LISTALLEOTTOESITE 29.8.2003 YIT-YHTYMÄ OYJ:N

LISTALLEOTTOESITE 29.8.2003 YIT-YHTYMÄ OYJ:N 50.000.000 VAIHTUVAKORKOINEN SARJALAINAMUOTOINEN JOUKKOVELKAKIRJALAINA 2/2003 50.000.000 KIINTEÄKORKOINEN SARJALAINAMUOTOINEN JOUKKOVELKAKIRJALAINA 3/2003 Järjestäjä: Sampo Pankki Oyj

SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 YLEISTÄ 2 1.1 Listalleottoesitteen julkistaminen 2 1.2 Esitteestä ja tilintarkastuksesta vastuulliset henkilöt 2 1.3 Tilintarkastuskertomukset 3 2 LAINAEHDOT 5 2.1 YIT-Yhtymä Oyj:n vaihtuvakorkoinen sarjalainamuotoinen joukkovelka- 5 kirjalaina 2/2003 2.2 YIT-Yhtymä Oyj:n kiinteäkorkoinen sarjalainamuotoinen joukkovelka- 10 kirjalaina 3/2003 3 TIEDOT JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN 2/2003 JA 3/2003 LIIKKEESEENLASKUSTA 14 4 TIETOJA YIT-YHTYMÄ OYJ:STÄ 15 4.1 Yleisiä tietoja 15 4.2 Hallinto 16 4.3 Pääoma 17 4.4 Toimialat ja toimipaikat 18 4.5 Taloudellinen asema 21 4.6 YIT-Yhtymä Oyj:n konserni 22 4.7 Muut sitoumukset 22 4.8 Viimeaikaiset tapahtumat 23 4.9 Tulevaisuuden näkymiä koskevat tiedot 25 5 MUUT ARVOPAPERIN ARVOON VAIKUTTAVAT SEIKAT 26 6 YIT-YHTYMÄ OYJ:N TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2002 27 7 YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2003 67 8 TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO 86 1

1 YLEISTÄ 1.1 Listalleottoesitteen julkistaminen Liikkeeseenlaskija: YIT-Yhtymä Oyj, Y-tunnus 0112650-2 ( YIT tai yhtiö ), kotipaikka Helsinki, Panuntie 11, PL 36, 00621 Helsinki, puh. 020 433 111, internet www.yit.fi Lainojen järjestäjä: Sampo Pankki Oyj, kotipaikka Helsinki, Unioninkatu 22, 00075 SAMPO, puh. 010 515 15 Lainoja koskevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävissä toimistoaikana YIT-Yhtymä Oyj:n pääkonttorissa, osoite Panuntie 11, 00620 Helsinki ja Sampo Pankki Oyj:n pääkonttorissa (Pääomamarkkinat), osoite Eteläesplanadi 8, 00075 SAMPO, Helsinki. Tämä listalleottoesite on laadittu Suomen lakien, mm. arvopaperimarkkinalain (26.5.1989/495) ja valtiovarainministeriön listalleottoesitteestä antaman asetuksen (19.6.2002/539) mukaisesti. Rahoitustarkastus on hyväksynyt esitteen, mutta ei vastaa tietojen oikeellisuudesta. 1.2 Esitteestä ja tilintarkastuksesta vastuulliset henkilöt Listalleottoesitteessä annetuista tiedoista on vastuussa YIT:n hallitus: Ilkka Brotherus, puheenjohtaja Eino Halonen, varapuheenjohtaja Reino Hanhinen, jäsen Asmo Kalpala, jäsen Mikko Kivimäki, jäsen Teuvo Salminen, jäsen Vakuutamme, että listalleottoesitteessä annetut tiedot vastaavat parhaan ymmärryksemme mukaan tosiseikkoja ja että tiedoista ei ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Helsingissä, 29. päivänä elokuuta 2003 Hallitus Lainojen järjestäjä on Sampo Pankki Oyj, Unioninkatu 22, 00075 SAMPO, Helsinki, puh. 010 515 15. Yhtiön tilinpäätökset viimeksi päättyneiltä kolmelta tilikaudelta tarkastaneiden tilintarkastajien tiedot: PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Pekka Nikula, KHT. Tilintarkastajan osoite on Itämerentori 2, 00180 Helsinki. KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n kotipaikka on Helsinki. 2

1.3 Tilintarkastuskertomukset Tilintarkastuskertomus 2001 YIT-Yhtymä Oyj:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet YIT-Yhtymä Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.- 31.12.2001. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti.tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2002 SVH Pricewaterhouse Coopers Oy KHT-yhteisö Pekka Nikula KHT 3

Tilintarkastuskertomus 2002 YIT-Yhtymä Oyj:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet YIT-Yhtymä Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.- 31.12.2002. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2003 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Pekka Nikula KHT 4

2 LAINAEHDOT 2.1 YIT-Yhtymä Oyj:n vaihtuvakorkoinen sarjalainamuotoinen joukkovelkakirjalaina 2/2003 YIT-Yhtymä Oyj (jäljempänä "Liikkeeseenlaskija") laskee liikkeeseen velkakirjalain 34 1 momentissa tarkoitetun joukkovelkakirjalainan (jäljempänä "Laina"). Lainan järjestäjänä toimi Sampo Pankki Oyj (jäljempänä "Järjestäjä"). Lainan ehdot ovat seuraavat: 1. Lainan nimellisarvo ja liikkeeseenlasku Lainan nimellisarvo on enintään viisikymmentä miljoonaa (50.000.000) euroa tai sitä korkeampi määrä, mikäli Liikkeeseenlaskijan hallitus on päättänyt korottaa Lainan nimellisarvoa. Laina lasketaan liikkeeseen 1. päivänä lokakuuta 2003 (jäljempänä "Liikkeeseenlaskupäivä") Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (jäljempänä APK ) arvo-osuusjärjestelmään liitettyinä arvo-osuuksina. APK:n säännöissä tarkoitettu liikkeeseenlaskun hoitaja (jäljempänä "Liikkeeseenlaskun Hoitaja") on HEX Back Office and Custody Services Oy. Lainaa tarjotaan merkittäväksi vähintään 100.000 euron erissä. Lainan arvo-osuuksien yksikkökoko on 10.000 euroa. 2. Laina-aika ja takaisinmaksu Laina-aika on 1.10.2003-1.10.2007. Laina maksetaan takaisin kokonaisuudessaan nimellisarvostaan 1.10.2007. 3. Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Liikkeeseenlaskija varaa oikeuden määritellä emissiokurssin tapauskohtaisesti. 4. Lainan merkintä Lainan merkintäaika on jatkuva ja se alkaa 15.9.2003. Lainaa tarjotaan sijoittajien merkittäväksi erikseen ilmoitettavina ajankohtina ("Myyntiaika") pääsääntöisesti tarjouspyyntömenettelyllä ("book-building"), jolloin Järjestäjä välittää omissa nimissään Lainan merkintöjä Liikkeeseenlaskijalle. Ensimmäisen lainaerän Myyntiaika alkaa 15.9.2003 ja päättyy Järjestäjän erikseen ilmoittamana ensimmäisen lainaerän merkintäpäivänä. Lainan merkintäpaikka on Sampo Pankki Oyj/Pääomamarkkinat, Eteläesplanadi 8, 00075 SAMPO, puhelin 010 513 2725/2793. Liikkeeseenlaskija hyväksyy lopulliset merkinnät.ylimerkintätilanteessa Liikkeeseenlaskijalla on oikeus hylätä merkintä osittain tai kokonaisuudessaan. Merkittäessä Lainaa ennen ensimmäistä koronmaksupäivää, on merkitsijän maksettava lainaehtojen mukaan kertynyt korko Liikkeeseenlaskupäivän ja merkinnän maksupäivän väliseltä ajalta. Merkittäessä Lainaa ensimmäisen koronmaksupäivän jälkeen muuna kuin koronmaksupäivänä merkitsijän on maksettava kertynyt korko kyseisen korkokauden alkamispäivän ja merkinnän maksupäivän väliseltä ajalta. 5

