Vaasan patsaita ja muistomerkkejä
Merikotka Suomen ilmailun muistomerkki sijaitsee Vaskiluodon siltapenkereen kupeessa ns. Halkokarilla. Muistomerkin on tehnyt Kalervo Kallio (1909-1969) ja kivityöt Suomen Kiviteollisuus Oy. Patsaan jalusta on 7 metriä korkea ja se on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Jalustassa on kuusi graniittikiveä ja se painaa yli 63 tonnia. Jalustan yläosaan, 13 metriä merenpinnasta, on merikotka laskeutumassa siivet levällään. Linnun siipien väli on 5,6 metriä ja paino noin 3000 kg. Pronssikotka on kiinnitetty alustaansa neljällä ruostumattomalla ja haponkestävällä teräspultilla. Jalustassa on hiekkapuhallettu uurreteksti: SUOMEN ILMAILULLE TILL FINLANDS FLYG Muistomerkki on paljastettu 12.10.1969. Merikotka on ainoa lintu, joka laskeutuu lennosta jalat levällään niin kuin ensimmäiset lentokoneetkin. Ajatus muistomerkistä syntyi keväällä 1964 Luonetjärvellä Lentorykmentti 4:n Kiltaan kuuluvien upseereiden illanvietossa. Aluksi keskusteltiin Patsashanketta ajamaan perustettiin Suomen Ilmailun Muistomerkki ry. Ilmailupatsas on kunnianosoitus, ei ainoastaan Ilmavoimille, vaan kaikelle Suomen ilmailun hyväksi tehdylle ja tehtävälle työlle. 6.3.1918 laskeutui Vaasaan eteläiselle kaupunginselälle Kruununmakasiinin lähelle Morane Parasol -lentokone. Uumajasta Ruotsista saapuneen koneen lentäjänä oli luutnantti Nils Kindberg ja mat- kustajana kreivi Eric von Rosen, joka lahjoitti koneen Suomen armeijalle. Tämä ilmavoimien ensimmäinen kone sai lahjoittajansa mukaan nimen Kreivi von Rosen.
Inkeri-patsas Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki sijaitsee ns. Inkerinpuistossa Hietalahden mäessä moottoritien alkupään tuntumassa. Patsaan on suunnitellut ja veistänyt kuvanveistäjä Tea Helenelund (1917-). Patsasalueen kokonaissuunnitelman on laatinut taiteilija, graafikko Tauno (Tanu) Manninen. Kivityöt on tehnyt Tmi Vaasan Hautakivi. Muistomerkki on kaksiosainen: Pronssiin valettu luonnollisessa koossa (130 cm) oleva tyttö pitelee hellävaroin siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on 190 cm korkea punagraniittinen vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu v. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa surmansa saaneiden alle 15-vuotiaiden lasten nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. Teksti on latinankielinen: Protege crescentem parvis esto via tuta!( Suojele kasvua Turvaisaa tie pienien olkoon!) (Skydda de växande Säker sin väg de minsta må hava!) Muistomerkki paljastettiin 11.5.1955. Muistomerkki on yksityinen lahjoitus kaupungille. Vaasan Tyttölyseon vuoden 1961 ylioppilaat esittivät lakkiaispäivänään kaupunginjohtajalle anomuksen, että kyseinen puisto muutettaisiin Inkerin puistoksi Ingers parken. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen kokouksessaan 14.6.1961. Patsaan ympäristöä on kunnostettu aika ajoin vuosien mittaan. Viimeisin suurempi peruskunnostus tehtiin vuonna 2006. Tuolloin uusittiin patsaan ympärillä ollut perennaryhmä totaalisesti. Puistokalustoa uusittiin ja lisättiin valopisteet portaiden ja perennaryhmän väliin. Suunnittelutyön teki viheraluehortomi Leila Roivainen kaupungin viheralueyksiköstä.
