2 dl mantelirouhetta n. 80 g jogurttirusinoita n. 2 dl / 150 g kuivattuja banaaneja 2 dl vehnälesettä Sekoita aineksista mysli ja säilytä kuivassa paikassa. Nauti sellaisenaan, maidon tai jogurtin kera. Aamun teksti: Piia Helasto kuvat: Tuomas makuja Pietinen Aamiaista ei turhaan sanota päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Kun aamulla syö hyvin, jaksaa aamupäivän virkeänä töissä ja koulussa. Jos arkisin kiire ja vauhti vaikuttavat aamupalan nauttimiseen, kannattaa viikonloppuisin valmistaa hieman erilainen aamiaispöytä. Kata kauniisti ja herätä muu perhe ihanaan tuoreen sämpylän ja kahvin tuoksuun. Kokeile kardemummaa, kanelia tai vaniljasokeria suodatinkahvin joukkoon. 24 a s u k a s

25 Amerikan herkkuja aamiaispöytään. Uutta ulkonäköä saa sämpylöiden pintaan leikkaamalla saksilla ristikkäisviillot. Astiat: Kaira House , Lasit Iittala Mustikka-pancakes noin 32 kpl 4 ½ dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 tl soodaa ½ tl suolaa ½ dl sokeria 2 kananmunaa 7 dl piimää 4 rkl juoksevaa margariinia tai sulatettua voita 3 d mustikoita Sekoita ensin kuivat aineet keskenään. Lisää kananmunat, piimä ja rasva. Sekoita tasaiseksi. Kuumenna lettupannu ja paista letut miedolla lämmöllä pienessä määrässä rasvaa molemmin puolin. Kardemummakahvi 2:lle 2 mitallista kahvia 1 tl kardemummaa 2 ½ dl vettä sokeria ½ dl kermaa Mittaa suodatinpussiin kahvijauheen päälle kardemumma. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Makeuta kahvi halutessasi ja koristele kermavaahdolla ja kardemummalla. Porkkana-puolukkasämpylät 5 dl vettä 2 tl suolaa 2 rkl hunajaa tai siirappia 3 porkkanaa raastettuna 50 g hiivaa 2 dl kaurahiutaleita n. 12 dl vehnäjauhoja 1 dl öljyä 2 dl puolukoita Lämmitä neste reilusti kädenlämpöiseksi ja lisää siihen suola, hunaja tai siirappi sekä porkkanaraaste. Lisää sen jälkeen kaurahiutaleet ja vehnäjauhot vähitellen. Lopuksi lisää öljy ja jäiset puolukat. Alusta, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa noin puoli tuntia. Kaada kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle. Leivo taikinasta pyöreitä sämpylöitä (15-20 kpl). Anna sämpylöiden kohota vielä pellillä liinan alla puolisen tuntia. Leikkaa juuri ennen paistoa ristikkäisviillot saksilla sämpylöiden pintaan. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin minuuttia. Vitamiinipitoinen hedelmälassi 6 dl maustamatonta jogurttia 1 banaani 2 dl mangososetta 1 appelsiini 1 tl vaniljasokeria 1 tl kanelia Sekoita tasaiseksi juomaksi joko tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Kaada 2:een suureen lasiin. Klassisia aamiaisia maailmalta Englantilaiseen aamiaiseen kuuluvat kananmunat, pekoni, vaalea paahtoleipä, tee tai kahvi. Aamiaisella tarjotaan myös paistettuja herkkusieniä ja tomaatteja sekä valkeita papuja tomaattikastikkeessa. Ranskalainen aamiainen sisältää usein vain voisarven ja kupin maitokahvia. Aasialaiset ovat tottuneet nauttimaan aamiaiseksi hyvin perinteisiä aasialaisia ruokia. Maailmalla isoissa hotelleissa näkee usein erillisiä heille tarkoitettuja aamiaispöytiä. "Continental breakfast" eli mannermainen aamiainen pitää sisällään voisarven ja marmeladia. Lisänä voidaan tarjota juustoa, kahvia tai teetä. Pohjoismaissa aamiaiseksi syödään puuroa, muroja, leipää, hedelmiä, marjoja, jogurttia, viiliä, leikkeleitä, juustoa ja kananmunia. Juomina nautitaan maitoa, vettä, tuoremehuja, teetä ja kahvia. Intian makuja löytyy jogurttipohjaisessa lassi-juomassa. a s u k a s 25

