PÄIVÄKOTIEN TERVEELLISYYS- JA TURVALLISUUSKARTOITUS

Mika Tuukkanen Heidi Lepistö Timo Laine T571SA PÄIVÄKOTIEN TERVEELLISYYS- JA TURVALLISUUSKARTOITUS Terveyden suojelu Ympäristöteknologia Marraskuu 2012

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 3 YLEISTÄ... 1 3.1 Päiväkoteihin liittyvä lainsäädäntö... 1 3.2 Terveydensuojelulaki... 2 3.3 Elintarvikelaki... 2 3.4 Työturvallisuuslaki... 3 3.5 Kuluttajaturvallisuuslaki... 4 4 KÄYTÄNNÖT MIKKELIN KAUPUNGISSA... 4 4.1 Tarkastus uudessa kohteessa... 5 5 VALVONTASUUNNITELMAN MUKAINEN TARKASTUS JA SEN VALMISTELU... 9 5.1 Jatkotoimenpiteet... 10 5.2 Valituksen johdosta tehtävä tarkastus... 10 6 RISKIEN KARTOITUS... 11 7 JOHTOPÄÄTÖKSET... 13 8 VIITTEET... 13 LÄHTEET... 15 LIITE/LIITTEET 1 Vilttihatun pohjapiirros 2 Monisivuinen liite

1 JOHDANTO 1 Tehtävänä oli tehdä selvitys päiväkotien terveellisyys- ja turvallisuuskartoituksesta terveyden suojelullisesta näkökulmasta. Raportissa tarkastellaan aihetta yleisesti lainsäädännön osilta, sekä kerrotaan haastattelun perusteella menettelytavoista Mikkelin alueella. 2 MENETELMÄT Tehtävää varten tutkittiin aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeistuksia sekä haastateltiin Mikkelin kaupungin terveystarkastajaa, Hannu Hulkkosta, jolla on n. 40 vuoden kokemus alalta. 3 YLEISTÄ Lainsäädännöllä ohjataan ja valvotaan päiväkotien perustamista, toimintaa ja toiminnan turvallisuutta sekä lasten että päiväkodin työntekijöiden kannalta. Keskeisiä lakeja tässä tapauksessa ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), työturvallisuuslaki (738/2002) sekä myös soveltuvin osin kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011).. 3.1 Päiväkoteihin liittyvä lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on lain 1 :n mukaan järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle, sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet, asemakaavassa kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Lain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. turvallisen,

2 terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Maankäyttö- ja rakennuslain 12 määrittelee, että rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää mm. hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista. Kaavoituksella pystytään siis vaikuttamaan päiväkodin ympäristön soveltuvuuteen kyseisen toiminnan sijoittamiseen juuri tälle halutulle alueelle. 3.2 Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulain tarkoituksena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristöstä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 26 :ssä säädetään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä vaatimuksista. Tämän lain 26 :n mukaan sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu sisätilassa oleskelevalle terveyshaittaa. Mikäli näitä epäkohtia ilmenee, voi terveydensuojeluviranomainen velvoittaa tämän lain nojalla tilan haltijan ryhtymään toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Tarvittaessa voidaan kieltää tai rajoittaa käyttämästä tilaa tarkoitukseensa. 3.3 Elintarvikelaki Elintarvikelaki määrää päiväkodin osalta mm. elintarvikehuoneistosta ilmoittamisesta, ruuanvalmistus-, säilytys- ja tarjoilutilojen vaatimuksista sekä elintarviketyöntekijän elintarvikehygieenisestä osaamisesta. Elintarvikelain 13 :n mukaan huoneistosta on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle vähintään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Lain 10 :n mukaan elintarvikehuoneisto on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava, varustettava, kunnossapidettävä, hoidettava sekä toiminta siellä järjestettävä siten, ettei elintarvikkeiden turvallisuus siellä vaarannu.

