A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 248 Maarit Salonoja (toim.) Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla TAMPERE 2003... PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS
Julkaisu on saatavana myös Internetistä www.ymparisto.fi/julkaisut ISBN 952-11-1458-4 ISBN 952-11-1459-2 (pdf) ISSN 1238-8610 Kannen valokuva: Hannu Arvonen Paino: Multiprint Oy Tampere 2003 2... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Alkusanat Vuonna 2000 voimaan astuneen uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä tulvasuojelun painopiste siirtyi entistä selvemmin tulvasuojelutoimenpiteistä vahinkojen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Myös rakennuksille vuosittain aiheutuvat tulvavahingot ja rakentamisesta vastaavien viranomaisten tietojen puutteellisuus ovat herättäneet tarpeen alimpien rakentamiskorkeuksien ohjeistukseen. Suositukset koostaneessa työryhmässä ovat mukana olleet tekninen tarkastaja Harri Mäkelä, suunnitteluinsinööri Tapio Meisalmi, hydrologi Markus Kaila, osastopäällikkö Markku Vainio sekä suunnittelija Maarit Salonoja Pirkanmaan ympäristökeskuksesta. Järvien vedenkorkeustietoja ovat maastohavainnoin ja haastatteluin täydentäneet Eveliina Pietilä ja Päivi Paavilainen kesällä 2000 sekä Perttu Hyöty, Risto Mäki ja Päivi Paavilainen kesällä 2001. Julkaisu pohjautuu huomattavilta osin Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä koostamaan ja vuonna 1999 julkaistuun Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (Ympäristöopas 52, toim. Markku Ollila). Pirkanmaan ympäristökeskus... 3
4... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Sisällys Alkusanat...3 1 Johdanto...6 2 Tulvat ja rantarakentaminen...8 2.1 Tulvat ja tulvavahingot... 8 2.2 Ranta-alueelle rakentaminen... 9 3 Suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi...10 3.1 Suositusten taustaa... 10 3.1.1 Tarkastelun kohteena olevat järvet... 10 3.1.2 Lähtöaineisto Pirkanmaalla... 10 3.2 Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittäminen... 11 3.3 Luotettavuustason tarkastelu... 13 4 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet kunnittain...14 5 Yhteenveto...28 Lähdeluettelo...29 Liitteet...30 Liite 1. Suosituksiin lukeutuvat järvet aakkosjärjestyksessä... 30 Pirkanmaan ympäristökeskus... 5
1 Johdanto Jokaisen järven vedenpinnan korkeus vaihtelee. Lumien sulamisesta tai tavallistarankemmista sateista johtuva tulva on lähes vuosittain toistuva ilmiö. Tulvavesi voi nousta rannalle myös silloin, jos järven luusuaa tai jokiuomaa tukkiva jääpato estää sulamisvesien poistumisen riittävän nopeasti. Ilmaston muuttuessa talvitulva yllättää Etelä- ja Keski-Suomessa nykyistä todennäköisemmin, kun talven sateista yhä suurempi osa tulee vetenä. Vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa usein myös rannan vakavuuteen. Tulvien suuruutta on erittäin vaikea tarkasti ennustaa, mutta niiden vaikutuksiin pitää ja niihin voidaan varautua. Tulvien aiheuttamia vahinkoja arvioitaessa joudutaan toistuvasti toteamaan, ettei kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavilla viranomaisilla ole aina ollut riittäviä tietoja vesistöjen ylimmistä vedenkorkeuksista tai niiden oletettu toistumisaika on arvioitu liian harvinaiseksi. Monilla alueilla myös ns. perimätieto on jätetty huomiotta, ja rakennettu uudisrakennuksia tai muita vesivahingoille alttiita rakenteita sellaisille rantatörmille, jotka paikkakunnan vanhimmat asukkaat ovat tienneet tulvaherkiksi. Koska tulvien aiheuttamat vahingot kohdistuvat viime kädessä koko yhteiskuntaan, tulisi rakentamisen ohjauksen, suositusten ja tiedottamisen avulla pyrkiä siihen, että rakennuksia ja rakenteita ei sijoitettaisi vesistöjen varsilla liian alas. Suositus alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi Pirkanmaalla on tarkoitettu palvelemaan muun muassa maakunnan kaavoittajia, rakennuslupia myöntäviä viranomaisia ja rantojen käyttäjiä, jotta tulevaisuudessa osattaisiin paremmin ottaa huomioon vedenkorkeuden vaihtelut rantojen käytön suunnittelussa. Rakentamisen suunnitelmallisuus hyödyttää sekä ihmistä että ympäristöä. 6... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Kuva 1. Pirkanmaan järvet. Järvet, joille suosituksia on esitetty, on merkitty tummemmalla sinisellä. Pirkanmaan ympäristökeskus.......................................................... 7
Tulvat ja rantarakentaminen 2 2.1 Tulvat ja tulvavahingot Maassamme on tehty järjestelmällisiä vedenkorkeushavaintoja eräillä järvillä jo 150 vuoden ajan. Suomen suurimmat ylivedenkorkeudet, tulvat, syntyvät yleensä keväällä tavanomaista suuremman lumimäärän sulaessa. Talvella voi jokivesistöissä esiintyä vettä nopeasti nostavia suppo- eli hyydepatoja ja keväisin jäiden lähdön seurauksena jääpatoja. Etelä-Suomessa Kokemäenjoki tulvi supon seurauksena vuodenvaihteessa 1974-1975. Myös runsaat kesä- tai syyssateet saattavat poikkeuksellisesti nostaa veden vähäjärvisissä vesistöissä tulvakorkeuteen. Taajamissa voi esiintyä rankkasateiden seurauksena tulvia, kun viemäriverkko ja/tai avo-ojat eivät poista sadevettä riittävän nopeasti. Tulvista saattaa aiheutua vahinkoa monia eri tarkoitusperiä palveleville rakennuksille, rakenteille ja maankäyttömuodoille. Peltoviljely kärsii tulvista usein