Merkinnät on maksettava merkinnän yhteydessä ilmoitettavalla tavalla. Merkityt lainamäärät toimitetaan merkitsijöiden ilmoittamille arvo-osuustileille merkinnän yhteydessä ilmoitettavana päivänä arvoosuusjärjestelmästä ja -tileistä annettujen lakien ja APK:n sääntöjen ja päätösten mukaisesti. 5. Lainan korko Lainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa seuraavasti: (i) Kaksi pankkipäivää ennen kunkin korkokauden alkamispäivää Liikkeeseenlaskun Hoitaja määrittää Lainan kyseisen korkokauden koron, joka on tuona päivänä kello 11.00 (Brysselin aikaa) Teleraten sivulla 248 (tai sitä korvaavalla sivulla) noteerattu kolmen kuukauden Euribor-korko lisättynä 0,65 % p.a. marginaalilla. (ii) Jos kolmen kuukauden Euribor-korkoa tai sitä vastaavaa noteerausta ei ole saatavilla, käytetään Sampo Pankki Oyj:n Suomessa vallitsevan korkotason perusteella määrittelemää sitä lähinnä vastaavan jakson korkoa. (iii) Vaihtuvan koron laskuperusteena käytetään korkokauden todellisia päiviä jaettuna 360:lla. Korko maksetaan neljännesvuosittain 2.1, 1.4, 1.7 ja 1.10., ensimmäisen kerran 2.1.2004 ja viimeisen kerran Lainan takaisinmaksupäivänä. Korko kertyy kullekin korkokaudelle mukaanlukien korkokauden ensimmäinen päivä ja poislukien korkokauden viimeinen päivä. Ensimmäinen korkokausi alkaa Liikkeeseenlaskupäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä. Kukin seuraava korkokausi alkaa edellisenä koronmaksupäivänä ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä. 6. Lainan vakuus ja etuoikeusasema Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on sama etuoikeusasema kuin Liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla. 7. Koron ja pääoman maksaminen Lainan korko ja pääoma maksetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja -tileistä annettujen lakien ja APK:n sääntöjen ja päätösten mukaisesti. Mikäli koronmaksupäivä tai pääoman maksupäivä ei ole pankkipäivä, siirtyy maksun suorittaminen seuraavaan pankkipäivään. "Pankkipäivällä" tarkoitetaan näissä lainaehdoissa päivää, jolloin pankit ovat Helsingissä yleisesti avoinna ja jolloin Trans-European Automated Real-Time Gross Settlement Express (TARGET) System on avoinna. 8. Ennenaikainen takaisinmaksu Lainan arvo-osuuden haltijalla on oikeus vaatia, että Lainan pääoma ja kertynyt korko erääntyvät hänen omistamansa lainapääoman osalta kokonaisuudessaan takaisin maksettavaksi aikaisintaan kymmenen (10) päivän kuluttua siitä, kun Sampo Pankki Oyj, pääomamarkkinat, osoitteessa Eteläesplanadi 8, Helsinki, 00075 SAMPO, on vastaanottanut asiaa koskevan kirjallisen vaatimuksen, jos vaatimuksessa mainittu irtisanomisperuste on olemassa vaatimuksen vastaanottopäivänä ja vaadittuna eräpäivänä. 6

Irtisanomisperusteita ovat: (a) Lainan korkoa tai pääomaa ei ole suoritettu seitsemän (7) pankkipäivän kuluessa Koronmaksupäivästä tai Lainan takaisinmaksupäivästä, tai ko. maksupäivän sattuessa muuksi kuin pankkipäiväksi, ensimmäisestä maksupäivän jälkeisestä pankkipäivästä, paitsi mikäli maksamatta jättäminen on aiheutunut kohdassa 9 tarkoitetusta syystä; tai (b) Liikkeeseenlaskija on asettanut vakuuden tämän Lainan liikkeeseenlaskun jälkeen liikkeeseenlaskemalleen julkiselle joukkovelkakirjalainalle tai muulle julkiselle lainalle, joka on otettu noteerattavaksi tai jota on sitouduttu hakemaan noteerattavaksi jossakin arvopaperipörssissä, paitsi jos vakuuden asettaminen on johtunut Suomen lainsäädännön vaatimuksista; tai (c) Liikkeeseenlaskijan muu vähintään kymmenenmiljoonan (10.000.000) euron tai sen muun valuutan määräinen velka erääntyy ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi Liikkeeseenlaskijan laiminlyönnin tai sopimusrikkomuksen takia tai jos tällaisen velan pääomaa tai korkoa ei makseta takaisin viimeistään eräpäivänä tai eräpäivän jälkeisenä alkuperäisten sopimusehtojen mukaisena maksuajan pidennysaikana. Liikkeeseenlaskijan antama omavelkainen takaussitoumus rinnastetaan yllä mainittuun velkaan. Lainan arvo-osuuden haltijalla ei kuitenkaan ole irtisanomisoikeutta edellä mainitun sopimusrikkomuksen perusteella, mikäli Liikkeeseenlaskija on vilpittömässä mielessä kiistänyt tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä sopimusrikkomuksen perusteen eikä asiassa ole annettu lainvoimaista tuomioita tai päätöstä; tai (d) Liikkeeseenlaskija lopettaa koko nykyisen liiketoimintansa; tai (e) Liikkeeseenlaskija on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin. 9. Ylivoimainen este Liikkeeseenlaskija, Järjestäjä ja Liikkeeseenlaskun Hoitaja eivät vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä (force majeure) tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 10. Velkojienkokous Liikkeeseenlaskijalla on oikeus kutsua koolle lainan velkojien kokous (jäljempänä "velkojienkokous") päättämään Lainan ehtojen muuttamisesta taikka muista jäljempänä mainituista seikoista. Kokouskutsu velkojienkokoukseen on julkaistava vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokouspäivää kohdan 11 mukaisesti. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja asialista sekä miten lainan velkojan on meneteltävä voidakseen osallistua kokoukseen. Velkojienkokous on pidettävä Helsingissä ja sen puheenjohtajan nimeää Liikkeeseenlaskijan hallitus. Velkojienkokous on päätösvaltainen, jos kaksi tai useampi läsnäoleva velkoja yhdessä edustavat vähintään 50 %:a Lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. Mikäli velkojienkokous ei ole päätösvaltainen 30 minuutin kuluessa kokouskutsun mukaisesta alkamisajankohdasta, kokouksen asialistan käsittely voidaan Liikkeeseenlaskijan pyynnöstä lykätä uuteen velkojienkokoukseen, joka on pidettävä aikaisintaan 14 päivän ja viimeistään 28 päivän kuluttua. Uusi velkojienkokous on päätösvaltainen, jos kaksi tai useampi läsnäoleva velkoja yhdessä edustavat vähintään 10 %:a Lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. Kokouskutsu lykkäyksen takia pidettävään uuteen velkojienkokoukseen on julkaistava samalla tavalla kuin kutsu alkuperäiseen kokoukseen. Kutsussa on lisäksi mainittava kokouksen päätösvaltaisuuden edellytykset. 7

