RIKOSPROSESSI Matti Tolvanen Rikos- ja prosessioikeuden professori
Mitä on rikosprosessi? oikeudellisesti säädelty menettely, jossa tutkitaan ja ratkaistaan rikosvastuun edellytysten täyttyminen ja määrätään rikokseen syyllistyneelle lainmukainen seuraamus rikosprosessi on olemassa aineellisen rikosoikeuden toteutumiseksi
Rikosprosessin funktiot mikä on funktio? sosiologien ja juristien funktiokäsitys yhteys rikosoikeuteen rikosvastuun toteuttaminen oikeussuojan antaminen konfliktien ratkaisu ohjaustehtävä oikeutta kehittävä tehtävä kontrollitehtävä
Rikosprosessin tavoite perinteinen käsitys aineellinen totuus mutta mitä on aineellinen totuus? realistisempaa on puhua prosessuaalisesta totuudesta oikeudenkäynnissä totuus muodostuu asianosaisten ja tuomioistuimen vuorovaikutuksesta totuus luodaan, ei löydetä totuuden etsimistä rajoittavat syytetyn oikeudet, todistelun virhelähteet, roolijako, tarkastelun jälkikätisyys, oikeudellisen ratkaisun perusluonne
Rikosprosessioikeuden lähteet Kansalliset (keskeisimmät) lähteet - perustuslaki - ROL - OK - ETL, PKL - laki yleisistä syyttäjistä - laki oikeudenkäynnin julkisuudesta - oikeusapulaki - laki asianajajista - laki luvansaaneista oikeudenkäyntiavustajista - poliisilaki - käräjäoikeuslaki, hovioikeuslaki ja laki korkeimmasta oikeudesta - tuomarien nimittämislaki - laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta
Rikosprosessioikeuden lähteet kansainväliset lähteet: Euroopan ihmisoikeussopimus Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus oikeusapua ja luovuttamista koskevat kansainväliset sopimukset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot kysymys: rajoittavatko ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnat jo liikaa kansallisten lainsäädäntöelinten toimivaltaa? vm. kysymys oli esillä pohjoismaisessa lakimieskokouksessa elokuussa 2005 toisistaan on erotettava suora vaikutus ja tulkintavaikutus
Ajallinen ja alueellinen soveltamisala prosessinormeja sovelletaan niihin prosessitoimiin, jotka ajoittuvat lain voimassaoloaikaan usein kuitenkin annetaan siirtymäsäännöksiä niin, että jo aloitettuihin prosesseihin sovelletaan prosessin vireille tullessa voimassa ollutta lakia vrt. rikosoikeudellinen laillisuusperiaate kukin maa soveltaa omia prosessinormejaan aineellinen kysymys voidaan ratkaista myös vieraan valtion lain mukaan huomaa kaksoisrangaistavuuden vaatimus kansainvälisessä oikeusavussa ne bis in idem-periaatteen soveltuvuus rikoksiin, jonka vaikutukset ulottuvat useampaan kuin yhteen valtioon?