ensimmäisenä. Tulvan edelleen noustessa alkaa vahinkoja syntyä erilaisille rakenteille ja rakennuksille, joita usein ovat liian alas rantaan sijoitetut loma-asunnot saunoineen tai taajamissa ympärivuotisessa käytössä olevat asuinrakennukset. Veden nousu ranta-alueelle voi joillakin rannoilla aiheuttaa vesivahinkojen ohella sortumavaaran. Tulvavahinkojen syntymistä ei voida kokonaan estää. Vesistöjen ennakoivalla säännöstelyllä ja pysyviä tulvasuojelurakenteita tai tulvasuojeluperkauksia tekemällä voidaan ennakkoon estää tai vähentää uhkaavien vesivahinkojen syntymistä. Tulvan jo synnyttyä ovat avainasemassa oikea-aikaiset ja oikeassa paikoissa tehdyt tulvantorjuntatoimenpiteet. Pirkanmaa kuuluu lähes kokonaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Vesistön tulvimiseen ja tulvantorjuntaan liittyviä asioita on kuvattu vuonna 1999 valmistuneessa, vuosien 1985 ja 1987 versioista ajantasaistetussa Kokemäenjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelmassa (Pirkanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 132). Kuvat 2 ja 3. Vedenkorkeuden vaihtelu tulisi ottaa huomioon jo ennen rakentamista. Jalanti, Kylmäkoski 1994. 8... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
2.2 Ranta-alueelle rakentaminen Liian matalaan maastokohtaan ja liian lähelle vesistöä rakentaminen aiheuttaa jatkuvan tulvavahinkovaaran. Siten vedenkorkeuden vaihtelu ja tulvavaara on otettava huomioon jo kaavoitettaessa. Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) rakentamista koskevien yleisten edellytysten (116 ) mukaan Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa.. Myös asemakaavan sisältövaatimusten (Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 ) edellytetään luotavan mm. terveellistä ja turvallista elinympäristöä, mikä myös edellyttää rakentamisen sijoittuvan alueille, joilla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Riittävää etäisyyttä rannasta ja riittävää korkeutta vedenpintaan nähden puoltavat myös jätevesien käsittelyn helpottuminen sekä rakentamisen sopeutuminen maisemaan. Mitä lähemmäksi vesistöä rakennetaan, sen tehokkaammin ravinteet tulee poistaa jätevedestä. Vesistön ja rakennuksen väliin jäävä rantapuusto suojaa rakennuksia ja rauhoittaa pihapiirin. Maisemaan sopiva rakennus ei häiritsevästi erotu maisemasta vesistön puolelta katsottuna. Rakennuspaikkaa valitessa huomioitavaa on, ettei suurikaan etäisyys rantaviivasta välttämättä ehkäise tulvavaaraa. Loivarantaisilla järvillä tulvaveden korkeus voi keskimääräiseen rantaviivan sijaintiin nähden ulottua pitkällekin. Koska samankin järven alueella rannan kaltevuus vaihtelee, tulee alin suositeltava määritellä kullekin ranta-alueelle erikseen. Pirkanmaan ympäristökeskus... 9
3 Suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi 3.1 Suositusten taustaa Suositus alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti rakennuslupia myöntäviä viranomaisia, kaavoittajia ja rantojen käyttäjiä, jotta tulevaisuudessa osattaisiin paremmin ottaa huomioon vedenkorkeuden vaihtelut rantojen käytön suunnittelussa. Eräille Kokemäenjoen vesistön suurimmille järville annettiin suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista jo 1985 ja 1987 Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin julkaisemissa silloisissa versioissa Kokemäenjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelmasta. Tämä nyt annettava suositus korvaa nuo aiemmat. 3.1.1 Tarkastelun kohteena olevat järvet Suosituksessa on tarkasteltu Pirkanmaan ympäristökeskuksen kuntien alueilla olevia pääsääntöisesti yli 1 km 2 :n suuruisia järviä. Sellaiset kokorajan ylittävät järvet, jotka sijaitsevat sellaisilla suojelualueilla tai muuten alueilla, jonne ei voida olettaa olevan minkäänlaista rantarakentamispainetta, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Vastaavasti mukaan on otettu eräitä kuntataajamien lähijärviä, vaikka niiden koko on alle 1 km 2. Alle tämän kokoluokan olevia järviä ei ole tarkasteluun voitu ottaa senkään vuoksi, että niistä ei yleensä ole lainkaan varmoja vedenkorkeushavaintotietoja. Tähän tarkasteluun ei ole sisällytetty jokivesistöjä, koska niitä tulee aina tarkastella tapaus- ja rakennuspaikkakohtaisesti. Ympäristökeskus on näiden osalta valmis tarpeen vaatiessa avustamaan alimpien rakentamiskorkeuksien määrittelyssä. 3.1.2 Lähtöaineisto Pirkanmaalla Pirkanmaalla on yli hehtaarin suuruisia järviä ja lampia 2571 kappaletta. Järvien yhteispinta-ala Pirkanmaalla on noin 2200 km 2, mikä vastaa suunnilleen 15 prosenttia maakunnan kokonaispinta-alasta. Tässä suosituksessa järviä on mukana kaikkiaan 186 kappaletta, mikä lukumääräisesti on vajaa 10 % Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueen järvistä. Järvipinta-alan suhteen selvitys on kuitenkin suhteellisen kattava. Edellä mainittu keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuva ylivedenkorkeus on saatu tilastollisesti määriteltyä vain pienestä osasta järviä. Osasta järviä on ollut käytössä muutamien vuosien pituisia jo päättyneitä havaintosarjoja tai muutamia yksittäisiä havaintoja. Näissä järvissä tietoutta on täydennetty maastohavainnoin kesinä 2000 ja 2001. Maastohavaintoja on tehty rantakivistä, kalliosta, 10... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
