kontrahti on hyötyä myös sinulle s. 8 Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s.

Transkriptio

1 Puolustusministeriön peruskorjaus s. 4 Miten organisaatiomuutos hoidetaan hyvin? s. 14 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Kylmäkosken vankilassa kokeillaan uutta yhteistyömallia s. 18 Oulussa säästetään energiaa s. 24 Kestävää tuottavuutta ELYn tilaratkaisuilla s. 11 Esteettömyydestä on hyötyä myös sinulle s. 8

2 Sisältö Kontrahti Puolustusministeriö 8 Esteettömyydestä hyötyy jokainen. 11 ELYn tilaratkaisuilla tähdätään kestävään tuottavuuteen. 14 Muutos tulee oletko valmis? 18 Kylmäkosken vankilassa on roolit kohdallaan. 22 Valtionhallinnon tilahallintaprojektissa tiedot on nyt kerätty ja alkaa analysointivaihe. 24 Oulussa säästetään energiaa tehokkaasti. 27 Senaatti-kiinteistöjen vetämässä huippututkimuksessa selvitetään, voisiko tietomallintamisella nostaa alan tuottavuus uudelle tasolle. 28 Upea Königstedt palvelee arvovieraita. VAKIOT Muutos lisää epävarmuutta Työterveyspsykologi Sari Montinin mukaan muutoshäly vie hetkellisesti jopa 80 prosenttia ihmisen keskittymiskyvystä. 17 Kolumni Gustav Djubsjöbacka 21 Teos ja tekijä -palstalla kuvanveistäjä Heli Ryhänen kertoo Jyväskylän Sinettiin tekemästään teoksesta. 30 Esittelyssä Senaatti-kiinteistöjen Töölönlahdessa myynnissä olevat tontit. 31 Ammattilaisen valinnat Yrittäjä Kohsuke Nakamura. 32 Uutisia 34 Resumé 14Akseli Gallen-Kallela: Aino-taru, triptyykki, Jari Härkönen 8 Jari Härkönen Laura Vesa 18 Puolustusministeriön tiloista löytyy lasitiiltä, jota käytettiin jo 1950-luvulla. Ateneumissa on kiinnitetty erityistä huomiota esteettömyyteen. Kylmäkosken vankilassa totutellaan uudenlaiseen yhteistyömalliin. 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus Strateginen kumppanuus perustuu luottamukseen Matti Immonen Juha Sarkkinen Oleelliseksi menestyksekkään toiminnan yhteistyömalliksi on muodostunut kumppanuus niin asiakkaiden kuin tärkeimpien toimittajien kanssa. Kumppanuus- ja puitesopimusjärjestelyjä on Senaatti-kiinteistöjen Puolustus ja turvallisuus -toimialalla tehty Rikosseuraamuslaitoksen, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Kumppanuuksia voidaan kehittää ja arvioida käyttämällä apuna professori Yrjö Engeströmin määrittelemiä tunnuspiirteitä: Kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli ja se muodostuu yhdenvertaisista osapuolista. Kumppanuus kohdistuu laajaan, monimutkaiseen strategiseen haasteeseen, joka on tärkeä kaikille kumppaniorganisaatioille. Kumppanuus edellyttää rajojen ylittämistä, läpinäkyvyyttä ja läpikuljettavuutta ja vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille osapuolille. Kumppanuus vaatii yhteisiä tiedon hallinnan ja neuvottelun välineitä ja yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia. Viime aikoina olemme määritelleet asiakaskumppanuussuhdettamme valtionhallinnon osana strategiseksi kumppanuudeksi. Strateginen kumppanuus on pysyvää tai pysyväksi tarkoitettua kumppanuutta. Tällöin osapuolet avaavat strategiansa ja muut suunnitelmansa toisilleen. Strategiseen kumppanuuteen kuuluu myös valmiusvaatimusten ja yhteisten turvallisuusvaatimusten huomiointi. Hyvä strateginen kumppanuus perustuu luottamukseen. Luottamus on yhteistyön perusta, hyvä kumppanuusyritys on ansainnut luottamuksensa. Avoin, suora ja jatkuva vuorovaikutus kumppaneiden kesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Yritysten toimintatapojen ja osaamisen tulee olla yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä, kumppanuudelle asetettujen tavoitteiden ja kumppanuuden tuoman hyödyn kaikkien nähtävillä. Viime kädessä kumppanuuden syvimmän olemuksen ymmärtäminen ja soveltaminen koetaan yksittäisissä vuorovaikutustilanteissa eri osapuolten kesken. 24 Jari Panhelainen johtaja Puolustus ja turvallisuus -toimiala Oulun kahdessa virastotalossa ollaan erityisen energiapihejä. Jari Härkönen

4 Puolustusministeriön tiloissa sykkii 1950-luku Puolustusministeriön peruskorjauksessa piirteet ja tilajärjestelyt säilytettiin 1950-lukua kunnioittaen. Korjauksessa vahvistettiin rakennuksen perustuksia, uusittiin talotekniikka ja huomioitiin turvallisuus sekä energiansäästötavoitteet. Marjo Tiirikka C. L. Engelin suunnittelema, nykyinen puolustusministeriön rakennus valmistui Kasarmitorin laidalle vuonna Rakennuksen uusklassistinen ulkoarkkitehtuuri kuuluu Engelin päätöihin. Koristeellinen 185-vuotias ilme näkyy ainoastaan julkisivussa. Sisätilat tuhoutuivat nimittäin vuoden 1944 suurpommituksen aiheuttamassa tulipalossa täysin. Seisottuaan rapautuneena kymmenen vuotta rakennus päätettiin kunnostaa puolustusministeriön toimitilaksi 1950-luvun tyylin mukaisesti. Sen jälkeen talolle tehtiin lähinnä huoltokorjauksia. Nyt tehtyyn peruskorjaukseen päädyttiin, koska tilat eivät enää täyttäneet nykyaikaisille toimitiloille asetettuja laadullisia vaatimuksia ja talotekniikkakin oli aikansa elänyttä. Raamit suunnittelu- ja korjaustöille asetti valtioneuvoston vuonna 1980 tekemä suojelupäätös, jolla haluttiin turvata Kaartin kasarmin päärakennuksen kulttuurihistoriallisesti merkittävät piirteet ja ominaisuudet.»toimistorakennus edustaa eleetöntä ja yksinkertaista rakennustapaa. Tila 4 kontrahti

5 Kuvat: Jari Härkönen Lasisilta yhdistää kaksi käytävää. kontrahti

6 Tammiviiluiset pinnat muistuttavat 1950-luvusta. Kuvassa ministerin adjutantti, majuri Markku Viitasaari. Aiemmin kolmen sijaan neuvottelu huo neita on nyt kahdeksan. Turvallisuuspäällikkö Kari Reinivuon kanssa kokous tamassa sihteeriharjoittelija Camilla Manso (vas.) ja sihteeri Lotta Leskio. on tehokas: leveän käytävän ympärillä sijaitsevat toimistohuoneet. Suunnittelijoina hyväksyimme lähtökohdan, että historiallisen prosessin pitää näkyä myös peruskorjatussa talossa», kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Tom Lindholm Arkkitehdit NRT Oy:stä. Hankesuunnitelmassa oli toivottu enemmän avotilaratkaisuja, mutta Museovirasto suositteli pitäytymistä alkuperäisessä ideassa: 140 työntekijää työskentelee edelleen omissa huoneissaan. Lasipinnalla avoimuutta Suurimman näkyvän muutoksen kohtaa jo heti puolustusministeriöön sisään tullessa. Aiemmin korkea porttikongi katkaisi toisen kerroksen käytävän keskeltä poikki niin, että työntekijöiden piti kiertää rappujen ja käytävän kautta toiselle puolelle. Nyt käytävät yhdistettiin lasisillalla kulkua helpottamaan. Nykyaikaisia työelämän tavoittelemaa avoimuutta ja vuorovaikutuksellisuutta lisäävät hyvin varustetut yhteiset kahvihuoneet ja käytäviltä työtiloihin viidennessä kerroksessa. Työhuoneiden ja käytävän väliin vedettiin lasiseinää, jolla saatiin valon lisäksi avaruutta tiloihin. Toisella seinustalla on varastotilaa, ja koko seinä on tammiviilua 50-luvun tyyliin. Uusiakin elementtejä tuotiin taloon: esimerkiksi tiimityöntekijöille suunniteltiin»kombihuoneita», jossa kahdella on oma pieni työhuone mutta myös yhteinen tila neuvottelupöydällä. Viihtyisyyttä on lisätty muun muassa siirtämällä käytävillä olleet kopiokoneet erillisiin kopiointihuoneisiin.»olemme liisanneet kaikki av-laitteet. Tekniikka muuttuu niin nopeasti, ettei olavatut lasiaukot. Hissikäytävien lasitiiliseinät eivät enää vastanneet nykyaikaisia palomääräyksiä, mutta ilme haluttiin säilyttää vaihtamalla ne uusiin vastaaviin. Työhuoneiden ja käytävän väliseen seinään tehdyt kapeat ikkunat tuovat myös valoa käytävään. Umpinaisiin työtiloihin tottuneelle läpinäkyvyys voi vaatia totuttelua.»kaikenlaisia näköesteitä paperiarkeista köynnöskasveihin on jo yritetty virittää», osastoupseeri, turvallisuuspäällikkö Kari Reinivuo paljastaa. Peruskorjaus näkyy ehkä selkeimmin vinttiin rakennetussa ylimmässä, Info Kaartin kasarmi, perusparannus Arkkitehti ja pääsuunnittelu Arkkitehdit NRT, Tom Lindholm Pääurakoitsija Lujatalo Oy Rakennuttajakonsultti Puolustushallinnon Rakennuslaitos (PhRakl) Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt 6 kontrahti

7 Kaartin kasarmin historia Kuvat: Jari Härkönen» Arkkitehti C. L. Engel suunnitteli Kasarmitorin eteläpuolelle korttelin, johon kuuluivat upseerirakennus, kaksi miehistösiipeä sekä piharakennus. Rakennukset rakennettiin pääosin vuosina » Kasarmi rakennettiin vuonna 1812 perustetulle suomalaiselle opetuspataljoonalle.» Upseerirakennuksen kasarmikäyttö loppui Helsingin pommituksiin helmikuussa 1944, kun pommitusten sytyttämä tulipalo tuhosi upseerirakennuksen ja läntisen miehistörakennuksen sisätilat. Sodan jälkeisessä niukassa taloudellisessa tilanteessa Kaartin kasarmi sai odottaa päätöstä kohtalostaan vuoteen 1952, jolloin päätettiin Kaartin kasarmin uudelleen rakentamisesta puolustusministeriön käyttöön. Arkkitehdiksi valittiin Aulis Blomstedt. Periaateratkaisuista käytiin kiivasta keskustelua ja lopulta Blomstedt irrottautui hankkeesta ja suunnittelutyötä jatkoi puolustusministeriön rakennusosasto.» Puolustusministeriö muutti taloon Jokaisella työntekijällä on oma huone, sillä Museovirasto halusi suojella alkuperäisiä tilaratkaisuja. Kuvassa ylijohtaja Teemu Penttilä. lut järkeä ostaa laitteita itselle», Reinivuo kertoo. Turvallisuus ja ympäristö huomioon Puolustusministeriössä turvallisuus on luonnollisesti tärkeä asia, ja se vaikutti osaltaan myös ratkaisuihin.»määrittelimme tarkkaan esimerkiksi miten päin kukakin huoneessaan istuu. Periaatteena oli, ettei tietokoneen näyttö saisi näkyä ulospäin», Reinivuo sanoo. Niin ikään ympäristöasioihin kiinnitettiin paljon huomiota: rakennus liitettiin Helsingin kaupungin kaukojäähdytysverkkoon ja henkilökohtaisista tulostimista luovuttiin lähes kokonaan. Käytävien ja julkisten tilojen valot toimivat liiketunnistimien avulla ja henkilökunta voi säädellä huoneensa lämpötilat itse.»muutto on vielä vähän kesken, mutta kun taulut saadaan seinille ja tavarat paikoilleen, uskon, että tästä tulee pikku hiljaa näköisemme paikka, sellainen kodikas työympäristö», Kari Reinivuo kertoo. PVKKA kontrahti