26 ikkuna koonnut: Leena Tanskanen KIRJAT Terveellistä taukopalaa Suomen Sydänliitto, kuljetusalan järjestöt ja ABC-liikennemyymälät kampanjoivat terveellisemmän taukopalan puolesta. Kohteena ovat etenkin ammattiautoilijat, joita kannustetaan valitsemaan huoltoasemalla lihapiirakan sijaan vaikka ruisleivän tai salaatin. Läski ei sula itsestään. Hiekkaa merta Tänä keväänä kodin sisustajia inspiroivat luonnon elementit. Iittalan uutuussävyjä niin lasissa kuin posliinissa ovat pehmeä hiekka ja merensininen ultramariini. Uudet värisävyt hehkuvat kauniisti esimerkiksi Aino Aalto ja Kartio-sarjoissa. Isäksi ja äidiksi Täältä tullaan! (Schildts) on hauskasti piirretty opas raskauteen ja vanhemmuuteen. Kirjassa seurataan nuorenparin elämää vauvakuumeesta onnenhuumaan ja pakkomielteisiin. Onnea seuraavat ystävien kireät hymyt ja vanhempien parhaat neuvot. Musiikkimatka maailmalle Jos rahakirstu on lommoilla, mutta matkamassua kutittaa, eksoottisen reissun voi tehdä kotisohvalla. Vähennä valoa ja heitä soimaan etnisiä rytmejä! Buena Vista Social Club osaa rockinkin lattariksi. Levyllä on mm. Didon, Artic Monkeysin ja Coldplayn musiikkia kuubalaiskokoonpanon tyylitteleminä. The Buena Vista Social Club: Rhytms del Mundo. (Universal) Legendaarisen Amália Rodriguesinkin perilliseksi ylistetty portugalilainen Mariza on julkaissut ensimmäisen livealbuminsa. Etelän yön tunnelmaa... Mariza: Concerto em Lisboa. (EMI) Muistathan juuri nyt, että... Kevätvaatteet on hyvä pestä ja tuulettaa ennen käyttöönottoa Talvirenkaat kesäkumeiksi vasta kun keli sallii Kotimaan pääsiäiskortit postiin maalis-huhtikuussa! Suojaa iho tuulelta Pureva tuuli tekee hallaa herkälle iholle. Ahkerasti ulkoilevan kannattaakin kosteuttaa riittävästi etenkin kasvoja. Voiteita on paljon, joten muista valita omalle ihotyypillesi sopiva. Erakkoma jan elämänry tme jä Toimittaja Maija Myllykankaan runopäiväkirja Nokkahuilupuu (Virtain kulttuurintutkimusasema) vie lukijan leppoisaksi vuodeksi Virtain Jäähdyspohjaan, pieneen runokylään. Myllykangas kirjoittaa elämän ja luonnon rytmejä erakkomajansa rauhasta, seuranaan vuoden kiertokulku. Viisuhistoriaa! Vaikeuksien kautta voittoon. Suomen euroviisuhistoriaan lausahdus sopii mitä mainioimmin. Asko Murtomäen Finland 12 points! (Teos) valottaa omaa suomalaista eurooppalaisuuttamme tavalla, josta ei puutu suloista nostalgiaa eikä huikeita hetkiä. 26 a s u k a s

27 KERRO VINKKISI! Ikkuna-palsta avaa näkymiä harrastamiseen, yhdessä ja erikseen oloon, sisustamiseen ja asumiseen. Kerro harrastus-, sisustus- tai vaikkapa lahjavinkkisi, jotka haluat jakaa muillekin. Julkaisemme hyvät ideat. Lähetä vinkkisi Ikkuna-palstalle sähköpostilla osoitteeseen tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Mitä kuuluu Lordi? Lordi-keskustelu käy kiihkeästi monsterirockin Internet-sivuilla Käy tsekkaamassa viimeisimmät uutiset ja palauta ajoissa mieliin viime vuoden viisuvoitto. Kohta siitä taas kisataan! Ruma Betty kaunistuu nelosella Kaukana trendeistä kulkeva Ruma Betty saa unelmatyön muotilehden toimituksessa muotigurujen ja mallien maailmassa. USA:ssa