Velkojien äänioikeus määräytyy heidän lainaosuuksiensa pääomamäärän perusteella. Liikkeeseenlaskijalla tai sen konserniin kuuluvilla yhtiöillä ei ole äänioikeutta velkojienkokouksessa. Velkojienkokouksen päätös edellyttää vähintään kahta kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Liikkeeseenlaskijan edustajalla ja sen valtuuttamalla henkilöllä on oikeus olla läsnä velkojienkokouksessa ja käyttää siellä puheenvuoroja. Velkojienkokouksella on oikeus päättää velkojia sitovasti: (a) näiden lainaehtojen muuttamisesta sekä (b) suostumuksen antamisesta väliaikaiseen poikkeamiseen lainaehdoista. Kaikkien velkojien suostumusta edellyttävät kuitenkin: (a) Lainan pääoman ja koron alentaminen; tai (b) laina-ajan pidentäminen; tai (c) velkojienkokouksen päätösvaltaisuuden edellytysten muuttaminen; tai (d) velkojienkokouksen päätöksen enemmistövaatimuksen muuttaminen. Suostumukset voidaan antaa velkojienkokouksessa tai muulla todistettavalla tavalla. Velkojienkokous voi päätöksellään oikeuttaa nimetyn henkilön toteuttamaan velkojienkokouksen päätöksen voimaansaattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Velkojienkokouksen päätökset sitovat Lainan kaikkia velkojia riippumatta siitä, ovatko he olleet läsnä kokouksessa. Velkojienkokouksen päätöksen katsotaan tulleen velkojien tietoon, kun se on tallennettu APK:ssa pidettävälle Lainan liikkeeseenlaskutilille. Lisäksi velkojat ovat velvollisia ilmoittamaan Lainan myöhemmille siirronsaajille velkojienkokouksen päätöksistä. 11. Ilmoitukset Lainaa koskevat ilmoitukset saatetaan velkojien tietoon julkaisemalla ilmoitus Helsingin Sanomissa tai muussa Liikkeeseenlaskijan päättämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Arvo-osuusrekisterin tilinhoitajayhteisöt voivat antaa Lainaan liittyviä ilmoituksia myös arvo-osuusjärjestelmän kautta. Ilmoituksen katsotaan tulleen velkojien tietoon silloin, kun se on julkaistu edellä olevan mukaisesti. 12. Vanhentuminen Mikäli pääomaa tai korkoa ei ole puutteellisten tietojen vuoksi voitu maksaa 5 vuoden kuluessa siitä, kun maksu näiden ehtojen mukaan ensimmäisen kerran oli maksettava, on oikeus maksun saantiin siltä osin menetetty. 13. Asiakirjojen nähtävilläpito Lainaa koskevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävissä toimistoaikana YIT-Yhtymä Oyj:n konttorissa, osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki ja Sampo Pankki Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Pääomamarkkinat, Eteläesplanadi 8, 00075 SAMPO, Helsinki. 8

14. Sovellettava laki ja oikeuspaikka Lainaan sovelletaan Suomen lakia. Lainasta johtuvat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. Jos kantaja kuitenkin on kuluttaja, hän voi nostaa kanteen sen paikkakunnan alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on asuinpaikkansa. 9

2.2 YIT-Yhtymä Oyj:n kiinteäkorkoinen sarjalainamuotoinen joukkovelkakirjalaina 3/2003 YIT-Yhtymä Oyj (jäljempänä "Liikkeeseenlaskija") laskee liikkeeseen velkakirjalain 34 1momentissa tarkoitetun joukkovelkakirjalainan (jäljempänä "Laina"). Lainan järjestäjänä toimi Sampo Pankki Oyj (jäljempänä "Järjestäjä"). Lainan ehdot ovat seuraavat: 1. Lainan nimellisarvo ja liikkeeseenlasku Lainan nimellisarvo on enintään viisikymmentä miljoonaa (50.000.000) euroa tai sitä korkeampi määrä, mikäli Liikkeeseenlaskijan hallitus on päättänyt korottaa Lainan nimellisarvoa. Laina lasketaan liikkeeseen 1. päivänä lokakuuta 2003 (jäljempänä "Liikkeeseenlaskupäivä") Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (jäljempänä APK ) arvo-osuusjärjestelmään liitettyinä arvo-osuuksina. APK:n säännöissä tarkoitettu liikkeeseenlaskun hoitaja (jäljempänä "Liikkeeseenlaskun Hoitaja") on HEX Back Office and Custody Services Oy. Lainaa tarjotaan merkittäväksi vähintään 100.000 euron erissä. Lainan arvo-osuuksien yksikkökoko on 10.000 euroa. 2. Laina-aika ja takaisinmaksu Laina-aika on 1.10.2003-1.10.2009. Laina maksetaan takaisin kokonaisuudessaan nimellisarvostaan 1.10.2009. 3. Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Liikkeeseenlaskija varaa oikeuden määritellä emissiokurssin tapauskohtaisesti. 4. Lainan merkintä Lainan merkintäaika on jatkuva ja se alkaa 15.9.2003. Lainaa tarjotaan sijoittajien merkittäväksi erikseen ilmoitettavina ajankohtina ("Myyntiaika") pääsääntöisesti tarjouspyyntömenettelyllä ("book-building"), jolloin Järjestäjä välittää omissa nimissään Lainan merkintöjä Liikkeeseenlaskijalle. Ensimmäisen lainaerän Myyntiaika alkaa 15.9.2003 ja päättyy Järjestäjän erikseen ilmoittamana ensimmäisen lainaerän merkintäpäivänä. Lainan merkintäpaikka on Sampo Pankki Oyj/Pääomamarkkinat, Eteläesplanadi 8, 00075 SAMPO, puhelin 010 513 2725/2793. Liikkeeseenlaskija hyväksyy lopulliset merkinnät.ylimerkintätilanteessa Liikkeeseenlaskijalla on oikeus hylätä merkintä osittain tai kokonaisuudessaan. Merkittäessä Lainaa ennen ensimmäistä koronmaksupäivää, on merkitsijän maksettava lainaehtojen mukaan kertynyt korko Liikkeeseenlaskupäivän ja merkinnän maksupäivän väliseltä ajalta. Merkittäessä Lainaa ensimmäisen koronmaksupäivän jälkeen muuna kuin koronmaksupäivänä merkitsijän on maksettava kertynyt korko kyseisen korkokauden alkamispäivän ja merkinnän maksupäivän väliseltä ajalta. 10