8 Esteettömyydestä hyötyy jokainen Julkisten tilojen esteettömyys mielletään usein erityisryhmien vaatimukseksi: luiskat pyörätuoleille ja induktiosilmukat kuulovammaisille. Todellisuudessa esteettömyys on paljon laajempi kokonaisuus, joka ilahduttaa ja hyödyttää jokaista tilojen käyttäjää. Tuija Holttinen Arkkitehti Niina Kilpelä tekee työkseen olemassa olevien rakennusten esteettömyyskartoituksia Kynnys ry:ssä. Kesäkuussa solmitun yhteistyösopimuksen mukaan Kynnys ry tarjoaa Senaatti-kiinteistöille esteettömyyteen liittyviä asiantuntijapalveluita, joihin kuuluvat muun muassa toimitilojen esteettömyyskartoitukset ja henkilöstön esteettömyyskoulutukset. Senaatti-kiinteistöt hyödyntää kartoitusten tuloksia toimitilojen peruskorjausten suunnittelussa, vuosikorjauksissa ja huoltotoimenpiteissä. Niina Kilpelä täsmentää, että esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä tehtävässä hankesuunnittelussa kon- 8 kontrahti

9 »Historiallisuus ei ole este esteettömyyden kehittämiselle.» Esteettömyyskartoituksessa rakennus käydään tiloittain läpi, millaisia tilat ovat ja miten ne toimivat erilaisissa käyttötarkoituksissa. Liikkumisen esteettömyyden tarkastelun kanssa käsi kädessä kulkevat esteetön näkeminen, kuuleminen ja ymmärtäminen.»ymmärtämisellä tarkoitan tilojen selkeyttä ja helpolla hahmotettavuudella esimerkiksi sitä, onko paikassa riittävästi opasteita», Niina Kilpelä selventää.»kun menen pyörätuolilla katsomaan jotain kohdetta, lähes aina joku kommentoi, että ai tulit tarkistamaan miten tänne pääsee pyörätuolin kanssa. Joudun usein täsmentämään, että esteettömyys on paljon laajempi kokonaisuus. Mutta ei se mitään. Pääasia että asia tiedostetaan. Esteettömyys tulee tutuksi käytännön kautta.» Esteettömyyttä estää usein ajattelemattomuus sultointia voidaan jatkaa pidemmälle suunnitteluun asti.»mutta jos tilanne on sellainen, ettei peruskorjausta ole tulossa, kartoituksesta voi irrottaa yksittäisiä korjauksia vaikka saman tien huoltotoimenpiteinä tehtäviksi.» Kilpelä myös lisää, ettei esteettömyyskartoituksen tekeminen edellytä heti mitään isoa peruskorjausta. Pienillä investoinneilla ja muutoksilla voidaan jo tehdä paljon esteettömyyden edistämiseksi. Kartoitus alkaa tontin rajalta Ensimmäiseksi rakennuksen esteettömyydestä tulee mieleen toimiva sisäänkäynti ja kerroksesta toiseen vievät hissit. Niina Kilpelä kuitenkin kertoo, että Kuva: Jari Härkönen, kuvauspaikka Ateneum hänen työnsä alkaa jo ennen kohteeseen menoa rakennuksen pohjapiirroksiin tutustumalla. Esityön jälkeen on vuorossa siirtyminen kohteeseen.»yleensä kartoitus alkaa lähimmältä bussipysäkiltä tai tontin rajalta. Miten paikka löytyy ja miten kohde on tunnistettavissa? Onko paikalla opasteita, jotka varmistavat tulijalle tämän tulleen oi keaan osoitteeseen ja oikeaan rakennukseen? Onko esteettömiä autopaikkoja?» Kohteeseen saapumisen jälkeen on vuorossa sisäänkäynti. Onko pääsisäänkäynti esteetön ja selkeästi opastettu vai onko edessä viisi samannäköistä ovea, joista kävijä arpoo mitä lähtee ensimmäisenä tempomaan? Esteettömyys on ihmisoikeus niin lastenvaunujen, isojen kantamusten ja kävelykepin kanssa liikkuville kuin liikunnallisten vammojen ja heikomman näkö- tai kuulokyvyn kanssa elävillekin. Esteetön tila on myös miellyttävämpi työympäristö; hyvin suunniteltu ja vähän perusteellisemmin mietitty tila on vaivaton suurtenkin ihmismassojen käytössä ja niinkin arkisissa asioissa kuin vaikkapa tavaroiden kuljetuksessa ja siivouksessa. Tilojen kartoitus ei sinänsä vielä muuta mitään. Siinä todetaan lähtökohdat ja listataan mitä voidaan tehdä asioiden kehittämiseksi. Kilpelän mukaan pienilläkin muutoksilla voidaan tehdä helposti toteutettavia parannuksia. Asioita ei vaan ole tultu ajatelleeksi. Esimerkkinä hän mainitsee käsijohteet.»käsijohteet helpottavat monen muunkin kuin liikkumisesteisten hen- kontrahti

10 Ratkaisuja löytyy Millä tasolla esteettömyys on tällä hetkellä Suomen julkisissa rakennuksissa, Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä? Kalle Könkkölä Charlotta Boucht kilöiden kulkemista, eikä niiden asentaminen useinkaan vaadi ylivoimaisia toimenpiteitä. Useimmiten kyse ei ole edes kustannuksista, vaan yksinkertaisesti tietynlaisesta ajattelemattomuudesta. Ilmankin on pärjätty.» Arkkitehdin unelmayhtälö Jari Härkönen»Rakennussuojelu ja esteettömyys on minulle unelmayhtälö mietittäväksi», sanoo arkkitehti Niina Kilpelä. Senaatti-kiinteistöjen tiloista esteettömyyskartoitusten pilottikohteena on Kansallisarkisto. Niina Kilpelä toteaa, että arvokiinteistöjä kartoittaessa otetaan itsestään selvästi huomioon myös rakennuksen historialliset arvot. Historiallisuus ei kuitenkaan ole este esteettömyyden kehittämiselle.»suunnittelijan haasteena on aina löytää se oikea ratkaisu. Ei ole tarkoitus menettää jotain hirveän arvokasta esteettömyyden hinnalla. Ratkaisut eivät toki aina ole helppoja, mutta liiallinen yksiselitteisyys veisikin hohtoa tästä työstä», Kilpelä naurahtaa.»se on se haaste, joka tässä houkuttaa. Rakennussuojelu ja esteettömyys on minulle unelmayhtälö mietittäväksi.»»vaikka vuosien varrella on paljon korjattu julkisia tiloja esteettömiksi ja uudisrakentaminen on esteettömyyden kannalta parantunut, niin tilanne ei ole kovin hyvä. Vain pieneen osaan julkisista tiloista pääsee esteettömästi.» Miten esteettömyyden»ilo sanomaa» saataisiin vietyä vielä tehokkaammin eteenpäin?»tämä on pulma. Rakennusalalla on vallalla osittain piilotettuna aikamoinen vammais- ja esteettömyysvastaisuus. Olen kuullut miljoona kertaa repliikin Totta kai kannatan esteettömyyttä, mutta pitääkö joka paikkaan päästä. Mikä on se paikka mihin ei tarvitse päästä? Juuri tämän takia näen Senaattikiinteistöjen kanssa tehdyn sopimuksen ja sen takana olevan sitoutumisen esteettömyyteen erittäin tärkeänä. Se, että vammaiset ihmiset itse ovat mukana kiinteistöjen omistajien kanssa kehittämässä ja parantamassa esteettömyyttä on todella positiivinen asia. Luotan siihen että ratkaisuja löytyy kun niitä yhdessä etsitään.» Mikä kohde on pääkaupunkiseudulla sellainen, jossa esteettömyys on huomioitu onnistuneesti? Info Kynnys ry Kynnys ry on eri tavoin vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö, joka on perustettu vuonna Esteettömyyttä edistävä yhteistyösopimus»palaan aina ihailemaan Ateneumia, vaikkakin hissejä saisi olla enemmän. Koko talo on muuttunut kun sisään pääsee Ateneum-kujalta. Se on henkinen pääovi. Kun vanhoja rakennuksia korjataan hyvin, se lämmittää mieltä. Luulen, että Musiikkitalostakin tulee onnistunut, mutta se selviää ensi vuonna.» Senaatti-kiinteistöjen ja Kynnys ry:n solmiman toimitilojen esteettömyyttä edistävän yhteistyösopimuksen tavoitteena on luoda alalla esteettömyyskartoituskäytäntö, joka voisi laajemmin hyödyntää kaikkia kiinteistönomistajia. Myös arvokiinteistöjen erityispiirteet huomioidaan. Pilottikohteena on Kansallisarkisto, josta laadittava esteettömyyskartoitus tulee toimimaan mallina myös muille arvokiinteistökohteille. Esteettömyyden edistäminen on osa Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuullista toimintatapaa. Toimitilat täyttävät kohtuullisen hyvin esteettömyyden vaatimukset jo nyt. Senaatti-kiinteistöt on myös laatinut oman esteettömyysstrategiansa, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt haluaa vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen tarjoamalla asiakkailleen mahdollisimman esteettömiä toimitiloja ja rakennuksia niin liikkumisen, näkemisen, kuulumisen kuin ymmärtämisen näkökulmasta. 10 kontrahti

11 Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin Kestävää tuottavuutta ELYn tilaratkaisulla Pohjois-Savon ELY-keskus Kuopiossa tulee olemaan osa laajaa Kuopion keskustaan sijoittuvaa yrityspalvelukeskittymää. Tuleva tilaratkaisu varmistaa tilankäytön tehokkuuden ja entistä paremman asiakaspalvelun. Virpi Hopeasaari Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluejako 15 toimialuetta Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Kanta-Häme ja Päijät-Häme Uusimaa ja Itä-Uusimaa Päätoimipaikka Kaikki kolme vastuualuetta Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue sekä tarvittava määrä liikenne ja infrastruktuuri -päävastuu alueen palveluja järjestävää henkilöstöä Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden palveluja järjestävää henkilöstöä Toimipaikka Pohjois-Savon ELY-keskuksen tehtävät koostuvat entisen Pohjois- Savon TE-keskuksen, Savo-Karjalan tiepiirin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Pohjois-Savon Laajempi aluejako 9 toimialuetta 1. Lappi 2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 3. Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 4. Keski-Suomi 5. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo 6. Pirkanmaa 7. Satakunta ja Varsinais-Suomi 8. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 9. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Itä- Suomen lääninhallituksen liikenneja sivistysosastojen tehtäviä. Toistaiseksi ELY-keskus toimii Kuopiossa vanhojen organisaatioiden jäljiltä useassa eri osoitteessa ulkopuolisten omistamissa tiloissa. Uusi tilaratkaisu perustuu sekä valtion tuottavuustavoitteisiin ja toimitilastrategiaan että myös vahvaan asiakaslähtöiseen näkökulmaan. Mahdollisimman monen palvelun keskittäminen yhteen osoitteeseen valtion omistamiin tiloihin on kustannustehokasta ja helpottaa palveluiden tavoitettavuutta.»alueen toimijoiden visiona on hoitaa yrityspalveluita entistä tiiviimmin yhdessä. Uusissa toimitiloissa yhdistämme ELY-keskuksen ja Finnveran tilatarpeet ja tarjoamme rahoituspalvelut keskitetysti alueen yrityksille», kertoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta. Yhteiset asiakastilat Finnveran kanssa Finnveran ottaminen mukaan ELYkeskuksen tilaratkaisuun on toistaiseksi ainutlaatuinen toteutus. Virranta uskoo, että mallia siitä voidaan ottaa muuallakin.»meillä tarve syntyi suoraan käytännöstä: yhteisiä asiakkaita on helpompi hoitaa yhteisissä tiloissa. Päällekkäisyyksien karsiminen on kestävää tuottavuutta. Tilojen yhteisellä käytöllä molemmat saavat aikaan säästöä», Virranta toteaa. kontrahti

