LUONNOS MAAKUNNAN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUELIMEN PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY. Johdanto

LUONNOS MAAKUNNAN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUELIMEN PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY Johdanto Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja tereydenhuollon järjestämisen uudistusta koskeaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017 p). Lainsäädäntö on eduskuntakäsittelyssä, ja sen sisältö oi ielä muuttua. Lisäksi useat maakuntauudistukseen liittyät lait oat ielä almisteltaana ja lausunnoilla ja myös niiden säännöksistä aiheutuu äliaikaiselle toimielimelle tehtäiä. Luonnos työjärjestykseksi on tehty huhtikuun 2017 tilanteen pohjalta ja tarkentuu lainalmistelun edetessä. Väliaikaisen almistelutoimielimen jäsenet astaaat irkaastuulla lakisääteisistä tehtäistä. Valmistelua on tehty apaaehtoisuuden pohjalta jo pitkään ja on tärkeää, että jo tehty työ liitetään kiinteäksi osaksi almistelutoimielimen almistelua. Väliaikaisen almistelutoimielimen taoitteellisen ja tiukassa aikataulussa tehtään työn kannalta on perusteltua, että se nimeää ne työryhmät, jotka almisteleat oimaanpanolain mukaan toimielimelle kuuluia tehtäiä ja määrittelee aikataulun, jonka mukaisesti niiden käsittelemät asiat tuleat äliaikaisen almistelutoimielimen käsittelyyn. Väliaikaisen almisteluelimen jäsenten aalikelpoisuudesta säädetään oimaanpanolaissa. Heidät on alittaa iranhaltijoista, joilla on hyä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Kokoonpanoon soelletaan tasa-arolakia. Toimielimessä ei ole henkilöstön edustusta. Esteellisyystilanteet ratkaistaan hallintolain mukaisesti asiakohtaisesti. Kun kyse on hallinnon almistelusta ja henkilöstöasioiden massakäsittelystä tai yleisistä esim. henkilöstön asemaa koskeista periaatteista eiät esteellisyyssäännökset tule soellettaaksi. Mitä tarkemmin asian käsittely liittyy henkilön omaan asemaan, sitä armemmin hän on esteellinen asiaa käsittelemään. TYÖJÄRJESTYS 1 LUKU SOVELTAMINEN JA TOIMIVALTA 1 Määräysten soeltaminen Työjärjestystä noudatetaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen almistelussa sekä äliaikaisen almistelutoimielimen ja sen jaoston päätöksenteossa ja kokouksissa. 2 Väliaikaisen almistelutoimielimen kokoonpano Väliaikaisessa almistelutoimielimessä on x jäsentä ja heillä henkilökohtaiset arajäsenet. Kunnista on x jäsentä, perustereydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista x jäsentä, sairaanhoitopiiristä x jäsentä, erityishuoltopiiristä x jäsentä, maakunnan liitosta x jäsentä, pelastuslaitoksesta x jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta x jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta x jäsen. Lakisääteinen kokoonpano, mikäli alueen toimijat eiät pääse kokoonpanosta