silta- ja laiturirakenteista sekä kasvillisuudesta. Maastohavaintoja on täydennetty ranta-asukkaiden haastatteluin. Maastotarkistusten ja haastattelujen avulla on saatu puutteellisten havaintojen tietoja täydennettyä ja varmistettua. Osasta järviä ei ole ollut lainkaan havaintoja käytössä. Näiden tiedot perustuvat pelkästään edellä mainittuihin maastokäynteihin ja haastatteluihin. 3.2 Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittäminen Alimmalla tulvien kannalta hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan tässä suosituksessa sitä ylintä korkeutta, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakenteita. Ympärivuotinen asutus ja siihen verrattava rannalla sijaitseva rakennuskanta tulisi sijoittaa niin korkealle, ettei sille voi aiheutua vahinkoa kuin keskimäärin kerran 100 200 vuodessa esiintyvästä tulvakorkeudesta. Maamme vedenkorkeushavainnot isoistakin järvistä alkavat kuitenkin niin myöhään, että useimmiten tilastollisesti näin harvinaisen tulvan arviointi matemaattisesti on vaikeaa ja pienimpien järvien kohdalla jopa mahdotonta. Tämän vuoksi maamme sisävesissä onkin jouduttu käyttämään alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä teoreettisena lähtökohtana keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvä tulvakorkeutta, joka pystytään tilastollisesti määrittämään vähemmilläkin havainnoilla. Tämä ns. esiintyy vuosituhansien aikana keskimäärin 50 vuoden välein. Sen sijaan laskennallinen todennäköisyys sille, että sen suuruinen ylivesi esiintyy esimerkiksi seuraavan 50 vuoden aikana vähintään kerran on noin 63% ja että se sattuu vähintään kerran seuraavan 25 vuoden aikana on noin 40%. Edelleen todennäköisyyslaskennan perusteella voidaan todeta, että jos halutaan 95% varmuus sille, ettei vedenkorkeus lähimmän 100 vuoden aikana ylitä arvolla saatua korkeutta, tulisi mitoitusperusteena ollakin keskimääräiseltä toistuvuudeltaan kerran 1000 vuodessa sattuva arvo. Jotta korkeudesta päästäisiin lähemmäksi suosituksen perusteeksi sanottua keskimäärin kerran 100 200 vuodessa toistuvaa tulvaa, lisätään tähän harkinnanvarainen korkeus 0,3 m 1,0 m sekä avointen ulapoiden kohdalla vielä harkinnanvarainen aaltoiluvara. Harkinnanvaraisen lisäkorkeuden arvioimisessa on käytetty seuraavia periaatteita: Mikäli järven havaitun tai arvioidun keskiyliveden MHW ja välinen erotus on alle 0,5 metriä tai vedenkorkeusvaihtelut muuten tiedetään poikkeuksellisen pieniksi, käytetään lisäkorkeutena 0,3 metriä, säännöstellyissä järvissä, joissa on kiinteä vedenkorkeuden yläraja, käytetään lisäkorkeutena 0,5 metriä, vesistöissä, joissa vedenkorkeusvaihtelut ovat suuria, esimerkiksi vähäjärvisissä jokivesistöissä, käytetään lisäkorkeutena vähintään 1,0 metriä, mikäli jääpato- tai hyydetulvien riski on nähty erityisen suureksi, on lisäkorkeudeksi otettu ainakin yli 1,0 metri. Pirkanmaan ympäristökeskus... 11
Aaltoilun vaikutus tulee erikseen ottaa huomioon suurten selkien rannoilla. Saman ison järven rannoilla saattaa siis ulapan avoimuudesta riippuen olla tarpeen käyttää eri korkeuksia alimpina suositeltavina rakentamiskorkeuksina. Pirkanmaan järvien rannat ovat yleisesti ottaen suhteellisen loivarantaisia ja useiden kilometrien pituisia ulapoita ei juurikaan ole. t ovat yleensä 5-25 cm. Esimerkiksi rannan kaltevuudella 1/30, mikä on hyvin tavallinen alueen järvissä, olisi aallon pystysuora nousukorkeus 10 km pitkän ulapan rannalla tuulen nopeudella 12 m/s vain 25 cm. Kuva 4 havainnollistaa alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määritysperusteita kahden tyypillisemmän perustamistavan yhteydessä. Vähien havaintojen pohjalta tehtyyn tilastolliseen määrittelyyn liittyy aina epävarmuutta ja mikäli tässä suosituksessa annetun korkeuden ja harkinnanvaraisen lisäkorkeuden (30 100 cm) sekä aaltoiluvaran (0 25 cm) summana saatu korkeus on havaintojen mukaan joskus ylitetty, tulee tämä ylin havaittu korkeus ottaa määrääväksi rakennuspaikkaa ja perustamiskorkeutta määrättäessä. Ennen julkaisemista suosituksista alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi pyydettiin lausunto alueen kaikilta kunnilta. Kuntien näkemykset on suosituksia annettaessa täten otettu huomioon. Kuva 4. Tulvien huomioon ottaminen alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä erilaisilla perustamistyypeillä (Ollila 1999). 12... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
3.3 Luotettavuustason tarkastelu Näiden suositusten käyttäjän on otettava huomioon se, että suosituksia annettaessa on jouduttu järkevän tason säilyttämiseksi käyttämään ylivesien toistuvuudessa sellaisia todennäköisyystasoja, joiden ylittyminen pitkällä ajanjaksolla on aina mahdollista. Edelleen käyttäjän on otettava huomioon, että läheskään kaikista esitetyistä järvistä ei ole ollut käytössä riittävää vedenkorkeuden havaintoaineistoa, jotta tietyn suuruisen tulvan esiintymistodennäköisyys olisi voitu tarkasti määrittää. Edellä esitettyjä tietolähteitä voidaan pitää lopputuloksen luotettavuuden kannalta hyvin eriarvoisina. Pitkistä havaintosarjoista määritetty ja siihen lisätty harkinnanvarainen lisäkorkeus ja aaltoiluvara edustavat parasta luotettavuustasoa. Viimeksi mainitut pelkät silmämääräiset arviot ja haastattelut puolestaan ovat kaikkein epävarmimmat. Tulokset on esitetty seuraavassa luvussa kuntakohtaisina taulukkoina, joihin perusteena oleva luotettavuustaso on erikseen merkitty näkyviin. Suosituksia käyttävien tuleekin ottaa nämä tapauskohtaisesti huomioon. Alimpiin suositeltaviin rakentamiskorkeuksiin ja ylivesien aiheuttamiin vahinkoihin liittyvää lisäinformaatiota tarjoaa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhdessä julkaisema Ympäristöopas 32 (Markku Ollila (toim.): Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista). Pirkanmaan ympäristökeskus... 13