Yksinkertaistetut prosessit rajoituksena vallanjako ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti kriminalisointien rajaaminen tutkinnan rajoittaminen syyttämisen rajoittaminen summaarinen rankaiseminen hallinnolliset maksut kirjallinen menettely tuomioistuimessa kevennetyt kokoonpanot kevennetty suullinen/kirjallinen menettely asian käsittely vastaajan poissa ollessa
Kirjallinen menettely käräjäoikeudessa Edellytykset; mistään virallisen syyttäjän syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta; vastaaja tunnustaa virallisen syyttäjän syytteessä kuvatun teon sekä käräjäoikeudelle antamallaan nimenomaisella ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä; vastaaja on teon tehdessään ollut täysi-ikäinen; asianomistaja on esitutkinnassa tai kirjallisesti myöhemmin ilmoittanut, ettei vaadi pääkäsittelyn toimittamista; ja pääkäsittelyn toimittaminen on asian selvitettyyn tilaan nähden myös kokonaisuutena arvioiden tarpeetonta kirjallisessa menettelyssä rangaistukseksi ei voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta vankeutta
Kirjallinen menettely käräjäoikeudessa jos esitutkinnan perusteella tai muutoin on aihetta olettaa, että edellytykset kirjalliseen menettelyyn ovat olemassa, vastaajaa kehotetaan haasteen, haastehakemuksen ja 3 luvun 10 :ssä tarkoitetun vaatimuksen tiedoksiannon yhteydessä ilmoittamaan tuomioistuimen määräämässä ajassa kirjallisesti käräjäoikeudelle, tunnustaako hän syytteessä kuvatun teon sekä luopuuko hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuuko hän asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä vastaajalle on samalla annettava tieto suostumuksen merkityksestä asian käsittelyssä vastaajaa kehotetaan vastaamaan häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin kirjallisesti jos vastaaja toimittaa määräajassa käräjäoikeudelle 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen ja muut 1 :ssä säädetyt edellytykset asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ovat olemassa, asiassa ei järjestetä pääkäsittelyä, ja asia ratkaistaan viipymättä kirjallisessa menettelyssä, jollei ole syytä siirtää asiaa pääkäsittelyyn
Kirjallinen menettely käräjäoikeudessa erityisestä syystä kirjallinen lausuma asianosaiselta tarvittaessa suullinen lausuma kutsu poissaolouhalla tai velvollisuus saapua henkilökohtaisesti kuultavaksi vastaajaa ei voida tuomita kirjallisessa menettelyssä ankarampaan rangaistukseen kuin kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen varaamatta hänelle tilaisuutta suullisen lausuman antamiseen tuomio tai päätös saadaan perustaa vain syytteessä esitettyihin seikkoihin, vastaajan tunnustukseen, asianosaisten mahdollisiin kirjallisesti esittämiin taikka heidän suullisesti esittämiinsä, pöytäkirjattuihin vaatimuksiin, vastauksiin tai lausumiin sekä muuhun asian käsittelyssä syntyneeseen kirjalliseen aineistoon esitutkintapöytäkirjaa saadaan käyttää tuomion tai päätöksen perusteena vain siltä osin kuin asianosaiset ovat siihen vedonneet tuomion antamispäivä ilmoitettava asianosaiselle hyvissä ajoin ilmoitus tuomiosta vastaajalle ja vaatimuksia esittäneelle asianomistajalle
Täysimittainen rikosprosessi rikosprosessi: esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ensimmäisessä oikeusasteessa, oikeudenkäynti muutoksenhakuasteessa, täytäntöönpano rikosprosessin työnjako: syyttämismenetelmä kaksiasianosaissuhde asianosaiset prosessin kohteen määrääjinä asianosaiset prosessin vetureina asianosaiset todistelun esittäjinä vrt. tutkintamenetelmä: tuomioistuin määrittelee prosessin kohteen, hankkii todisteet ja tutkii, onko syytetty syyllinen