12 Jukka Lemmetty Uusi tilaratkaisu kokoaa kaikki ELYn vastuualueet samaan toimistokokonaisuuteen Kuopionlahdenrannan toimistoalueelle, jossa osa ELYn toiminnoista sijaitsee jo ennestään. Tyhjilleen jäämässä ollut vanha valtion omistama rakennus peruskorjataan vastaamaan nykyajan määräyksiä ja Senaatti-kiinteistöjen energiavaatimuksia, ja samaan yhteyteen rakennetaan myös lisää uusia tiloja. Finnvera myy nykyiset toimitilansa ja muuttaa ELYn yhteyteen jakaen asiakaspalvelu- ja asiakasneuvottelutilat ELYn kanssa. Kuopionlahdenrannasta tulee todellinen toimistokampusalue, sillä myös aluehallintovirasto AVI sijoittuu samaan kortteliin vanhaan lääninhallituksen arvokiinteistöön, jossa sijaitsevia juhlatiloja myös ELY voi käyttää. Tien toisella puolella sijaitsee Pohjois-Savon Liitto, ja Metsäkeskus tulee sijoittumaan puiston toiselle laidalle. Pohjois-Savon Maanmittaustoimisto sijaitsee jo samassa pihapiirissä.»kaiken kaikkiaan Kuopionlahdenrannan sijainti kaupungin keskustan ja Kallaveden äärellä on erinomainen. Olemme saamassa sinne hyvät ja toimivat tilat. Tyhjäksi jäävien valtion tilojen käyttöönotto jo vanhastaan hallinnolliseksi kortteliksi kaavoitetulla alueella on järkevä ratkaisu», Virranta uskoo. Tavoitteena tilatehokkuus ja toimivat tilat Toimivan ja tilatehokkaan tilaratkaisun löytämistä tukee ELYssä toteutettava strateginen työympäristön kehittämishanke ja tilauudistuksen konseptointi. Sen lisäksi, että tiloista tehdään turvallisia, terveellisiä ja muuntojoustavia, niiden halutaan palvelevan parhaalla mahdollisella tavalla tarkoitustaan. ELY-keskusten tarpeisiin kehitettävä tilankäytön konsepti yhdenmukaistaa ELYjen toiminnallisuutta ja lisää myös tilatehokkuutta.»olennaista on miettiä, miten paljon tarvitaan esimerkiksi asiakaspalvelutilaa tai missä määrin työ on luonteeltaan sellaista, että se vaatii avotilan sijasta työhuoneen. Tilaratkaisuja mietittäessä on muistettava, että samalla myös työn tekemisen tavan on muututtava. Kun tilojen suunnittelu lähtee konkreettisesti käyntiin, myös henkilöstö tulee olemaan tiiviisti mukana, jotta tilan käyttäjien todelliset tarpeet tulevat huomioitua.» Käytännössä asiakaspalvelu jaetaan tiloissa kahteen vyöhykkeeseen niin, että henkilö- ja yritysasiakaspalvelu saavat kumpikin omat tilansa. Sen uskotaan 12 kontrahti

13 Vuoropuhelua ministeriön ja alueiden kanssa Senaattikiinteistöt loihtii valtionhallinnolle toimivia tilaratkaisuja. vahvistavan positiivista asiakaspalvelukokemusta. ELYn tilat mitoitetaan tulevaisuuden tarpeisiin hieman yli 200 ihmiselle. Tällä hetkellä ELYn henkilömäärä on vielä noin 300. Vuoteen 2013 mennessä, jolloin uusiin tiloihin päästään muuttamaan, henkilöstömäärä on valtion tuottavuustavoitteiden mukaisesti jo supistunut olennaisesti. Vuoteen 2015 mennessä ELYn henkilöstön arvioidaan vähentyneen noin 20 prosentilla. Nyt ELYn käytössä olevaan noin neliön vuokra-alaan verrattuna vuonna 2013 käytössä on vain noin neliötä vuokratilaa. Tilatehokkuutena tämä merkitsee noin 38 prosentin säästöä tämän hetken tilanteeseen verrattuna. Senaatti-kiinteistöt suunnittelee valtion aluehallintouudistuksen myötä syntyneen 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ELYn ja kuuden aluehallintoviraston eli AVIn toimitilaratkaisut miettien sekä yksittäisten virastojen tarpeita että koko valtionhallinnon tilakokonaisuutta. Eri paikkakunnilla tarpeet, henkilömäärät ja olemassa olevat sopimukset vaihtelevat ja tilaratkaisuja räätälöidään pitkälti paikallisiin tarpeisiin. Samalla haetaan myös valtion kokonaisetua valtion tuottavuustavoitteiden ja toimitilastrategian mukaisesti. Tilaratkaisujen aikaansaamisen edellytyksenä on, että Senaatti-kiinteistöt tarkastelee kaupunkikohtaisesti koko valtionhallinnon tilankäyttöä ja pyrkii saamaan ratkaisuehdotuksen, joka on koko valtionhallinnon kannalta paras.»valtion aluehallinnosta vähenee vuoteen 2015 mennessä noin henkilöä. Tilan tarpeessa se tarkoittaa noin neliön vähennystä ja vuokrissa noin 3,2 miljoonan euron vuosisäästöä», kertoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Petri Porkka, joka vastaa tiiminsä kanssa ELYjen ja AVIen toimitilasuunnittelun koordinoinnista. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa CREM-roolia Toteutettavasta kokonaisuudesta on sovittu ELYjä ohjaavan ministeriön eli työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella. Se määrittelee raamit sekä tilaratkaisujen että niihin liittyvien palveluiden tuottamiselle.»crem-roolinsa mukaisesti Senaatti-kiinteistöt tuottaa valtionhallinnolle tilaratkaisujen lisäksi myös asiantuntija- ja käyttäjäpalveluita. Työympäristökehittäminen ja konseptointi ELYjen ilmeen ja prosessin yhdenmukaistamiseksi ovat tyypillisiä Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalveluita, joita toteutetaan yhdessä konsulttien kanssa. Myös käyttäjäpalveluiden kuten esimerkiksi aula- ja ravintolapalveluiden toteuttamisesta on keskusteltu ministeriön kanssa. Palveluiden keskittäminen Senaatti-kiinteistöille mahdollistaa palveluiden tehokkaan kilpailutuksen ja vapauttaa ELYjen oman henkilöstön käyttäjäpalveluista muihin tehtäviin.» Opimaze-raportit muutostyöryhmien työkaluna Prosessina ELYjen tilasuunnittelua tehtiin viime vuoden aikana aluehallinnon uudistushankkeen eli Alku-hankkeen talous- ja toiminnansuunnitteluryhmän ohjauksessa. Taustatyönä Porkan tiimi Senaattikiinteistöissä on koonnut tilojen nyky- ja tavoitetilanteen yhtenäisen raportin muotoon Optimaze.nettoimitilahallintaohjelmaan. Optimaze-raportit sisältävät muun muassa kaikki tiloihin liittyvät sopimustiedot, tiedot tilankäytön tehokkuudesta sekä rakennuskohtaisen henkilöstön sijoitustilanteen lähtö- ja tavoitetilanteissa. Senaatti-kiinteistöt on analysoinut tilatiedot ja ohjeistanut niiden pohjalta alueiden tilapäälliköitä. Matkan varrella on käyty muun muassa säännöllisiä videoneuvotteluja yksityiskohtien hiomiseksi.»viime kädessä keskeinen rooli oli paikallisilla muutos- ja tilatyöryhmillä, joissa olivat edustettuina niin ELYt itse kuin Senaatti-kiinteistöt. Lopulliset ehdotukset tilaratkaisuiksi tulivat suoraan alueiden työryhmiltä. Me Senaatti-kiinteistöissä peilaamme ehdotuksia TEMin kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen, valtion toimitilastrategiaan ja TEMin ohjeisiin. Sen jälkeen ehdotus tarvittaessa päätyy raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi.» kontrahti

14 Valtion leipä ei enää ole pitkä, kapea ja varma. Muutoksen tuulet puhaltavat yhä navakammin myös valtionhallintoon: toimintoja supistetaan, yhdistetään, yhtenäistetään ja alueellistaminen jatkuu. Samalla epävarmuus lisääntyy. Organisaatiomuutos vaikuttaa monella tavalla henkilöstöön. Kun tieto tulevasta uudistuksesta julkistetaan, työntekijä alkaa luonnollisesti pohtia, mitä se hänelle merkitsee. Epävarmuutta saattaa kestää vuodenkin ja se nakertaa työkykyä.»keskittymiskyky perustehtävään pienentyy muutoshälyn vuoksi jopa 80 prosenttia, joten työntekijä pystyy käyttämään tehosta ainoastaan 20 prosenttia oman tehtävänsä hoitoon», Terveystalon työterveyspsykologi Sari Montin kertoo. Jos johto ei kerro muutoksen sisällöstä ja sen vaikutuksista työntekijöihin, puuttuva tieto korvataan juoruilla ja huhuilla. Johdon liikkeitä seurataan suurennuslasilla ja muistiotkin luetaan aiempaa tarkemmin. Toisinaan muutokset koskevat vain osaa työntekijöistä. Se on omiaan lisäämään epätasa-arvon kokemusta etenkin niille, joita esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle koskee.»syntyy herkästi kilpailua, katkeruutta ja kateutta. Koetaan, että niillä, joita muutos koskee vähemmän, ei ole lupaa valittaa ollenkaan. Ilmapiiri kiristyy, syntyy konflikteja ja klikkejä ihmisten välille.» Kerro sekin, ettei tietoa ole Tiedon puute lisää epävarmuutta ja stressiä. Vaikka työntekijä kärsisi uni- ja ahdistusongelmista ja uupuisi, hän ei uskalla jäädä sairaslomalle aseman tai työn menettämisen pelosta. Sairauspoissaolojen piikki tulee Montinin kokemus- Organisaatiomuutokset ravisuttavat valtionhallintoa yhä enemmän. Epävarmuus vie hetkellisesti jopa 80 prosenttia työntekijän keskittymiskyvystä. Siksi on tärkeää informoida kaikesta myös siitä, ettei mitään varmaa kerrottavaa vielä ole. Marjo Tiirikka Muutos tulee ten perusteella vasta kun muutokset on julkistettu. Työterveyspsykologi pitää erittäin tärkeänä, etteivät johto ja esimiehet hautaudu omiin norsunluutorneihinsa tai palavereihin vaan jalkautuvat henkilöstön pariin vastaamaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin niin suoraan kuin mahdollista. Pahinta on lähteä lomalle juuri, kun muutos on tehty.»ihminen sietää epävarmuutta paljon huonommin kuin varmaa huonoa tietoa. Johto saattaa päättää olla pitämättä infotilaisuuksia, koska lisätietoja ei ole. Mutta ilman muuta infoja kannattaa pitää, jotta voi kertoa, ettei varmaa tietoa vielä ole. Ainahan voi kuulostella myös, mitä mieltä työntekijät ovat ja miten he voivat.» Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa Kun tiedot organisaatiomuutoksesta tulevat ja seuraukset täsmentyvät, ihmiset pääsevät prosessoimaan niitä ja siirtymään elämässään eteenpäin.»jos työntekijä on selviytynyt muutoksesta ennenkin hyvin, hän pärjää nytkin paremmin. Monet ovat kokeneet saaneensa uusia haasteita ja mahdollisuuksia muutosten myötä, eivätkä siksi»ihminen sietää epävarmuutta paljon huonommin kuin varmaa huonoa tietoa.» pelkää muutosta. Vaikka kokemukset olisivat huonojakin, mutta niistä on selviydytty, tästäkin tunnetaan pääsevän yli.» Fuusioiden myötä tehtävä- ja vastuuepäselvyydet ovat omiaan hämmentämään soppaa. Tärkein ankkuri muutostilanteessa on se, että mahdollisimman pian tietää oman tehtävänsä ja paikkansa työyhteisössä.»kaaoksen keskellä kannattaa kiinnittää voimavarat omaan perustehtäväänsä. On turha kantaa huolta tai murhetta tilanteista, joille ei itse voi mitään. Voimavaroja voi ammentaa myös muilta elämänalueilta kuten vapaa-ajasta ja harrastuksista.» Mikäli työntekijä kerta kaikkiaan kokee, ettei hän voi muutokseen sitoutua, kannattaa ääritapauksessa vaihtaa vaikka työpaikkaa. Jos tämä tuntuu mahdottomalta vaihtoehdolta siksi, että iän tai taloudellisten sitoumusten vuoksi työmarkkinakelpoisuuden uskotaan heikentyneen, aina voi yrittää ehdottaa esimiehelle työnkuvan muokkaamista itselle paremmin sopivammaksi. Esimiehen ja johdon on syytä muistaa, että he menevät muutokseen etukenossa ja ovat jo ennättäneet sulatella tietoja kertoessaan niistä alaisille.»eriaikaisuudesta on hyötyä, koska esimies ei ole muutoksen tapahtuessa samassa tunnekuohussa kun alaiset. Näin hän voi tukea alaisiaan paremmin.» 14 kontrahti