kohuttu sarjauutuus lämmittää kevään komedianälkäisiä... ja yllättää. Ruma Betty nelosella huhtikuusta alkaen. Jack Sparrow ikiomaksi Kapteeni Jack Sparrown saa nyt omaksi kotiin. Pirates of the Caribbean - Kuolleen miehen kirstu on kevään iiiihanin dvd! Levyllä on varsinaisen leffan lisäksi muun muassa neliminuuttinen kooste epäonnistuneista kohtauksista - Bloopers of the Caribbean. Hai! Nokian Hai-kumppareilla kelpaa saapastella kevätkaduille. Ne pitävät kulkijan kuivana. Pirteät värit ilostuttavat myös vastaantulijaa. I k k u n a r u u t u n u o r t e n a l u e e l l e. a s u k a s 27

28 ASUKASPOSTIA Ilot jakoon ja ideat käyttöön! Asukaspostia palsta on tarkoitettu meidän talon tapahtumille. Kerro myös muille Asukas-lehden lukijoille talosi omista tapahtumista, ideoista ja jutuista. Pyrimme julkaisemaan jutut ja kuvat käytettävissä olevan tilan mukaan joko lehden seuraavassa numerossa tai jutun henkeen ajankohdaltaan sopivimmassa lehdessä. Seuraava Asukas-lehti ilmestyy kesäkuussa. Toimita Asukaspostia -palstalle tarkoitettu aineisto viimeistään mennessä sähköpostilla osoitteella tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Kuvia ei palauteta. teksti ja kuvat: Leena Tanskanen Siivekkäälle kodiksi luomupönttö Sivuseinä viistoon, katto kaltevaksi ja reikä riittävän suureksi. Linnunpönttömestari Matti Alénin mukaan jokaisen suomalaisen kansallisvelvollisuus on rakentaa keväisin yksi linnunpönttö. Mestarin mielestä pöntöistä parhain on käsittelemätön luomu. Matti Alén opastaa opastaa vantaalaista Kaija Halijokea linnunpöntön oikeaoppisessa tekemisessä. Tarvitaan lautaa, saha, vasara, pora ja nauloja sekä narua kiinnitykseen. Linnunpönttöä ei missään nimessä saa naulata puuhun kiinni, Matti Alén listaa pöntön oppeja. Kiinteistöhuolto Jauhiaisella työskentelevä Alén neuvoo pesänrakennuksessa mielellään. Hänelle luonto on sydämenasia. Rakentamalla linnuille asumuksia voimme edes vähän hyvittää sitä tuhoa, jota luonnolle koko ajan teemme, Alén huokaa. Alénin mukaan paras pönttö puhtaasti puinen luomu. Pinta ei kaipaa maalia. Pohjan ei Alénin mielestä tarvitse olla puhdistettavissa, sillä ei lintujen itsensäkään tekemiä pesiä ihminen käy siistimässä. Ulkonäöllä ole mitään väliä, kunhan pönttö toimittaa tehtävänsä. Ei lintu katso pönttöä että voi miten kurjan värinen, en pesi, Alén naurahtaa. Luomupöntön rakentamisessa on muistettava terveellisen asumisen perussäännöt: hyvä tuuletus ja sadeveden ohjaaminen. Kattoa ei naulata tiiviisti kiinni, vaan ilman annetaan kiertää. Kaltevaa kattoa pitkin vesi valuu pois. Orsi sisääntuloaukon edessä on Alénin mukaan tappoapua pahimmillaan. Orsi auttaa saalistajia. Ne pääsevät siihen helposti istumaan ja ovat oikein kuin tervetulleita. Pöntön asukkaisiin voi vaikuttaa sisääntuloaukon koolla. Sinitiaiselle riittää halkaisijaltaan 28 mm:n reikä, telkälle 115 mm:n aukko. Pöntöstä koppi, kopista talo Vantaalaiset Hilkka Ilmarinen ja Kaija Halijoki kasaavat Alénin ohjauksessa tois- Hilkka Ilmarisen ja Kaija Halijoen mukaan lauantaipäivän voi kuluttaa myös pönttökurssilla -lintujen hyväksi. ta linnunpönttöään. Siitä ensimmäisestä tuli erittäin tärkeä mallikappale, opetuskäyttöön. Että sellaista ei nimenomaan pidä tehdä, naiset nauravat. Vaikeuksien kautta voittoon, se on mottomme. Seuraavaksi