Merkinnät on maksettava merkinnän yhteydessä ilmoitettavalla tavalla. Merkityt lainamäärät toimitetaan merkitsijöiden ilmoittamille arvo-osuustileille merkinnän yhteydessä ilmoitettavana päivänä arvoosuusjärjestelmästä ja -tileistä annettujen lakien ja APK:n sääntöjen ja päätösten mukaisesti. 5. Lainan korko Lainalle maksetaan 4,75 %:n vuotuista korkoa. Korko maksetaan vuosittain 1.10, ensimmäisen kerran 1.10.2004. Korko kertyy kullekin korkokaudelle mukaanlukien korkokauden ensimmäinen päivä ja poislukien korkokauden viimeinen päivä. Ensimmäinen korkokausi alkaa Liikkeeseenlaskupäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä. Kukin seuraava korkokausi alkaa edellisenä koronmaksupäivänä ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä. Koronlaskuperusteena käytetään korkokauden todellisten päivien määrää jaettuna asianomaisen vuoden todellisten päivien määrällä. 6. Lainan vakuus ja etuoikeusasema Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Lainalla on sama etuoikeusasema kuin Liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla. 7. Koron ja pääoman maksaminen Lainan korko ja pääoma maksetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja -tileistä annettujen lakien ja APK:n sääntöjen ja päätösten mukaisesti. Mikäli koronmaksupäivä tai pääoman maksupäivä ei ole pankkipäivä, siirtyy maksun suorittaminen seuraavaan pankkipäivään. Suorituksen siirtyminen ei oikeuta maksun saajaa lisäsuoritukseen. "Pankkipäivällä" tarkoitetaan näissä lainaehdoissa päivää, jolloin pankit ovat Helsingissä yleisesti avoinna ja jolloin Trans-European Automated Real-Time Gross Settlement Express (TARGET) System on avoinna. 8. Ennenaikainen takaisinmaksu Lainan arvo-osuuden haltijalla on oikeus vaatia, että Lainan pääoma ja kertynyt korko erääntyvät hänen omistamansa lainapääoman osalta kokonaisuudessaan takaisin maksettavaksi aikaisintaan kymmenen (10) päivän kuluttua siitä, kun Sampo Pankki Oyj, pääomamarkkinat, osoitteessa Eteläesplanadi 8, Helsinki, 00075 SAMPO, on vastaanottanut asiaa koskevan kirjallisen vaatimuksen, jos vaatimuksessa mainittu irtisanomisperuste on olemassa vaatimuksen vastaanottopäivänä ja vaadittuna eräpäivänä. Irtisanomisperusteita ovat: (a) Lainan korkoa tai pääomaa ei ole suoritettu seitsemän (7) pankkipäivän kuluessa Koronmaksupäivästä tai Lainan takaisinmaksupäivästä, tai ko. maksupäivän sattuessa muuksi kuin pankkipäiväksi, ensimmäisestä maksupäivän jälkeisestä pankkipäivästä, paitsi mikäli maksamatta jättäminen on aiheutunut kohdassa 9 tarkoitetusta syystä; tai (b) Liikkeeseenlaskija on asettanut vakuuden tämän Lainan liikkeeseenlaskun jälkeen liikkeeseenlaskemalleen julkiselle joukkovelkakirjalainalle tai muulle julkiselle lainalle, joka on otettu noteerattavaksi tai jota on sitouduttu hakemaan noteerattavaksi jossakin arvopaperipörssissä, paitsi jos vakuuden asettaminen on johtunut Suomen lainsäädännön vaatimuksista; tai (c) Liikkeeseenlaskijan muu vähintään kymmenenmiljoonan (10.000.000) euron tai sen muun valuutan määräinen velka erääntyy ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi Liikkeeseenlaskijan 11

laiminlyönnin tai sopimusrikkomuksen takia tai jos tällaisen velan pääomaa tai korkoa ei makseta takaisin viimeistään eräpäivänä tai eräpäivän jälkeisenä alkuperäisten sopimusehtojen mukaisena maksuajan pidennysaikana. Liikkeeseenlaskijan antama omavelkainen takaussitoumus rinnastetaan yllä mainittuun velkaan. Lainan arvo-osuuden haltijalla ei kuitenkaan ole irtisanomisoikeutta edellä mainitun sopimusrikkomuksen perusteella, mikäli Liikkeeseenlaskija on vilpittömässä mielessä kiistänyt tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä sopimusrikkomuksen perusteen eikä asiassa ole annettu lainvoimaista tuomioita tai päätöstä; tai (d) Liikkeeseenlaskija lopettaa koko nykyisen liiketoimintansa; tai (e) Liikkeeseenlaskija on asetettu selvitystilaan tai konkurssiin. 9. Ylivoimainen este Liikkeeseenlaskija, Järjestäjä ja Liikkeeseenlaskun Hoitaja eivät vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä (force majeure) tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 10. Velkojienkokous Liikkeeseenlaskijalla on oikeus kutsua koolle lainan velkojien kokous (jäljempänä "velkojienkokous") päättämään Lainan ehtojen muuttamisesta taikka muista jäljempänä mainituista seikoista. Kokouskutsu velkojienkokoukseen on julkaistava vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokouspäivää kohdan 11 mukaisesti. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja asialista sekä miten lainan velkojan on meneteltävä voidakseen osallistua kokoukseen. Velkojienkokous on pidettävä Helsingissä ja sen puheenjohtajan nimeää Liikkeeseenlaskijan hallitus. Velkojienkokous on päätösvaltainen, jos kaksi tai useampi läsnäoleva velkoja yhdessä edustavat vähintään 50 %:a Lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. Mikäli velkojienkokous ei ole päätösvaltainen 30 minuutin kuluessa kokouskutsun mukaisesta alkamisajankohdasta, kokouksen asialistan käsittely voidaan Liikkeeseenlaskijan pyynnöstä lykätä uuteen velkojienkokoukseen, joka on pidettävä aikaisintaan 14 päivän ja viimeistään 28 päivän kuluttua. Uusi velkojienkokous on päätösvaltainen, jos kaksi tai useampi läsnäoleva velkoja yhdessä edustavat vähintään 10 %:a Lainan liikkeessä olevasta pääomamäärästä. Kokouskutsu lykkäyksen takia pidettävään uuteen velkojienkokoukseen on julkaistava samalla tavalla kuin kutsu alkuperäiseen kokoukseen. Kutsussa on lisäksi mainittava kokouksen päätösvaltaisuuden edellytykset. Velkojien äänioikeus määräytyy heidän lainaosuuksiensa pääomamäärän perusteella. Liikkeeseenlaskijalla tai sen konserniin kuuluvilla yhtiöillä ei ole äänioikeutta velkojienkokouksessa. Velkojienkokouksen päätös edellyttää vähintään kahta kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Liikkeeseenlaskijan edustajalla ja sen valtuuttamalla henkilöllä on oikeus olla läsnä velkojienkokouksessa ja käyttää siellä puheenvuoroja. Velkojienkokouksella on oikeus päättää velkojia sitovasti: (a) näiden lainaehtojen muuttamisesta sekä (b) suostumuksen antamisesta väliaikaiseen poikkeamiseen lainaehdoista. 12

Kaikkien velkojien suostumusta edellyttävät kuitenkin: (a) Lainan pääoman ja koron alentaminen; tai (b) laina-ajan pidentäminen; tai (c) velkojienkokouksen päätösvaltaisuuden edellytysten muuttaminen; tai (d) velkojienkokouksen päätöksen enemmistövaatimuksen muuttaminen. Suostumukset voidaan antaa velkojienkokouksessa tai muulla todistettavalla tavalla. Velkojienkokous voi päätöksellään oikeuttaa nimetyn henkilön toteuttamaan velkojienkokouksen päätöksen voimaansaattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Velkojienkokouksen päätökset sitovat Lainan kaikkia velkojia riippumatta siitä, ovatko he olleet läsnä kokouksessa. Velkojienkokouksen päätöksen katsotaan tulleen velkojien tietoon, kun se on tallennettu APK:ssa pidettävälle Lainan liikkeeseenlaskutilille. Lisäksi velkojat ovat velvollisia ilmoittamaan Lainan myöhemmille siirronsaajille velkojienkokouksen päätöksistä. 11. Ilmoitukset Lainaa koskevat ilmoitukset saatetaan velkojien tietoon julkaisemalla ilmoitus Helsingin Sanomissa tai muussa Liikkeeseenlaskijan päättämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Arvo-osuusrekisterin tilinhoitajayhteisöt voivat antaa Lainaan liittyviä ilmoituksia myös arvo-osuusjärjestelmän kautta. Ilmoituksen katsotaan tulleen velkojien tietoon silloin, kun se on julkaistu edellä olevan mukaisesti. 12. Vanhentuminen Mikäli pääomaa tai korkoa ei ole puutteellisten tietojen vuoksi voitu maksaa 5 vuoden kuluessa siitä, kun maksu näiden ehtojen mukaan ensimmäisen kerran oli maksettava, on oikeus maksun saantiin siltä osin menetetty. 13. Asiakirjojen nähtävilläpito Lainaa koskevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävissä toimistoaikana YIT-Yhtymä Oyj:n konttorissa, osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki ja Sampo Pankki Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa Pääomamarkkinat, Eteläesplanadi 8, 00075 SAMPO, Helsinki. 14. Sovellettava laki ja oikeuspaikka Lainaan sovelletaan Suomen lakia. Lainasta johtuvat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. Jos kantaja kuitenkin on kuluttaja, hän voi nostaa kanteen sen paikkakunnan alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on asuinpaikkansa. 13

