SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 11.4.2014 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (11.-24.4.2014) - Putin: Kaakkois-Ukrainan sotilasoperaatio "vakava rikos Ukrainan kansaa vastaan." - Venäjä syyttää Ukrainaa kyvyttömyydestä toteuttaa Geneven julkilausuman päätöksiä. - Ensimmäiset ukrainalaiset saivat turvapaikan Venäjältä. - Duuma hyväksyi kansalaisten valvontaa laajentavan terrorisminvastaisen lakipaketin. - Yhteisöpalvelu VKontakten toimitusjohtaja irtisanottiin ja siirtyi ulkomaille. - Ruplan heikkeneminen hyödyttää budjettia. - Gazprom toimitti ensimmäisen erän arktista öljyä. - Venäjä kiirehtii kaasusopimusta Kiinan kanssa. - Talouden ja politiikan vaikutukset maltillisia Suomen ja Venäjän rajaliikenteessä. ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA Putin: Kiovan hallituksen Kaakkois-Ukrainassa käynnistämä sotilasoperaatio "vakava rikos Ukrainan kansaa vastaan". Pietarissa mediafoorumissa 24.4. puhunut presidentti muistutti, ettei edes "laillinen presidentti Janukovitš" käyttänyt asevoimia Maidanin protestien kukistamiseksi, vaikka "hänellä olisi ollut siihen oikeus" toisin kuin Kiovan hallituksella nyt. Putin käytti Ukrainan nykyjohdosta nimityksiä "juntta" ja "jonkinlainen klikki". Sotilasoperaation aloittamisessa on hänen mukaansa kyse "rangaistavasta operaatiosta, jolla on seurauksia päätöksen tehneille ihmisille, mukaan lukien hallitustenvälisten suhteiden kannalta". (ITAR-TASS) Venäjä syyttää Ukrainaa kyvyttömyydestä toteuttaa Geneven julkilausuman päätöksiä. Ulkoministeri Lavrov on tuonut toistuvasti esille Venäjän näkemyksen Ukrainan johdon "kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta" lopettaa Oikean sektorin ja muiden äärinationalistien väkivaltaisuudet, jotka vaarantavat Geneven julkilausuman toteuttamisen. Lavrov korosti Venäjän pitävän kansallisen dialogin aloittamista Ukrainassa erityisen tärkeänä, jotta maan perustuslaki voidaan uudistaa kaikkien alueellisten ja poliittisten ryhmien intressit huomioiden. (Venäjän ulkoministeriö) Ukraina nousi odotetusti pääaiheeksi vuotuisessa "Suora linja Vladimir Putinin kanssa" - ohjelmassa. Kansalaisten kysymyksiin liki neljän tunnin ajan TV:ssä 17.4. vastannut presidentti Putin toisti Venäjän olevan huolissaan venäläisten ja muiden vähemmistöjen turvallisuudesta Ukrainassa. Putin myönsi Krimillä olleen venäläisjoukkoja valvomassa maaliskuun kansanäänestyksen sujumista. Ukrainaan ja Krimiin liittyvät kysymykset veivät liki puolet koko ohjelmasta. (Venäjän presidentinhallinto) Lavrov: "Hyökkäys Venäjän kansalaisia vastaan on hyökkäys Venäjää vastaan." RTkanavalle 23.4. antamassaan haastattelussa ulkoministeri kertoi Ukrainan suhteen olevan tärkeintä keskittyä terrorismin uhkan poistamiseen Kaakkois-Ukrainasta. Lavrov väitti Yhdysvaltojen ohjailevan Ukrainan tapahtumia. Jos Venäjän tai venäläisten lailliset intressit joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi, ei Lavrovin mielestä ole muuta keinoa kuin vastata aggressioon kansainvälisen oikeuden sallimalla tavalla. (Russia Today)