15 Matti Immonen oletko valmis? kontrahti

16 »Tärkein ankkuri muutostilanteessa on tietää oma perustehtävänsä.» Kulttuurit törmäävät BANG Kahden organisaation yhdistyessä syntyy todennäköisesti kulttuurien törmäys, koska yhteisöillä on erilaiset toiminta- ja johtamistavat, käsitykset työntekijöistä ja tavoista päättää asioista. Organisaatiokulttuuri muodostuu sekä kirjoitetuista jotka nekään eivät aina toteudu että varsinkin kirjoittamattomista asioista: miten meillä palkitaan ja mitä pidetään hyvänä suorituksena, mistä asioista puhutaan, mistä ei.»fuusiotilanteessa syntyy nelikenttä, jossa kaksi kirjoitettua ja kaksi kirjoittamatonta kulttuuria yhdistyvät. Oleellisinta ovat kirjoittamattomat asiat. Ne vaikuttavat siihen, että meistä tuntuu joltakin, vaikka emme tiedä mihin se liittyy. Toisen tapa saattaa ärsyttää, koska sitä ei ymmärretä.» Esimerkiksi jossakin organisaatiossa saatetaan pitää tärkeänä sitä, että kaikki tehdään byrokraattisesti oikein. Toisen organisaation väellä voi olla myös virallinen malli, mutta siellä toimitaan enemmän tunteiden pohjalta. Työntekijät tietävät, mikä on byrokraattisesti oikein, mutta käytännössä toimitaan kuitenkin järkevimmäksi koetulla tavalla. Vapaamman organisaation henkilöt saattavat pitää byrokraattista työskentelytapaa raskaana. Byrokraattisen organisaation edustajien mielestä muut taas elävät kuin pellossa. Sari Montin ehdottaa, että toisen yhteisön kulttuuriin tutustuminen aloitetaan etukäteen. Yhteisissä tilaisuuksissa voidaan pohtia kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä. Ennakkoluulotkin voisi heittää pöytään tarkasteltaviksi: meillä on teistä tällaisia käsityksiä ja päinvastoin. Työtervespsykologi Sari Montinin mielestä työntekijän kannattaa painottaa niitä asioita, joita hän voi hallita. Voimavaroja voi ammentaa myös vapaa-ajasta ja harrastuksista.»työntekijöille tulee samalla tunne, että heitä kuunnellaan ja heistäkin tulee samalla subjekteja. Muutokseen on helpompi sitoutua kun siihen on saanut itse vaikuttaa.» Vastarinta on sallitumpaa Yleensä negatiivinen ääni kuuluu positiivista kovemmin ja saa muutosvastarinnan näyttämään todellisuutta suuremmalta. Montinin mukaan missä tahansa ryhmässä noin 70 prosenttia ihmisistä tulee apaattisiksi tai ottaa»saa nähdä mitä tuleman pitää» -asenteen muutostilanteessa. Noin prosenttia toimii aktiivisesti ja tukee muutosta. Juuri nämä ihmiset auttavat asioita toimimaan. Loput, noin prosenttia puolestaan toimii avoimen vihamielisesti tai yrittää sabotoida muutoksia.»vastustajat pitävät usein suurinta ääntä työyhteisöissä ja vastarinta on ikään kuin sallitumpaa. Se, että ihmiset reagoivat hankalasti, on ihan luonnollista. Huolestuneempi olisin, jos ihmiset eivät reagoisi ollenkaan.» Muutoksen jälkeen pitäisi olla työnteon lomassa mahdollista analysoida tilannetta yhdessä ja antaa palautetta: mihin olemme tyytyväisiä, mihin tyytymättömiä, mikä herättää kysymyksiä.»aina pitäisi olla mahdollista tehdä korjausliike jos esimerkiksi huomataan, että kyseinen yksikkö sopisikin toimimaan paremmin jonkun toisen yksikön kanssa. Johtajien ei pitäisi rakastua muutossuunnitelmaan niin paljoa, etteikö sitä voisi vielä muuttaa.» Kulttuurien yhteensulautuminen ei onnistu hetkessä vaan se saattaa viedä jopa 2 3 vuotta.»kun muutokselle antaa aikaa, parhaimmassa tapauksessa voi syntyä jotain uutta upeaa, jota ei olisi saman kulttuurin sisällä syntynyt», Sari Montin kertoo. Matti Immonen 16 kontrahti

17 Kolumni Kulttuurin temppelit Taiteen keskustoimikunnan uusi puheenjohtaja Leif Jakobsson aloitti toimikautensa räväkästi ilmoittamalla viime tammikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei Suomeen kannata enää rakentaa yhtään kulttuurirakennusta.»suomessa on taideinstituutioita jo ihan tarpeeksi. Nyt täytyy toimia sen eteen, että jännitteet instituutioiden ja vapaiden taideryhmien välillä poistuvat ja molemmat ryhmät löytävät toisiaan», sanoi Jakobsson. Huolen voi osittain ymmärtää. Jos vakiintuneiden rakenteiden ylläpito nielee valtaosan julkisista määrärahoista, ei uudistamiseen löydy resursseja. Vapaat ryhmät ovat tuoneet merkittäviä panoksia ja vaihtoehtoja kulttuuritarjontaan: katumuusikkojen määrä on räjähdysmäisesti kasvanut, performanssien ja kesänäyttelyiden samoin. Musiikkikokemusten riippumattomuutta ympäristöstä korostavat selkeimmin ihmisten mukanaan kantamat äänimaisemat. Korvanapeista mielimusan kuunteleminen ei edellytä seiniä, ei seuraa eikä ole sidottu kellonaikaan. Kulttuurielämän toimijat riensivät vastustamaan Jakobssonin viestiä. Mitkä tahansa organisaatiot, jotka haluavat nostaa laatua ja menestyä kansainvälisesti, tarvitsevat pitkäjänteisyyttä, tiloja ja rakenteita onnistuakseen. Kulttuuritemppelien tärkein tehtävä on kuitenkin koota ihmisiä jakamaan yhteisiä kokemuksia ja viihtymään. Siksi tarvitsemme temppelimme ja siksi odotamme kulttuuritalosta paitsi ensiluokkaista akustiikkaa myös näkö- ja makuaisteille nautintoja. Helsingin Musiikkitalon valmistuminen keväällä 2011 merkitsee Sibelius-Akatemialle ensimmäistä kertaa vuoden 1931 jälkeen sen tarpeisiin varta vasten suunniteltuja tiloja: tiedepuolella tätä sanottaisiin kunnon infrastruktuuriksi. Äänieristetyt luokat, hyvin varustetut studiot ja akustisesti eritellyt esiintymistilat tukevat koulutuksen uudistamista. Huippuakustiikan kuuntelukokemusta voidaan verrata arvomaalauksen näkemiseen restauroinnin jälkeen: haalistuneet värit pääsevät vihdoinkin loistamaan. Vanhat ja tutut teokset kuulostavat raikkailta ja uusilta, soitinten värit ja soittajien taidot välittyvät herkkinä suoraan kuulijan korvaan. Heinäkuussa perustettu Musiikkitalon palveluyhtiö ottaa nyt vastuun toiminnan käytännön pyörittämisestä, markkinoinnista, ulosvuokraamisesta, ravintolasta ja muista palveluista. Kiinteistöyhtiö voi keskittyä perinteiseen kiinteistöhoitoon. Molempien talossa toimivien sinfoniaorkestereiden kanssa suunnitellaan lapsi-, nuoriso- ja eläkeläisryhmille toimintaa talon eri tiloihin. Orkesterit ja opiskelijat tulevat tuomaan meille aivan uudenlaisia kuuntelukokemuksia Musiikkitalossa. On aika uudelle Korvat auki -liikkeelle! Gustav Djupsjöbacka Sibelius-Akatemian rehtori Markku Jokinen kontrahti

18 Roolit kohdallaan Kylmäkosken vankilan ja Senaatti-kiinteistöjen uusi yhteistyömalli antaa kummallekin mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Roolit ovat selkiytyneet ja kustannustehokkuus parantunut. Mari Vehmanen Kylmäkosken vankilan ja Senaattikiinteistöjen yhteistyössä on tänä vuonna alkanut uusi aika. Vankila lähti mukaan pilottihankkeeseen, jossa kokeillaan entistä syvempää ja monipuolisempaa kumppanuutta.»kiinteistön ylläpitovastuu siirtyi meille lähes kuin missä tahansa kokonaisvuokrakohteessamme», kiinteistöpäällikkö Lari Laakso Senaatti-kiinteistöistä kertoo. Ennen valtaosa päivittäisistä huoltoaskareista hoidettiin vankilan oman henkilökunnan voimin. Nyt ylläpitotöistä vastaavat ulkopuoliset huoltoyhtiön ammattilaiset. Vankilanjohtaja Harri Rämön mukaan kyse on ollut vankilan näkökulmasta isosta asenteellisesta muutoksesta.»tunnustan olleeni aluksi skeptinen asian suhteen. Suurin pelkoni oli se, kuinka turvallisuus taataan ulkopuolisten huoltomiesten kulkiessa täällä omilla avaimillaan. Mutta epäluulot ovat osoittautuneet turhiksi, ja homma on toiminut erinomaisesti.» Rämö kiittää roolien kirkastuneen. On tullut myös entistä helpommaksi erotella tilakustannukset ja toiminnan muut kulut toisistaan.»itsekin näen nyt yhä selkeämmin, että vuokralaisiahan me olemme ja että paikkojen kunnostelun sijaan meidän kannattaa keskittyä ydintoimintaamme eli vankeinhoitoon. Kiinteistön omistajan intressissä taas on luonnollisesti pitää huolta omaisuutensa kunnosta ja arvosta», Rämö toteaa. 18 kontrahti

19 Kuvat: Laura Vesa Pirkanmaalla sijaitseva Kylmäkosken vankila on 113-paikkainen suljettu laitos, jossa rangaistustaan suorittavat vankeus-, tutkinta- ja sakkovangit. Vankilan apulaisjohtaja Asko Shemeikka, johtaja Harri Rämö ja kiinteistöpäällikkö Lari Laakso Senaatti-kiinteistöistä ovat yhtä mieltä siitä, että uusi yhteistyömalli on selkeyttänyt rooleja. Jokainen voi nyt keskittyä omaan ydintoimintaansa. kontrahti