3 Päiväkodissa työskentelevällä elintarviketyöntekijällä tulee olla lain 27 :n mukaan todistus elintarvikehygieenisestä osaamisesta (ns. hygieniapassi). Oinasjärven koulu, ruuanvalmistusta. 3.4 Työturvallisuuslaki Yleisesti voidaan todeta, että terveydensuojelulaki määrää päiväkodeissa lapsiin kohdistuvien terveyshaittojen ehkäisemisestä, kun taas työntekijöiden työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja -olosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Lain 12 :n mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon esim. rakenteiden ja työtilojen soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen työsuojelulain vaatimusten mukaisesti. Työturvallisuuslain 32 määrittelee, että työpaikan

rakenteiden, materiaalien, varusteiden ja laitteiden tulee olla terveellisiä ja turvallisia työntekijöille. 4 3.5 Kuluttajaturvallisuuslaki Päivähoidon turvallisuudesta ja sen valvonnasta on säädetty kuluttajaturvallisuuslakiin nähden ns. erityslainsäädännössä, joita edustavat edellä mainitut lait, joiden valvonta kuuluu erityissääntelyn mukaisille viranomaisille. Kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan tässä tapauksessa vain täydentävästi, kun kyse ei ole päiväkodin leikkikentän käytöstä päivähoito tai opetustoiminnan puitteissa, vaan esim. kyseisten tilojen käytöstä päiväkodin sulkeutumisajan jälkeen. Päiväkodin turvallinen, aidattu leikkialue Rantakylän päiväkodissa. 4 KÄYTÄNNÖT MIKKELIN KAUPUNGISSA Ympäristöterveydenhuolto valvoo Mikkelin kaupungin ylläpitämien ja yksityisten päiväkotien sekä ryhmäperhekotien terveydellisiä oloja. Näitä ovat mm. ilmanvaihto, pintamateriaalit, akustointi ja äänieristys, WC-tilojen riittävyys ja kunto, siivousväli-

5 neiden säilytys- ja huoltotilat, tupakkalain vaatimukset sekä tilojen (esim. putoamisvaara päiväkodeissa) ja laitteistojen turvallisuus. Ominaisuuksien riittävyys ja soveltuvuus perustuu huoneistossa oleskelevien määrään. Kaikkiin uusiin tiloihin suoritetaan tarkastus ennen käyttöönottoa. Tarkastuksen suorittaa terveystarkastaja. Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsimäärään tilojen pinta-alan suhteen, wc-tiloihin, nukkuma- ja oleskelutiloihin, kalusteisiin, keittiöön ja ulkoilutiloihin. Päiväkodeissa tehdään tarkastuskäyntejä tarvittaessa sekä valitusten perusteella. Terveydensuojeluviranomainen on velvoitettu tekemään terveydensuojelulain 13 mukaista valvontaa päiväkoteihin, koska nämä ovat elintarvikelain (23/2006) ja kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaisia kohteita. Joskus kohteissa on myös oma talousvesikaivo. Tarvittaessa nämä tarkastukset tuleekin yhdistää yhdeksi tarkastukseksi. Lisäksi kunnallista päivähoitoa valvovat aluehallintoviranomaiset. 4.1 Tarkastus uudessa kohteessa Kun sovitaan tarkastuksen ajankohdasta, tulee toiminnanharjoittajalle varata tilaisuus osallistua tarkastukseen. On suositeltavaa tehdä tarkastus yhdessä rakennus- ja palotarkastajan kanssa, jotta luvat ja ohjeet eivät mene ristiin. Terveydensuojeluviranomaisen tulee tutustua ennalta ilmoitusasiakirjoihin. Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL 2, 22, 26, 30 ja TsA 12-14 mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun näkökulmasta. Terveydensuojeluviranomaisen tulee huolehtia, että tarkastuksella ovat mukana seuraavat välineet: Ilmoitusasiakirjat tai muistiinpanot olennaisista asioista; muistiinpanovälineet; kamera tarvittaessa; mahdollisesti yksikössä käytössä olevat kalibroidut mittauslaitteet (esim. ilmamäärämittari), sekä niiden käyttöohjeet. Pääperiaate on kuitenkin, että toi-