siirrymme jo vaativampiin töihin, kuten koirankoppeihin ja leikkimökkeihin. Pian teemme pientaloja. Yhtä innostuneesti elämänsä ensimmäistä pönttöä rakentaa 12-vuotias Antti Kiander. Tämä on oikein mukavaa, teen varmasti vielä toisenkin. Koulussa emme ole linnunpönttöjä tehneet. Kiander osaa arvostaa eri-ikäisten VVO:n asukkaiden yhteistä tekemistä. On mukavaa saada keskustella erilaisten ihmisten kanssa, hän sanoo. Alén on viettänyt paljon aikaa vantaalaisten VVO:n asukkaiden kanssa. Hänestä vantaalaiset ovat varsin aktiivisia asukkaita. Oli sitten kyseessä sieniretki tai linnunpönttökurssi, osallistujia kertyy aina kiitettävästi. Näissä tilaisuuksissa siirtyy hiljaista tietoa sukupolvelta toiselle, Alén muistuttaa. 28 a s u k a s

29 Kaunis kuntosali yhteistyöllä - Häränajanpolku 5, Turku Vuonna 2006 tammikuussa talotoimikunta piti kokouksen, jossa isännöitsijälle ehdotettiin, että olisiko mahdollista tehdä C-D- talon entiseen kylmiöön kuntosali. Vastaus oli myöntävä ja sovittiin, että tilan seinät ja katto levytetään ja maalataan kylmiötila talkoilla. Asioihin tulikin käänne, sillä saimme selville, että talossa asuu seinämaalaustaiteilijoita; Mervi Vepsä ja Salim Sheikh. Siispä menimme heidän juttusilleen ja he lupautuvat maalaamaan tilan kaikki neljä seinää, jos saisivat itse valita aiheen. Siihen suostuimme ja niin he aloittivat suunnittelun. Mervi Vepsä suunnitteli aiheeksi merenrannan ja auringon laskun. Kaiken asukastoiminnan ei tarvitse olla virallista Aihetta pidettiin hyvänä ja toteutus alkoi tammikuussa Oli mukavaa seurata heidän työskentelyään, joka oli tarkkaa mittaamista ja värien määritystä sekä sekoittamista. Tämän kaiken he tekivät omalla ajallaan. Avajaisia vietettiin , osallistujia oli noin 35. Nyt, kun kuntosali on ollut auki puolitoista viikkoa, on kävijöitä ollut noin 90. Me talotoimikunnan jäsenet ja asukkaat olemme kiitollisia Mervi Vepsälle ja Salim Sheikhille. Erityinen kiitos myös Turun VVO-kotikeskukseen Teijo Hietaselle ja Jarmo Suojaselle kuva: Eila Karjalainen Kajaanin Kirkkokadun ja Louhikadun VVO:n talojen asukkaat ovat jo useamman vuoden ajan järjestäneet yhteisen jouluaterioinnin kolmen talonsa väelle. Tapahtuma saa paikalle useampia kymmeniä henkilöitä kiireen keskellä. Se, että joulu tosiaan on kaikkien yhteinen juhla, näkyy myös tässä tapahtumassa ateriaa juhlistavat kaikki sukupolvet yhdessä. Tohinan keskellä on asukkailla aikaa istahtaa rupattelemaan joulusuunnitelmia ja muistoja, vaihtamaan kuulumisia ja kohtaamaan mukavissa merkeissä taloon muuttaneita asukkaita. Yhteishengen kannalta yhteiset tilaisuudet ovat tärkeitä. Kaiken asukastoiminnan ei tarvitse olla virallista kokoustamista. Tämä on Kajaanissa huomattu. Ympäri vuodenkierron löytyy retkiä, talkoita ja piha-iltoja. Aki Karjalainen kuva: Juha Nurmisaari Ravittiinpa sielu sekä ruumis Kuopion, Joensuun, Iisalmen ja Kajaanin asukasaktiivit käväisivät Kajaanissa 100 vuotiaassa Kaupunginteatterissa katsomassa Punaista viivaa. Sielua koskettavan esityksen jälkeen siirryttiin nauttimaan kystäkyllä, jonka olivat laittaneet kajaanilaiset, ei äiti. Ruokaillessa oli oiva tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja mielipiteitä puolin jos toisinkin. Mahat täynnä ja muutenkin hyvin mielin matkattiin yön selässä kotia kohti suuremmitta ongelmitta, raikkaasti ja ilman tupakkitaukoja. Taijjettiin luikaattoo yks laalukii? Maija Leskinen Valtuustokatu 4 Vantaa Uusivuosi otettiin riemulla vastaan Vantaan Valtuustokatu 4:ssä. Tarjolla oli hyvää ruokaa kalasta aina juustopöytään ja laatikkoa joka lähtöön. Kun oli syöty ja juotu hyvin, raahattiin pihalle iso rakettipussi... Kiitokset talotoimikunnalle järjestelyistä Terveisin Juha nurmisaari Valtuustokatu 4 a s u k a s 29