3 TIEDOT JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN 2/2003 JA 3/2003 LIIKKEESEENLASKUSTA Päätökset ja valtuudet, joiden nojalla Lainat lasketaan liikkeeseen: Liikkeeseenlaskujen luonne: Liikkeeseenlaskijan hallituksen päätös 29.8.2003 Sarjalainoja Merkintäoikeudet: Ks. lainaehdot kohta 4. Merkintä- tai kauppahinnan maksutapa sekä merkintäpaikat: Ks. lainaehdot kohta 4. Merkintäaika: Jatkuva, alkaen 15.9.2003 Arvo-osuuksien toimitustapa ja -aikataulu: Ks. lainaehdot kohta 4. Emissiokurssi: Lainojen tuotto ja duraatio: vaihtuva Lainan efektiivinen tuottoprosentti liikkeeseenlaskupäivänä emissiokurssin ollessa 100 % on sama kuin lainan korko. Koska lainan 2/2003 korko on sidottu vaihtuvaan viitekorkoon, sen koron ja pääoman maksujen nykyarvolla painotetun juoksuajan keskiarvoa eli duraatiota ei ole mahdollista laskea. Lainan 3/2003 duraatio on 5,36 vuotta Pörssilistaus Merkintäsitoumukset: Arvio Lainojen liikkeeseenlaskijalle kertyvästä pääomasta sekä suunniteltu käyttötapa: ISIN-koodit: Joukkovelkakirjalaina 2/2003 Joukkovelkakirjalaina 3/2003 Helsingin Pörssin pörssilista lokakuussa 2003 edellyttäen, että Lainaa on merkitty yli 3.500.000 euroa. Ei ole. Ensimmäisten lainaerien osalta arviolta 99,8 % merkitystä määrästä. Lainat ovat osa YIT:n Building Systems yrityskaupan pitkäaikaista rahoitusta. YIT osti 4.7.2003 allekirjoitetulla sopimuksella ABB:lta sen talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluita tarjoavat Building Systems -liiketoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. FI0003014134 FI0003014142 Helsingissä, 29. päivänä elokuuta 2003 YIT-YHTYMÄ OYJ 14

4 TIETOJA YIT-YHTYMÄ OYJ:STÄ 4.1 Yleisiä tietoja YIT-Yhtymän juuret ulottuvat vuoteen 1912, jolloin Yleinen Insinööritoimisto aloitti toimintansa yhdyskuntien ja teollisuuden vesihuoltohankkeiden suunnittelijana ja toteuttajana. Maan infrastruktuurin rakentamiseen keskittyi ensi vuosikymmeninään myös vuodesta 1940 maaseudun viljelysten raivaajana tuttu ja sittemmin konsernin emoyhtiöksi kehittynyt Pellonraivaus/Perusyhtymä. Nykymuotoisen YIT-Yhtymän perusjuuriin kuuluu myös 1942 perustettu Vesto-ryhmä joka siirtyi Pellonraivaus-konsernin omistukseen 1960. Tämän päivän YIT-Yhtymässä Veston perinteet näkyvät edelleen selvimmin maa- ja vesirakentamisessa. YIT-Yhtymä synnytettiin Perusyhtymästä, Vestosta ja Yleisestä Insínööritoimistosta vuonna 1987. Nimi muodostui Yleisen Insinööritoimiston YIT-kirjaimista ja Perusyhtymän -Yhtymä sanasta. Vuonna 1995 YIT:n toiminta laajeni Huber-konsernin oston myötä voimakkaasti teollisuuden mekaanisessa urakoinnissa ja kunnossapidossa sekä LVI-urakoinnissa. Huberin juuret ulottuvat vuoteen 1879, jolloin sen toiminta alkoi Helsingin kunnallisen vesihuoltoverkoston rakentamisella Huhtikuussa 2002 YIT osti Soneralta tietoliikenneverkkoja rakentavan ja ylläpitävän Primatel Oy:n osakekannan. Yhtiön toiminta laajeni merkittävästi, kun siihen liitettiin 29.8.2003 päätetyllä kaupalla ABB:ltä ostetut talotekniikka ja kiinteistöpalveluja sekä teollisuus- ja laivasähköpalveluja tarjoavat Building Systems - liiketoiminnot Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin 31.8.1940, sen Y-tunnus on 0112650-2 ja kotipaikka Helsinki. YIT on julkinen osakeyhtiö, johon sovelletaan Suomen osakeyhtiölakia ja jonka toimialana on yhtiöjärjestyksen 2 :n mukaan Yhtiön toimialana on rakennusalan tuotantotoiminta, rakennustarvikkeiden ja rakennusvalmisosien valmistus, vuokraus ja kauppa sekä talotekniikka ja teollisuuden mekaaninen urakointi sekä edellä mainittuihin liittyvä käyttö-, huolto- ja kunnossapito kotimaassa ja ulkomailla. Yhtiön toimialana on edellä mainittujen liiketoimintojen lisäksi ostaa ja myydä kiinteistöjä ja asunto- ja kiinteistöosakkeita sekä vuokrata ja huoltaa huoneistoja ja kiinteistöjä rakennuksineen ja laitoksineen sekä harjoittaa muutakin toimintaa, joka liittyy edellä mainittuihin toimintoihin. Yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa. Yhtiö voi harjoittaa toimialansa mukaista toimintaa välittömästi yhtiön toimesta ja/tai tytär- ja osakkuusyhteisöjen ja yhteisyritysten välityksellä. Yhtiö voi emoyhtiönä huolehtia konsernin hallinnosta, henkilöstöasioista, rahoituksesta, taloudesta, lakiasioista ja viestinnästä sekä muista yhteisistä palveluista ja tehtävistä." 15

4.2 Hallinto Hallitus nimi työosoite päätehtävä Puheenjohtaja: Ilkka Brotherus Sinituote Oy toimitusjohtaja Erkylän kartano 50 05820 Hyvinkää Varapuheenjohtaja: Eino Halonen Keskinänen Henkivakuutusyhtiö toimitusjohtaja Suomi Lönnrotinkatu 5 00120 Helsinki Muut jäsenet: Reino Hanhinen YIT-Yhtymä Oyj konsernijohtaja Panuntie 11 00620 Helsinki Asmo Kalpala Tapiola-ryhmä pääjohtaja Revontulentie 7 02100 Espoo Mikko Kivimäki Rautaruukki Oyj toimitusjohtaja Fredrikinkatu 51-53 00100 Helsinki Teuvo Salminen Jaakko Pöyry Group Oyj varatoimitusjohtaja Jaakonkatu 3 01620 Vantaa Toimitusjohtaja Reino Hanhinen YIT-Yhtymä Oyj Panuntie 11 00620 Helsinki Varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä YIT-Yhtymä Oyj Panuntie 11 00620 Helsinki YIT-konsernin johtoryhmä Puheenjohtaja: Reino Hanhinen, konsernijohtaja Varapuheenjohtaja: Esko Mäkelä, varatoimitusjohtaja 16