6 minnanharjoittaja teettää tarvittavat tutkimukset ja toimittaa selvitykset niistä valvonnalle; virkakortti; VALVIRAn tarkastusohje TO:5. Tarkastuksella tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että kaavamääräykset täyttyvät ja kiinteistön rakennustekninen käyttötarkoitus on päiväkotitoimintaan sopiva. Tarvittaessa asia varmistetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Mikäli päiväkoti perustetaan vanhoihin tiloihin peruskorjaamalla, tulee vanhoista tiloista olla tehtynä kuntoarvio. Tarkastuksella huomioidaan myös ns. tontin mikroilmasto, jossa tarkastellaan alueen varjoisuus, kosteus ja vallitsevat tuulet. Myös maaperän laatu ja alueen aiempi käyttö tulee selvittää jotta rakennuspaikka on päiväkodille sovelias. Mm. maaperän epäpuhtaudet, radon tai runsas kosteus saattaa olla este, tai ainakin vaatia erikoistoimia rakentamiseen. Myös tontin sijainnilla on merkitystä, onko ympäristössä liikennettä, valtateitä, melua aiheuttavaa toimintaa yms. Itse rakennuksen ja sen tilojen suhteen arvioidaan toimintojen sijoittuminen huoneistoon, tilojen riittävyys (lapsi- tai oppilasmäärään nähden) ja tarkoituksenmukaisuus (esim. melua aiheuttavat toiminnot eivät saa aiheuttaa häiriötä rauhallisiin tiloihin). Rakennus- ja pintamateriaaleissa arvioidaan rakenteiden puhdistettavuus ja avoimuus puhtaanapidon kannalta Sisätiloissa huomiota kiinnitetään sisätilojen melutasoon. Melutaso ei saa ylittää asumisterveysohjeen raja-arvoja (uusissa kohteissa valvonta on ensisijaisesti rakennusvalvonnan tehtävä). Suunnitellusta ilmastoinnista tarkastetaan että tiloissa tulee olla vähintään koneellinen ilmanpoisto ja raitisilmaventtiilit. Ilmastoinnista tarkastetaan siitä tehdyt mittauspöytäkirjat (vrt. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2). Toiminta ilmanottoaukkojen lähellä ei saa aiheuttaa ongelmia. Ilmanvaihtoon liittyville laitteille tulee olla huoltosuunnitelma.

7 Valaistuksen tulee olla riittävä, vähintään 300 luksia. Ikkunapinta-alaa oleskelu- ja työskentelytiloissa tulee olla vähintään 10 % lattiapinta-alasta riittävän luonnonvalon saamiseksi (uusissa kohteissa tämän määrittely on ensisijaisesti rakennusvalvonnan tehtävä). Oleskelutiloissa tulisi olla ainakin yksi avattava tuuletusikkuna, tilat eivät kuitenkaan saa olla vetoisat. Sekä lapsille että henkilökunnalle tulee olla riittävästi mieluiten lattiakaivollisia käymälöitä ja käsienpesualtaita. Pienten lasten osastolla tulee olla tarpeeksi tukeva erillinen pesu- ja vaipanvaihtopaikka, isompien lasten osastolla ainakin suihku pesua varten. Pienten lasten osastolla täytyy käymälän ovi voida sulkea siten, että lapset eivät yksin pääse tilaan. Käymälöitä tulisi olla 1 alkavaa 10 lasta kohden. Myös siivousvälineitä varten tulee olla riittävästi lukittavia siivousvälinevarastoja, joissa on valaistus, ilmanvaihto, kuivauspatteri, lavuaari, vesihanat, joista tulee kuumaa ja kylmää vettä, lattiakaivo, sekä hyllyjä ja telineitä siivouksessa käytettäviä välineitä ja aineita varten. Päiväkodiksi suunnitelluissa tiloissa tulee olla riittävästi tilaa eri toimintoja varten tarkoituksenmukaisin tilajaoin, esim. jotta toiminnat eivät häiritse toisiaan sekä riittävästi säilytystiloja. Lattian hyötypinta-alaa tulisi olla 4-10 m 2 /lapsi (vrt. RT SH- 20380). Jos lattiat ovat kovin kylmät, tulee suorittaa erityistoimenpiteitä, esim. eristystä parantamalla. Ulkovaatteiden säilytystä, kuivausta ja huuhtelua varten tulee olla omat erilliset tilat. Lisäksi tulee huomioida, että tiloissa on sängyt kaikille lepoa tarvitseville lapsille, säilytystilat lastenvaunuille sekä vesipiste käsien pesua sekä juomaveden saamista varten.

