Sisällys 1. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistajapolitiikka... 2 2. Kunta-/kaupunkikonsernin määritelmä... 2 3. Konsernin tarkoitus ja tavoite... 3 4. Soveltamisala... 3 5. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen... 3 6. Konserniohjeen sitovuus... 3 7. Konserniraportointi... 4 7.1. Raportoinnin sisältö ja rajoitukset... 4 7.1.1. Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus... 4 7.1.2. Kirjanpito-, tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösperiaatteet... 4 7.1.3. Toiminnan ja talouden raportointi... 4 8. Keskitetyt konsernipalvelut ja keskitetyt toiminnot... 5 8.1. Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus... 5 8.2. Tavaroiden ja palvelujen hankintoja ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet... 5 8.3. Rahoitusta, sijoituksia ja takausten antamista koskevat ohjeet... 5 8.3.1. Maksuliikenne ja rahoitus... 5 8.3.2. Sijoitustoiminta... 5 8.3.3. Takauksen ja vakuuden antaminen... 5 8.4. Henkilöstöpolitiikka... 6 9. Konsernin valvonta, tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät... 6 9.1. Tytäryhteisöjen sisäinen valvonta... 6 9.2. Tytäryhteisön konsernivalvonta... 6 9.3. Tytäryhteisön riskienhallinta... 6 9.4. Tytäryhteisöjen tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät... 7 10. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ja kuntayhtymän edustajien ohjeistaminen... 7 11. Tiedottaminen konsernia koskevista asioista... 8 12. Konserniohjeen voimaantulo... 9 1
1. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistajapolitiikka Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistajapolitiikassa on kyse omistajastrategian valinnasta ja sen onnistumisen arvioinnista. Omistajapolitiikan tavoitteena on tukea kuntayhtymän palvelutuotannon ja muiden tehtävien laadukasta ja taloudellista toteuttamista. Konserniohjaus perustuu omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön. Konserniohjaus jaetaan omistajaohjaukseen ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamiseen. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kuntayhtymä omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan (KuntaL 46) sekä kuntayhtymän edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Tytäryhteisöjen valvontaa koskevia ohjeita taas annetaan kuntayhtymän omille toimielimille ja viranhaltijoille. Kuntayhtymä huolehtii siitä, että kuntayhtymän edustajat kuntayhtymän määräysvallassa olevissa yhteisöissä toimivat kuntayhtymän strategisessa suunnittelussa sekä toiminnan ja talouden ohjauksen prosessissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja että näiden yhteisöjen seuranta ja raportointi järjestetään tarkoituksenmukaisesti samalla tavalla kuin kuntayhtymän omien yksikköjen seuranta ja raportointi. 2. Kunta-/kaupunkikonsernin määritelmä Kuntakonserni määritellään kuntalain 6 a :ssä seuraavasti: Yhteisö, jossa kuntayhtymällä on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kuntayhtymän tytäryhteisö. Kuntayhtymä tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Mitä tässä laissa säädetään kunnan tytäryhteisöstä, sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluvaan säätiöön. Kuntayhtymä on kuntakonsernin emoyhteisö ja kuntayhtymän tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kuntayhtymällä yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta. Kirjanpitolaissa määräysvallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa emoyhteisöllä on - oikeus käyttää yli puolta kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä TAI - oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä sama oikeus. Lisäksi kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta kohdeyrityksessä, jos sitä johdetaan yhteisesti kohdeyrityksen kanssa tai kirjanpitovelvollinen muulla tavoin tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä. Kuntakonserniin kuuluvat myös yhteisöt, joissa kunnan tytäryhteisöt käyttävät määräysvaltaa. Esimerkiksi kuntayhtymän kokonaan omistaman osakeyhtiön perustama ja omistama yhtiö kuuluu kuntakonserniin. Kuntayhtymän tytäryhteisöjä voivat olla yksityisoikeudelliset yhteisöt. Säätiöt eivät ole yhteisöjä. Kuntayhtymällä voi kuitenkin olla oikeus nimittää tai erottaa enemmistö säätiön toimielinten jäsenistä ja siten määräysvaltaa myös säätiössä. Kuntayhtymän tytäryhteisöjä koskevia säännöksiä sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluviin säätiöihin. 2