30 ASUKASPOSTIA Päästäisenkuja 20 vuotta Kun Päästäisenkuja valmistui, Suomen presidenttinä oli Mauno Koivisto ja USA:n Ronald Reagan. Vuoden urheilijaksi valittiin Marjo Matikainen ja Suomea edusti euroviisuissa Kari Kuivalainen kappaleella Päivä kahden ihmisen. Päästäisenkuja 1 3 valmistui vuosina vaiheittain. Ensimmäiset asukkaat muuttivat silloin uutuuttaan hohtaviin, nykyaikaisiin koteihinsa. Nyt 20 vuoden kuluttua 20-vuotissyntymäpäiviä juhlistettiin asukkaiden kesken. Tapahtuman mahdollisti talon uusi ja aktiivinen talotoimikunta. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Päästäisenkuja 1:n talotoimikunta, johon kuuluvat Ulla Raninen, Tiina Rinta- Hiiro, Riitta Kainulainen, Eija Luostarinen, Helmi Shemeikka, Sanna Hynninen ja Saija Kivistö. Lämmin kiitos myös kaikille muille asukkaille. 20-vuotisjuhlat ovat erinomainen esimerkki aktiivisesta talotoiminnasta, jota VVO erityisesti haluaa kiinteistöihinsä, kaikkien asukkaidensa ulottuville. Tarkoitus on saada mahdollisimman moni asukkaistamme mukaan toimintaan, kukin voimavarojensa, aikataulujensa, elämäntilanteensa ja halunsa mukaan. Me VVO:lla olemme halunneet luoda Pupuhuhdantie 30 vuotta Pupuhuhdantie kuusi Jyväskylässä vietti 30-vuotista taivaltaan lokakuussa. Juhlaa vietettiin Nevakadun Päiväkeskuksessa asukastoiminnalla asukkaillemme turvallisemman ja mukavamman ympäristön asumiseen. Asukastoimintaan, kuten talkoisiin osallistumalla asukkaat tutustuvat muihin talon asukkaisiin helpommin. Tunteminen luo turvallisuutta. Yhdessä tekeminen on helpompaa ja vähemmän työlästä. Asioista ja säännöistä sopiminen yhdessä on mahdollista - ja kun niis- tä sovitaan talon sisällä, ne palvelevat parhaiten juuri teidän talonne tarpeita. Tarkoitus on yksinkertaisesti saada asukkaamme viihtymään omassa VVO-kodissaan mahdollisimman hyvin. Lämpimin terveisin Päivi Syväkuru, isännöitsijä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Talotoimikunta otti vieraat vastaan ja yhdessä nostettiin malja juhlivan talon ja asukkaiden kunniaksi. Puheenjohtaja Anja toivotti kaikki tervetulleeksi ja kertoi talon 30-vuotisesta taipaleesta. Viisi perhettä on asunut talossa sen valmistumisesta lähtien. VVO:lta Rannikon Ulla toi onnittelut jakaen samalla muistot meille uskollisille asukkaille. Jyväskylän Sana Sepot esittivät lausuntaa keventäen tunnelmaa. Yhteislaulua veti talon oma asukas Korhosen Reijo. Yhteistyö on toiminut hyvin asukkaiden kesken. Remontin aika lisäsi asukkaiden kanssakäymistä, kun pihalla mummon keinu toimi monelle olohuoneena ja grilli keittiönä. Varsinkin hisseistä olimme oikein mielissämme. Mikä meidän on nyt asuessa, kun on otettu myös asukkaiden toiveita huomioon. Yhteistyö oli remonttien aikana, niin isännöitsijän kuin urakoitsijoiden kesken, oikein toimiva ja hyvä. Pupu 6:den pj. Anja 30 a s u k a s