Ulkoministeri Lavrov vieraili Kiinassa ja Vietnamissa. Lavrov totesi Venäjän arvostavan Kiinan "objektiivista ja harkittua" näkemystä Ukrainan tilanteesta. Vietnamissa keskustelut koskivat maiden välisen strategisen kumppanuuden ja yhteistyön syventämistä. Neuvotteluissa käsiteltiin mm. Vietnamin sekä Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton välisen vapaakauppasopimuksen toimeenpanoa, ensimmäisen ydinvoimalan rakentamista Vietnamiin sekä yhteistyön laajentamista öljy- ja kaasusektorilla. (Venäjän ulkoministeriö) Transnistrian parlamentti esittänyt vetoomuksen voidakseen liittyä Venäjään Krimin tavoin. Putin totesi "Suora linja" -TV-ohjemassaan Transnistrian asukkaiden olevan venäläismielisiä, ja heille on annettava oikeus päättää itse kohtalostaan. Venäjän viranomaiset eivät kuitenkaan ole suoraan kommentoineet parlamentin vetoomusta. Transnistria ilmoittaa kääntyneensä Venäjän puoleen, koska Moldovan aikomus allekirjoittaa assosiaatiosopimus EU:n kanssa on Transnistrian etujen vastaista, ja Ukrainan tilanteen takia alueen johto kokee tarvitsevansa uusia takuita turvallisuudesta. (Venäjän presidentinhallinto, Nezavisimaja Gazeta) Ensimmäiset ukrainalaiset saivat turvapaikan. Moskovassa maahanmuuttoviraston alueellinen osasto kertoi myöntäneensä kahdelle ukrainalaismiehelle pakolaisstatuksen kotimassa tapahtuneen vainon vuoksi. Vuoden alusta lukien 459 ukrainalaista on saanut Moskovassa Venäjän kansalaisuuden. Tähän joukkoon kuuluu ainakin kolme Janukovitšin hallintoa puolustaneiden Berkut-erikoisjoukkojen jäsentä. Maahanmuuttovirasto FMS:n johtaja Konstantin Romodanovski kertoi ukrainalaisten kääntyvän yhä useammin viraston puoleen saadakseen oleskella maassa pidempään kuin ilman viisumia sallitut 90 päivää puolivuotiskaudessa. Romodanovski näkee Ukrainassa humanitaarisen katastrofin. FMS on tehnyt suunnitelmat pakolaisten vastaanottamiseksi ja rajan pinnassa sijaitsevien toimipisteidensä vahvistamiseksi. Mitään lukuja pakolaisten määrästä Romodanovski ei esittänyt. (Izvestija, NewsRu.com) SISÄPOLITIIKKKA Duuma hyväksyi kansalaisten valvontaa laajentavan terrorisminvastaisen lakipaketin. Lait laajentavat muun muassa turvallisuuspalvelu FSB:n oikeuksia valvoa kansalaisia. Rikoslakia täydennettiin uusilla rikosnimikkeillä terrori-iskujen valmistelun ja terrorismin rahoittamisen osalta. Yksi eniten huomiota herättänyt lakipaketin muutos on rekisteröitymisvelvollisuus yli 3000 vierailua vuorokaudessa kerääville blogeille ja internetsivustoille. Niin ikään yksityishenkilöiden anonyymit sähköiset rahansiirrot kiellettiin. (RIA Novosti, ITAR-TASS, The Moscow Times) Oppositiohahmo Aleksei Navalnyille herjaustuomio. Venäläinen tuomioistuin langetti 22.4. oppositiohahmo Aleksei Navalnyille herjaustuomion Twitter-viestistä, jossa Navalnyi kutsui moskovalaispoliitikkoa huumeiden käyttäjäksi. Navalnyille määrättiin maksettavaksi 300 000 ruplan eli noin 6 000 euron sakko. Navalnyi on ilmoittanut olevansa syytön ja aikovansa valittaa tuomiosta, koska hän ei kotiarestinsa vuoksi saa edes käyttää internetiä. Navalnyin mukaan hänen tiliään päivittävät sukulaiset ja opposition tukijat. Navalnyin viimeisin oikeudenkäynti, jossa häntä syytetään kavalluksesta, alkoi 24.4. Navalnyin kotiarestia pidennettiin oikeudenkäynnin aluksi kuudella kuukaudella. (The Moscow Times, Vedomosti) Yhteisöpalvelu VKontakten toimitusjohtaja irtisanottiin ja siirtyi ulkomaille. Venäjän suosituimman sosiaalisen median sivuston Vkontakten perustaja Pavel Durov kertoi 22.4. tulleensa irtisanotuksi toimitusjohtajan tehtävästään ja lähteneensä Venäjältä. Irtosanomisen syyksi Durov ilmoitti, ettei hän ollut luovuttanut käyttäjien henkilötietoja Venäjän turvallisuusviranomaisille.