8 Päiväkoti Rölli, lasten leikki/ unihuone Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös piha-alueen turvallisuuteen, valoisuuteen/varjoisuuteen ja liikennejärjestelyihin (sekä lasten, että ruokahuollon osalta), pintaveden poistoon, jätehuoltojärjestelyihin sekä lumen käsittelyyn. Piha-alueen pitää olla aidattu, ja porttien tuplavarmistettuja niin, että kahvaportin lisäksi portin päällä on lukittava salpa, jota lasten ei ole helppo avata itse. Lasten leikki - ja kiipeilyvälineiden tulee olla turvallisia ja ammattikäyttöön tarkoitettuja. Jos ulkoilutilat eivät ole rakennuksen yhteydessä, täytyy reitin sinne olla turvallinen. Liikennejärjestelyjen osalta on huomioitava, että lapsia tuodaan yleensä useita samaan aikaa, joten pihassa saattaa liikkua jopa kymmeniä autoja yhtä aikaa. Tästä syystä lapsille tulee olla turvallinen jättö- ja noutopaikka. Turvallisimmillaan ruoka- ja jätehuollon logistiikka on järjestetty alueelle, jolla ei liiku ollenkaan lapsia. Myös henkilökunnalle tulee olla suunniteltu asianmukaiset sosiaali- ja työskentelytilat.

9 Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään ilmoittajalle (AM3). Terveydensuojeluviranomainen tekee ilmoituksen johdosta päätöksen (AM 1 tai 2), sekä kohteen riskinarvioinnin valvontatarpeen arviointia varten (liite X). Viranomainen kirjaa käytetyn työajan ja toimittaa laskutuksen voimassa olevan taksan mukaisesti. Mikäli päätös on sisältänyt ehtoja tai määräyksiä, tulee tehdä seurantatarkastus määräajan kuluttua. 5 VALVONTASUUNNITELMAN MUKAINEN TARKASTUS JA SEN VALMISTELU Jo käytössä oleviin päiväkoteihin tehdään määräajoin tarkastuksia joiden ajankohta määräytyy valvontasuunnitelman mukaisesti (riskienarviointi). Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL 2, 22, 26, 30 ja TsA 12-14 mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun näkökulmasta. Sovi tarkastuksen ajankohdasta, toiminnanharjoittajalle tulee varata tilaisuus osallistua tarkastukseen. Suositeltavaa on, että myös kiinteistön huollosta vastaava taho osallistuu tarkastukseen. Tutustu toiminnasta tehtyihin päätöksiin ja aikaisempiin pöytäkirjoihin. Varmista mukaasi tarvittavat välineet: kopiot aiemmista pöytäkirjoista tai muistiinpanot olennaisista asioista muistiinpanovälineet kamera tarvittaessa mahdollisesti yksikössä käytössä olevat kalibroidut mittauslaitteet (esim. ilmamäärämittari) ja niiden käyttöohjeet virkakortti Tarkastuksen aikana huomioidaan huoneiston päätöksen mukaisuus, tehdyt sekä suunnitellut muutokset toiminnassa sekä arvioidaan huoneiston hygieenisyys ja siiste-