20 Kuvat: Laura Vesa Ilmoitukset verkkoon Uutta yhteistyömallia pohjustettiin perusteellisesti. Muun muassa huoltokirjat luotiin alusta lähtien.»sopimuksesta tuli lopulta usean sentin nippu. Tällaisessa kohteessa pienintäkään yksityiskohtaa ei voi jättää käymättä läpi. On oltava kaikille selvää, mikä kuuluu kenenkin vastuulle», Lari Laakso sanoo. Eräs kumppanuuden erityispiirteistä on vankityön osuus. Muurien sisäpuolisen piha-alueen hoitaminen haluttiin uudessakin mallissa pitää vangeilla. Myös kaikki turvatekniikka on edelleen vankilan omalla vastuulla. Apulaisjohtaja Asko Shemeikka kertoo, että vankilan henkilökunnan kannalta ehkä suurin käytännön uudistus on ollut siirtyminen sähköiseen vikailmoitus järjestelmään SenaatTilaan. Aiemmin tieto reistaavasta hanasta tai temppuilevasta patterista saatettiin huikata Shemeikalle ohimennen vankilan Uusi sopimus näyttää suunnan Suomen Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat kesäkuussa uuden kumppanuussopimuksen.»oli aika päivittää edellinen, liki kymmenen vuotta sitten tehty sopimus. Samalla haluamme syventää ja kehittää entisestään yhteistyötämme», puolustus ja turvallisuus -toimialan johtaja Jari Panhelainen Senaatti-kiinteistöistä kertoo. Uusi sopimus määrittelee kumppanuudelle useita painopistealueita. Yksi tavoitteista on, että tilat ja maa-alueet saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.»energiatehokkuutta parannetaan, ja ylipäänsä kestävän kehityksen periaatteet otetaan entistä paremmin huomioon», Panhelainen listaa. Turvallisuusvaatimukset pyritään täyttämään kustannustehokkaasti. Investointien lähtökohtana puolestaan on kohteiden koko elinkaaren hallinta.»sopimuksen myötä yhteistyö kehittyy yhä useammassa vankilassa samaan suuntaan kuin Kylmäkoskella: ylläpitovastuuta siirretään meille, ja tiedonhallinnan ratkaisuja hyödynnetään», Panhelainen sanoo.»tulevaisuuden tie» Kylmäkosken lisäksi Senaatti-kiinteistöt kokeilee uudenlaista yhteistyötä myös Vantaan ja Kestilän vankiloissa. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen johtaja Sauli Hautakangas kertoo, että kolmen pilottihankkeen antia odotetaan mielenkiinnolla. Toistaiseksi tulokset ovat lupaavia.»selvää joka tapauksessa on, että vastaavanlainen kumppanuus on tulevaisuutta muissakin maamme vankiloissa. Strategiamme mukaan keskitymme jatkossa yhä tiukemmin ydintoimintaamme.» Hautakankaan mukaan vielä on mahdotonta ennakoida, missä tahdissa ja järjestyksessä Suomen kolmisenkymmentä vankilaa siirtyvät uudenlaiseen ylläpitomalliin.»huoltotyöt on totuttu hoitamaan perinteisesti oman väen voimin ja osin vankityönä. Tietynlainen asennemuutos täytyy siis jokaisessa vankilassa käydä läpi ennen kuin uuteen työnjakoon voidaan siirtyä.» 20 kontrahti

21 Teos ja tekijä Palstalla esitellään taiteilija ja hänen teoksensa Senaatti-kiinteistöjen tiloissa. käytävällä. Nyt jokainen kirjaa suoraan nettiin tiedon kunnostusta kaipaavasta kohteesta.»vankien arkeen muutos ei ainakaan alkuvaiheessa ole juuri vaikuttanut. Olemme kyllä hankkeen ansiosta voineet irrottaa lisää resursseja vankien kanssa tehtävään lähityöhön», vankilanjohtaja Rämö sanoo. Hän lisää odottavansa uudelta yhteistyömallilta jatkossa ennen kaikkea kustannussäästöjä.»pitkällä tähtäimellä niitä varmasti saavutetaankin, kunhan pääsemme toden teolla hyödyntämään kumppaniverkostoamme ja kokoetuamme. Jokainen ymmärtää, kuinka paljon edullisempaa asiakkaillemme on kilpailuttaa ja hankkia sata hissiä kuin yksi ainoa», Lari Laakso kuvailee. Mukava työympäristö Entä miltä työ vankilassa maistuu huoltomiehen näkökulmasta? ISS:n Kari Nipuli kertoo viihtyneensä muurien sisällä mainiosti.»hommat sinänsähän ovat ihan samanlaisia kuin missä tahansa kiinteistössä. Myös turvamääräyksiin ja lukittuihin oviin tottui nopeasti, sillä harvaanpa muuhunkaan kohteeseen saapastellaan nykyään kuin latoon. Ja vankilan henkilökunnalle annan ison kiitoksen siitä, että meidät on otettu tosi hienosti vastaan ja mukaan porukkaan.» Nipuli myöntää, että vankien tapaaminen töiden lomassa arvelutti etukäteen hieman. Minkäänlaisia pulmia ei kuitenkaan ole syntynyt.»asiallisesti morjestetaan, kun kohdataan. Kukaan pojista ei ole pyytänyt salakuljettamaan mitään sisään tai ulos, niin kuin ennakkoon vähän pelkäsin», Nipuli nauraa. Kaikille vankilaympäristössä työskenteleminen ei kuitenkaan sovi.»aika kuvaavaa on, että ensimmäinen huoltomies viihtyi täällä tasan kaksi päivää. Tärkeä osa yhteistyötä onkin taata muutaman pysyvän henkilön rinki vankilan käyttöön. Tällaisessa kohteessa väki ei voi vaihtua jatkuvasti», Lari Laakso summaa. Jari Laukkanen Verotoimiston asiakas hyvälle tuulelle Kuvanveistäjä Heli Ryhänen on toteuttanut veistosinstallaation Jyväskylän vero- ja työvoimatalon Sinetin pääporrasaulaan. Teoksen materiaaleina ovat keinonahka, teräs ja liike. Taiteilija kertoo teoksestaan: Vero- ja työvoimatoimistossa asioidessamme kasvomme ovat yleensä peruslukemilla, otsallamme ehkä kylmä hiki. Sinetin pääporrashuoneeseen suunnittelemani teos Tasapainoilua tuo tilaan toisenlaista asennetta. Teoksessa seitsemän ihmishahmoa tasapainoilee elämän keinulaudalla, välillä painovoimaakin uhmaten. Kaikilla on vastapainonsa, ja ilmavirtauksen vaikutuksesta jokainen pari pyörii akselinsa ympäri. Luonnollista kokoa suuremmat hahmot ottavat koko viisitoista metriä korkean tilan hyväntuulisuudellaan leikiten haltuun. Heli Ryhänen ja alla teos Tasapainoilua. kontrahti

22 Keväällä käynnistynyt hanke etenee vauhdilla. Tarkoitus on koota valtionhallinnon kaikki tilatiedot yhteiseen rekisteriin niiden myöhempää hyödyntämistä varten. VM:n hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg kertoo, että valtiovarainministeriössä kerättyjen tietojen analysointi käynnistyy heti, kun niiden paikkansa pitävyys on varmistettu. Hän arvioi, että tietoja päästään soveltamaan keskitetysti käytäntöön ensi vuoden alusta. Ministeriön alaisuudessa työskentelee yhteensä yli henkilöä, eli toimitilakulut ovat sille iso menoerä. Tilatietoprojektin tavoitteena on tuottaa tietoa johtamisen ja päätösten tueksi, ja näin ohjata ja optimoida tilojen käyttöä.»tunnuslukuja on helpompi seurata ja vertailla, kun tilatiedot ovat yhdessä paikassa. Tilojen käyttöä voidaan ohjata suunnitellusti eli tietoja voidaan käyttää esimerkiksi johtamisen apuvälineenä», Nerg toteaa. Muiden ministeriöi den osalta hankkeen ensimmäinen vaihe eli tietojen kerääminen saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöt toimii hankkeen koordinoijana, vastaa tilatietojen viemisestä järjestelmään ja tuottaa tarvittavan palvelun. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan pysyviä säästöjä valtion toimintamenoissa. Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimista edellyttää myös nyt tehtyjä toimenpiteitä. Kirjavia käytäntöjä Kustannuskuria faktapohjalta Valtionhallinnon tilahallintaprojektin pilotti on edennyt kakkosvaiheeseen. Valtiovarainministeriön ja sen alaisten virastojen tiedot on nyt koottu yhteiseen rekisteriin, ja analysoinnin jälkeen niitä ryhdytään hyödyntämään toimitilojen käytön suunnittelussa. Tavoitteena on vähentää vuokrakuluja, energiankäyttöä ja ympäristökuormitusta. jen kokoeroista, mutta myös niiden johtamisen tarkkuudesta ja talouden seurannasta. Tiloja ja niiden kuntoa ei välttämättä ole kaikkialla koettu osaksi kokonaisstrategista näkökulmaa. Kaikissa virastoissa ei ehkä ole myöskään nähty, mikä merkitys tiloilla on henkilöstön työhyvinvointiin ja -suorituksiin. Sisäisiä eroja on ollut paljon», Nerg pohtii. Sopimustasot yllättivät»tilatietojen kerääminen yhteen oli aikamoinen urakka», Päivi Nerg tunnustaa. Hän myöntää olleen hienoinen yllätys, miten kirjavia käytäntöjä hallinnonalalla oli tietojen arkistoinnissa ja hyödyntämisessä.»verohallinnossa esimerkiksi tilatietoja on käytetty jo pidempään kustannusten hallinnan ja tilojen kehittämisen apuna. Sen alaisuudessa työskentelee yli ihmistä ja tiloja on ympäri Suomea, joten tilakustannukset ovat myös merkittävät. Asiaan on ollut pakko kiinnittää huomiota.» Vastaavasti joissain pienemmissä virastoissa tiedot ovat saattaneet hänen mukaansa faktisen tilatiedon osalta hyvin niukkoja. Tiedot ovat olleet päässä, niin sanottuna»mutu» tietona.»lähtötilanne hallinnonalallamme oli hyvin heterogeeninen. Erot ovat johtuneet varmaan aika pitkälti juuri virasto- Tähän mennessä järjestelmään on viety valtiovarainministeriön ja virastojen perustiedot kuten vuokrasopimukset, laskutustiedot, tiloissa olevat henkilömäärät ja pohjapiirustukset niiltä osin kun tietoja on ollut saatavissa. Tietojen kerääminen toteutettiin käytännössä siten, että kunkin VM:n hallinnonalan virastoon sovittiin yhdyshenkilö, joka keräsi tarvittavat tiedot yhdessä Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijan kanssa. Tietojen viemisestä Optimaze.net -tilanhallintajärjestelmään vastasi Senaatti-kiinteistöt.»Vuokrasopimusten määrä ja erilaisuus oli yksi asia, joka yllätti meidät. Vuokratasot vaihtelivat aika tavalla. Meillä on myös todella paljon tiloja, jotka eivät ole Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Kaiken kaikkiaan näkyy, että virastot ovat toimineet yksin omista lähtökohdista käsin sen sijaan, että olisi tarkasteltu hallinnonalaa kokonaisuutena. Vertailemalla olisi ehkä ollut mahdollista päästä yhtäläisempään vuokratasoon», Nerg miettii. Maarit Seeling Vahva näkemys hankkeen eduista»siirryin VM:n palvelukseen vuosi sitten Kuopion yliopistosta. Siellä otettiin käyttöön vastaava järjestelmä. Saavutimme valehtelematta neliömetrin tilasäästöt sillä, että tiivistimme käytössä olevien tilojen käyttöä sen sijaan, että olisimme rakentaneet uuden kiinteistön. Järjestelmä maksoi todella nopeasti itsensä takaisin. Uskon, että valtionhallinnon hyöty on aivan yhtä suuri.» Valtiohallinnon tilatietojen analysointivaihe on käynnissä.»kaiken kaikkiaan näkyy, että virastot ovat toimineet yksin sen sijaan, että olisi tarkasteltu hallinnonalaa kokonaisuu tena», VM:n hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg kertoo. 22 kontrahti

23 Hallinnon tilahallinta -projekti pähkinänkuoressa Kaikkein valtionhallinnon käytössä olevien tilojen tiedot kootaan yhteen ja samaan järjestelmään, jota virastot ja laitokset voivat hyödyntää. Tavoitteena on, että toimitilat saataisiin palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla tilojen käyttäjiä ja päätöksentekijöitä. Toimitilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan pienentää tilakustannuksia sekä säästää energiaa ja ympäristöä. Säästöt ovat yksi keino turvata perustoimintojen rahoitus. Kun tilatiedot ovat yhdessä paikassa ja mittarit yhtenäiset, tunnuslukuja on helpompi seurata, tehdä vertailuja ja erilaisia analyyseja sekä suunnitella ja kehittää tilankäyttöä. Kattavampi käsitys omista tiloista mahdollisuus suunnitella tilat entistä paremmin tukemaan ydintoimintaa. Joustavuutta tilojen käyttöön yli hallinnonalojen. Yhteinen ponnistus, josta hyötyvät kaikki. Ilman tietoa ei voi ohjata eikä kehittää kontrahti