4 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet kunnittain Tässä luvussa on esitetty alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet kuntakohtaisina taulukoina aakkosjärjestyksessä. Järvet, joille suosituksia on annettu, on luetteloitu myös liitteeseen 1. Kaikki taulukoissa ilmoitetut korkeudet on sidottu N 60+ - eli uusimman peruskartan korkeustasoon. ilmaisee vedenkorkeuden kartoitusajankohtana. Taulukoissa esitetty määritysperuste edustaa lopputuloksen kannalta parasta luotettavuustasoa. Tarkasteltujen järvien lähtötietoja on täydennetty myös haastatteluin ja maastohavainnoin. Hämeenkyrö Järvenkylänjärvi 35.515.001 1,2 5,8 96,50 97,20 10 30 B, D 97,60 Kyrösjärvi 35.521.001 100,0 300,0 83,20 84,90 30 30 A 85,50 Lavajärvi 35.592.001 1,8 10,4 71,70 73,40 10 50 D 74,00 Mahnalanselkä/ Kirkkojärvi 35.511.001 18,0 69,1 60,60 60,80 20 30 A 61,30 Vesajärvi 35.159.001 1,4 7,2 91,60 92,80 10 40 D 93,30 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset 14... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Ikaalinen Alin suositeltava rakentamiskork eus Hulppojärvi 35.585.005 1,2 12,0 126,90 128,20 10 30 B, D 128,60 Juurijärvi 35.585.011 0,6 7,3 126,00 127,80 5 40 B, D 128,25 Kyrösjärvi 35.521.001 100,0 300,0 83,20 84,90 30 30 A 85,50 Leppäsjärvi 35.571.002 2,0 12,2 100,20 102,55 10 30 A 102,95 Pääjärvi 35.584.001 0,9 5,0 103,40 104,80 10 55 D 105,45 Ruojärvi 35.571.014 1,2 8,0 120,20 122,00 10 35 C, D 122,45 Röyhiönjärvi 35.527.015 0,9 10,0 112,90 114,10 10 45 C, D 114,65 Särkijärvi * 35.581.004 0,6 3,7 121,70 122,30 5 30 D 122,65 Sipsiönjärvi 35.581.006 2,4 15,0 89,80 90,85 10 55 D 91,50 Vähäjärvi 35.585.003 0,4 3,5 126,30 127,90 5 45 D 128,40 Vahojärvi 35.581.011 0,6 7,5 101,20 104,70 5 45 D 105,20 * Järvi nro 35.581.004 Juupajoki Ala-Lylyjärvi 35.756.041 0,8 5,3 122,20 123,00 10 40 D 123,50 Hulipasjärvi 35.756.030 0,7 6,0 117,00 118,30 15 30 B, D 118,75 Iso Liesi 35.756.033 1,3 6,6 122,90 124,10 20 30 D 124,60 Kopsamo 35.752.009 1,0 7,1 89,30 90,85 20 50 D 91,55 Mellinselkä 35.752.001 1,7 15,8 88,80 90,30 10 30 B, D 91,90 Muhujärvi 35.756.025 1,6 13,7 119,10 119,45 10 30 D 119,85 Isopetää / Vähäpetää 35.756.008-9 0,7/0,6 7,1/8,2 116,20 117,10 15 50 D 117,75 Ylä-Lylyjärvi 35.756.042 0,7 4,2 122,50 123,25 10 30 D 123,65 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 15
Kangasala Halkohaavanjärvi 35.713.002 0,9 7,5 84,10 85,10 10 40 D, A* 85,60 Kaukajärvi 35.214.007 1,4 8,2 88,00 88,80 10 30 A 89,20 Kirkkojärvi 35.713.022 1,7 6,9 84,90 85,60 10 40 A* 86,10 Längelmävesi 35.721.001 133,0 187,0 84,20 85,10 25 30 A 85,65 Pälkänevesi 35.714.001 46,0 167,0 84,10 84,90 20 30 C, D 85,40 Roine 35.713.001 52,0 150,0 84,10 85,10 25 30 A** 85,65 Vesijärvi 35.731.001 40,2 126,8 86,60 87,15 20 50 A 87,85 * Perustuu Roineen yliveden korkeuteen. ** Perustuu Längelmäveden ja Mallasveden havaintosarjoihin. Kihniö Kankarinjärvi 35.534.001 7,0 25,9 130,60 132,20 20 30 B, C 132,70 Korhosjärvi 42.077.006 1,6 8,5 132,40 132,80 5 30 D 133,15 Naarmijärvi 35.537.001 0,8 4,8 131,80 133,30 10 120 B 134,60 Nerkoojärvi 35.537.001 15,4 58,0 142,70 143,50 20 30 C 144,00 Pääjärvi 42.077.033 1,5 7,5 142,60 143,60 10 30 D 144,00 Sulkuejärvi 35.537.005 1,0 5,2 131,40 132,00 10 40 D 132,50 Kuhmalahti Kuhmajärvi 35.727.002 5,0 18,4 100,90 102,20 15 60 D 102,95 Längelmävesi 35.721.001 133,0 187,0 84,20 85,10 25 30 A 85,65 Pajulanjärvi 35.762.001 7,0 42,0 106,00 106,80 15 40 C, D 107,35 Vehkajärvi 35.784.002 26,4 100,0 110,50 110,75 15 30 B, C 111,20 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset 16... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Kuru Ainesjärvi 35.573.003 0,9 5,1 162,50 156,85 5 30 D 157,20 Aurejärvi 35.573.001 21,0 80,0 155,00 155,64 25 30 B, D 156,35 Iso Mustajärvi 35.578.014 1,9 9,8 170,80 172,40 10 40 D 172,90 Jakamajärvi 35.341.001 1,2 11,3 103,10 104,50 7 40 D 105,00 Keihäsjärvi 35.362.001 2,2 15,4 99,90 101,05 10 30 D 101,40 Kuusijärvi 35.362.001 1,3 15,5 124,50 125,50 10 40 C, D 126,00 Kuusjärvi 35.341.003 2,3 20,3 107,10 108,15 5 30 A 108,50 Liesijärvi 35.583.001 2,0 12,4 160,90 162,10 10 40 D 162,60 Kylmäkoski Jalanti 35.281.002 6,5 24,5 83,00 84,90 20 60 A, C 85,70 Lempäälä Ahtialanjärvi 35.221.001 1,3 3,9 79,30 79,80 5 50 A 80,35 Höytämönjärvi 35.242.001 2,0 13,7 110,20 111,00 10 45 C, D 111,55 Iso Arajärvi 35.29.008 1,9 12,5 111,90 112,20 25 30 D 112,75 Iso Kausjärvi 35.25.005 0,7 6,3 104,50 104,90 10 30 D 105,30 Liponselkä 35.221.002 6,5 25,1 79,30 79,85 20 50 A 80,55 Mäyhäjärvi 35.25.001 2,1 9,4 94,40 94,45 15 30 C, D 94,90 Pyhäjärvi 35.211.001 124,5 320,0 77,10 77,50 25 50 A 78,25 Tervajärvi 35.25.011 1,3 8,3 115,10 115,60 10 30 D 116,00 Vanajavesi 35.221.001/ 35.222.002 170,9 452,0 79,40 79,80 30 50 A 80,60 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 17