10 ys yleisellä tasolla. Lisäksi tarkastuksessa arvioidaan tilan valoisuus, vetoisuus, lämpötila, meluisuus sekä muut vastaavat tekijät. Mahdolliset alustavat mittaukset suoritetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan (pääperiaatteena kuitenkin on, että toiminnanharjoittaja teettää tarvittavat selvitykset). Edellä mainittujen seikkojen lisäksi huomiota tulee kiinnittää rakennuksen ja laitteiden huoltoon sekä ylläpitoon, tehtyihin sekä suunniteltuihin toimenpiteisiin, erityistoimintojen (esim. veistotilat tai kemianluokka) turvallisuuteen sekä pihan ja rakennuksen ulkopuolen kuntoon. Huomiota kiinnitetään myös kosteuden mahdollisesti rakenteisiin aiheuttamiin merkkeihin, epämiellyttäviin hajuihin sekä niiden lähteisiin sekä esim. lelujen pesuun kihomatojen välttämiseksi. Kannattaa ottaa huomioon myös käyttäjien mielipiteet ja havainnot tilasta. Huomiota tulee kiinnittää myös erilaisten kieltojen noudattamiseen. Esimerkiksi ko. tiloihin ei saa tuoda eläimiä tai myrkyllisiä kasveja (poikkeuksena vanhainkodit, joissa voidaan osastoilla pitää esim. kissoja, jos varmistutaan siitä, että asukkaat tai henkilökunta eivät ole allergisia ja että eläimet eivät pääse tiloihin joissa käsitellään elintarvikkeita). 5.1 Jatkotoimenpiteet Tarkastuksen jälkeen laaditaan tarkastuspöytäkirja (AM 3), joka lähetetään huoneistosta vastaavalle henkilölle, päivitetään toiminnan riskinarviointi valvontatarpeen arvioimista varten sekä kirjataan käytetty työaika ja toimitetaan laskutus voimassa olevan taksan mukaan. Mikäli nähdään tarpeelliseksi, tehdään tai velvoitetaan huoneiston haltija tekemään mahdolliset mittaukset huoneiston ilman epäpuhtauksien kartoittamiseksi. Jos tarkastuspöytäkirja sisältää toimenpidekehotuksia, tehdään uusintatarkastus toimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi. 5.2 Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Valituksen johdosta tehtävä tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen oh-

jeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. Tarkastuspöytäkirjasta lähetetään kopio valittajalle. 11 6 RISKIEN KARTOITUS Päiväkotien riskejä kartoitetaan jo suunnitteluvaiheessa. Tässä kartoituksessa huomioidaan ympäristön, rakennuksen ja toiminnan tuottamat riskit, joihin hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa. Alkukartoitus määrittää myös sen, millaisella aikavälillä kyseiseen päiväkotiin jatkossa tehdään valvontatarkastuksia. Lasten riskit kartoitetaan valvontatarkastusten yhteydessä. Valvontaa suorittaa kunnan terveydensuojeluviranomainen. Myös aluehallintovirasto saattaa tehdä erilaisten valvontahankkeiden tai ilmoitusten perusteella tarkastuksia päiväkoteihin. Taulukossa 1 huomioitavien asioiden liittymät voimassa olevaan lainsäädäntöön.