24 Säästö syntyy arjessa Energiapihissä toimistossa tehdään järkeviä valintoja. Oulussa kaksi valtion virastoa näyttää, kuinka pienistä ratkaisuista kertyy iso säästö. Käytävävalot sammuvat automaattisesti kello »Earth Hourkampanja tuntuu melkein huvittavalta. Noinhan se pitäisi olla aina, että toimistot ja julkiset laitokset sammuttavat valot», Liisa Kantola sanoo. Erikoissuunnittelija Liisa Kantola on käynyt Oulun keskustassa palaverissa ja pyöräilee takaisin työpaikalleen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Keltaiseksi maalattu pyörä on yksi neljästä työpaikkapyörästä, joita työntekijät saavat lainata. Kantola nousee portaat ja palaa työhuoneeseensa. Hän käynnistää kannettavan tietokoneen, joka on mennyt automaattisesti virransäästötilaan. Koneeseen on liitetty irrallinen näppäimistö ja näyttö. Työpäivän päättyessä Kantola sammuttaa tietokoneesta ja näytöstä virran. Viraston käytävävalot sammuvat automaattisesti kello Liisa Kantolan työpaikka on toinen kahdesta virastosta, jotka lähtivät alkuvuodesta mukaan Senaatti-kiinteistöjen energiansäästöhankkeeseen. Sähkön kulutus on otettu tarkkaan syyniin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristötalossa sekä Oulun Vero- ja Työvoimatalossa, jossa sijaitsevat Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto sekä Pohjois-Suomen verovirasto. Näiden kokemukset saavat toimia mallina muillekin Senaatti-kiinteistöjen kohteille.»sähkön säästäminen on paljolti yksilötason asia, pienten päivittäisten tekojen summa», sanoo johtaja Pasi Wallenberg Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimistosta. Ympäristötalossa ja verohallinnossa on jo ennen kampanjaakin eletty ympäristöystävällisesti. Verohallinto on ollut mukana erillisessä WWF:n Green Office -hankkeessa viime vuoden alusta. Sen tavoitteena on lisätä toimistojen ympäristöystävällisyyttä ja kannustaa arjen ekotekoihin. Moni energiaa säästävä ratkaisu on ajastettu: yleisvalot sekä kopiokoneet sammuvat itsestään työpäivän jälkeen, vessoissa valot ja hanat toimivat liiketunnistimilla. Ympäristötalossa työntekijät saavat lainata työpaikkapyöriä.»verohallinnossa tietokoneet sammuvat automaattisesti yöajaksi. Säästö on euroa vuodessa, sillä ennen koneet olivat päällä yötä päivää ympäri Suomen», kertoo tiedottaja Anu Mujunen. Jokapäiväisiä tekoja Arjen säästöratkaisuja jää automatiikasta huolimatta silti työntekijöillekin.»sammutamme valot työhuoneesta myös kahvitauolle lähtiessä. Talvella autoa ei jätetä lämmitykseen koko päiväksi, vaan auto lämmitetään vasta ennen lähtöä», kertovat suunnittelija Susanna 24 kontrahti

25 Kuvat: Juha Sarkkinen Ympäristötalossa käytetään ekosähköä. Erikoissuunnittelija Liisa Kantola katsoo näyttöruudulta, onko sähkönsäästötavoitteessa pysytty. Heli Harjula käyttää lajittelulokeroita tottuneesti. Paperia ei kerry paljon, sillä kopioita ja tulosteita otetaan harkiten ja vuositasolla paperin käyttöä seurataan. Anttila, tutkija Marja Hyvärinen ja DI Heli Harjula Ympäristötalossa. Pasi Wallenberg kertoo, että kampanja on jo alkanut näkyä TE-toimiston energialaskussa, suunta näyttää hyvältä.»meillä kiinteistökulut muodostavat henkilöstökulujen jälkeen toiseksi suurimman menoerän.» Myös ympäristötalossa sähkön kulutus on säästöhankkeen aikana pienentynyt edellisvuoteen verrattuna. Esimerkiksi ilmastoinnin tehoa on tutkittu. Talotekniikan asiantuntija Esa Halmetoja Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että normien mukainen ilmastointi saattaa olla liiankin tehokas, jolloin työntekijät valittavat vetoa ja kylmää. Ympäristötalon väen mielestä tilanne on korjaantunut.»aiemmin täällä oli kylmä, mutta nyt ilmastointi on sopivalla tasolla. Kesällä pärjää vaikka t-paidassa, kun aikaisemmin täällä nähtiin villapaitoja ja huopatossuja», Susanna Anttila ja Merja Hyvärinen kertovat. Hyväkuntoiset virastot Ympäristötalo toimii vanhassa Puolustusvoimien kasarmirakennuksessa, joka on kunnostettu toimistoiksi luvulla rakennettu Vero- ja Työvoimatalo on laajennettu ja peruskorjattu muutama vuosi sitten. Näiden virastojen sähkön kulutusta aiotaan vähentää yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Taustalla ovat Suomen valtion ja EU:n energiansäästötavoitteet. Syksyllä hankkeeseen aiotaan ottaa Oulussa mukaan vielä 3 4 virastoa.»talotekniikaltaan rakennukset ovat moderneja. Eristyksen ja lämmitysjärjestelmän puolella on jo tehty voitava sähkön säästämiseksi, joten nyt kiinnitetään huomio käyttäjien toimintaan», Esa Halmetoja sanoo. kontrahti

26 Juha Sarkkinen Kiinteistön sähkönkulutuksesta jopa prosenttia muodostuu käyttäjäsähköstä eli ihmisten arkisista valinnoista. Tietokoneet isoja kuluttajia Toimistoissa tietokoneet ja valaistus ovat isoja energian kuluttajia. Jos kaikissa valtion virastoissa sammutettaisiin tietokoneista ja muista laitteista virta yöksi, säästettäisiin 10 miljoonaa euroa vuodessa.»tietokone vielä lämmittää ilmaa, jota sitten joudutaan koneellisesti jäähdyttämään», Esa Halmetoja sanoo. Senaatti-kiinteistöt on kokeillut uudenlaista tapaa viestiä sähkön säästämisestä. Esimerkiksi Ympäristötalon aulassa on näyttöruutu, joka kertoo, ollaanko säästötavoitteessa pysytty. Nettiin on puolestaan perustettu palvelu, jossa kerrotaan uutisia ja osallistujat voivat jakaa omia energiansäästövinkkejään. Viestintäkokeiluun on lähdetty, jotta ihmiset saataisiin tuntemaan itsensä osallisiksi sähkön säästämisessä. Sanelupolitiikkaan ei uskota.»ihmiset saadaan parhaiten mukaan, kun he saavat oman ymmärryksen asiasta. Kokemukset ovat myönteisiä, kaikki ovat olleet sitoutuneita säästämään energiaa», Esa Halmetoja sanoo. Anu Mujunen pitää hyödyllisenä sitä, että Senaatti-kiinteistöt myös mittaa sähkön kulutusta.»näin saadaan näyttöä siitä, miten säästötavoitteisiin päästään.» Hissiä käytetään Ympäristö talossa vain harvoin, kerroksesta toiseen pääsee leveitä portaita. Näin säästät energiaa työpaikalla Valitse hissin sijaan portaat. Säädä tietokoneesi menemään automaattisesti lepotilaan. Katkaise tulostimen ja näytön virta erikseen, kun poistut huoneesta. Sammuta tietokoneesta ja kopiokoneesta virta yöksi, viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi. Näin vähennät hiilidioksidipäästöjäsi kiloa vuodessa. Vältä tulostamista ja valokopioiden ottoa, tulosta kaksipuoleisena. Vaihda pöytäkone kannettavaan tietokoneeseen. Sammuta lähtiessäsi valot Hyödynnä auringonvaloa ja säädä valon suuntaa sälekaihtimilla. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy ietotekniikka ja ilmastonmuutos ravistavat myös kiinteistö- ja rakennusalaa. Uuden teknologian tehokkaampi hyödyntäminen mullistaa samaan aikaan arvoverkkoja ja liiketoimintalogiikoita. Kaikilla aloilla painopiste siirtyy tietotekniikan innovaatioiden hyödyntämiseen. Toimintaympäristön muutos luo kokonaan uudet markkinat. Rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä RYM Oy:n käynnistämä Tietomallintamista hyödyntävät liiketoimintaprosessit -ohjelma (Built Environment Process Re-engineering PRE) pyrkii koko kiinteistö-, rakennusja infra-alan kattavaan kokonaisuuteen. Senaatti- kiinteistöt on veturiyrityksenä yhdessä näistä PRE- tutkimusohjelman työpaketeista. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on mukana myös toisessa ohjelman hankkeessa yritysosapuolena.»senaatti-kiinteistöillä ja mukana olevilla yrityksillä on ollut tietomallintamiseen ja prosesseihin liittyviä kehityshankkeita lähes 10 vuoden ajan. Uudet toimintatavat ovat kuitenkin jalkautuneet hitaasti kiinteistö- ja rakennusalalle. PRE-tutkimusohjelman myötä meillä on mahdollisuus yhdistää voimamme, hyödyntää jo tehtyä kehitystyötä ja synnyttää uusia innovaatioita alan kaik- 26 kontrahti

27 Senaatti-kiinteistöt veturoi huippututkimusta Teknologiasta lääke murrokseen Töölönlahden suunnittelussa käytetään tietomallintamista. Uusi tieto- ja viestintäteknologia on synnyttämässä kiinteistö- ja rakennusalalle uudenlaisia liiketoiminta-, palvelu- ja johtamismalleja. Senaatti-kiinteistöt toimii veturiyrityksenä RYM Oy:n tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, voisiko tietomallintamisella nostaa alan tuottavuus uudelle tasolle. Maarit Seeling kien toimijoiden yhteiseksi hyödyksi», Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Auli Karjalainen sanoo. Työpaketit hyödyntävät syntyvää tietoa tutkimusohjelman sisällä. Senaatti-kiinteistöjen vetämä osahanke on kolmivuotinen ja käsittelee tietomallin käyttöä ja työkulttuurin muutosta kiinteistön elinkaaren aikana kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Tutkimusohjelma sisältää myös viisi muuta työpakettia, joilla jokaisella on oma vetäjänsä. Hankkeen konsortiosopimus allekirjoitettiin kesäkuussa, ja hakemus jätettiin Tekesiin elokuussa. Tavoitteena parempi palvelu Tutkimusohjelma pyrkii löytämään uudesta teknologiasta keinoja, joilla alan toimintatavat ja liiketoimintamallit voitaisiin vähitellen yhdenmukaistaa asiakaslähtöiseksi ja tuotteiden koko elinkaaren huomioon ottavaksi palvelutoiminnaksi. Senaatti-kiinteistöjen vetämässä tutkimusprojektissa selvitetään, miten siirtyminen kokonaisvaltaiseen integroituun mallipohjaiseen toimintaan suunnittelussa, rakentamisessa sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa vaikuttaa kiinteistöliiketoimintaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin nostaa tietomalleja hyödyntämällä koko rakennus- ja kiinteistöalan arvoverkon tuottavuus uudelle tasolle ja parantaa näin suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Tietomallintaminen palvelee paitsi liiketoimintaa, myös rakennusprosessien asiakkaita, omistajia, käyttäjiä ja ympäristöä.»käymme läpi osapuolten prosessit ja selvitämme, miten arvoverkko toimii. Tavoitteenamme on asiakkaiden parempi palvelu ja kestävän kehityksen mukainen toimintakulttuuri. Tehostamalla prosesseja uusien teknologioiden avulla pyritään tuottamaan parempaa rakentamisen laatua ja hallitsemaan energia- ja ympäristövaikutuksia, välttämään kaikenlaista hukkaa ja siten tuomaan lisäarvoa kaikille osapuolille», Karjalainen määrittää. Projektien mallinnuksella varmistetaan, että projektin laajuus, kustannukset, toimivuus ja ympäristöasiat ovat tavoitteiden mukaisia. Mallin avulla voidaan tehostaa tiedonhallintaa ja viestintää osapuolten välillä sekä tukea koko arvoketjun strategisen ja operatiivisen tason päätöksentekoa. Rakennuksen tietomalli mahdollistaa hankkeen tehokkaan johtamisen ja tiedonhallinnan investointipäätöksestä rakennuksen käyttö- ja ylläpitoon saakka koko elinkaaren ajan. Senaatti-kiinteistöjen veturoimassa hankkeessa on mukana useita suunnittelutoimistoja ja rakennusliikkeitä. Akateemista tutkimusta edustavat Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto.»Senaatti-kiinteistöjen yli yhden miljoonan euron hankkeissa on tietomallintaminen ollut vaatimuksena vuodesta 2007 lähtien. Pyrimme jatkamaan kehitystyötä hankkeista saadun palautteen ja nyt käynnistyvän RYM-tutkimusohjelman pohjalta laajemmalla kansainvälisellä rintamalla.» RYM OY RYM Oy toimii rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymänä, joka sijoittaa yritysten ja julkisten innovaatiorahoittajien rahoitusta ja tietotaitoa alan kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiin tutkimusaiheisiin. Yhteisen strategisen huippututkimuksen avulla pyritään synnyttämään maailmanluokan osaamista rakennetun ympäristön koko elinkaarelle. RYM Oy:n toiminnan ytimen muodostavat osakkaiden päättämät, tutkimusstrategiaan perustuvat tutkimusohjelmat, joita yritykset toteuttavat yhdessä 3 6 vuoden aikajänteellä. kontrahti