Viranomaiset ovat vaatineet Vkontaktea luovuttamaan mm. ukrainalaisen Euromaidan-sivuston jäsenten tiedot, josta Durov kieltäytyi. (The Moscow Times) Alueiden henkilövaihdokset ja vaalien aikaistaminen jatkuu. Presidentti Putin vapautti Sahan tasavallan päämiehen Jegor Borisovin tehtävistään 22.4., mutta nimitti hänet samalla jatkamaan virkaatekevänä päämiehenä. Käytännössä päätös aikaistaa Sahan aluejohtajanvaalin kuluvan vuoden syyskuun yleiseen vaalipäivään. Vastaavanlainen päätös on tehty tämän vuoden aikana jo kahdellatoista muullakin alueella. Osalle alueista Putin on nimittänyt uuden henkilön virkaatekeväksi kuvernööriksi tai päämieheksi vaaleihin asti, osassa erotettu kuvernööri on jäänyt tavoittelemaan jatkokautta. Asiantuntijoiden mukaan Kreml pyrkii siirtymään pois vuonna 2012 palautetuista suorista kuvernöörinvaaleista tekemällä mieleisiään henkilövaihdoksia jo etukäteen. Samoin vaaleja aikaistamalla pyritään välttämään liian monien aluevaalien ajoittuminen yhteen seuraavien duumanvaalien kanssa syksyllä 2016. (The Moscow Times, Lenta.ru) Uusi laki kieltää natsismin ihannoimisen. Pikavauhtia käsitelty laki hyväksyttiin 23.4. Natsismia puolustavasta julkaisu- tai muusta toiminnasta voidaan jatkossa tuomita enimmillään 500 000 ruplan sakkoon tai viiden vuoden vankeuteen. Rikolliseksi toiminnaksi määritellään laissa myös valheellisen tiedon levittäminen Neuvostoliiton asevoimien toiminnasta toisen maailmansodan aikana, kuten myös hyväksynnän ilmaiseminen Nürnbergin oikeudenkäynneissä käsitellyille Natsi-Saksan rikoksille. Lisäksi epäkunnioittava käytös Venäjän puolustamiseen liittyvinä muistopäivinä ja sotamuistomerkkien häpäisy kielletään. Laille on tarkoitus saada federaationeuvoston hyväksyntä sekä vahvistaa se presidentin allekirjoituksella 9.5. vietettävään voitonpäivään mennessä. Lakia on jo arvosteltu, koska sen nähdään vievän Venäjää kohti totalitaristista historiantulkintaa, jossa virallisesta linjasta poikkeavia tulkintoja ei hyväksytä. (Vedomosti, Kommersant) Maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia kiristetään. Presidentti Putin allekirjoitti lain, joka edellyttää oleskelu- ja työluvan hakijan osoittavan Venäjän kielen, historian ja olennaisen lainsäädännön tuntemuksen. Ennen vuoden alkua luvan saaneiden on täytettävä tämä ehto uusiessaan lupaansa. Laki ei koske korkeasti koulutettuja asiantuntijoita eikä sellaisia maahanmuuttajia, joilla on ennen 1.9.1991 annettu todistus koulutuksesta Neuvostoliitossa. (Kommersant, Vedomosti) Medvedev: Maahanmuuttajien ei pidä tuputtaa venäläisille tapojaan. Hallituksen työn tuloksia vuodelta 2013 duumalle esitellyt pääministeri puuttui kasvavaan maahanmuuttoon toteamalla, että Venäjä tarvitsee korkeasti koulutettujen osaajien lisäksi myös "talonmiehiä" ja muita ulkomaisia työntekijöitä matalapalkka-aloille, joilla venäläiset eivät itse halua työskennellä. Vierastyöläisten tulee kuitenkin tottua maan tapoihin, puhua venäjää ja noudattaa venäläisiä perinteitä. (Lenta.ru)