Täysimittainen rikosprosessi rikosprosessin vankka kivijalka uudistunut rikoslaki, uudistunut tuomioistuinlaitos, tehokas esitutkinta, päätoimiset syyttäjät, julkinen puolustus, perus- ja ihmisoikeudet sekä suullinen, välitön ja keskitetty oikeudenkäynti
Esitutkinta ja syyteharkinta prosessin osana esitutkinnassa selvitetään rikos, teko-olosuhteet, asianosaiset ja muut syyteharkinnassa tarvittavat seikat vahinko ja hyöty asianomistajan vaatimus kirjallisen menettelyn edellytykset täytäntöönpanon edellytykset esitutkinta on rikosasian valmistelua esitutkinnan perusteella syyteharkinta
Syyttäjälaitos VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ KANSAINVÄLINEN YKSIKKÖ HALLINTOYKSIKKÖ SYYTEASIAINYKSIKKÖ merkittävät rikosasiat KEHITTÄMISYKSIKKÖ ALUEELLISET SYYTTÄJÄNVIRASTOT (15) SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ NOIN 300 TOIMISTO-YM.HENKILÖKUNTAA 200
Syyttäjän tehtävät 1. lähtökohdat 2. syyttäjä perus- ja ihmisoikeuksien toteuttajana 3. esitutkinta 3.1. aktiivisen et-yhteistyön tarve ja tausta 3.2. poliisin toimenpiteistä luopuminen ja esitutkinnan lopettaminen 3.3. syyttäjän vastuu esitutkinnasta: poliisi johtaa, syyttäjä ohjaa 3.4. esitutkinta pääkäsittelyn valmisteluna 3.5. selvittämiskynnys/syytekynnys 4. syyteharkinta 4.1. rikosvastuu/oikeusturva 4.2. syyttäjän kriminaalipoliittinen rooli syyteharkinnassa 4.3. syytteestä sopiminen
Syyttäjän tehtävät 5. oikeudenkäynti 5.1. haastehakemus oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustana 5.2. syyttäjän rooli menettelytapojen ja kokoonpanojen valinnassa 5.3. syyttäjän rooli eri käsittelykokoonpanoissa 5.4. syyttäjän rooli oikeudenkäynnissä kuultavien turvallisuuden takaajana 5.5. syyttäjän rooli seuraamuksen määräämisessä 5.6. syyttäjän rooli muussa menettelyssä kuin rikosoikeudenkäynnissä
Syyttäjän tehtävät 6. muutoksenhaku 6.1. hovioikeudessa valittajana ja valitukseen vastaajana 6.2. muutoksenhaun vähentäminen 6.3. muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen 7. syyttäjän muut tehtävät 7.1. syyttäjien erikoistuminen 7.2. yksinkertaistetut, nopeutetut ja kirjalliset menettelyt 7.3. kansainvälinen yhteistyö 7.4. välitön rikoksentorjunta 7.5. yhteiskunnan ja sen jäsenten suojaaminen 7.6. oma-aloitteinen puuttuminen rikoksiin työn ulkopuolella 7.7. syyttäjän etiikasta
Erityiskysymyksiä syyttäjän päätös: lopulliseksi tarkoitettu ylempi syyttäjä voi muuttaa omasta aloitteestaan tai kantelusta kantelulla ei määräaikaa, rajana syyteoikeuden yleinen vanhentuminen syyttäjän itseoikaisu: olennaisesti uuden selvityksen perusteella
Erityiskysymyksiä jutun selvitysaste lähtökohtaisesti ratkaisu vain riittävästi selvitetyn aineiston perusteella syyttäjä vastaa siitä, että juttu on riittävästi selvitetty ennen syyteharkintaa syyttäjä voi määrätä lisätutkinnasta hyvä yhteistyö (poliisi/syyttäjä/avustaja) esitutkinnassa edesauttaa asian selvittämistä tutkinnan lopettaminen (ETL 4 ) suppean selvityksen perusteella selvitysaste on eri asia kuin syytekynnys jutun laatu ratkaisee sen, miten tarkoin asia on selvitettävä (vahingonteko vs. murha) oikeusturva/selvittämisintressi kustannus/hyötyajattelu?
Erityiskysymyksiä tutkinnan aloittaminen rikosta on syytä epäillä syytteen nostaminen todennäköisin syin syytepakkoperiaate syyte on nostettava, jos syyllisyys on selvästi todennäköisempää kuin syyttömyys (ROL 1:6) poikkeuksena tästä on harkinnanvarainen syyttämättä jättäminen (ROL 1:7 ja 1:8) näytön arvioinnissa tosiseikkojen ja tunnusmerkistön vuorovaikutus
Erityiskysymyksiä syyttämättä jättämisen perusteet: ei näyttöä, ei rikosta, ei syyteoikeutta, syyteoikeus vanhentunut, seuraamusluontoiset perusteet o viimemainituista ks. ROL 1:7-8, TLL 104 ja RL 50:7 päätöksen perustelut ensi sijassa asianosaisille tosiasiaperustelut oikeudellinen arviointi in dubio pro reo syyteharkinnassa?