Merituuli-suihkukaivo Muistomerkki sijaitsee Palosaaren torilla. Se on kuvanveistäjä Eero Hiirosen (1938-) työ. Muistomerkki on hankittu Vaasan kaupungin toimesta vuonna 1975 kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Merituulen ideana on tuulen pullistama purje. Patsas on 5,3 metriä korkea ja sen halkaisija on 2 metriä. Se on valmistettu enimmäkseen käsityönä 5 mm vahvasta haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä. Patsas painaa noin 2000 kiloa. Betonista valettu vesiallas on halkaisijaltaan 6 metriä. Merituuli oli aikanaan suurin taideteos, joka oli tehty kotimaisesta Outokummun valmistamasta haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä. Suihkukaivon taakse Pursimiehenkadun puolelle on rakennettu Pilvilammen kivistä amfiteatterin muotoon terassi. Siihen käytettiin 130 kiveä. Pengermille istutettiin vuorimäntyjä ja juhannusruusuja. Paljastustilaisuus vietettiin 10.6.1979 Unicefin lasten vuoden merkeissä. Mr. Unicef, näyttelijä Danny Kaye Yhdysvalloista suoritti vihkimisen. Suihkukaivo toimi avajaispäivänä toivomuslähteenä. Parina seuraavana vuonnakin vesialtaasta löytyi runsaasti kolikoita. Ensimmäinen esitys suihkukaivon saamiseksi Palosaaren torille kirjattiin kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan vuonna 1962 käsiteltäessä Toivo Kuulan patsashanketta. Kaupunginvaltuuston 100-vuotisjuhlatoimikunta antoi vuonna 1975 suihkukaivon suunnittelemisen kaupungin palveluksessa olleelle arkkitehti Jaakko Vainionpäälle. Vainionpää laati kaksi ehdotusta; tervatynnyrit ja kutomakone. Ennen lopullisen päätöksen tai tilauksen tekemistä esitti Vaasan taiteilijaseura kaupunginhallitukselle kilpailun julistamista. Palkintolautakunnan valitseman Eero Hiirosen ehdotuksen Merituuli kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen. Vähemmistö oli kannattanut Karl G. Nylundin Keulakuvaa.
Veera Taideteos sijaitsee Onkilahden keskuspuistossa Palosaaren sillan puoleisessa päässä.se on hollantilaissyntyisen Lucien den Arend in valmistama. Teos koostuu suuresta ympyränmuotoisesta teräskiekosta, joka on halkaistu keskeltä ja puolikkaat on taivutettu erilleen. Teoksen koko on 424 x 849 x 424 cm. Teos on punaiseksi maalattua terästä. Teokseen liittyy olennaisesti kohdevalaisimet.teos paljastettiin ja luovutettiin Vaasan kaupungille 5.2.1999. Veistoksen hahmo muuttuu kun sen ohitse liikkuu. Siinä voi nähdä pyramidin, saksien terät, täydellisen ympyrän tai spiraalin alun tai vedestä heijastuesaan neliön. Teokseen sisältyy monia viitteitä geometrian muotomaailmaan, Arkhimedeen matemaattisiin spekulaatioihin, Leonardo da Vincin oppiin inhimillisistä mittasuhteista ja barokkiarkkitehtuurin liikeaiheisiin ja voimaan.
Jäätie Teos sijaitsee Tiklaspuistossa lähellä Tiklaslampea. Taideteos on talvisodan jäätien muistomerkki, kultainen vastaanottava käsi. Teoksessa on kultainen käsi, kämmenpuoli ylöspäin ja käsi ojentuu kohti länttä. Käden koko on noin 0,4 x 1,10 m. Käsi lepää vaalean harmaan graniittikiven päällä. Kiven koko on 1,74 x 1,74 m ja korkeus 0,4 m. Kuvanveistäjä Pekka Jylhä on veistoksen tekijä. Teos paljastettiin 13.3.2000 talvisodan päättymisen 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Talvisodan (1939-1940) aikana ruokatavaroiden puute yllätti Suomen. Vaasasta Uumajaan aukaistiin jäätie, jota pidettiin auki parisen kuukautta keskitalvella. Tuona aikana Merenkurkun yli kuljetettiin yli 2000 autolastillista tavaraa Ruotsista Vaasaan ja Suomeen. Talvisodan aikana talvi oli erittäin kylmä ja kovat pakkaset mahdollistivat jäätien tekemisen. Jäätie koostui monesta vierekkäin menevästä tiestä, sillä samasta paikasta ei kannattanut uudestaan mennä, jos lumi oli tien haudannut. Ruotsalaiset kuorma-autot kuljettivat kenttätykkejä, granaatteja, selluloosaa, vaatteita ja ruokatarvikkeita. Ilman onnettomuuksia ei matkoista kuitenkaan aina selvitty.
Tehtäviä Aloite uudesta patsaasta - Tutustu materiaalin avulla vaasalaisiin patsaisiin ja muistomerkkeihin. - Mieti kuka tai mikä ansaitsisi mielestäsi patsaan ja kirjoita aloite. - Aloite voi olla aloite kaupunginvaltuustolle, mielipidekirjoitus lehteen tms. Tee itse reliefi - Katso oheismateriaali ohjatusta työpajasta Teksti- ja kuvalähde: Vaasan patsaat ja muistomerkit. (PDF) Vaasan kaupunki. Viitattu 2.2.2011.