TALOUS- JA KAUPPAPOLITIIKKA Venäjän talouskasvu 31.12.2013 Ennuste 2014 BKT:n kasvu % 1,3 % 0,5 % Reaalipalkka % 5,5 % 3,3 % Inflaatio % 6,5 % 6,0 % Vähittäiskauppa, % 3.9% 1,9 % Teollisuustuotanto % 0,3 % 1,0 % Investoinnit % -0,3 % -1,9 % Vienti % -0,9 % -2,3 % Tuonti % 2,5 % 2,5 % Urals-öljyn keskihinta 109$/bll 104$/bll Budjetin yli/alijäämä -0,5 % -1,0 % Lähteet talouskehitysministeriö ja keskuspankki Vararahastot mrd. USD 1.1.2013 31.3.2014 Vararahasto 62,1 87,3 Hyvinvointirahasto 88,6 87,2 Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 538 486 Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 23.4.2014 RUB/EUR 40,23 49,22 RUB/USD 30,37 35,68 Lähde: Venäjän keskuspankki Raaka-öljyn hinta USD/bll 1.1.2013 22.4.2014 Brent USD/bll 110,62 108,99 Urals USD/bll 110,35 106,82 Lähde: Interfax, Vedomosti Talous ja liiketoimintaympäristö Venäjä yrittää sopeuttaa talouttaan uusiin sanktioihin. Pääministeri Medvedev vakuutti duumalle 22.4. antamassaan selonteossa, että eristäytyminen lännestä ei olisi kohtalokasta. Venäjän talous on paineiden alla maailmantalouden ongelmien, joidenkin johtavien maiden epäystävällisen politiikan ja Venäjän talouden omien ongelmien vuoksi. Venäjän tulee lisätä omaa tuotantoaan ja tukea sanktioista kärsiviä yrityksiä, mutta yritysten pitäisi oppia toimimaan kilpailuympäristössä. WTO-jäsenyys antaa Venäjälle mahdollisuuden vaatia muita maita noudattamaan WTO:n sääntöjä (esimerkiksi Venäjä voisi valittaa Yhdysvaltojen sanktioista). Lisäksi Venäjä etsii uusia kauppakumppaneita Kiinasta, Intiasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. (Talouskehitysministeriö, The Moscow Times) Ruplan heikkeneminen hyödyttää budjettia. Talouskehitysministeriön mukaan heikentynyt rupla ja korkealla pysynyt öljyn hinta voivat tuoda 900 miljardin ruplan (18 mrd ) ylimääräiset tulot budjettiin vuonna 2014. Ministeriöt ovat eri linjoilla siitä, pitäisikö varat käyttää esimerkiksi Krimin liittämisestä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen, vai noudattaa tiukkaa budjettikuria. Vuonna 2013 voimaan tulleen säännön mukaan budjettimenojen perusta on usean vuoden öljyn hinnan keskiarvo. Tämän ylittävät tulot siirretään vararahastoon. Talouskehitysministeriön mukaan taloutta voisi elvyttää lisäämällä valtion menoja, kun taas finanssiministeriön mukaan kyseessä ovat rakenneongelmat, joihin pelkkä elvytys ei pure. (Ria Novosti, Vedomosti)
Ukrainan kriisin merkittävin vaikutus venäläisille yrityksille on ulkomaisen rahoituksen tyrehtyminen. Luottoluokituslaitos Fitch arvioi luokittelemistaan 55 venäläisestä yrityksestä kuuden kärsivän vuoden 2014 aikana huomattavista likviditeettiongelmista. Venäjän maariski ja sitä myötä riskimarginaalit ovat nousseet. Rahoittajat ovat tulleet varovaisemmiksi ja yritysten luotonhoitokustannukset ovat nousseet. Länsipankkien rahoituksen oletetaan vähenevän edelleen, mikäli kriisi pitkittyy. Fitchin mukaan rahoituksen niukkeneminen on talouspakotteita suurempi uhka yritysten toiminnalle. Venäläiset pankit voivat vain osittain korvata länsipankkien rahoituksen. Ulkomaisten