Syyteharkinnan kulku (kertausta) a) onko juttu riittävästi selvitetty, b) mahdolliset lisätutkinnat, c) neuvottelu asianosaisten kanssa (harvoin), d) näytön arviointi ja asian oikeudellinen arviointi, e) SJP perusteella ei näyttöä, ei rikosta, syyteoikeus vanhentunut, f) syytekynnys ylittyy, g) jos todennäköisiä syitä: haastehakemus tai SJP harkinnanvaraisella perusteella h) ylemmän syyttäjän päätös
Syytteestä sopiminen tavallinen menettely esim. USA:ssa ja Englannissa perustuu riskin minimointiin syytenimikkeestä sopiminen tosiseikoista sopiminen syytteen tunnustaminen/rangaistuksen alentaminen transaktio-tyyppinen sopiminen
Syytteestä sopiminen hyödyt kustannusten säästö, syyttäjä saa ainakin jonkin syytteen läpi, syytetty hyötyy lievemmän rangaistuksen muodossa haitat oikeusturva vaarantuu, väärät tunnustukset esitutkinnassa, etääntyminen tosielämän tapahtumista, syyttäjän painostuskeino, avustajat tyytyvät helppoihin ratkaisuihin, lieventämisperusteet jäävät soveltamatta, asianomistajan asema pulmallinen Suomessa kanta kielteinen, otettaneen kuitenkin käyttöön lähivuosina
Määräämistoimet Suomessa mistä asianosaiset saavat määrätä syyttäjä/avustaja-yhteistyö esitutkinnan aikana syyttämättä jättäminen ja sovinto hoitoon hakeutumisesta sopiminen sovinto vireillä olevassa jutussa syytteen sisällöstä neuvotteleminen todistelusta sopiminen seuraamukseen vaikuttaminen tunnustuksen vaikutus rangaistukseen
Rikosasioiden sovittelu laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) maksutonta palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi vapaaehtoisuus, suostumuksenvaraisuus
Rikosasioiden sovittelu sovittelukelpoisuuteen vaikuttavat seikat rikoksen laatu ja tekotapa, rikoksesta epäillyn ja uhrin keskinäinen suhde sekä muut rikokseen liittyvät seikat kokonaisuutena alaikäiseen kohdistunut rikos: ei jos erityinen suojan tarve jos rikosta ei voida sovitella, myöskään korvauksesta ei sovittelua tämä ei tietenkään estä asianosasia sopimasta korvauksista keskenään ei muodollista yhteyttä esitutkintaan, syyteharkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn
Rikosasioiden sovittelu operoijat sovittelutoimisto, sovittelija, sovittelutoiminnan vastuuhenkilö, sovittelun ohjaaja kustannukset korvataan valtion varoista valtakunnallinen vastuu STM:llä, aluevastuu lääninhallituksella palvelun tuottamisesta sopimus kunnan tai muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan kanssa sovittelija henkilö, joka on suorittanut sovittelutoimintaan perehdyttävän koulutusjakson ja jolla muutoin on sellainen koulutus, taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää
Rikosasioiden sovittelu aloite epäilty, uhri, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen alaikäisen osalta myös huoltaja aloiteoikeus vain poliisilla ja syyttäjällä jos kyseessä on läheiseen kohdistunut väkivaltarikos päätösvalta sovitteluun ottamisesta sovittelutoimistossa sovittelutoiminnan vastuuhenkilöllä
Rikosasioiden sovittelu sovittelijan tehtävänä on: 1)järjestää sovittelutapaamiset osapuolten kanssa; 2) sovitella puolueettomasti ja kaikkia osapuolia kunnioittaen; 3) auttaa osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut rikoksesta sen uhrille aiheutuneiden henkisten ja aineellisten haittojen hyvittämiseksi; 4) antaa osapuolille tietoa saatavissa olevasta oikeusavusta ja muista palveluista; 5) laatia sovittelussa syntyneestä osapuolten välisestä sopimuksesta asiakirja ja varmentaa se allekirjoituksellaan; sekä 6) sovittelun päätyttyä toimittaa sovittelutoimistolle selostus sovittelusta.