Jäsenet: Ilpo Jalasjoki, YIT Rakennus Oy, toimitusjohtaja Juha Kostiainen, yrityssuunnittelujohtaja Hannu Leinonen, YIT Primatel Oy, toimitusjohtaja Veikko Myllyperkiö, viestintäjohtaja Juhani Pitkäkoski, YIT Building Systems, toimitusjohtaja Raimo Poutiainen, YIT Teollisuuspalvelut, toimitusjohtaja Sakari Toikkanen, YIT Building Systems, varatoimitusjohtaja Sihteeri: Antero Saarilahti, henkilöstöjohtaja 4.3 Pääoma Osakepääoma YIT-Yhtymä Oyj:n maksettu, kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 21.8.2003 oli 60.235.692 euroa käsittäen 30.117.846 osaketta, kukin nimellisarvoltaan 2 euroa. Yhtiön vähimmäispääoma on 50.000.000 euroa ja enimmäispääoma 200.000.000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Pääomalainat YIT tai sen konserniin kuuluvat yhtiöt eivät ole laskeneet liikkeeseen pääomalainoja. 17

4.4 Toimialat ja toimipaikat YIT tarjoaa teknisen infrastruktuurin investointi- ja kunnossapitopalveluja kiinteistö- ja rakennusalalle, teollisuuteen ja tietoliikenteeseen. Konsernin palvelut kattavat kaikilla toimintasektoreilla hankkeiden koko elinkaaren. YIT:n päämarkkina-aluetta ovat kaikki Pohjoismaat, Baltian maat ja Venäjä. YIT:n kansainvälistymisen strategiana on YIT :n kiinteistöteknisten palvelujen markkina-aseman vahvistaminen Pohjoismaissa sekä rakennus- ja televerkkopalvelujen markkina-aseman vahvistaminen Baltian maissa ja Venäjällä. YIT on liikevaihdolla mitattuna kaikilla toimialoillaan markkinajohtaja Suomessa. Ruotsissa YIT on markkinajohtaja teollisuusputkistoissa. YIT on liikevaihdoltaan Pohjoismaiden suurin kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yritys, jonka toimipaikkaverkko kattaa kaikki Pohjoismaat. Yhteensä YIT:llä on noin 500 toimipistettä Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. YIT:n toiminta ja taloudellinen kehitys on tähän asti raportoitu jaoteltuna kolmeen alakonserniin YIT Rakennus Oy, YIT Installaatiot Oy ja YIT Primatel Oy, jotka ovat edustaneet konsernin toimialajakoa. Kesällä 2003 YIT-Yhtymä Oyj osti ABB Ltd:ltä sen talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluita tarjoavat Building Systems -liiketoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Kun ostetut liiketoiminnat kaupan toteutuessa 29.8.2003 liitettiin YIT-konserniin, toimialajako muuttui. Tämän vuoden kolmannen vuosineljänneksen jälkeen raportointi alkaa noudattaa uutta toimialajakoa, jota tullaan myöhemmin noudattamaan myös IFRS-järjestelmän tarkoittamana segmenttijakona. Toimialat 29.8.2003 lähtien YIT-konsernin liiketoiminta jaetaan neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Televerkkopalvelut. Kiinteistötekniset palvelut -toimialan muodostavat ostettu pohjoismainen Building Systems -liiketoiminta yhdessä YIT Kiinteistötekniikan (Suomi) ja Calor AB:n (Ruotsi) kanssa. Toimialan emoyhtiö tulee olemaan YIT Building Systems Oy. Siihen liitetään myös YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy ja YIT Primatel Oy:n kiinteistöverkkoliiketoiminta. Kiinteistöteknisistä palveluista tulee liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään YIT:n suurin toimiala. Rakentamispalveluista vastaa YIT Rakennus Oy.Televerkkopalveluita tarjoaa YIT Primatel Oy. Teollisuuden investointi- ja kunnossapitopalveluita tarjoavat YIT Industria Oy ja YIT Service Oy. Kiinteistötekniset palvelut Kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava YIT Building Systems on taloteknisten palvelujen ja järjestelmien kokonaistoimittaja kiinteistön koko elinkaarelle. Sen tarjoamat kiinteistöpalvelut sisältävät kiinteistöjen ylläpidon ja toimitilapalvelut. Building Systems tarjoaa tieto- ja tietoliikenneteknologian sekä teollisuuden palveluja ja järjestelmätoimituksia paikallisesti kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Kiinteistötekniset palvelut ovat keskeinen osa YIT:n ydinliiketoimintaa, jonka teknistä ja taloudellista suorituskykyä kehitetään strategian mukaisesti. YIT:n ja ostetun pohjoismaisen Building Systemsin liiketoiminnot täydentävät toisiaan. Päällekkäistä toimintaa on vähän. Suomessa ja Ruotsissa YIT:n kiinteistötekniikan nykyinen vesi- ja lämpötekninen osaaminen täydentyy Building Systems -liiketoiminnan sähkö- ja ilmastointiosaamisella. Norjassa ja Tanskassa YIT:lle avautuvat kokonaan uudet markkinat. Yrityskauppa vahvistaa YIT:n markkina-asemaa. YIT voi tarjota asiakkaille entistä kattavampaa palvelua kiinteistön koko elinkaaren aikana. YIT:n huoltoverkko kattaa nyt kaikki Pohjoismaat. 18

Kiinteistötekniikan osuus rakennuskustannuksista sekä kiinteistökannan korjaus- ja kunnossapitotöistä kasvaa edelleen. Automaation ja tietoliikenneteknologian osuus kiinteistöteknisissä laitteissa ja järjestelmissä lisääntyvät. Siksi kiinteistötekniikka on YIT:n strategiassa merkittävä kasvualue kaikissa Pohjoismaissa. YIT:n liikevaihdon ja tuloksen riippuvuutta suhdannevaihteluista on määrätietoisesti vähennetty laajentamalla huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa yrityksen eri toimialoilla. Yrityskaupan jälkeen kunnossapitoliiketoiminnan osuuden konsernin liikevaihdosta arvioidaan edellisen vuoden liikevaihtojakauman perusteella nousevan noin 30 prosenttiin, kun se vuoden 2003 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 22 prosenttia YIT:n koko liikevaihdosta. YIT on yrityskaupan jälkeen aidosti pohjoismainen palveluyritys, jonka paikalliset tytäryhtiöt palvelevat asiakkaita yli 500 paikkakunnalla kaikissa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä paikallisin voimin. Rakentamispalvelut Rakentamispalveluja tarjoava YIT Rakennus Oy on liikevaihdoltaan Suomen suurin rakennusliike ja se toimii paikallisten tytäryhtiöiden voimin myös Baltian maissa ja Venäjällä. YIT Rakennus on ryhmitellyt palvelunsa neljän liikeidean ympärille: Asuminen, Työympäristöt, Julkisyhteisöpalvelut ja Infrapalvelut. Asuminen sisältää asuntorakentamisen, käyttäjäpalvelut, asuinrakennusten hoidon ja kunnossapidon sekä korjausrakentamispalvelut. YIT Rakennuksen markkinaosuus Suomen vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen tuotannosta on noin 30 prosenttia. Suomessa YIT:n asuntotuotanto on yli 3 000 asuntoa vuodessa ja Baltiassa ja Venäjällä YIT:llä on rakenteilla noin tuhat vapaarahoitteista asuntoa. Liikeidea Työympäristöt kattaa toimitilojen kehittämisen, vuokrauksen ja sijoituskiinteistöjen myymisen, projektien suunnittelun ja rakentamisen, käyttäjäpalvelut, kiinteistön hoidon ja ylläpidon sekä korjausrakentamisen. Julkisyhteisöpalvelut sisältävät julkisen hallinnon työympäristöt ja niiden ylläpidon, infrastruktuurin, kuten julkisten teiden sekä katujen ja ulkoalueiden hoidon ja ylläpidon, uudet asumis- ja palvelukonseptit, lähiösaneeraukset sekä public-private-partnership hankkeet. Infrapalvelut muodostuu maa- ja verkostorakentamisesta, kalliorakentamisesta sekä pohja- ja ympäristörakentamisesta. Televerkkopalvelut Televerkkopalveluja tuottava YIT Primatel Oy konsultoi ja suunnittelee tiedonsiirron ratkaisuja, rakentaa ja ylläpitää tietoliikenneverkkoja sekä toimittaa teleliittymiä ja palveluja operaattorien asiakkaille. YIT Primatel on toimialansa markkinajohtaja Suomessa. YIT Primatelin vahvuuksia ovat tietoliikennetekninen osaaminen ja noin sata toimipistettä kattava maanlaajuinen palveluverkosto. Palvelutarjonta kattaa kiinteät televerkot niin maalla kuin vesistöissäkin, mobiiliverkot sekä kiinteistöjen tieto- ja turvaratkaisut. Televerkkoliiketoimintaryhmä tuottaa kiinteän verkon rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja suunnittelusta viankorjaukseen. Palvelut ja tuotteet jakautuvat liittymätoimituksiin, verkon rakentamiseen sekä lähiverkko- eli LAN-toimintaan. Mobiiliverkkoliiketoiminta tarjoaa matkaviestinverkkojen koko elinkaaren kattavia palveluja matkaviestinoperaattoreille. Päätuotteina ovat verkkojen rakentaminen, suunnittelu ja ylläpito. 19