pankkien saatavat ovat kuluvana vuonna noin 50 65 miljardia euroa, kun venäläisten pankkien uusi luotonanto on arviolta 65 74 miljardia euroa. Varapääministeri Šhuvalovin mukaan strategisesti tärkeitä yrityksiä tuetaan, jotta ulkomaiset rahoittajat eivät voisi konkurssitilanteessa vaatia yritysten osakkeita. (Vedomosti) Uusi korruptionvastaisen suunnitelma hyväksytty. Presidentti Putinin vuosille 2014 2015 hyväksymän suunnitelman painopisteenä on varojen väärinkäytön ja kavallusten ehkäisy julkisrahoitteisissa suurhankkeissa. Tulevia suurhankkeita, joissa uutta suunnitelmaa ja valmisteilla olevaa rankaisevaa lainsäädäntöä aiotaan hyödyntää, ovat mm. tulevat jalkapallon MM-kilpailut ja Pohjois-Kaukasian matkailuklusterin kehittäminen. (Vedomosti) Krimin kustannuksia ei rahoiteta budjettivajetta kasvattamalla. Krimin liittämisen kustannusten rahoittamisesta on ollut erimielisyyttä hallituksen sisällä. Talouskehitysministeriö on kannattanut investointien rahoitusta budjetista. Nykyinen budjettisääntö sallii vajeen olevan enimmillään prosentin bruttokansantuotteesta (vuonna 2013 vaje oli 0,5 prosenttia). Finanssiministeriö on kannattanut nykyistä linjaa. Presidentti Putin otti kantaa budjettikurin puolesta. Vuonna 2013 voimaan tulleen säännön mukaan budjettimenojen perustana on öljyn hinnan usean vuoden keskiarvo, jonka ylittävät tulot siirretään vararahastoon. Todennäköisesti Krimin investoinnit rahoitetaan kansallisesta hyvinvointirahastosta. Krimin kustannuksista on esitetty erilaisia arvioita. Varapääministeri Šuvalovin mukaan Krimin kehittämiseen kuluu seuraavan viiden vuoden aikana vuosittain 200-250 miljardia ruplaa (4-5 mrd ). (Vedomosti) Energia Gazprom toimitti ensimmäisen erän arktista öljyä. Ensimmäisen öljyerän (70 000 tonnia) osti sanomalehtitiedon mukaan nimeltä mainitsematon eurooppalainen energiayhtiö. Prirazlomnajan lautalta porattua öljyä myydään brändinimellä ARCO (Arctic Oil). Arktinen öljy on laadultaan Urals-öljyä heikompaa ja näin ollen edullisempaa. Mannerjalustahankkeita koskevien verohelpotusten takia öljyä on mahdollista myydä jopa 80 dollarin tynnyrihintaan. Rosneft suunnittelee aloittavansa öljynporaukset arktisella Karanmerellä tämän vuoden elokuussa. (RBK Daily, The Moscow Times) Venäjä kiirehtii kaasusopimusta Kiinan kanssa. Venäläislehtien mukaan Venäjä ja Kiina allekirjoittaisivat kahdenvälisen kaasusopimuksena presidentti Putinin toukokuisella Kiinanvierailulla. Sopimus Kiinan kanssa on tullut Venäjälle entistä tärkeämmäksi länsimaiden sanktioiden varjossa ja Euroopan maiden pyrkiessä vähentämään riippuvuuttaan Gazpromin kaasusta. Sopimus Kiinan kanssa on pääpiirteissään valmis, sen suurin yksittäinen avoin kysymys on kaasun hinta. Asiantuntijat uskovat Kiinan olevan halukas neuvottelemaan hinnan lisäksi pakettiratkaisuista, joihin voisi kuulua esimerkiksi kiinalaisyritysten pääsy Venäjän upstream-sektorille. Venäjä on toistaiseksi ollut haluton päästämään kiinalaisia kaasuntuotantoon. Mikäli sopimus saadaan vihdoin solmittua, kaasuntoimitukset Kiinaan voivat Gazpromin mukaan alkaa vuonna 2020. (Vedomosti, Nezavisimaja Gazeta)