Rikosasioiden sovittelu sovittelu yleisön läsnä olematta, osapuolet henkilökohtaisesti pääsääntöisesti oikeus käyttää avustajaa tai tukihenkilöä alaikäisellä huoltaja mukana läsnäolo voidaan kieltää ei kuitenkaan jos kyse on alle 15-vuotiaasta sovittelun keskeyttäminen asianosaisen peruuttaessa suostumuksensa tai jos on perusteltua syytä epäillä, ettei sovittelun osapuoli kykene ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitystä, tai jos sovittelun jatkaminen on selvästi vastoin alaikäisen osapuolen etua todistamiskielto sovittelija ei saa todistaa siitä, mitä hän tehtävässään on saanut tietää soviteltavasta asiasta, jolleivät erittäin tärkeät syyt vaadi, että sovittelijaa kuulustellaan siitä vetoamiskielto sovittelun osapuoli ei saa asian myöhemmässä käsittelyssä ilman vastapuolen suostumusta vedota siihen, mitä tämä on sovintoon pääsemiseksi esittänyt sovittelussa
Asianomistaja määritelmä yhteys aineelliseen rikosoikeuteen asianomistaja loukkausrikoksissa asianomistaja vaarantamisrikoksissa oikeushenkilö asianomistajana vajaavaltainen asianomistajana kuolleen omaiset asianomistajina viranomainen asianomistajana
Asianomistaja asianomistajan prosessuaalinen asema asianomistaja itse korvauksen vaatijana syyttäjä korvausvaatimuksen ajajana asianomistajalla ei vaatimuksia asianomistajalla vain rangaistusvaatimus asianomistaja yksin rangaistuksen vaatijana asianomistaja todistelutarkoituksessa kuultavana: a) kun on vaatimuksia ja b) kun ei ole vaatimuksia asianomistaja on tärkeä tietolähde asianomistaja muutoksenhakuasteessa
Asianomistaja asianomistajan oikeus oikeudenkäyntikulujen korvaukseen valtion varoista tai vastaajalta oikeus avustajaan ja tietyin edellytyksin maksuttomaan oikeudenkäyntiin oikeus tukihenkilöön tietyissä rikostyypeissä tukihenkilön rooli tukee asianomistajaa, ei kyselyoikeutta tukihenkilö jo esitutkinnassa periaatteessa velvollisuus puhua totta perätön lausuma rangaistava kuitenkin vain esitutkinnassa annettuna kieltäytymisoikeus lähiomaisen ollessa syytettynä
Asianomistaja syyttäjä ajaa asianomistajan pyynnöstä rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta jollei olennaista haittaa jollei vaatimus ole ilmeisen perusteeton jos syyttäjä ei aja ilmoitus asianomistajalle syyttäjä ajaa etenkin varallisuusrikoksissa pahoinpitelyrikoksissa syyttäjä ajaa harvoin liikennerikoksissa ei yleensä tarvetta asianomistajan vaatimuksen ajamiseen korvaukset tulevat pakollisesta vakuutuksesta
Todistaja ja asiantuntija yleinen velvollisuus todistaa rajoittaa salassapitovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus tietyissä tapauksissa esteellisyys totuudessapysymisvelvollisuus positiivinen/negatiivinen rangaistusuhka perättömästä lausumasta oikeus korvaukseen valtion varoista todistajansuojelu tosiasiallinen ja rangaistusuhan välityksin ei oikeutta avustajaan asiantuntijat lähinnä lääkäreitä ja tekniikan tuntijoita asiantuntijan asema vastaa pitkälti todistajan asemaa, mutta palkkio on merkittävästi suurempi rikosasioissa ei usein esiinny asiantuntijoita