Kiinteistöverkkoliiketoiminta rakentaa ATK-tietoverkkoja ja turvajärjestelmiä sekä toteuttaa tietoliikennejärjestelmiä. Liiketoimintaryhmä keskittyy tietoverkoissa ja turvajärjestelmissä kiinteistöjen sisäisiin sekä paikallisiin alueverkkoratkaisuihin. Valtakunnallisille asiakkaille tarjotaan myös turvallisuuden alueellisia valvontaratkaisuja. Kiinteistöverkkoliiketoiminta siirtyy osaksi Kiinteistötekniset palvelut -toimialaa. Teollisuuden palvelut Toimiala muodostuu YIT Industria Oy:n ja YIT Service Oy:n liiketoiminnoista. Toimiala on Suomessa liikevaihdolla mitattuna markkinajohtaja teollisuuden putkistojärjestelmätoimituksissa. Muissa Pohjoismaissa teollisuuden palvelut hoidetaan paikallisten YIT Building Systemsin tytäryhtiöiden kautta. Sähkö- ja putkistojärjestelmäosaamisten yhdistäminen lisää YIT:n mahdollisuuksia osallistua suuriin projekteihin Pohjoismaissa ja lähialueilla. Teollisuuden investoinneille tarjottuihin palveluihin kuuluvat sähkö- ja putkistojärjestelmät sekä säiliö-, instrumentointi- ja automatiikkatoimitukset teollisuuden eri prosesseihin. Putkisto- ja säiliöpuolella tuotteet ja palvelut kattavat kaiken konepajoilla valmistetuista putkisto- ja kattilakomponenteista kokonaisvaltaisiin projekteihin. Investointipalvelujen asiakkaita ovat metsä-, energia-, öljy- ja petrokemianteollisuus sekä telakat ja offshoreteollisuus. Päämarkkina-alue on Pohjoismaat, mutta projektivientiä harjoitetaan maailmanlaajuisesti. Tuotantolaitoksille suunnatut teollisuuden kunnossapitopalvelut kattavat niin mekaanisen kunnossapidon kuin automaatio-osaamisenkin. Kunnossapidon tavoitteena on asiakkaan häiriötön tuotanto ja siten tuotantolaitoksen tuottavuuden parantaminen kumppanuussopimuksilla. Palvelut voivat olla yksittäisiä töitä tai kokonaisvaltaista prosessien käynnissä pitoa. YIT-konserni Building Systems -yrityskaupan jälkeen Vuonna 2002 YIT-konsernin liikevaihto oli 1 763 miljoonaa euroa. Ostetun pohjoismaisen Building Systems -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2002 oli noin 1 130 miljoonaa euroa. Sen oikaistu operatiivinen tulos ennen rahoituseriä, veroja ja liikearvopoistoja (EBITA) oli vuonna 2002 noin 40 miljoonaa euroa. Oikaistu operatiivinen tulos ennen rahoituseriä, veroja ja liikearvopoistoja on korjattu ABB-konsernin sisäisillä veloituksilla ja kuvastaa arvioitua stand alone -tilaa. Laskelmat on tehty YIT:n käytössä olevien lukujen perusteella. Tärkeänä motiivina kaupan syntymiselle oli ABB Building Systemsin teknologiaimago ja henkilöstön ammattitaito. YIT:n avaintuloksissa henkilöstö ja toiminnan jatkuva kehittäminen ovat avainasemassa. Edellytykset henkilöstön ja liiketoiminnan integraation toteutukselle ovat hyvät, sillä YIT:llä on kokemusta ja näyttöä onnistuneista integraatioista aikaisempien yrityskauppojen yhteydessä. YIT-konsernin henkilöstön määrä toukokuun lopussa 2003 oli 12 600. Yrityskaupan jälkeen konsernin palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä nousi 21 680 henkilöön. Ostetun Building Systems -liiketoiminnan henkilöstömäärä oli 9 080. Se jakaantui maittain seuraavasti: Suomi 2 300, Ruotsi 2 900, Norja 2 700, Tanska 950, Baltia 200 ja Venäjä 30. 20

4.5 Taloudellinen asema YIT-Yhtymä-konsernin taloudellinen kehitys 2002 2001 2000 1999 1998 Liikevaihto Meur 1763,0 1623,1 1235,4 1222,1 1167,7 Liikevoitto Meur 89,8 99,7 89,7 62,3 54,5 - % liikevaihdosta 5,1 6,1 7,3 5,1 4,7 Voitto ennen satunnaisia eriä Meur 77,6 88,8 79,5 55,2 46,0 - % liikevaihdosta 4,4 5,5 6,4 4,5 3,9 Tulos ennen veroja Meur 77,6 88,8 79,4 73,7 45,8 - % liikevaihdosta 4,4 5,5 6,4 6,0 3,9 Oman pääoman tuotto-% 12,2 19,1 19,1 18,3 13,9 Sijoitetun pääoman tuotto-% 17,8 21,6 21,2 15,5 13,7 Omavaraisuusaste-% 38,2 40,3 40,2 41,6 37,3 Tunnuslukujen laskentakaavat, kts sivu 45. Oikeudenkäynnit YIT valitti konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 vuodelta 1997 määräämästä 10,9 miljoonan euron jälkiverosta.konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa 2002. Jälkivero korkoineen 11,0 miljoonaa euroa palautettiin YIT:lle. Koska asian käsittely jatkuu veroasiamiehen valituksen johdosta Helsingin hallinto-oikeudessa, jälkiveron palautusta ei ole tuloutettu. Vuoden 2003 ensimmäisen vuosipuoliskon tulokseen on kirjattu 5,7 miljoonaa euroa tappiota Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa 2003 SOK:n pääkonttorikiinteistön saneerausta koskevassa kiistassa antaman päätöksen perusteella. YIT on valittanut päätöksestä. 21