3. Konsernin tarkoitus ja tavoite Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän konserniohjeella luodaan puitteet konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kuntayhtymän yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. 4. Soveltamisala Tämä konserniohje koskee Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymän osakkuusyhteisöissä kuntayhtymän edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kuntayhtymällä on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. Pohjois-Karjalan koulutuspalvelut Oy on ainoa tytäryhteisö, johon koulutuskuntayhtymällä on määräysvalta (100%). Kuntayhtymän osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan kirjanpitolain 1 luvun 7 ja 8 :ien tarkoittamaa omistusyhteysyritystä ja osakkuusyritystä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymän omistusosuudet ilmoitetaan vuosittain tilinpäätöksen liitetiedoissa. 5. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen Konserniohjeen hyväksyy yhtymävaltuusto. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään kuntayhtymän määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen hallituksissa ja yhtiökokouksissa sekä muiden tytäryhteisöjen vastaavissa toimielimissä. Samalla tytäryhteisö sitoutuu kokonaisuudessaan konserniohjeen noudattamiseen. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja sen osakkeenomistajien etua. Asian käsittelystä tytäryhteisön hallituksen kokouksessa on toimitettava pöytäkirjanote Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymälle. 6. Konserniohjeen sitovuus Hyväksyttyä konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä taikka säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kuntayhtymä ottaa huomioon konsernin kokonaisedun ja kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide tuottaa yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua tai haittaa yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella. 3
Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitosäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Yhteisön johdon on ilmoitettava ristiriidasta välittömästi kirjallisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymän johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Konserniohjeen noudattamatta jättäminen voi kuitenkin johtaa vahingonkorvausvastuuseen, mikäli sen noudattamatta jättämisen seurauksena on merkittävää vahinkoa tai haittaa tytäryhteisölle tai konsernille. 7. Konserniraportointi 7.1. Raportoinnin sisältö ja rajoitukset 7.1.1. Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä ohjaus Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tytäryhteisön hallituksen on hyväksyttävä vuosittain yhteisölle seuraavan vuoden taloussuunnitelma. 7.1.2. Kirjanpito-, tilinpäätös- ja konsernitilinpäätösperiaatteet Konserniin kuuluvissa yhteisöissä noudatetaan kuntalain ja kirjanpitolain mukaisia kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita sekä määräyksiä. Konsernitilinpäätökseen kuuluvat konsernituloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahoituslaskelma sekä tarvittavat liitteet. Tytäryhteisöillä on oltava kalenterivuotta vastaava tilikausi. Erityisestä syystä yhtymähallitus voi hyväksyä poikkeavan tilikauden. Kuntayhtymä antaa yksittäiset ohjeet konsernitilinpäätöstä varten annettavien tietojen sisällöstä, muodosta ja aikataulusta tytäryhteisöille ja osakkuusyhteisöille vuosittain ennen tilikauden päättymistä. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli kuntakonsernissa maaliskuun loppuun mennessä. Tytäryhteisöjen on toimitettava tilinpäätöstiedot kuntayhtymälle tilikautta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. 7.1.3. Toiminnan ja talouden raportointi Kuntayhtymän tytäryhteisön hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on annettava yhtymähallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot (KuntaL 116 ). Tytäryhteisön on annettava konsernijohdon pyynnöstä selvityksiä toiminnastaan ja taloudestaan. Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kirjanpitolain ja osakeyhtiölain säädösten mukaisesti. Merkittävät poikkeamat tytäryhteisön hallituksen hyväksymästä taloussuunnitelmasta on raportoitava välittömästi kuntayhtymän johtajalle. 4
8. Keskitetyt konsernipalvelut ja keskitetyt toiminnot 8.1. Keskitetyn toiminnan järjestäminen ja ohjeistus Konsernipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joita konserniyhteisö tuottaa keskitetysti muille konserniin kuuluville yhteisöille. Konsernipalveluissa on otettava huomioon hankintalainsäädännön reunaehdot ja rajoitukset. Tytäryhteisön on selvitettävä konsernijohdon kanssa etukäteen konsernipalvelujen käyttö ennen ulkoistamista. Keskitettyjä toimintoja tarjotaan tytäryhteisöille konsernissa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen, tietohallinnon palvelujen, kiinteistöpalvelujen, ravitsemispalvelujen sekä tilintarkastuksen järjestämisen osalta. Päätös keskitettyjen toimintojen käyttämisestä tehdään erikseen kussakin tytäryhteisössä konsernijohdon ohjeistuksen mukaisesti. 8.2. Tavaroiden ja palvelujen hankintoja ja omaisuuden luovutuksia koskevat ohjeet Hankintayhteistyöhön sovelletaan tarvittaessa lakia julkisista hankinnoista, kuntayhtymän hankintaohjeita tai erityisalojen hankintalakia. Tytäryhteisöjen on selvitettävä hankintayhteistyön edellytykset ennen hankintojen toteuttamista. Merkittävien käyttöomaisuushyödykkeiden ja arvopapereiden luovutuksista on neuvoteltava kuntayhtymän johtajan kanssa. 8.3. Rahoitusta, sijoituksia ja takausten antamista koskevat ohjeet 8.3.1. Maksuliikenne ja rahoitus Kuntakonsernissa pyritään yhteisöjen yhteistyöllä parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja hyötyyn. Maksuliikennepalveluita voidaan hoitaa konsernissa keskitetysti. Maksuvalmius on pidettävä kussakin konserniin kuuluvassa tytäryhteisössä riittävänä. Vieraan pääoman hankinnan on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pitkäaikaisten lainojen käyttö suurimmissa hankkeissa vahvistetaan talousarviossa. Konsernissa rahoitus-, kassavirta- ja otto- ja antolainausasioita hoitaa kuntayhtymän talousjohtaja. Tytäryhteisöillä on velvollisuus hyvissä ajoin aloittaa neuvottelu talousjohtajan kanssa rahoitus-, kassavirta-, otto- ja antolainauksia varten. Tytäryhteisöt kilpailuttavat pitkäaikaiset ottolainansa tai ottavat käyttöön kuntatodistuksia tai limiittiluoton lyhytaikaisiin lainatarpeisiin. 8.3.2. Sijoitustoiminta Kuntayhtymän kannalta merkittävien tytäryhteisöjen on järjestettävä sijoitustoimintansa yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Sijoituksen onnistumisesta vastaa ensisijaisesti tytäryhteisön päätösvaltainen toimielin. 8.3.3. Takauksen ja vakuuden antaminen Takauksista päättäminen kuuluu valtuuston toimivaltaan. Kuntayhtymä voi taata tytär- ja osakkuusyhteisöjen ottolainoja, mikäli se alentaa lainakustannuksia tai tytäryhtiöillä ei ole muita vakuuksia. Kuntayhtymä voi vaatia takauksista takausprovision. 5