28 Senaatti-kiinteistöjen erikoiset Upea Königstedt palvelee arvovieraita Vantaan Riipilässä sijaitseva Königstedtin kartano on yksi valtioneuvoston edustustiloista. Komeassa ympäristössä viihtyvät niin vieraat kuin henkilökuntakin. Sekä kartanon kummitus Hugo. Tuija Holttinen Königstedtin tila perustettiin jo 1600-luvun lopulla Vantaanjoen mutkaan. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna Empire-tyylisen rakennuksen vanhimman vaiheen osalta suunnittelijasta ei ole varmaa tietoa, mutta vuosien ja uudistukset on suunnitellut Jarl Eklund. Hänen suunnitelmiensa mukaisen uusklassisen asunsa kartano sai 1930-luvulla, jolloin siihen lisättiin rakennuksen ulkonäköön vahvasti vaikuttava neljän pylvään kannattama päätykolmio joen puolelle. Arvokiinteistölle oma ohjeistus Senaatti-kiinteistöt on tehnyt muutamille arvokiinteistöilleen ylläpitoohjeet, joita noudattamalla varmistetaan, että tilat pysyvät arvoisessaan kunnossa. Kirjallisista ohjeista on helppo varmistaa sovitut pelisäännöt. Arvokiinteistöjen ylläpito-ohjeet on tehty Säätytaloon, Smolnaan, Kesärantaan ja Königstedtiin. Tarkoituksena on vahvistaa, että tiloja hoidetaan oikein ja etteivät hoitotoimenpiteet ole vain muutamien ihmisten muistissa vaan selkeästi yhteen paikkaan koottuna. Arvokiinteistöjen ylläpito-ohjeissa kerrotaan muun muassa rakennuksen historiasta ja tehdyistä peruskorjauksista, ylläpito-organisaatiosta sekä esteettömyydestä ja turvallisuudesta tiloissa. Ohjeissa käydään läpi myös konkreettisia toimia; esimerkiksi tiettyjen materiaalien oikeita hoitotapoja ja puhdistusmateriaaleja. Vierailuja viehättävässä ympäristössä Useiden omistajavaihdosten jälkeen Suomen valtio osti Königstedtin vuonna 1961 vapaaherratar Asta Wredeltä ja kartano muutettiin valtion edustustilaksi. Königstedtin kartano on vuosikymmenien aikana toiminut monien valtiollisten arvovieraiden yöpymis- ja vierailupaikkana. Kartanossa järjestetään myös erilaisia kokouksia, virkistyspäiviä, illallisia, päivällisiä, lounaita, neuvotteluja ja vastaanottotilaisuuksia. Keskimäärin Königstedtissä järjestetään noin sata tilaisuutta vuodessa. Pelkästään kartanon päärakennuksessa voidaan järjestää ruokailu noin sadalle hengelle, ja neljän hehtaarin puistoalueelle tarvittaessa pystytettävät juhlateltat tuplaavat vierasluvun. Königstedtin kartanon emäntä kertoo, että vuosien varrella kartanon tiloissa on majoitettu useita merkittäviä valtiovieraita.»muun muassa Jugoslavian presidentti Josip Bros Tito, piispa Makarios III Kyprokselta sekä Japanin kruununprinssi Akihito ovat yöpyneet sviiteissämme. Unohtamatta tietenkään tilaisuuksien moninkertaista isäntää, presidentti Kekkosta. Viimeisin todellinen huippuvierailu meillä oli vuonna 2005, jolloin presidentti Ahtisaaren johdolla kartanolla käytiin Acehin rauhanneuvottelut.» Historiallisesti ajan hermolla Kartanossa työskentelee emännän lisäksi kaksi vakituista työntekijää. Tarjoilu- ja virastomestarihenkilöstöä on paikalla palvelemassa tilaisuuksien vaatimien tarpeiden mukaan. Eikä sellaista kartanoa lienekään, jossa ei kummittele. Königstedtin kartanossa kylmiä väreitä aiheuttaa Hugo-haamu, joka riutuu onnettoman rakkauden vuoksi. Rakastu- 28 kontrahti

29 Kuvat: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia misen kohteena on ollut naapurikartanon eli Linnan kartanon Valkea rouva. Kolmisen vuotta Königstedtissä työskennellyt emäntä kertoo vastaavansa tilaisuuksien onnistumisesta.»tässä yhdistyy hovimestarin työ taloudenhoitajan tehtäväkenttään», hän tiivistää.»parasta työssäni on ajan hermolla eläminen. Vanhassa perinteikkäässä ympäristössä mutta vahvasti tässä hetkessä.» Työympäristönä upea kartano vehreine ympäristöineen on emännän mukaan monitahoinen, palkitseva ja erittäin miellyttävä. Myös vierailijat kertovat nauttineensa luonnon rauhasta ja hyvin ylläpidetyn päärakennuksen kodikkuudesta. Vanhassa perinteikkäässä ympäristössä mutta vahvasti tässä hetkessä.»arvokiinteistössä työskentely on tasapainoilua. Joiltain osin kiinteistö säilyy paremmin, jos sitä ei käytetä, ja toisaalta rakennukselle parasta hoitoa on se, että tiloja käytetään.» Königstedtissä tehtiin ilmastointi- ja sähkötekniikan uudistamisremontti vuonna 1997 ja kuluneen vuoden keväällä päärakennuksen kattoa korjattiin vesivaurion takia. Emännän päällimmäisenä toiveena on keittiön tarpeiden huomiointi.»säilytys- ja laskutilaa ei ole koskaan liikaa.» kontrahti

30 Esittelyssä Helsingin kaupunki/ksv ja HKR, Arkkitehtityöhuone APRT Oy Pääkonttori keskelle Helsinkiä? Miltä tuntuisi saada oma toimitila aivan Helsingin ydinkeskustaan, jonne voisi tulla kätevästi ja ekologisesti vaikkapa junalla? Senaatti-kiinteistöt myy kolmea tonttia Helsingin liike- ja toimistorakentamiseen. Finlandiapuistosta ja sen lähialueista on tulossa kovaa vauhtia kulttuurin, politiikan, matkailun, liikenteen ja mediamaailman kohtaamispaikka. Alueelta löytyvät muun muassa ensi vuonna valmistuva Musiikkitalo, Finlandiatalo, Kansallisooppera sekä Kiasma. Mediaa edustavat vieressä sijaitseva Sanomatalo ja suunnitteilla oleva Alma Median toimitalo. Uusiakin toimijoita mahtuu vielä mukaan. Senaattikiinteistöt myy radanvarren tontteja päärautatieaseman, hotellin, Elielin pysäköintilaitoksen ja bussiterminaalin vierestä. Naapuriin kaupungin omistamille tonteille suunnitellaan keskuskirjastohanketta ja mahdollisesti UPM:n toimitiloja.»myytävät tontit ovat upealla paikalla aivan ydinkeskustassa. Niille saa rakentaa toimistoja ja liiketiloja yhteensä kerrosneliömetriä. Kadunpuoleinen ensimmäinen kerros on varattava myymälä-, kahvila- ja ravintolatiloiksi», kertoo johtava asiantuntija Erkki Vaalasranta Senaatti-kiinteistöistä. Tarjouskilpailuun ilmoittautuneilta on pyydetty alustavat tarjoukset. Lopulliset tarjoukset pyydetään vuoden 2010 lopulla. 30 kontrahti

31 Ammattilaisen valinnat Teksti ja kuvat: Marjo Tiirikka Palstalla eri alojen ammattilaiset valitsevat kolme itselleen mieluista, toimitiloihin liittyvää asiaa, esinettä tai huonekalua ja perustelevat valintansa. Yrittäjä Kohsuke Nakamura Teekupit eri teelajeille Juon päivittäin monta kuppia teetä. Ei ole sama, millaisesta mukista sitä nautin. Valitsen teekupin sen mukaan, millaista fiilistä tavoittelen. Paahdetussa vihreässä teessä ei ole kofeiinia, joten se rentouttaa ja rauhoittaa. Siihen sopii maanläheisin värein koristeltu keraaminen muki. Kun pitää saada lisää työvireyttä, nautin teetä jossa on kofeiinia. Sitä juon valkoisesta ja raidallisesta posliini - mukista. 1 Onnea tuova seinäkalenteri Vaikka pidän enemmän koirista, tämä kissakalenteri on kaunis ja käytännöllinen. Kalenteri on tehty kokonaan paperista, ja joka päivä yksi sivu repäistään pois. Päivämäärän lisäksi joka päivälle löytyy jokin elämänviisaus tai ajatus. Esimerkiksi tänään kehotetaan näkemään asioista myös pienet asiat ja yksityiskohdat, ei pelkästään suuria asioita. Kissa tuo japanilaisen uskomuksen mukaan onnea. Ehkä tänäänkin on hyvä päivä, vaikka onkin perjantai 13. päivä. 2 Kirpputorilta löytynyt työtuoli Löysin vanhan työtuolin Hietalahden kirpputorilta kahdella kympillä. Pohjassa lukee Karhu. Pidän tuolin kauniista muotoilusta ja liikkuva selkänoja mukailee hyvin selkääni. Korkeussäädin ei enää toimi, mutta tämä korkeus on juuri sopiva minulle. Seuraavan valintapallon Kohsuke Nakamura heittää teollisuusmuotoilija Simo Puintilalle. 3 kontrahti

32 Uutiset Museoviraston toiminnot samoihin tiloihin Museoviraston toimitilahanke Helsingin Sturenkadulla on edennyt ensimmäisiin harjannostajaisiin. Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa entisen Kotitalousopettajaoppilaitoksen tiloihin Sturenkatu 2:een ja sen vieressä sijaitsevaan Kulttuuritaloon toimitilat Museoviraston käyttöön. Lisäksi tontille rakennetaan uusi arkistorakennus, jonka tilat ja olosuhteet täyttävät Museoviraston kansallisesti merkittävien aineistojen ja kokoelmien vaatimukset. Uusien toimitilojen myötä Museoviraston kaikki toiminnot Helsingissä museoita lukuun ottamatta muuttavat samoihin tiloihin. Museoviraston nykyiset, useassa toimipisteessä sijaitsevat toimitilat eivät vastaa toiminnan edellyttämiä tarpeita. Viraston sijoittuminen peruskorjattaviin tiloihin tukee hyvin myös Senaatti-kiinteistöjen tavoitetta hyödyntää olemassa olevia tiloja uudisrakentamisen sijaan. Rakennushankkeen pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Matti Nurmela Arkkitehdit NRT Oy:sta ja pääurakoitsijana YIT Rakennus Oy. Entinen Kotitalousopettajaoppilaitos ja sen vieressä sijaitseva Kulttuuritalo yhdistetään lämpimällä yhdyskäytävällä. Uusi karttajärjestelmä käyttöön Senaatti-kiinteistöt on ottanut sisäiseen käyttöön paikkatietojärjestelmän. Se kertoo tarkkaan rakennusten ja maa-alueiden sijainnit eri mittakaavaisten karttapohjien tai ilmakuvien päällä.»kiinteistökantamme on suuri. Senaatti-kiinteistöillä on noin rakennusta tai huoneistoa ja noin kiinteistöä tai muuta maa-aluetta. Rakennuksista osa kohdennetaan nyt ensi kertaa. Tieto helpottaa valtionhallinnon sisäistä rakennusten ja maa-alueiden hallintaa», kertoo kiinteistöasiantuntija Jari Sipilä Senaattikiinteistöistä. Kiinteistötietoja täydennetään ainakin tämän vuoden loppuun. Tällä hetkellä Senaattikiinteistöjen työntekijöillä on jo käytössään omilla työasemillaan»senaatin karttapalvelu». Sipilä pitää mahdollisena myös tiedon jakamisen asiakkaille, joskaan päätöksiä asiasta ei vielä ole tehty. 32 kontrahti