sopimukseen on säädetty oimaanpanolain 6 :ssä: Maakunnan alueen kunnista ja perustereydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaalueista yhteensä kuusi jäsentä, sairaanhoitopiiristä kaksi jäsentä, erityishuoltopiiristä yksi jäsen, maakunnan liitosta yksi jäsen, pelastuslaitoksesta yksi jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta yksi jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta yksi jäsen sekä jokaisella jäsenellä arajäsen 3 Poliittinen ohjausryhmä Maakunnassa toimii lisäksi maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä, jonka nimeämillä edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus äliaikaisen toimielimen kokouksissa. Esialmistelusta alkaen toimineet poliittiset ohjausryhmät on perusteltua liittää myös äliaikaisen toimielimen toimikauden ajaksi almisteluun sen jatkuuuden turaamiseksi. Tästä ei säädetä oimaanpanolaissa, joten asia on äliaikaien almistelutoimielimen päätösallassa. 4 Väliaikaisen almisteluelimen toimialta Väliaikaisen almisteluelimellä on lakisääteiset tehtäät. Toimiallasta säädetään maakuntalain, sosiaali- ja tereydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain oimaanpanosta annetun (oimaanpanolaki) lain 7 :ssä sekä muussa maakuntauudistukseen liittyässä lainsäädännössä. Valmistelutoimielimen toimialta on rajoitettu siten, että se oi: 1) ottaa henkilöitä ain määräaikaiseen irka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy iimeistään 31 päiänä joulukuuta 2018; 2) tehdä maakuntaa sitoia sopimuksia ain määräaikaisesti oimassa oleiksi siten, että määräaika päättyy iimeistään 31 päiänä joulukuuta 2019. 5 Väliaikaisen almisteluelimen tehtäät Johtaminen 1) johtaa x maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen almistelua; 2) astata tehtäiinsä liittyästä puheallan käyttämisestä maakuntahallituksen toimikauden alkuun asti; 3) päättää siltä osin kuin toimialtaa ei ole siirretty irkasuhteessa maakuntaan olealle henkilölle alaisensa henkilöstön ottamisesta määräaikaiseen irka- tai työsopimussuhteeseen, irkasuhteen kelpoisuusaatimuksista, irkasuhteen haettaaksi julistamisesta, irka- ja työapaista, siutoimiluista sekä muista työ- ja irkasuhteita koskeista asioista; 4) toimia toimikaudellaan työnantajan edustajana ja perustaa äliaikainen yhteistoimintaelin; 5) päättää almistelun iestinnän periaatteista ja astata tiedottamisesta siltä osin kuin toimialtaa ei ole siirretty irkasuhteessa maakuntaan olealle henkilölle; 6) astaa hyän tiedonhallintotaan ja hyän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta ja määrää äliaikaisen almistelutoimielimen asiankirjahallinnosta astaaan irkasuhteisen henkilön;

Selitykset 7) selittää maakunnille siirtyä henkilöstö ja almistella maakuntaaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi; 8) osallistua maakunnille siirtyän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selittämiseen; 9) osallistua maakunnille siirtyien sopimusten ja näitä koskeien oikeuksien ja elollisuuksien selittämiseen; 10)osallistua maakunnille siirtyien hallinto- ja palelutehtäien hoitamista tukeien tietoja iestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selittämiseen; 11)almistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä; Talous 12)päättää maakunnan uoden 2018 talousariosta; 13)päättää uoden 2017 talousariosta ja käyttösuunnitelmasta; 14)päättää altionaustusten hakemisesta ja astaa niiden käytön selittämisestä 15)laatii uoden 2017 tilinpäätöksen 16)astaa maksualmiuden ylläpitämisestä ja maksuliikenteen hoitamisesta; 17)astaa talouden seurannasta; Toiminnan järjestäminen Vaalit 18)asettaa jaostot; 19)nimeää maakunnan käynnistämisen almisteleat työryhmät; 20)päättää sopimuksista siltä osin kun toimialtaa ei ole siirretty irkasuhteessa maakuntaan olealle henkilölle; 21)päättää hankinnoista siltä osin kun toimialtaa ei ole siirretty irkasuhteessa maakuntaan olealle henkilölle; 22)astata muista sille laissa säädetyistä tehtäistä sekä 23)almistelee älittömästi maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen liittyät muut asiat 24)osallistuu ensimmäisten maakuntaaalien järjestämiseen ja nimetä maakuntaaalilautakunta; maakuntaaalilautakunnan tehtäistä säädetään ensimmäisten aalien osalta aalilain 118 :ssä 6 Jaostot Valmistelutoimielin oi oimaanpanolain 7 :n mukaisesti asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäiä ja siirtää näitä tehtäiä koskeaa päätösaltaa jaostolle. Jaostoon oidaan alita toimielimen jäsen tai arajäsen. Toimielin oi nimetä pysyiä asiantuntijoita. Työjärjestysmallissa on esimerkkejä jaostotyöskentelystä. Mahdollisista

