Yhteenveto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheita lopuksi Kertausta Kurssin keskeiset kysymykset Mitä pitäisi osata ja ymmärtää JoVuoT-kurssin jälkeen? Saila.Ovaska@uta.fi 1
Tentti Tentti maanantaina 17.10. klo 16:00-18:00 Pinni B1100 Tentti pyritään aloittamaan tasalta Varaa mukaasi muistiinpanovälineet ja opiskelijakortti Laita jo ennen saliin tuloa kännykkä kiinni ja kassiin kassit ja takit yms. jätetään salin käytäville Tentissä edellytetään osattavaksi luennoilla ja harjoituksissa käsitellyt asiat Kurssikirjoista ei tule kysymyksiä asioista, joita ei ole luento- ja harjoitusaineistossa käsitelty. Osa kysymyksistä vaatii opitun soveltamista! Uusinta torstaina 3.11. klo 16-18 ls D10ab Menestystä tenttiin! Vuorovaikutus Syötteet (input) Tulosteet (output) 011000100 110011110 111100101 001100111 Käyttöliittymä on järjestelmän käyttäjälle näkyvä osa. Syötteissä ja tulosteissa voidaan hyödyntää eri modaliteetteja: tärkeimpinä visuaalinen, auditorinen, ja haptinen Saila.Ovaska@uta.fi 2
Vuorovaikutuksen suunnittelu Mitä on suunnittelu? Achieving goals within constraints. Suunnittelu on kompromisseja Ymmärrettävä materiaalia ihmisiä tietokoneita vuorovaikutusta It depends. Suunnittelun lähtökohtana teoriat Käyttöliittymien suunnittelussa pitää ottaa huomioon erilaisia havaintoja ihmisestä JoVuoT kurssilla esillä Hahmolakeja Visuaalisia koodauksia Tarkkaavaisuuden herättämiskeinoja käyttöliittymässä Keinoja tukea käyttäjän muistia Erilaiset modaliteetit Saila.Ovaska@uta.fi 3
Multimodaalisuus Käyttöliittymissä multimodaalisuus eli moniaistisuus on tavoiteltavaa Lisää ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kaistanleveyttä Auttaa tietokonetta ymmärtämään käyttäjää paremmin (havaintojen tulkinta monikanavaisesta syötteestä) Mahdollistaa tietokoneen käytön niillekin, joille perusmodaliteetit eivät vuorovaikutustapana toimi riittävän hyvin Mahdollistaa tekniikan käytön myös poikkeavissa olosuhteissa ja käyttökonteksteissa Proaktiivista tietotekniikkaa Toimitaan käyttäjän puolesta jopa ennen kuin käyttäjä itse ehtii edes reagoida Käyttäjän rooli käyttämisestä toiminnan valvojaksi Vrt. Cooltown autoskenaario Mitä on proaktiivisen / jokapaikan tietotekniikan käytettävyys? Saila.Ovaska@uta.fi 4
helppo oppia nopea ja tehokas käyttää virheitä estävä Hyvän käyttöliittymän tulisi olla helppo palauttaa mieleen pitkänkin ajan kuluttua sellainen, jonka käyttäminen saa käyttäjässä aikaan tyytyväisen olon Miten Nielsen määrittelikään käytettävyyden? entäison 9241 - standardi? Onko olemassa muita käytettävyyden osatekijöitä? Pitäisikö esim. pelien yhteydessä puhua ennemminkin käyttäjän kokemuksesta? Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi (UCD) Ottaa käyttäjän ja käytettävyyden huomioon kaikissa projektin vaiheissa Mahdollisimman aikaisin kontakti käyttäjiin Mahdollisimman usein palautetta todellisilta käyttäjiltä kerättynä erilaisten käyttökokeiden, simulointien ja läpikäyntien avulla Suunnittelun iterointi palautteen perusteella! SUUNNIT- TELE ARVIOI Saila.Ovaska@uta.fi 5