Luopioinen Kouvalanjärvi 35.715.004 0,7 5,2 95,20 95,70 5 50 D 96,25 Kukkia 35.781.002 44,3 260,0 86,60 87,32 18 30 A 87,80 Kyynäröjärvi 35.785.010 2,4 9,6 110,20 110,90 20 45 D 111,55 Pälkänevesi 35.714.001 46,0 167,0 84,10 84,90 20 30 C, D 85,40 Rautajärvi 35.781.014 2,4 18,6 86,60 87,32 10 30 A* 87,72 Uurajärvi 35.784.012 1,6 7,2 114,00 114,20 10 30 D 114,60 Vehkajärvi 35.784.002 26,4 100,0 110,50 110,75 15 30 B, C 111,20 Vekuna 35.781.007 0,7 5,2 98,70 99,10 5 45 D 99,60 Vihajärvi 35.781.001 2,6 17,9 86,30 87,30 10 30 D 87,80 Ämmätsänjärvi 35.78.006 2,8 12,6 100,60 100,90 15 50 B, D 101,55 * Perustuu Kukkian havaintosarjaan. Längelmäki Kolhinselkä / Eväjärvi 35.723.018 8,8 33,5 110,60 111,55 20 30 B, D 112,05 Iso-Löytäne 35.725.001 9,0 41,4 107,10 107,80 20 45 D 108,45 Kuoksenjärvi 35.764.020 2,7 22,1 123,50 124,30 15 40 D 124,85 Längelmävesi 35.721.001 133,0 187,0 84,20 85,10 25 30 A 85,65 Myllyvesi / Väärä-Kalkku 35.723.003 1,5 11,8 105,70 106,15 5 35 D 106,55 Pitkäjärvi 35.765.001 2,2 23,0 123,80 124,00 10 50 D 124,60 Pitkävesi * 35.761.002 6,6 48,6 106,00 106,50 15 40 D 107,05 Valkeajärvi 35.722.026 1,3 10,8 115,70 116,00 10 30 D 116,40 Äväntäjärvi 35.724.001 3,3 35,1 97,10 98,20 10 30 A 98,60 *35.761.002 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset 18... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Mouhijärvi Kelhäjärvi 35.161.008 0,6 6,1 99,90 100,50 10 30 B, D 100,90 Kirkkojärvi 35.162.001 0,9 6,4 64,30 65,85 10 50 D 66,45 Kortejärvi 35.162.002 1,0 7,3 88,40 89,20 5 30 D 89,55 Mätikkö 35.155.001 0,8 5,5 57,90 61,20 10 30 A 61,60 Mouhijärvi 35.155.001 7,0 20,7 64,70 66,50 20 50 A 66,50 Piikkilänjärvi 35.132.001 1,7 13,0 57,50 58,10 15 50 D, A* 58,75 Tupurlajärvi 35.161.001 1,3 5,4 57,60 58,70 10 50 D 58,70 * Perustuu Kuloveden havaintosarjoihin. Mänttä Keurusselkä 35.621-118,9 449,0 105,40 106,90 30 50 A 107,70 622.001 Kuorevesi 35.611.003 23,2 143,3 98,90 100,40 30 50 A* 101,20 * Perustuu Keurusselän havaintosarjoihin Nokia Jokinenjärvi 35.511.101 1,9 60,60 60,80 20 30 A 61,30 Kulovesi 35.132.001 36,0 130,0 57,60 58,10 25 50 A 58,85 Piikkilänjärvi 35.132.001 1,7 13,0 57,50 58,10 15 50 D, A* 58,75 Pyhäjärvi 35.211.001 124,5 320,0 77,10 77,50 25 50 A 78,25 Vihnusjärvi 35.213.001 0,7 5,5 77,20 77,50 10 50 A** 78,10 * Perustuu Kuloveden havaintosarjoihin. ** Perustuu Pyhäjärven havaintosarjoihin. et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 19
Orivesi Enojärvi 35.744.001 241,0 29,9 143,30 144,60 10 30 A 145,00 Eräjärvi 35.726.001 8,4 27,9 87,00 87,90 20 30 B, C 88,40 Längelmävesi 35.721.001 133,0 187,0 84,20 85,10 25 30 A 85,65 Mellinselkä 35.752.001 1,7 15,8 88,80 90,30 10 30 B, D 91,90 Nihuanjärvi 35.742.001 1,0 10,1 84,60 85,30 10 45 C 85,85 Oriselkä 35.741.001 2,7 9,1 84,30 85,10 10 45 C 85,65 Pukala 35.393.001 4,2 26,7 134,10 134,60 30 30 C, D 135,20 Vaavunjärvi 35.317.003 1,2 7,2 136,50 137,10 10 40 D 137,60 Vesijärvi 35.731.001 40,2 126,8 86,60 87,15 20 50 A 87,85 Parkano Aurejärvi 35.573.001 21,0 80,0 155,00 155,64 25 30 B, D 156,35 Häädetjärvi 35.557.002 1,0 6,4 149,30 149,57 10 30 D 150,00 Iso Madesjärvi 42.082.003 1,4 5,0 144,90 145,50 10 45 D 146,05 Kirkkojärvi 35.535.001 0,8 5,4 114,00 114,70 10 45 D 115,25 Kovesjärvi 35.554.001 2,3 8,8 148,50 114,35 10 50 D 149,95 Kuivasjärvi 35.561.004 6,5 23,0 136,00 137,60 20 35 B, A* 138,15 Liesijärvi 35.575.001 1,5 13,4 149,10 146,90 10 45 C, D 147,45 Linnanjärvi 35.533.005 4,4 19,2 120,70 120,90 10 30 A 121,30 Mustajärvi 42.056.005 1,6 8,1 151,70 152,25 10 30 D 152,65 Ojajärvi 36.085.001 1,5 7,0 141,00 143,00 10 45 B 143,55 Parkanonjärvi 35.532.001 4,7 23,7 89,80 92,60 15 30 A 93,10 Ruojärvi 35.571.014 1,2 8,0 120,20 122,00 10 35 C, D 122,45 Vahojärvi 35.572.003 2,6 15,9 128,00 129,35 20 40 C, D 129,95 Vuorijärvi 35.535.002 2,4 17,0 143,50 145,10 10 40 B, C 145,50 * Parkanonjärven havaintosarja et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset 20... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Pirkkala Pyhäjärvi 35.211.001 124,5 320,0 77,10 77,50 25 50 A 78,25 Pälkäne Ilmoilanselkä 35.771.006 13,5 61,0 84,10 85,10 20 40 D 85,70 Mallasvesi 35.711.001 55,8 120,0 84,20 85,09 30 30 A 85,70 Pälkänevesi 35.714.001 46,0 167,0 84,10 84,90 20 30 C, D 85,40 Pintele 35.771.001 3,1 12,6 84,00 84,90 15 40 C, D 85,45 Roine 35.713.001 52,0 150,0 84,10 85,10 25 30 A * 85,65 Tykölänjärvi 35.711.002 1,5 5,8 84,10 85,30 10 40 A, C ** 85,80 * Perustuu Längelmäveden ja Mallasveden havaintosarjoihin. ** Perustuu Mallasveden havaintosarjoihin. et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 21