4.6 YIT-Yhtymä Oyj:n konserni Konsernin rakenne 1.9.2003 YIT:n uusi konsernirakenne 1.9.2003 YIT-Yhtymä Oyj Reino Hanhinen Konsernijohto, Konsernipalvelut, Konserniviestintä Kiinteistötekniset palvelut Juhani Pitkäkoski Rakentamispalvelut Ilpo Jalasjoki Teollisuuden palvelut Raimo Poutiainen Televerkkopalvelut Hannu Leinonen Kiinteistötekniikka Asunnot Putkistot ja säiliöt Kiinteät verkot Automaatio ja turva Kiinteistönhoitopalvelut Työympäristöt Infrastruktuuri Teollisuuden kunnossapito Mobiiliverkot Henkilöstö 5/2003 12 618 Henkilöstö 5/2003 4 552 Henkilöstö 5/2003 2 889 Henkilöstö 5/2003 1 350 4.7 Muut sitoumukset 1. Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen kokonaismäärät 30.6.2003 (Meur) konserni Lainat, joista on annettu vakuus - Vakuudettomat lainat 88,7 Lainat, joiden etuoikeus on muita sitoumuksia huonompi - Pääomalainat - Yhteensä 88,7 2. Muut lainat ja velat 30.6.2003 (Meur) konserni Muut lainat ja velat 693,8 Lukuun sisältyvät tilinpäätöksen taseen mukaiset erät laskennallinen verovelka, pitkäaikainen vieras pääoma ja lyhytaikainen vieras pääoma. 3. Annetut vakuudet 30.6.2003 (Meur) konserni Annetut kiinnitykset lainoihin omista sitoumuksista 29,9 Annetut pantit lainoihin omista sitoumuksista 0 Muut omasta puolesta annetut vakuudet - yrityskiinnitykset 0 - pantatut arvopaperit 0,2 Yhteensä 30,1 22

4. Taseen ulkopuoliset vastuut 30.6.2003 (Meur) konserni Leasingvastuut 18,5 Muut vastuut Takaisinostovastuut rahoitusyhtiöille myydyistä urakkasaatavista 107,4 Muut vastuusitoumukset 0,5 Yhteensä 107,9 Takaukset Osakkuusyhtiöiden puolesta 1,1 Muiden puolesta 8,5 Yhteensä 9,6 Johdannaissopimukset Valuuttatermiinisopimukset Käypä arvo 14,3 Kohde-etuuksien arvo 14,2 5. Building Systems kaupan rahoitusjärjestelyt Kauppahinnan maksua varten on sovittu yhden vuoden rahoitusjärjestely, josta YIT nosti 29.8.2003 150 miljoonan euron lyhytaikaisen lainan. Laina konvertoidaan pääosin pitkäaikaiseksi kuluvan vuoden aikana. 4.8 Viimeaikaiset tapahtumat Tapahtumat osavuosikatsauskauden 1.1-30.6.2003 jälkeen YIT allekirjoitti 4.7.2003 sopimuksen ABB:n talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluita tarjoavien Building Systems liiketoimintojen ostamisesta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Kaupan voimaanastuminen edellytti kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Kilpailuvirasto hyväksyi yrityskaupan Suomen osalta 18.7.2003 ja Konkurrensverket Ruotsin osalta 23.7.2003. Liettuan kilpailuviranomainen hyväksyi kaupan 28.8.2003. Kauppa toteutui 29.8.2003 ja liiketoiminnot siirtyivät YIT:lle samana päivänä. Yrityskaupan arvo oli 203 miljoonaa euroa. YIT-Yhtymä Oyj maksoi 29.8.2003 ABB Ltd:lle käteiskauppasummana 169,2 miljoonaa euroa ABB:n Building Systems liiketoiminnoista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Käteiskauppasumma määräytyi YIT:n ja ABB:n 4.7.2003 allekirjoittaman kauppaa koskevan sopimuksen mukaisesti siten, että yrityskaupan arvosta vähennettiin liiketoimintakauppoina ostettujen liiketoimintojen siirtyvien tase-erien varojen ja velkojen negatiivinen erotus. Käteiskauppasumma täsmennetään lopullisesti marraskuussa 2003, kun elokuun lopun tilannetta koskevat tilintarkastetut taselaskelmat ovat valmistuneet. Ostetun Building Systems -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2002 oli noin 1 130 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä toukokuussa 2003 oli 9 080. Yrityskaupan jälkeen YIT:n henkilöstön määrä nousi lähes 21 700 henkilöön. YIT:stä tulee kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yhtiö, jonka palveluketju kattaa kaikki Pohjoismaat. YIT kehittää kiinteistöteknisiä palveluja osana ydinliiketoimintaansa. 23

Yrityskaupan myötä YIT:n konsernirakenne muuttuu. Ostettu liiketoiminta muodostaa yhdessä YIT:n nykyisten yksiköiden YIT Kiinteistötekniikan ja Calor AB:n kanssa konsernin suurimman toimialan, Kiinteistötekniset palvelut (YIT Building Systems). Muut kolme toimialaa ovat Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Televerkkopalvelut. Yrityskauppa on YIT:n strategian mukainen. Kiinteistötekniikka on merkittävä strateginen kasvualue kaikissa Pohjoismaissa. YIT:n ja ostetun Building Systemsin liiketoiminnot ja henkilöstön osaaminen täydentävät toisiaan. Päällekkäistä toimintaa on vähän. YIT:n liikevaihdon ja tuloksen riippuvuutta suhdannevaihteluista on määrätietoisesti vähennetty laajentamalla huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa yrityksen eri toimialoilla. Yrityskaupan jälkeen kunnossapitoliiketoiminnan osuuden konsernin liikevaihdosta arvioidaan nousevan noin 30 prosenttiin. YIT rahoittaa yrityskaupan lainarahoituksella. Kaupan seurauksena yhtiön omavaraisuusaste alenee. Tavoitteena on palauttaa omavaraisuusaste strategiselle 40 prosentin tavoitetasolle viimeistään vuonna 2006. Kaupan vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan positiivinen vuodesta 2004 alkaen. YIT arvioi saavansa yrityskaupasta synergiaetuja vuosittain noin 10 miljoonaa euroa vuodesta 2004 alkaen. Synergiaedut saavutetaan pääosin hankintatoimessa, hallinnossa ja tietotekniikassa sekä teknologian siirrossa nykyisten ja uusien yksiköiden välillä. Integraatiokustannusten arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa euroa vuosina 2003 ja 2004. Integraatiokustannukset muodostuvat pääosin tietotekniikasta, ulkoisen asun muutoksesta ja henkilöstön valmennuksesta. Ruotsissa toimenpiteet liiketoimintojen kannattavuuden parantamiseksi jatkuvat. Tavoitteena on saavuttaa positiivinen tulos vuonna 2004. Suomen Kilpailuvirasto ilmoitti 15.7.2003 hyväksyvänsä Makroflex-yhtiöiden ja -tuotemerkin kaupan. Viron kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan 16.7.2003 ja kauppa toteutui 18.7.2003. YIT:n hallitus on 29.8.2003 päättänyt varsinaisen yhtiökokouksen 13.3.2003 antaman valtuutuksen perusteella luovuttaa myytäväksi enintään 567 500 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta Helsingin Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä osana yhtiön tekemän ABB Building Systems liiketoimintakaupan rahoitusjärjestelyjä. Osakkeet luovutetaan sopivin erin tämän päätöksen osakeyhtiölain 7 luvun 5 :n mukaisen julkistamisen jälkeen. Osakkeet luovutetaan kukin vähintään niiden luovutushetken mukaiseen käypään arvoon, joka määräytyy Helsingin Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Yhtiökokouksen antama valtuutus on merkitty kaupparekisteriin ja se on voimassa 13.3.2004 saakka. Valtuutus koskee enintään 567 500 osaketta. Luovuttaminen on valtuutuksen mukaisesti mahdollista muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita. Edelleen valtuutuksen mukaan osakkeet voidaan luovuttaa myymällä ne Helsingin Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. 24