33 Nimitysuutisia Toimistot-toimialan johtavaksi asiantuntijaksi on alkaen nimitetty Esa Heikelä vastuualueenaan poliisihallinto. Hän seuraa tehtävässä Pirkko Paavola- Häggblomia, joka siirtyi Poliisihallituksen palvelukseen tekniseksi johtajaksi Heikelä työskenteli aiemmin projektipäällikkönä Länsi-Suomen alueella Turussa, josta hänen työpisteensä siirtyy lokakuussa Helsinkiin. Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen alueen tilapäällikkö Tanja Rytkönen-Romppanen on aloittanut työt Itä-Suomen alueella uutena toimipaikkanaan Kuopio. Hän vastaa hallinto- ja kontrolleritoimintojen lisäksi mm. alueen juristipalveluista, sopimusasioista, tarveja hankesuunnittelujen johtamisesta erikseen sovituissa projekteissa, kehitystehtävistä ja osallistuu alueen johtoryhmän ja prosessiryhmien työskentelyyn. Rytkönen- Romppaisen alanumero ja matkapuhelinnumero säilyvät ennallaan. Arkistosihteeri Leila Inveniuksen työsuhde on vakinaistettu alkaen ICTpalveluissa. Controller Aleksi Niemisen työsuhde on vakinaistettu alkaen talousyksikön kontrollertiimissä. Hankinta-asiantuntija Esapekka Kuikan työsuhde on vakinaistettu alkaen. Toimitila-asiantuntija Riitta Sirénin työsuhde on vakinaistettu toimistot-toimialalla alkaen. Shutterstock Energiansäästövinkki Ulkoa tulevan valon määrän vähentyessä työtilojen valaistusta on taas alettava käyttää. Koko valaistustehoa ei kuitenkaan kannata ottaa kerralla käyttöön, koska ihmisen silmä mukautuu ympäristön valaistusvoimakkuuteen. Tästä syystä kirkkaassa valossa työskenneltäessä joutuu myös tietokoneen näytön kirkkauden säätämään maksimiin. Kirkas näyttö rasittaa silmiä ja saattaa aiheuttaa väsymistä ja muita fyysisiä oireita. Himmeämmässä valossa voi myös näytön kirkkautta säätää alemmalle tasolle. Samalla säästyy hitusen energiaa. Energiasäästöviikkoa vietetään lokakuussa viikolla 41. Energiansäästöviikolla jaetaan parhaita käytäntöjä ja haastetaan muita säästämään energiaa niin ko tona, kouluissa kuin työpaikoilla. Lisätietoa: Shutterstock kontrahti

34 Resumé Är du redo för en omorganisering? Företagspsykolog Sari Montin. Matti Immonen Statsförvaltningen genomgår täta omorganiseringar. Verksamheter bantas, slås ihop och standardiseras. Regionaliseringen fortsätter. Samtidigt ökar osäkerheten. När medarbetarna får höra att en organisering är aktuell börjar de grubbla över vad det innebär för dem personligen.»turbulensen kring en omorganisering gör att förmågan att koncentrera sig på en arbetsuppgift minskar med upp till 80 procent. Det betyder att en anställd bara har 20 procent kvar av effektiviteten att använda på sitt arbete», förklarar Sari Montin som är företagspsykolog på Hälsohuset (Terveystalo). Om ledningen inte ger tillräckligt med information om omorganiseringen fylls luckorna med skvaller och rykten. Ledningen kan besluta att man inte ska hålla några informations- möten därför att det inte finns mer att berätta om. Sari Montin tycker att det är bra att ordna sådana i alla fall. Då kan ledningen informera om att ingenting är bestämt ännu.»de kan utnyttja tillfället till att fråga medarbetarna vad de anser och hur de mår.» Den viktigaste livlinan för en anställd vid en omorganisering är att veta vilken arbetsuppgift han eller hon har och kunna se sin plats i organisationen. När två organisationer slås samman till en är det inte ovanligt att det uppstår kulturkrockar. För att undvika det kan man ordna gemensamma förebyggande möten, föreslår Sari Montin. Där kan blivande kolleger reflektera över skrivna och oskrivna regler och ventilera eventuella fördomar.»medarbetarna märker att man lyssnar på dem och att de framstår som subjekt. Det är lättare att ställa sig bakom en planerad omorganisering om man själv fått vara med och påverka den.» Efter att omorganiseringen genomförts bör det finnas möjlighet att göra justeringar. Det kan ju till exempel hända att en viss enhet passar bättre ihop med någon annan än det först var tänkt. Det kan ta närmare två tre år att få två kulturer att fungera ihop.»en omorganisering måste få ta tid. Om det vill sig riktigt väl kan man åstadkomma något helt nytt och unikt som inte skulle ha uppstått inom en och samma kultur.» Perfekt rollfördelning Fängelset i Kylmäkoski och Senatfastigheter har skapat en ny samarbetsmodell som ger båda parter möjlighet att fokusera på sitt eget kärnområde. Det har lett till en tydligare rollfördelning och högre kostnadseffektivitet.»vi har tagit över ansvaret för fastighetsdriften», förklarar Lari Laakso som är fastighetschef vid Senatfastigheter. Tidigare sköttes merparten av de dagliga underhållssysslorna av fängelsets egen personal. Nu är det externt fackfolk som svarar för service och underhåll. Fängelsedirektör Harri Rämö säger att det handlar om en stor attitydförändring hos dem som arbetar på fängelset.»jag medger att jag till en början var ganska skeptisk till Laura Vesa idén. Mest var jag rädd för att man inte skulle kunna garantera säkerheten då servicemän kom och gick med egna nycklar. Men misstankarna visade sig vara obefogade och allt har fungerat utmärkt.» Rämö ger en eloge för att man fått en klarare rollfördelning. Dessutom har det blivit lättare att skilja åt lokalkostnader och övriga rörelsekostnader.»jag har också insett att vi faktiskt är hyresgäster och därför är det bättre att vi inriktar oss på vår kärnverksamhet som är kriminalvård, inte att hålla byggnader i skick. Däremot ligger det i fastighetsägarens intresse att vårda och underhålla tillgångarna och se till att de behåller sitt värde», konstaterar Rämö. Utmärkande för kompanjonskapet är att fångarna deltar i arbetet. Man ville att fångarna skulle fortsätta att sköta gårdsplanen innanför murarna även efter att den nya modellen införts. Fängelset svarar fortfarande för säkerhetstekniken. Efter Kylmäkoski står fängelserna i Vanda och Kestilä i tur att testa den nya typen av samarbete. 34 kontrahti

35 Kontrahti Dags för fas 2 i pilotprojektet för statens lokalförvaltning Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset voi tehdä sähköpostitse (katri.tulander@senaatti.fi) tai alla olevalla kupongilla. Projektet att rationalisera den statliga lokalförvaltningen har nått den andra fasen. Alla uppgifter som finns registrerade hos Finansministeriet och ämbetsverk som sorterar under det har sammanförts i ett gemensamt register. Uppgifterna kommer att utnyttjas vid lokalplanering så snart de har analyserats. Syftet är att sänka hyreskostnaderna, dra ner på användningen av energi och minska belastningen på miljön. Ministeriet har över anställda så lokalkostnader är en stor post i budgeten. Projektet med att samla alla uppgifter under ett tak har som mål att ta fram information för den operativa ledningen och bilda underlag för beslut. Päivi Nerg som är förvaltnings- och utvecklingsdirektör vid Finansministeriet räknar med att man ska kunna tilllämpa uppgifterna centralt från början av Fram till nu har man fört över grundläggande information om Finansministeriet och ämbetsverken, till exempel hyreskontrakt, faktureringsuppgifter, antal personer som vistas i lokalerna och planritningar.»hyresnivåerna varierar rätt kraftigt. Allting tyder på att ämbetsverken har arbetat utifrån sina egna premisser i stället för att behandla förvaltningsområdet som en integrerad helhet. Det skulle kanske ha varit möjligt att uppnå en jämnare hyresnivå om man hade gjort jämförelser mellan hyrorna», resonerar Päivi Nerg.»Jag tillträdde min tjänst vid Finansministeriet för ett år sedan efter att ha arbetat vid Kuopio universitet. Där införde vi ett liknande system. Det är ingen överdrift att vi lyckades frigöra lokaler på kvadratmeter genom att göra befintliga rum mer kompakta. Alternativet hade varit att bygga nytt. Lösningen återbetalade sig mycket snabbt. Jag är övertygad om att statsförvaltningen har lika mycket att vinna på det.» Jari Härkönen Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Lintulahdenkatu 5 PL 237, Helsinki Toimituskunta: Marjatta Erwe, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Päivi Montola, Petri Porkka, Satu Simpanen-Ahlgren, Karl Gädda Toimitus: Legendium Oy, puhelin (09) Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Repro ja paino: Faktor Oy ja Libris Oy Paperi: Maxi Preprint 170/120g/m 2 Kansi: Kannessa arkkitehti Nina Kilpelä. Kuva: Jari Härkönen. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, joka tuottaa ja tarjoaa tilapalveluja ensisijaisesti valtiohallinnon asiakkaille. Toimitilojen vuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuuden kehittäminen ja hallinnointi muodostavat palvelujen perustan. Palautetta Kontrahti-lehden tekijöille kontrahti Haluaisin Kontrahdin kertovan jatkossa enemmän Palauta tämä kuponki osoitteeseen Senaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, Helsinki tai lähetä se telekopiona numeroon En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa Nimi: Organisaatio: Osoite: Osoitteeni on muuttunut Nimi: Organisaatio: Vanha osoite: Uusi osoite: Poistakaa nimeni postituslistalta: Nimi: Organisaatio: Osoite: kontrahti

36 Askel muutokseen, sivut Matti Immonen Senaatti-kiinteistöt Lintulahdenkatu 5 A PL Helsinki Valtakunnallinen vaihde Fax Kotisivut Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi Toimitusjohtaja Aulis Kohvakka Toimialat: Kehitys- ja aluekiinteistöt, johtaja Heikki Laitakari Ministeriöt ja kulttuuri, johtaja Jukka Liede Puolustus ja turvallisuus, johtaja Jari Panhelainen Toimistot, johtaja Jorma Heinonen Tutkimuslaitokset, johtaja Juha Lemström ETELÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Petri Turku Helsinki Lintulahdenkatu 5 A, PL HELSINKI LÄNSI-SUOMEN ALUE Johtaja Olavi Hiekka Turku Joukahaisenkatu 2, PL TURKU Hämeenlinna Sibeliuksenkatu HÄMEENLINNA KESKI-SUOMEN ALUE Johtaja Esko Kangaskoski Jyväskylä Vaasankatu 2, PL JYVÄSKYLÄ Vaasa Wolffintie 35, PL Vaasa Tampere Uimalankatu 1, PL TAMPERE ITÄ-SUOMEN ALUE Johtaja Jyrki Reinikainen Kuopio Sepänkatu 1, PL KUOPIO Kouvola Hallituskatu KOUVOLA Mikkeli Raatihuoneenkatu 5, PL MIKKELI Lappeenranta Villimiehenkatu 2, PL Lappeenranta Joensuu Sairaalakatu 2, PL JOENSUU Pohjois-SUOMEN ALUE Johtaja Risto Rautiola Oulu Isokatu 4, PL OULU Rovaniemi Valtakatu 2, PL ROVANIEMI