7 Valmistelutoimielimen jaostot jaostoista ja niiden tehtäistä oimaanpanolain 7 :n mukaisesti päättää almistelutoimielin. Jaostossa on x jäsenetä ja arajäsenet. Väliaikainen almisteluelin oi nimetä jaostoihin pysyiä asiantuntijoita läsnäolo- ja puheoikeudella. Esimerkkejä 7.1. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaoston tehtäänä on 1) selittää maakunnalle siirtyä henkilöstö tehtääalueittain, henkilöstöriskit, siirtyän henkilöstön edut, henkilöstöön liittyät astuut, siirtyään henkilöstöön liittyät erimielisyydet ja oikeudenkäynnit sekä muut henkilöstöön liittyät oleelliset tiedot. 2) almistella äliaikaiselle toimielimelle ehdotukset siirtosuunnitelmiksi ja sopimuksiksi 3) almistella xx 7.2. Järjestäjän tehtäät -jaosto Jaoston tehtäänä on 1) almistella ehdotus järjestäjän tehtäistä (palelukokonaisuudet ja -ketjut) ja toimiallasta suhteessa liikelaitokseen/ liikelaitoksiin 2) almistella ehdotus palelurakenteeksi ja maakunnan tukipaleluiden järjestämisestä 7.3. Markkinajaosto Jaoston tehtäänä on 1) selittää maakunnan toimijat ja tehdä markkina-analyysi; 2) almistella ehdotus maakunnan yhtiörakenteeksi; 3) almistella yhtiöiden liiketoimintasuunnitelmat; 4) selittää yhtiöille siirtyä henkilöstö, omaisuus, sopimukset ja astuut. 7.4. Sopimusjaosto Jaoston tehtäänä on 1) almistella selitys maakunnalle siirtyistä sopimuksista ja astuista 2) almistella maakunnan toiminnan aloittamisen kannalta älttämättömien sopimusten hankinta/siirtäminen/jatkaminen järjestämisastuun siirtyessä 1.1.2019. 3) almistella selitys maakunnan sopimusriskeistä

8 Viranhaltijoiden/ x/ toimialta ja tehtäät - x iranhaltija / irkasuhteessa olea päättää henkilöstön ktes:n mukaisista apaista ja eduista sekä harkinnanaraisista palkattomista apaista 9 Työryhmät Väliaikainen almistelutoimielein nimeää almistelusta astaaat työryhmät, ahistaa niiden tehtäät ja aikataulun sekä raportointieloitteet äliaikaiselle toimielimelle. Jo käynnissä olea almistelun jatkuuus turataan nimeämällä työryhmät ja täsmentämällä niiden tehtäät ja aikataulut äliaikaisen almisteluryhmän tehtäien näkökulmasta. 2 LUKU KOKOUSMENETTELY 10 Toimielimen päätöksentekotaat Toimielin oi käsitellä asian arsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat oat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa oidaan käyttää maakunnan liiton sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. 11 Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä arten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja oi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. 12 Kokouskutsu Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan arapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettaa kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltäät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltäistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleiät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -elollisuus, toimielimen päättämällä taalla. Työjärjestykseen oidaan ottaa määräys kokouskutsun lähettämisestä, mikäli mahdollista ähintään x päiää ennen kokousta.

Työjärjestykseen oidaan ottaa määräys esityslistan toimittamisesta arajäsenille. Työjärjestyksessä oidaan määrätä kokouskutsun, esityslistan ja liitteiden laatimisesta suomen ja ruotsin kielellä. Kaksikielisen maakunnan äliaikainen toimielin päättää kokouskutsujen ja pöytäkirjojen kielestä ottaen huomioon sen, että luottamushenkilöiden mahdollisuus täyttää tehtäänsä turataan ja että maakunnan asukkaiden tiedonsaantitarpeesta huolehditaan. 13 Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali oidaan lähettää sähköisesti. Tällöin almistelutoimielin tai sen nimeämä iranhaltija astaa siitä, että tähän tarittaat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet oat käytettäissä. Salassa pidettäiä tietoja oidaan lähettää ain suojatulla yhteydellä. 14 Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoerkossa Esityslistat julkaistaan xx erkkosiuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä sekä salassa pidettäät tiedot. Verkossa julkaistaasta esityslistasta oidaan poistaa yksittäisiä kokousasioita, joihin ei liity erityistä tiedottamisintressiä tai mikäli erityisestä syystä asian almistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liitteitä julkaistaan erkossa harkinnan mukaan ottaen huomioon maakunnan asukkaiden ja maakunnassa toimiien yhteisöjen tiedonsaanti-intressi. Väliaikaisen almistelutoimielimen on tiedotettaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen almistelusta alueen asukkaille, palelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille sekä arattaa näille tarittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi almistelussa oleista merkittäistä asioista. 15 Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat oidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei taritse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen iesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotaasta. 16 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen on kutsuttaa arajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen uoksi ei oi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän oi kutsua arajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen sihteeri oi toimittaa kutsun arajäsenelle. 17