Kuntayhtymän antaessa takauksen tytäryhtiön lainalle, on esisijaisesti noudatettava kuntalain 129 pykälää. Lisäksi on huomioitava, mitä EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Takauksissa on otettava huomioon EU-lainsäädännön ja valtiontukisäännöksien rajoitukset. Tytäryhteisö ei ilman konsernijohdon lupaa voi myöntää takauksia tai käyttää omaisuuttaan vakuutena. 8.4. Henkilöstöpolitiikka Konsernin tytäryhteisöjen on noudatettava toiminnassaan pääsääntöisesti kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan periaatteita sekä voimassa olevia alan työehtosopimuksia. Etenkin harkinnanvaraisten työsuhteen etujen myöntämisessä yhteisöjen on noudatettava kuntayhtymän käytäntöä. Henkilöstön käytön tulee olla tehokasta, tarkoituksenmukaista ja taloudellista. Henkilöstön osalta huomioidaan mahdollisuudet henkilöstön sisäiseen liikkuvuuteen ja toimintojen hoitamiseen keskitetysti. Tytäryhteisöt järjestävät eläkevakuutuksensa Kuntien eläkevakuutuksessa silloin, kun se on kuntayhtymän edun mukaista eikä tytäryhteisön etu muuta edellytä. 9. Konsernin valvonta, tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on osaltaan varmistaa, että yhteisön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. 9.1. Tytäryhteisöjen sisäinen valvonta Tytäryhteisöjen sisäinen valvonta järjestetään kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen omassa organisaatiossaan. Tytäryhteisöjen hallitusten tulee hyväksyä yhtiölle sisäisen valvonnan ohjeet ja pitää ne ajan tasalla. Yhteisön hallituksen on valvottava sisäisen valvonnan toteutumista ja ohjeiden noudattamista. 9.2. Tytäryhteisön konsernivalvonta Sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntayhtymässä vastaa yhtymähallitus ja sen valvontavastuu on kuntayhtymän johtajalla ja toteuttamisvastuu tilivelvollisilla. Konserniohjeen noudattamista valvoo konsernijohto. 9.3. Tytäryhteisön riskienhallinta Riskienhallinta on osa konsernin valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että tytäryhtiöiden liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla voidaan saavuttaa haluttu kokonaisriskien taso verrattuna yhtiön riskinottokykyyn niin, että yhtiön liiketoiminnan jatkuvuus ei vaarannu. 6
Konsernissa noudatetaan kuntayhtymän ja tytäryhteisön kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Tytäryhteisöjen on neuvoteltava riittävän ajoissa kuntayhtymän johtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien vakuuttamiseen liittyvistä asioista. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty yhtymävaltuustossa 27.11.2013. Yhtymähallitus antaa sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on hyväksytty yhtymähallituksessa 1.5.2014. Yhtymähallituksen tulee raportoida kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lisäksi tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomuksessa tulee antaa selvitys konsernivalvonnasta ja merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Tytäryhteisöjen tulee raportoida konsernijohdolle tytäryhteisöjen merkittävimmistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä yhteisön toimintakertomuksessa vuosittain ja tarvittaessa myös tilikauden aikaisessa raportoinnissa. Mikäli tytäryhteisössä havaitaan tilikaudella uusia ja merkittäviä riskejä, tulee niistä raportoida viipymättä konsernijohdolle. Lisäksi tulee varmistaa, että raportoinnin perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. 9.4. Tytäryhteisöjen tilintarkastus ja tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 122 :n mukaan valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö). Kuntayhtymän 100 % omistamien tytäryhteisöjen tilintarkastusyhteisöksi tulee valita sama tilintarkastusyhteisö kuin kuntayhtymällä. Tilintarkastajan valinnasta päättää ao. tytäryhteisön yhtiökokous. Kuntalain 121 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. 10. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ja kuntayhtymän edustajien ohjeistaminen Tytäryhteisön johdon tulee toimia huolellisesti ja yhteisön edun mukaisesti. Lopullinen päätösvalta ja vastuu erillistä kannanottoa koskevassa asiassa on aina yhteisön omalla päätöksentekotoimielimellä, vaikka konsernijohdon kannanotto päätettävään asiaan on hankittu ennen yhteisön päätöstä. Konserniin kuuluvan tytäryhteisön on ennen omaa päätöksentekoaan selvitettävä konsernijohdon ennakkokäsitys asiaan silloin, kun päätettävä asia merkittävästi vaikuttaa yhteisön tai kuntayhtymän toimintaan ja taloudelliseen vastuuseen. Ennakkokäsitys hankitaan vapaamuotoisesti ja kirjallisesti. Tytäryhteisön ja osakkuusyhteisön on tiedusteltava omistajan ennakkonäkemystä hyvissä ajoin ennen toimenpiteen toteuttamista seuraavista toimenpiteistä: 1. tytäryhteisön perustaminen 2. yhteisön toiminta-ajatuksen tai toiminnan olennainen muuttaminen 7
3. yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttaminen 4. toimintaan nähden merkittävät investoinnit sekä tärkeän omaisuuden tai oikeuksien (ml immateriaalioikeudet) hankkiminen, myyminen, vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen tai muun merkittävän sopimuksen tekeminen 5. varsinaiseen toimintaan kuulumattomat tai siihen vain epäsuorasti liittyvät investoinnit ja niiden rahoitus 6. osakkeiden merkintä tai hankkiminen, mikäli osakkeiden ostamista ja omistamista ei ole erityisesti annettu yhtiön tehtäväksi 7. merkittävä lainanotto ja -anto sekä vakuuksien, takausten tai muihin yhtiölle merkittäviin rahavelvoitteisiin sitoutuminen tai niiden ehtojen muuttaminen sekä raha- ja pääomamarkkinoilla olevien johdannaisinstrumenttien käyttäminen 8. sopimukset yhtiön ja yhtiön osakkeenomistajan tai yhtiön ja sen hallituksen jäsenen välillä, kun sopimus koskee muuta kuin yhteisön tavanomaista toimintaa tai se tehdään epätavallisin ehdoin, sekä tällaisten sopimusten muuttaminen tai tällaisiin sopimuksiin perustuvista oikeuksista luopuminen 9. yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus, mikäli se poikkeaa yhtiön noudattamasta tavanomaisesta voitonjakokäytännöstä 10. yhteisön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan taikka saneerausmenettelyyn hakeutuminen 11. tytäryhteisön palveluksessa olevan taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuva irtisanominen tai lomauttaminen yli 90 päiväksi 12. tytäryhteisön toimitusjohtajan tai vastaavan palkka- ja muiden palvelussuhde-ehtojen ja eläke-etujen vahvistaminen tai sisällöllinen muuttaminen lukuun ottamatta alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaisia palkan yleiskorotuksia tai mikäli toimitusjohtajaan ei sovelleta työehtosopimuksen määräyksiä, vastaavan tasoista yleiskorotusta 13. tytäryhteisön toimitusjohtajan tai vastaavan toimihenkilön ottaminen 14. tytäryhteisön aseman arviointi julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettuna hankintayksikkönä, mikäli tytäryhteisö katsoo, että se ei ole hankintayksikkö. 15. tytäryhteisön sidosyksikköasemaan vaikuttava toimenpide, jos tytäryhteisö on julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu sidosyksikkö suhteessa kuntayhtymään. 11. Tiedottaminen konsernia koskevista asioista Kuntalain 29 :n mukaan kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta silloin, kun se hoitaa kunnallista toimintaa. Yhteisön tai säätiön on annettava tiedotusta varten kuntayhtymälle tiedottamista varten riittävän kattavat tiedot. Ennen tietojen antamista yhteisön tai säätiön on arvioitava, voidaanko tiedot antaa aiheuttamatta yhteisölle haittaa. 8
Yhteisöä koskevasta tiedottamisesta vastaa yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja sekä kuntayhtymän puolesta yhtymähallitus ja johtaja. Yhteisön tiedottamisen on tuettava konsernin asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa. Tiedottamisessa ja tietojen antamisessa yhteisöjä koskevissa asioissa tulee huomioida kuntayhtymän yleiset tiedotusperiaatteet sekä julkisuus- ja salassapitosäännökset. 12. Konserniohjeen voimaantulo Konserniohje tulee voimaan 1.6.2017. Konserniohje on hyväksyttävä viivytyksettä jokaisen kuntayhtymän tytäryhteisön yhtiökokouksessa. 9