Tulli ja rajaliikenne Talouden ja politiikan vaikutukset maltillisia Suomen ja Venäjän rajaliikenteessä. Matkustajien määrä Suomen ja Venäjän maarajan ylityksissä laski tämän vuoden tammi-maaliskuussa kaikkiaan vain nelisen prosenttia, vaikka henkilöliikenne väheni suurilla raja-asemilla Vaalimaalla kuusi ja Nuijamaalla 13 prosenttia. Imatralla automatkustajien määrä sen sijaan lisääntyi lähes yhdeksän prosenttia ja Venäjän junamatkustajien määrä yli kolme prosenttia. Suomen ja Venäjän maarajan ylitti ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä 2,8 miljoonaa matkustajaa. Raskas kuorma-autoliikenne väheni alkuvuonna koko itärajalla viisi prosenttia. Vaalimaan ja Nuijamaan kautta kulki rekkoja noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden tammimaaliskuussa, mutta esimerkiksi Imatran kautta kolmisen prosenttia enemmän. (Suomen maarajojen liikennetilasto, Suomen tulli, Suomen rajavartiolaitos) TIR-passitukset päättyivät Torfjanovka-Vaalimaan rajanylityspaikalla. Torfjanovka oli 21.4. saakka yksi viimeisistä merkittävistä Venäjän raja-asemista, jossa vielä hyväksyttiin kansainväliseen TIR-passitussopimukseen perustuva rekkojen yksinkertaistettu rajanylitysmenettely ja tullivakuus. TIR-sopimuksen voimassaolon lakattua kuljettajan on otettava lastille Venäjän puolella Venäjän kansallinen vakuus. Muutos ei ole toistaiseksi aiheuttanut merkittäviä ongelmia Torfjanovkassa eikä pahoja rekkajonoja Brusnitsnoje-Nuijamaalla tai Svetogorsk-Imatralla, joilla TIRliikenne saa vielä jatkua. Näillä ylityspaikoilla TIR-carnet-vakuuden voimassaolo lakkaa 1.7. (Venäjän tulli) Ukrainan venäläisiin kohdistamien matkustusrajoitusten vaikutukset jäämässä vähäisiksi. Venäjän tiedotusvälineissä näyttävästi uutisoitu 16 60-vuotiaiden venäläismiesten maahantulokielto Ukrainaan ei näytä aiheuttavan merkittäviä seurauksia. Venäjän rajapalvelun edustajan mukaan rajanylityksiä on 35000 päivittäin ja käännytyksiä noin 250. Määrä on pysynyt vakaana 17.4. lähtien, jolloin rajoituksista uutisoitiin. Rajoitukset eivät koske Ukrainassa työssä olevia, perheenjäsenten luo matkustavia eikä oleskeluluvan haltijoita. (Interfax) Maa-, metsä- ja elintarviketalous Sianlihan hinta ennätyskorkealla. Venäjän asettama tuontikielto EU:n alueella tuotetulle sianlihalle on nostanut sianlihan tukkuhinnan historiallisen korkealle. Sianlihan kilohinta on nyt yli 150 ruplaa (noin kolme euroa), kun se vielä tammikuussa oli 114 ruplaa. Tuontikiellon seurauksena sianlihan tuonti Venäjälle on vähentynyt noin kolmanneksella. Merkittävimmiksi sianlihan tuojiksi ovat nousseet Kanada ja Brasilia. Kotimaiset sianlihantuottajat hyötyvät tällä hetkellä paitsi korkeasta sianlihan hinnasta, myös rehukustannusten merkittävästä alenemisesta. Alan kannattavuuden uskotaan parantuvan merkittävästi verrattuna heikkoon vuoteen 2013. (Vedomosti) Tuotannon keskittyminen uhkaa ruokaturvallisuutta. Pientilojen väheneminen ja maataloustuotannon keskittyminen suuriin