Läsnäolo kokouksessa Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus: - x - x Muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää almistelutoimielin. Toimielin oi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntijan on poistuttaa kokouksesta ennen päätöksentekoa. 18 Kokouksen laillisuus ja päätösaltaisuus Kokous on päätösaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Aattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä oleat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösaltainen. 19 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että arapuheenjohtaja oat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, alitaan kokousta tai asian käsittelyä arten tilapäinen puheenjohtaja. 20 Kokouksen johtaminen ja puheenuorot Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 21 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 22 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Toimielin oi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltääksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esittelijä oi esittää asian palauttamista almisteltaaksi, jolloin hänen ei taritse tehdä asiassa muuta päätösehdotusta. Jos asiaa ei ole almisteltu, asia oidaan ratkaista päätöksellä ain perustellusta syystä. 23 Esittelijät Valmistelutoimielin nimeää toimielimen ja sen jaoston esittelijän/esittelijät ja sijaisen/sijaiset.

Jos toimielimellä on useampia esittelijöitä, toimielin päättää miten esittelyastuu jakaantuu esittelijöiden kesken. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä. 24 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa iranhaltijan esittelystä. Esittelijä astaa esittelemiensä kokousasioiden almistelusta ja tekee toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla oleaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin oi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman iranhaltijan esittelyä. Toimielin oi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä aadi kannatusta. 25 Kokouksen julkisuus Kokous on julkinen ain, jos toimielin niin päättää, eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettääksi. 26 Esteellisyys Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen läsnäolijan on ilmoitettaa esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä etäydyttää asian käsittelystä ja poistuttaa kokouksesta. Puheenjohtajan on tarittaessa saatettaa kokoukseen osallistuan esteellisyys toimielimen ratkaistaaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarittaessa antaa selitystä seikoista, joilla oi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arioinnissa. Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskean asian käsittelyyn ain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskea ratkaisu on perusteltaa pöytäkirjaan. 27 Pöydällepano ja asian palauttaminen almisteltaaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta almisteltaaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyäksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraaien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettaa puheenuoronsa koskemaan ain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyäksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. 28

Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettaa kirjallisena, jos puheenjohtaja niin aatii. Kun kaikki puheenuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 29 Ilman äänestystä syntyän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattaan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. 30 Äänestykseen otettaat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty aihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltään asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 31 Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys toimitetaan nimenhuudolla tai toimielimen päättämällä muulla taalla. Äänestys toimitetaan aoimesti. Jos äänestykseen otettaia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää toimielimen hyäksyttääksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraaien periaatteiden mukaan: 1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeaaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä oleista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeaaa ehdotusta astaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen astaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettaa pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittaa ehdotus, se on asetettaa iimeisenä äänestettääksi muista ehdotuksista oittanutta astaan. 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyäksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyäksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3. Jos ehdotuksen hyäksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyäksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettää erikseen. 32 Äänestyksen tuloksen toteaminen Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyän päätöksen.

33 Vaaleja koskeat yleiset määräykset Enemmistöaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä aatii. Suhteellinen aali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettaa äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä. Äänestysliput sekä aronnassa käytetyt liput on säilytettää aalipäätöksen lainoimaisuuteen saakka. Jos aali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettää suljetussa kuoressa. 34 Enemmistöaali Enemmistöaalissa äänen oi antaa kenelle tahansa aalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos alittaia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettäissään yhtä monta ääntä kuin on alittaia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille oi antaa ain yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Kun enemmistöaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimiat samalla ääntenlaskijoina ja austaat muutenkin aalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä. Suhteellisen aalin toimittamiseen soelletaan maakunnan liiton altuuston työjärjestyksen määräyksiä soeltuin osin. 35 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä astaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä oat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja armentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä taalla. Pöytäkirja oidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösaltaisuus

2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta aalit: aalitapa ja aalin tulos asiassa tehty päätös eriää mielipide 3) muut tiedot: salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän armennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtäänä pitämisestä yleisessä tietoerkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtäänä. Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskeat oikaisuaatimusohjeet ja alitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. 36 Päätösten tiedoksianto Väliaikaisen almistelutoimielimen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuaatimusohjeineen tai alitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtäänä xx erkkosiuilla siten kuin maakuntalain 136 :ssä tarkemmin määrätään, jollei salassa pitoa koskeista lain säännöksistä muuta johdu tai toimielin toisin päätä.