31 VVO-konsernin yhteystiedot Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Vaihde p , faksi: sähköposti: VVO-kotikeskukset: puhelin Faksi Helsinki Salomonkatu 5 B 2.krs, Helsinki Asiakaspalvelu Hämeenlinna Aulangontie 1, Hämeenlinna Jyväskylä uusi osoite alkaen: Väinönkatu 15, Jyväskylä Vapaudenkatu 60, Jyväskylä Järvenpää Rantakatu 3 a, Järvenpää Hyvinkään palvelupiste avoinna ke Erkylänkatu 27, Hyvinkää Kuopio Maljalahdenkatu 25, Kuopio Lahti Aleksanterinkatu 7, 3. krs, Lahti Kotkan palvelunumero Lappeenranta Ainonkatu 7, Lappeenranta Oulu Saaristonkatu 2, Oulu Pori Antinkatu 14 B, Pori puhelin Faksi Rovaniemi Koskikatu 9, Rovaniemi Tampere Kyllikinkatu 15 B, Tampere Turku Tuureporinkatu 6, Turku VVO:n omistusasuntojen myynti Pääkaupunkiseutu Salomonkatu 5 B 2.krs, Helsinki Leankatu 3, Helsinki Tampere Kyllikinkatu 15 B, Tampere PL 752, Tampere Mikko Purola asuntomyyjä asiakkuus- ja kehitysyksikkö puhelin faksi Avainasukaspalvelu avainasukas@vvo.fi Ulla Rannikko asukashallintopäällikkö VVO-sähkö Oy Asiakaspalvelu sähköposti: vvos@vvo.fi Kiinteä internet yhteys, VVO-verkko sähköposti: vvo-verkko@vvo.fi Vuokravalvonta Äiti hei, mäkin haluun oman huoneen Kun lapset kasvavat, elämässä muuttuu samalla monta pienempää asiaa. Varmista, että vakuutuksesi ovat elämäsi tasalla. Kotivakuutuksemme voit räätälöidä juuri nykyisen kotisi ja omaisuutesi mukaiseksi. VVO:n asukkaana saat 15% alennusta kotivakuutuksen ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Tule lähimpään Ifiin tai soita ma pe klo a s u k a s 31

32 REMPPA-maton hoito Remppa on joustovinyylimatto, joka on kehitetty erityisesti remontointiin. Sen tukevan rakenteen ansiosta voidaan matto nopeasti asentaa vaikkapa irtoasennuksena vanhan päällysteen päälle. Remppa remonttimatto on helppohoitoisimpia asuintilojen lattianpäällysteistä. Sen tiivis pinta kestää hyvin kulutusta, kimmoisa vaahtokerros on joustava ja matto on lämpimän tuntuinen paljaallekin jalalle. Ainutlaatuinen pohjarakenne tukee mattoa ja peittää alustan pieniä epätasaisuuksia. Remppa-lattian hoidoksi riittää lakaisu tai imurointi ja kostealla pyyhkiminen. Nuhraantuneen lattian voit pyyhkäistä puhtaaksi mopilla tai lattiapyyhkeellä, karkeiden puhdistusvälineiden käyttöä on syytä välttää. Käytä pesuaineena neutraalia tai heikosti emäksistä pesuainetta (ph 6-8) valmistajan ohjeen mukaan. Älä yliannostele pesuaineita. Jos lattiasi on voimakkaasti likaantunut, pese se pehmeällä sienellä tai harjalla emäksistä puhdistusainetta (ph 10-11) käyttäen. Emäksisen aineen jälkeen lattia tulee huuhdella huolellisesti. Remppa-lattiaa ei tarvitse vahata. Jos kuitenkin haluat sen joskus vahata, soveltuu tarkoitukseen parhaiten metalloitu vesivaha. Joustovinyylimattojen kohdalla kannattaa muistaa, että kumipyörät, muovien väripainatukset ja petsatut huonekalun jalat saattavat jättää jälkiä. Siksi on hyvä välttää näiden kosketusta mattoon ja käyttää huopatarrapaloja huonekalujen jaloissa. Tahrat saa helpoimmin pois heti tuoreina. Jos olet epävarma tahranpoistomenetelmästä, ota yhteyttä Upofloor Oy:n tekniseen neuvontaan, puh Helsinki: Niittyläntie 4 (Metsälä) Helsinki Puh Porthaninkatu 10 (Kallio) Helsinki Puh a s u k a s Espoo: Riihitontuntie Espoo Puh Tampere: Viinikankatu Tampere Puh Turku: Eerikinkatu Turku Puh Oulu: Paljetie Oulu Puh