12 Taulukossa 2 yleisimpiä riskejä ja lait jotka kyseisten riskien ehkäisyä koskevat. Pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma tehdään päiväkotiin jo ennen toiminnan aloittamista. Pelastussuunnitelmaan huomioidaan myös todennäköisimmät onnettomuus- ja uhkatilanteet sekä tehdään toimintaohjeet niiden varalle. Pelastussuunnitelman laadinta on joko rakennuksen omistajan tai käyttäjän velvollisuus. Yleisesti päiväkodeissa pelastussuunnitelman laatii päiväkodin johtaja yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa. Päiväkodin ruuanvalmistuksesta tai jakelusta vastaava henkilökunta suorittaa omavalvontaa, jolla tarjottavan ruuan hygieenisyys varmistetaan. Työturvallisuuslain mukainen työn riskien kartoitus tehdään päiväkodissa kuten jokaisessa työpaikassa. Vastuu riskikartoituksesta on esimiehellä, ja hän saa tarvittaessa riskikartoitukseen apua työpaikan työsuojeluorganisaatiolta. Riskikartoituksessa selvitetään millaisia fyysisiä, kemiallisia, fysikaalisia tai henkisiä riskejä työpaikalla voi olla työntekijöille. Työpaikalla tehdään myös työpaikkaselvitys säännöllisesti. Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltolain mukaista toimintaa, jossa toimintavastuu on ensisijaisesti työterveyshuollolla.

7 JOHTOPÄÄTÖKSET 13 Suomessa päiväkotien turvallisuus ja sen valvonta on hyvällä tasolla. Valvonta kattaa laajasti päiväkodin ympäristön, rakennukset, pihan ja toiminnan. Valvonta perustuu suoraan lakeihin, jotka määrittävät sallitut rajat ja normit. Lähtökohtana päiväkotien valvonnassa on siellä hoidossa olevien lapsien hyvinvointi, turvallisuus ja terveellisyys. Tämän lisäksi valvotaan työntekijöiden terveellisten ja turvallisten työolojen toteutumista. Onnistuneen suunnittelun merkitys päiväkodin turvallisuudessa on kiistaton. Terveydensuojeluviranomaisen mukana olo jo suunnitteluvaiheessa varmistaa sen, että terveydensuojelulliset seikat on otettu huomioon. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Säännölliset valvontatarkastukset ja henkilökunnan omatoiminen jatkuva valvonta pitävät yllä sitä turvallisuustasoa johon on jo suunnitteluvaiheessa pyritty, ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan välittömästi jo ennen mahdollisen terveyshaitan syntymistä. 8 VIITTEET Terveydensuojelulaki (TsL, 763/1994) Terveydensuojeluasetus (TsA, 1280/1994) Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2010, Ympäristöministeriö 2008 Suomen rakentamismääräyskokoelma C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa - Määräykset ja ohjeet 1998 Suomen rakentamismääräyskokoelma RT SH-20380 Päiväkotien toimitilojen suunnittelu Suomen rakentamismääräyskokoelma RT 96-10939 Koulurakennus, tilasuunnittelu Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita2003:1 Asumisterveysopas 2009, Ympäristö ja Terveys lehti (Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus 2008) Sosiaalihallitus (1985a). Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen järjestäminen. Yleiskirje A5/1985/hu

Päivähoidon turvallisuussuunnittelu, STM ja Stakes, oppaita 71, 2008 14

LÄHTEET 15 Terveydensuojelulaki (TsL, 763/1994) Terveydensuojeluasetus (TsA, 1280/1994) Suomen rakentamismääräyskokoelma D2 Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2010, Ympäristöministeriö 2008 Suomen rakentamismääräyskokoelma C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa - Määräykset ja ohjeet 1998 Suomen rakentamismääräyskokoelma RT SH-20380 Päiväkotien toimitilojen suunnittelu Suomen rakentamismääräyskokoelma RT 96-10939 Koulurakennus, tilasuunnittelu Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita2003:1 Asumisterveysopas 2009, Ympäristö ja Terveys lehti (Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus 2008) Sosiaalihallitus (1985a). Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen järjestäminen. Yleiskirje A5/1985/hu Päivähoidon turvallisuussuunnittelu, STM ja Stakes, oppaita 71, 2008

LIITE 1. Vilttihatun pohjapiirros Adobe Acrobat Document

LIITE 2(1). Monisivuinen liite

LIITE 2(2). Monisivuinen liite

LIITE 2(3). Monisivuinen liite