Vastaaja velvollisuus saapua kuulusteluun ja oikeuteen ei velvollisuutta selvittää asiaa (itsekriminointisuoja) selvittäminen kuitenkin rangaistuksen alentamisperuste oikeus vaieta ei rajoituksetonta valehteluoikeutta velvollisuus noudattaa prosessinormeja syyttömyysolettama lainvoimaiseen tuomioon asti pulmana trial by newspaper oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin viivytyksettä oikeus saada tieto oikeudenkäyntiaineistosta oikeus kuulustella todistajia oikeus avustajaan tai puolustajaan maksuttoman oikeudenkäynnin etu tietyin tuloihin ja jutun laatuun liittyvin rajauksin
Vastaaja oikeus tulla tuomituksi vain laillisesti hankitun todistusaineiston perusteella ne bis in idem-kielto ei saa nostaa samasta asiasta syytettä kuin yhden kerran oikeus vastata vapaalta jalalta ellei painavia vastasyitä oikeus kulujen korvaukseen jos syyte hylätään
Syytetyn avustaja Suomessa ei ole asianajajapakkoa eikä monopolia kelpoisuusehdot: yleensä oikeuden määräämän avustajan ja puolustajan asianosaisen oikeus valita avustajansa avustajan oikeudet oikeus palkkioon päämiehen tai valtion varoista avustajan rooli tiennäyttäjä vai aseenkantaja? kysymys suhteesta päämieheen ja yhteisöön hyvä asianajotapa määrittää keskeinen tehtävä avustaa päämiestä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä ylimpänä päämiehen etu lainvastainen menettely on tietysti kielletty velvollisuus noudattaa prosessissääntöjä harmaa alue ongelmana
Tuomioistuimen rooli mitä virkaa tuomioistuimella on asianosaisten prosessissa? muodollinen prosessinjohto oikeudenkäynnin ulkonaista johtamista käsittelyssä noudatettava selvyyttä ja järjestystä tarkoituksenmukaisuus rikosasiassa syyttämismenetelmän periaatteet ja puolustuksen suosimisen periaate tuomioistuin ei valvo, että syyte tulee näytetyksi aineellinen prosessinjohto oikeudenkäyntiä on johdettava siten, ettei jää epäselväksi, mitä asianosaiset tai todistajat haluavat lausua epäselvyys a) lausumasta, ei saa selvää, mitä tarkoittaa, b) mitä tarkoittaa lausua (oikeudessa esitetty/esitutkinnassa kerrottu), c) epäselvät tai puutteelliset vaatimukset ja perustelut, d) vastauksen epäselvyys
Tuomioistuimen rooli tuomioistuin ratkaisee asian ja perustelee tuomion vaatimusten, vastausten, todistelun ja tapaukseen soveltuvien normien perusteella ks. liitteenä olevaa esimerkkitapausta: sen pitäisi osoittaa, että näillä luennoilla puhuttu kannattaa ottaa todesta
Täysimittaisen rikosprosessin kulku käräjäoikeudessa Valmistelu kirjallinen suullinen Pääkäsittely käräjäoikeudessa: 0. Esteet ja ohjeet 1. Vaatimukset syyte ja korvausvaatimukset vastaukset 2. Selostus asiasta ensin syyttäjä, sitten tarpeen mukaan muut asianosaiset/avustajat 3 Todistelu kirjalliset todisteet ja henkilötodistelu 4. Loppukeskustelu a) osapuolet arvioivat näyttöä ja oikeuskysymyksiä, b) seuraamuskeskustelu, c) mahdollinen vaatimus vangitsemisesta, d) vahingonkorvaukset ja e) oikeudenkäyntikulut 5. Tuomion julistaminen heti tai antaminen myöhemmin