Kontakti käyttäjiin Tiedonkeruumenetelmiä Kyselytutkimukset Haastattelut ja fokusryhmät Havainnointi käyttökontekstissa, tilannetutkimus tai kenttätesti laboratoriossa, osana käytettävyystestiä Prototyyppien rakentaminen Suunnitteluideoiden konkretisointi tärkeää Ideoiden toimivuuden testaaminen ja palaute Suunnitteluvaiheessa mietittävä Millainen tuotteen tai laitteen tulisi olla, jotta se olisi hyvä käytettävyydeltään? Muistatko Normanin suunnittelusäännöt? Normanin suunnittelusäännöt Tee tuotteen tarjoamat käyttömahdollisuudet näkyviksi käyttöliittymässä Suunnittele oikeanlainen ohjain tai kytkin jokaiselle toiminnolle Tarjoa käyttäjälle oikeanlainen käsitemalli Anna palautetta käyttäjän tuotteeseen kohdistamista toimenpiteistä Varaudu käyttäjän virheisiin ja vääriin käsitemalleihin Saila.Ovaska@uta.fi 6
Miten arvioidaan? Asiantuntija-arvioinnit - apuna esim. Nielsenin heuristiikat Kysytään käyttäjiltä - haastattelu - kyselylomakkeet Käyttäjän tarkkailu Käyttäjän tarkkailu laboratoriossa (käytettävyystesti) Käyttäjän tarkkailu aidossa käyttökontekstissa Vastaväitteitä kumottavaksi! Parempi järkeillä itse kuin kysyä käyttäjiltä, he eivät kuitenkaan tiedämitähaluavat! Iterointi vain pidentää kehitysprosessia, se on turhan kallista hienosäätöä. Ihmiset ovat niin erilaisia, ettei ole mieltä yrittää suunnitella oikein. Hyvä suunnittelija saa suunniteltua kerralla oikein. Hyvä suunnitteluohjeisto ja tyyliopas riittää. Ihmiset ostavat tuotteen sen käyttöliittymästä huolimatta. Ihmiset ovat kuitenkin niin tyhmiä, että vaikeuksia tulee liittymästä huolimatta! Gould and Lewis, Designing for Usability: Key Principles and What Designers Think. Comm. ACM 28:3, March 1985, 300-311. Saila.Ovaska@uta.fi 7
Käyttäjäkokemus Käytettävyyttä monitahoisempi käsite Käyttäjäkokemus (ISO 9241-220, 2010) henkilön havainnot ja vasteet, jotka ovat seurausta tuotteen, järjestelmän tai palvelun käytöstä ja/tai ennakoidusta käytöstä Käyttäjäkokemus on seurausta tuotemerkin imagosta, ulkonäöstä, toiminnallisuudesta, järjestelmän suorituskyvystä, järjestelmän vuorovaikutuskäyttäytymisestä ja avustavista ominaisuuksista, käyttäjän aiemmasta kokemuksesta johtuvasta sisäisestä ja psyykkisestä tilasta, asenteista, taidoista, persoonallisuudesta sekä käyttötilanteesta. Every product that is used by someone has a user experience: newspapers, kethup bottles, reclining armchairs, cardigan sweaters. Jesse James Garrett, 2003 Lopuksi Miksi käyttöliittymäosaaminen on keskeistä? Käyttäjä kommunikoi tietokoneen kanssa käyttöliittymän kautta Teknologiaa ja ohjelmistoja tehdään käyttäjiä varten Toki tietojenkäsittely on paljon muutakin kuin käyttöliittymiä Kaikkia ohjelmistosuunnittelun osa-alueita tarvitaan jotta lopputuote (uusi ohjelmisto tai laite) toimisi käyttäjää palvellen! Esimerkiksi algoritmiikka, ohjelmistokehitys, tiedonhallinta, graafinen suunnittelu, Keskusteluyhteys osa-alueiden välillä on välttämätön edellytys laadukkaiden tuotteiden kehittämiseksi! Saila.Ovaska@uta.fi 8