holding-yhtiöihin on yksi keskeisimpiä uhkia Venäjän ruokaturvallisuudelle, arvioi Kansantalouden akatemia. Venäjällä kotieläintilojen eläinmäärää ei rajoiteta mitenkään, ja eläintautien vaikutukset voivat olla kohtalokkaita kymmenien tuhansien eläinten keskittymissä. Suurtuottajien konkurssit voivat myös vaikuttaa elintarvikehuoltoon ainakin alueellisesti. Lisäksi ongelmana pidetään suurtuotannon ja maatalousmaan omistuksen siirtymistä ulkomaisiin käsiin. Venäjä on kuitenkin saavuttanut elintarvikeomavaraisuudelle asetettuja tavoitteita varsin hyvin, eikä EU:n ja Yhdysvaltojen asettamien mahdollisten sanktioiden uskota vaarantavan maan elintarvikehuoltoa. Venäjä on viljojen ja kasviöljyjen nettoviejä ja käytännössä omavarainen myös sokerin, perunan ja juuresten osalta. Lihatuotteiden omavaraisuusaste vuonna 2013 oli 77,5 prosenttia ja maitotuotteiden 76,6 prosenttia. (Rossijskaja gazeta)
Maidontuottajille lisää tukea. Venäjän hallitus on hyväksynyt maatalouden kehitysohjelman 2013 2020 muutoksen, jolla maidontuottajille myönnettyjen korkotuettujen investointiluottojen maksimilaina-aikaa pidennetään kahdeksasta vuodesta 15 vuoteen. Tältä ajalta tuottajille kompensoidaan Venäjän keskuspankin jälleenrahoituskoron osuus kokonaiskorkomenoista. Ohjelmaan on myös lisätty uusia tukia kotieläintuottajien rehukustannusten kattamiseksi. Taloudellisesti merkittävien alueellisten ohjelmien piiriin on lisätty uusia tuotannonaloja, kuten riisinviljely sekä villan, pellavan ja puuvillan tuotanto. (Maatalousministeriö) Jamalin porokuolemat eivät vaikuta EU-vientiin. Tammi-helmikuun aikana Jamalin Nenetsian piirikunnassa on kuollut nälkään yli 30 000 poroa. Porojen laitumille muodostunut jääkuori ja sen päälle satanut paksu lumipeite ovat vaikeuttaneet eläinten ravinnonsaantia tuhoisin seurauksin. Tilanne on korjaantunut sään lämmettyä, ja alueen tuottajat ilmoittavat pystyvänsä hoitamaan kaikki sovitut toimitukset Euroopan markkinoille. Jamalilaiset kasvattajat ovat toimittaneet poronlihaa vuodesta 2008 Saksaan, Suomeen ja Ruotsiin. Suomalaisella Polarica Oy:llä on tälle vuodelle sopimus kolmensadan tonnin poronlihatoimituksesta. (ITAR-TASS, Interfax) Metsäpalot vaatineet jo ihmishenkiä. Venäjän metsätalousviraston mukaan metsää on palanut vuoden alusta lukien jo 160 000 hehtaaria, mikä on 500-kertainen määrä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Greenpeacen mukaan todelliset paloalat ovat vielä paljon viranomaisten ilmoittamia suurempia. Vaikein tilanne on toistaiseksi Kaukoidässä, jossa kaksi ihmistä on kuollut ja yhdeksän loukkaantunut sammutustöissä. Metsätalousvirasto on vaatinut vastuun ulottamista kunnallis- ja alueviranomaisiin, jotta metsäpalojen torjunta saisi vauhtia. Lisäksi ehdotetaan, että vapaaehtoisille maksettaisiin sammutustöiden asemesta siitä, että metsäpaloja ei syty tietyllä alueella. Siellä missä vapaaehtoisille maksetaan metsäpalojen sammutustöihin osallistumisesta, ihmisten epäillään sytyttävän paloja tahallaan ansaintatarkoituksessa. (Lesnye vesti, Greenpeace Russia)