Ruovesi Alainen Herajärvi 35.334.004 1,0 1,0 118,10 118,50 5 30 D 118,85 Haukkajärvi 35.363.001 2,7 2,7 150,50 150,95 10 40 D 151,45 Herajärvi 35.411.003 1,2 1,2 123,00 123,55 5 30 D 123,90 Isojärvi 35.327.002 0,8 0,8 96,50 97,10 5 30 D 97,45 Jäminginselkä 35.322.001 17,2 17,2 95,90 97,70 20 30 A 98,20 Jouttenus 35.329.009 1,3 1,3 107,20 107,40 5 30 D 107,75 Kovero 35.413.005 1,4 17,8 128,90 129,60 5 30 D 129,95 Luoma 35.413.014 0,7 8,4 129,90 130,55 5 30 D 130,90 Majaselkä 35.332.001 22,4 107,6 96,00 97,70 20 30 A 98,20 Näsijärvi 35.311/ 260,0 600,0 95,10 95,80 30 30 A 96,40 312.001 Palovesi 35.321.001 25,6 120,4 95,90 97,70 20 30 A 98,20 Ruovesi 35.331.001 41,8 153,7 96,00 97,70 20 30 A 98,20 Seppälänjärvi 35.339.004 1,2 8,8 113,10 113,70 10 45 D 114,25 Tarjanne 35.411.001 54,7 198,9 96,00 97,75 25 30 A 98,30 Valkeajärvi * 35.373.001 1,1 4,7 103,80 104,40 10 30 D 104,80 Visuvesi/Vaskivesi 35.412.001 45,1 242,8 96,00 97,75 15 30 A 98,20 Väärinjärvi 35.339.015 1,7 15,3 107,60 109,00 10 40 B 109,50 * Järvi nro 35.373.001 Sahalahti Keljonjärvi 35.728.001 1,7 10,9 84,10 84,80 10 40 B 85,30 Kirkkojärvi 35.729.001 2,4 13,2 84,60 85,00 10 40 B 85,50 Längelmävesi 35.721.001 133,0 187,0 84,20 85,10 25 30 A 85,65 Pakkalanjärvi 35.729.007 1,0 5,7 91,40 92,25 10 45 D 92,80 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset 22... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Suodenniemi Heinijärvi 36.092.012 1,2 7,4 69,50 69,60 10 30 D 70,00 Kirjasjärvi 35.158.001 0,7 4,4 85,70 87,90 5 45 A, D 88,40 Kourajärvi 35.155.016 1,6 10,4 65,10 66,10 10 50 C, D 66,70 Mouhijärvi 35.155.001 7,0 20,7 64,70 66,50 20 50 A 66,50 Märkäjärvi * 35.158.002 1,1 12,3 85,90 88,00 10 40 A 88,50 *35.158.002 Kirkkojärvi kts. Kourajärvi Tampere Enojärvi 35.744.001 241,0 29,9 143,30 144,60 10 30 A 145,00 Hankajärvi 35.392.007 1,0 8,4 133,80 134,55 10 45 D 135,10 Kaukajärvi 35.214.007 1,4 8,2 88,00 88,80 10 30 A 89,20 Löytänänjärvi 35.316.003 1,5 8,6 97,60 98,40 5 30 D 98,75 Näsijärvi 35.311/ 260,0 600,0 95,10 95,80 30 30 A 96,40 312.001 Paali/Matalajärvi 35.317.006 1,2 13,6 141,50 142,00 10 30 D 142,40 Pulesjärvi 35.318.006 2,1 18,2 125,40 125,80 10 50 B 126,40 Pyhäjärvi 35.211.001 124,5 320,0 77,10 77,50 25 50 A 78,25 Särkijärvi * 35.242.015 1,3 7,0 114,80 115,20 10 50 D 115,80 Ukaanjärvi 35.382.001 4,0 20,6 112,10 113,00 10 50 C, D 113,60 Vaavunjärvi 35.317.003 1,2 7,2 136,50 137,10 10 40 D 137,60 Velaatanjärvi 35.382.001 4,0 20,6 112,10 112,95 15 50 C, D 113,60 * Järvi nro 35.242.015 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 23
Toijala Vanajavesi 35.222.001/ 35.222.002 170,9 452,0 79,40 79,80 30 50 A 80,60 Urjala Ameenjärvi 35.289.010 1,6 15,0 110,00 110,40 10 30 D 110,80 Kokkijärvi 35.284.00 0,9 4,6 124,10 124,50 15 30 D 124,95 Kokonjärvi 35.288.002 4,4 13,6 107,50 107,90 15 50 C 108,55 Kortejärvi 35.286.002 3,3 9,4 99,50 100,40 20 50 D 101,10 Lahmajärvi 35.288.005 0,7 5,6 125,10 125,00 5 30 D 125,35 Nuutajärvi 35.287.001 1,9 10,8 99,80 100,50 15 80 D 101,45 Pynnänjärvi 35.289.012 0,9 8,3 110,90 111,50 10 40 C, D 112,00 Rutajärvi 35.286.004 11,0 34,9 99,60 100,40 20 50 D 101,10 Särkijärvi 35.286.004 1,6 6,7 116,10 116,70 10 50 D 117,30 Uurtaanjärvi 35.285.006 1,5 6,4 110,10 110,60 10 50 A, D 111,20 Valajärvi 35.287.004 1,1 5,6 106,90 107,50 10 50 C, D 108,10 Valkeakoski Halkohaavanjärvi 35.713.002 0,9 7,5 84,10 85,10 10 40 D, A* 85,60 Mallasvesi 35.711.001 55,8 120,0 84,20 85,09 30 30 A 85,70 Tykölänjärvi 35.711.002 1,5 5,8 84,10 85,30 10 40 A, C* 85,80 Vallonjärvi 35.222.002 4,0 1,6 79,40 79,80 30 50 A** 80,60 Vanajavesi 35.221.001/ 35.222.001 170,9 452,0 79,40 79,80 30 50 A 80,60 * Perustuu Mallasveden havaintosarjoihin. ** Perustuu Vanajaveden havaintosarjoihin. et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset 24... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Vammala Houhajärvi 35.184.002 3,8 24,8 92,50 93,20 20 40 B 93,80 Kivijärvi 35.172.005 0,6 7,1 114,80 115,80 10 60 D 116,50 Kulovesi 35.132.001 36,0 130,0 57,60 58,10 25 50 A 58,85 Liekovesi 35.131.1.001 30,4 107,5 57,50 57,65 25 50 A 58,40 Rautavesi 35.131.001 30,4 107,5 57,50 57,65 35 50 A 58,50 Riippilänjärvi 35.131.002 0,7 8,0 69,90 71,00 5 50 C 71,55 Ylistenjärvi 35.138.003 4,4 9,8 89,20 89,80 10 30 B 90,20 Rauta- ja Liekoveden osalta esitetyt suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi koskevat patovallien ulkopuolista rakennusaluetta. Vesilahti Ameenjärvi 35.289.010 1,6 15,0 110,00 110,40 10 30 D 110,80 Iso-Arajärvi 35.29.008 1,9 12,5 111,90 112,20 25 30 D 112,75 Pyhäjärvi 35.211.001 124,5 320,0 77,10 77,50 25 50 A 78,25 Pynnänjärvi 35.289.012 0,9 8,3 110,90 111,50 10 40 C, D 112,00 Suonojärvi 35.172.001 2,2 26,4 105,10 106,30 10 40 B, D 106,80 Viiala Iso-Arajärvi 35.29.008 1,9 12,5 111,90 112,20 25 30 D 112,75 Pyhäjärvi 35.211.001 124,5 320,0 77,10 77,50 25 50 A 78,25 Vanajavesi 35.222.001 170,9 16,2 79,40 79,80 30 50 A 80,60 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 25
Viljakkala Karhejärvi 35.593.001 3,0 28,1 107,20 108,25 10 30 B, C 108,65 Koikeroinen 35.593.008 0,8 9,0 115,80 108,00 5 40 D 116,25 Kyrösjärvi 35.521.001 100,0 300,0 83,20 84,90 30 30 A 85,50 Vilppula Ajosjärvi 35.335.001 4,2 18,9 97,90 98,90 10 45 C 99,45 Elänne 35.371.001 3,1 10,9 103,50 103,90 10 30 C, D 104,30 Kangasjärvi 35.492.001 0,8 7,0 118,80 119,60 10 40 C, D 120,10 Keurusselkä 35.621-118,9 449,0 105,40 106,90 30 50 A 107,70 622.001 Kotaselkä 35.611.001 1,2 12,8 98,40 99,34 5 40 A 99,80 Kuorevesi 35.611.003 23,2 143,3 98,90 100,40 30 50 A* 101,20 Kurkijärvi 35.372.001 6,5 29,9 104,80 105,55 10 30 C, D 105,95 Lauttajärvi 35.493.006 1,0 13,2 141,70 142,15 5 40 D 142,60 Parannesjärvi 35.493.002 2,0 15,2 124,90 125,25 10 35 D 125,70 Pyhtönen 35.622.002 1,0 3,7 105,50 106,50 5 50 C 107,05 Ruovesi 35.331.001 41,8 153,7 96,00 97,70 20 30 A 98,20 Salusjärvi 35.419.001 2,4 20,9 107,00 107,60 10 50 B,C 108,20 Tarjanne 35.411.001 54,7 198,9 96,00 97,75 25 30 A 98,30 Valkeajärvi ** 35.373.001 1,1 4,7 103,80 104,40 10 30 D 104,80 Vehkajärvi 35.419.001 2,6 24,6 111,90 112,65 10 40 B,C 113,15 * Perustuu Keurusselän havaintosarjoihin. ** Järvi nro 35.373.001 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset 26... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Virrat Hauhuu 35.411.019 1,8 11,0 96,10 97,60 5 50 C 98,15 Havanganjärvi 35.416.003 1,7 12,3 105,10 106,10 5 40 C 106,55 Hirvijärvi * 42.074.012 1,1 4,5 142,40 14,90 5 45 D 143,40 Iso Vehkajärvi 35.423.002 1,3 11,4 130,70 131,20 5 50 D 131,75 Kahilanjärvi 35.421.014 0,7 1,0 99,40 101,06 5 45 A 101,60 Keihäsjärvi 35.415.001 1,6 13,6 96,20 97,45 7 45 D 98,30 Kitusjärvi 35.482.001 0,5 6,6 116,20 117,20 10 30 A 117,80 Kurjenjärvi 42.076.002 2,4 11,6 129,20 131,27 10 50 D 131,90 Lauttajärvi 35.493.006 1,0 13,2 141,70 142,15 5 40 D 142,60 Parannesjärvi 35.493.002 2,0 15,2 124,90 125,25 10 35 D 125,70 Seinäjärvi 42.074.002 8,8 26,2 139,50 139,28 15 50 A 139,95 Siekkisjärvi 35.417.009 2,9 17,6 118,50 120,09 7 40 B 120,55 Tarjanne 35.411.001 54,7 198,9 96,00 97,75 25 30 A 98,30 Toisvesi 35.421.001 29,4 75,0 98,00 99,32 45 30 A 100,10 Uurasjärvi 35.481.003 9,1 112,3 96,70 97,70 15 40 A 98,25 Visuvesi/Vaskivesi 35.412.001 45,1 242,8 96,00 97,75 15 30 A 98,20 Vaskuu 35.442.001 1,5 14,1 136,40 137,00 10 50 C 137,60 Vermasjärvi 35.452.001 5,2 37,6 124,40 125,40 12 40 A, C 125,92 Ylä-Havankajärvi 35.416.008 1,2 5,8 154,50 155,70 5 30 D 156,05 * Järvi nro 42.074.012 Ylöjärvi Keijärvi 35.313.002 1,5 10,0 114,00 114,80 10 40 D 115,30 Koikeroinen 35.593.008 0,8 9,0 115,80 108,00 5 40 D 116,25 Näsijärvi 35.311/ 312.001 260,0 600,0 95,10 95,80 30 30 A 96,40 Äetsä Kiimajärvi 35.125.001 1,5 13,3 68,00 69,25 15 45 D 69,85 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 27
5 Yhteenveto Tulvien aiheuttamia vahinkoja arvioitaessa joudutaan toistuvasti toteamaan, ettei kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavilla viranomaisilla ole aina ollut riittäviä tietoja vesistöjen ylimmistä vedenkorkeuksista tai niiden oletettu toistumisaika on arvioitu liian harvinaiseksi. Monilla alueilla myös ns. perimätieto on jätetty huomiotta, ja rakennettu uudisrakennuksia tai muita vesivahingoille alttiita rakenteita sellaisille rantatörmille, jotka paikkakunnan vanhimmat asukkaat ovat tienneet tulvaherkiksi. Suositusten tarkoitus on toimia oppaana, jotta vedenkorkeuden vaihtelut osattaisiin tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon rantojen käytön suunnittelussa. Tarkastelun kohteena ovat Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella olevat pääsääntöisesti yli 1 km 2 :n järvet. Mukaan on lisäksi otettu eräitä tätä kokoluokkaa pienempiä kuntataajamien lähijärviä. Jokivesistöt sekä sellaiset kokorajan ylittävät järvet, jotka sijaitsevat alueilla, jonne ei voida olettaa olevan minkäänlaista rantarakentamispainetta, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Suositus perustuu kunkin vesistön keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvään tulvakorkeuteen, johon lisätään harkinnanvarainen lisäkorkeus sekä avointen ulapoiden rannoilla harkinnanvarainen aaltoiluvara. Rantarakentaminen vaatii aina suunnittelua. Rakennuspaikkaa valitessa on yhtenä osatekijänä otettava huomioon, ettei paikalla ole tulvan tai vedenkorkeuden vaihtelusta aiheutuvan sortuman vaaraa. Tulvien suuruutta on erittäin vaikea tarkasti ennustaa, mutta niiden vaikutuksiin pitää ja niihin voidaan varautua. Tavoitteena on, ettei rakennuskanta riskivyöhykkeillä tulevaisuudessa enää lisääntyisi. 28... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Lähdeluettelo Ollila, M. 1999. Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Helsinki, Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Ympäristöopas 52. 54 s. ISBN 952-11-0413-9, ISSN 1238-8602. Pirkanmaan ympäristökeskus... 29
Liite 1. Suosituksiin lukeutuvat järvet aakkosjärjestyksessä. Järvi Kunnat Järvi Kunnat Ahtialanjärvi Lempäälä Juurijärvi Ikaalinen Ainesjärvi Kuru Jäminginselkä Ruovesi Ajosjärvi Vilppula Järvenkylänjärvi Hämeenkyrö Alainen Herajärvi Ruovesi Kahilanjärvi Virrat Ala-Lylyjärvi Juupajoki Kangasjärvi Vilppula Ameenjärvi Urjala, Vesilahti Kankarinjärvi Kihniö Aurejärvi Kuru, Parkano Karhejärvi Viljakkala Elänne Vilppula Kaukajärvi Kangasala, Tampere Enojärvi Orivesi, Tampere Keihäsjärvi (35.362.001) Kuru Eräjärvi Orivesi Keihäsjärvi (35.415.001) Virrat Halkohaavanjärvi Kangasala, Valkeakoski Keijärvi Ylöjärvi Hankajärvi Tampere Kelhäjärvi Mouhijärvi Hauhuu Virrat Keljonjärvi Sahalahti Haukkajärvi Ruovesi Keurusselkä Mänttä, Vilppula Havanganjärvi Virrat Kiimajärvi Äetsä Heinijärvi Suodenniemi Kirjasjärvi Suodenniemi Herajärvi Ruovesi Kirkkojärvi (35.713.022) Kangasala Hirvijärvi Virrat Kirkkojärvi (35.162.001) Mouhijärvi Houhajärvi Vammala Kirkkojärvi (35.535.001) Parkano Hulipasjärvi Juupajoki Kirkkojärvi (35.729.001) Sahalahti Hulppojärvi Ikaalinen Kitusjärvi Virrat Häädetjärvi Parkano Kivijärvi Vammala Höytämönjärvi Lempäälä Koikeroinen Viljakkala, Ylöjärvi Ilmoilanselkä Pälkäne Kokkijärvi Urjala Iso Arajärvi Lempäälä, Vesilahti, Kokonjärvi Urjala Viiala Kolhinselkä / Eväjärvi Längelmäki Isojärvi Ruovesi Kopsamo Juupajoki Iso Kausjärvi Lempäälä Korhosjärvi Kihniö Iso Liesi Juupajoki Kortejärvi (35.162.002) Mouhijärvi Iso-Löytäne Längelmäki Kortejärvi (35.286.002) Urjala Iso Madesjärvi Parkano Kotaselkä Vilppula Iso Mustajärvi Kuru Kourajärvi Suodenniemi Isopetää / Vähäpetää Juupajoki Kouvalanjärvi Luopioinen Iso Vehkajärvi Virrat Kovero Ruovesi Jakamajärvi Kuru Kovesjärvi Parkano Jalanti Kylmäkoski Kuhmajärvi Kuhmalahti Jokinenjärvi Nokia Kuivasjärvi Parkano Jouttenus Ruovesi Kukkia Luopioinen 30... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Järvi Kunnat Järvi Kunnat Kulovesi Nokia, Vammala Nerkoojärvi Kihniö Kuoksenjärvi Längelmäki Nihuanjärvi Orivesi Kuorevesi Mänttä, Vilppula Nuutajärvi Urjala Kurjenjärvi Virrat Näsijärvi Ruovesi, Tampere, Kurkijärvi Vilppula Ylöjärvi Kuusijärvi Kuru Ojajärvi Parkano Kuusjärvi Kuru Oriselkä Orivesi Kyrösjärvi Hämeenkyrö, Ikaalinen, Paali / Matalajärvi Tampere Viljakkala Pajulanjärvi Kuhmalahti Kyynäröjärvi Luopioinen Pakkalanjärvi Sahalahti Lahmajärvi Urjala Palovesi Ruovesi Lauttajärvi Vilppula, Virrat Parannesjärvi Vilppula, Virrat Lavajärvi Hämeenkyrö Parkanonjärvi Parkano Leppäsjärvi Hämeenkyrö Piikkilänjärvi Mouhijärvi, Nokia Liekovesi Vammala Pintele Pälkäne Liesijärvi (35.583.001) Kuru Pitkäjärvi Längelmäki Liesijärvi (35.575.001) Parkano Pitkävesi Längelmäki Linnanjärvi Parkano Pukala Orivesi Liponselkä Lempäälä Pulesjärvi Tampere Luoma Ruovesi Pyhäjärvi Lempäälä, Nokia, Längelmävesi Kangasala, Kuhmalahti, Pirkkala, Tampere, Längelmäki, Orivesi, Vesilahti, Viiala Sahalahti Pyhtönen Vilppula Löytänänjärvi Tampere Pynnänjärvi Urjala, Vesilahti Mahnalanselkä / Kirkkojärvi Hämeenkyrö Pälkänevesi Kangasala, Luopioinen, Pälkäne Majaselkä Ruovesi Pääjärvi (35.584.001) Ikaalinen Mallasvesi Pälkäne, Valkeakoski Pääjärvi (35.077.033) Kihniö Mellinselkä Juupajoki, Orivesi Rautajärvi Luopioinen Mouhijärvi Mouhijärvi, Rautavesi Vammala Suodenniemi Riippilänjärvi Vammala Muhujärvi Juupajoki Roine Kangasala, Pälkäne Mustajärvi Parkano Ruojärvi Ikaalinen, Parkano, Myllyvesi/Väärä-Kalkku Längelmäki Viljakkala Märkäjärvi Suodenniemi Ruovesi Ruovesi, Vilppula Mätikkö Mouhijärvi Rutajärvi Urjala Mäyhäjärvi Lempäälä Röyhiönjärvi Ikaalinen Naarmijärvi Kihniö Salusjärvi Vilppula Pirkanmaan ympäristökeskus... 31
Järvi Kunnat Järvi Kunnat Seinäjärvi Virrat Vuorijärvi Parkano Seppälänjärvi Ruovesi Vähäjärvi Ikaalinen Siekkisjärvi Virrat Väärinjärvi Ruovesi Sipsiönjärvi Ikaalinen Ylistenjärvi Vammala Sulkuejärvi Kihniö Ylä-Havankajärvi Virrat Suonojärvi Vesilahti Ylä-Lylyjärvi Juupajoki Särkijärvi (35.581.004) Ikaalinen Ämmätsänjärvi Luopioinen Särkijärvi (35.242.015) Tampere Äväntäjärvi Längelmäki Särkijärvi (35.286.004) Urjala Tarjanne Ruovesi, Vilppula, Virrat Tervajärvi Lempäälä Toisvesi Virrat Tupurlajärvi Mouhijärvi Tykölänjärvi Pälkäne, Valkeakoski Ukaanjärvi Tampere Uurajärvi Luopioinen Uurasjärvi Virrat Uurtaanjärvi Urjala Vaavunjärvi Orivesi, Tampere Vahojärvi (35.581.011) Ikaalinen Vahojärvi (35.572.003) Parkano Valajärvi Urjala Valkeajärvi (35.722.026) Längelmäki Valkeajärvi (35.373.001) Ruovesi, Vilppula Vallonjärvi Valkeakoski Vanajavesi Lempäälä, Toijala, Valkeakoski, Viiala Vaskuu Virrat Vehkajärvi (35.784.002) Kuhmalahti, Luopioinen Vehkajärvi (35.419.001) Vilppula Vekuna Luopioinen Velaatanjärvi Tampere Vermasjärvi Virrat Vesajärvi Hämeenkyrö Vesijärvi Kangasala, Orivesi Vihajärvi Luopioinen Vihnusjärvi Nokia Visuvesi / Vaskivesi Ruovesi, Virrat 32... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Kuvailulehti Julkaisija Pirkanmaan ympäristökeskus Julkaisuaika Heinäkuu 2003 Tekijä(t) Maarit Salonoja (toim.) Julkaisun nimi Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla. Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Tulvat aiheuttavat vahinkoja rakennuksille lähes vuosittain. Toistuvasti joudutaan myös toteamaan, ettei kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavilla viranomaisilla ole aina ollut riittäviä tietoja vesistöjen ylimmistä tulvakorkeuksista tai niiden oletettu toistumisaika on arvioitu liian harvinaiseksi. Tämän julkaisun tarkoitus on toimia oppaana, jotta vedenkorkeuden vaihtelut osattaisiin tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon rantojen käytön suunnittelussa. Tarkastelun kohteena ovat pääsääntöisesti Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella olevat yli 1 km 2 :n järvet. Suositukset perustuvat kunkin vesistön keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvään tulvakorkeuteen, johon lisätään harkinnanvarainen lisäkorkeus sekä avointen ulapoiden rannoilla harkinnanvarainen aaltoiluvara. Tavoitteena on, ettei rakennuskanta riskivyöhykkeillä tulevaisuudessa enää lisääntyisi. Asiasanat Rakentamiskorkeus, tulvat, tulvavahingot, rantarakentaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Alueelliset ympäristöjulkaisut 248 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun myynti/ jakaja ISSN 1238-8610 ISBN 952-11-1458-4 952-11-1459-2 (PDF) Sivuja Kieli 35 Suomi Luottamuksellisuus julkinen Hinta 8 euroa Pirkanmaan ympäristökeskus, puh. (03) 2420 111, faksi (03) 2420 266 Edita Oyj, asiakaspalvelu, puh. 020 450 05, faksi 020 450 2380 Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika Pirkanmaan ympäristökeskus Multiprint Oy, Tampere 2003 Pirkanmaan ympäristökeskus 33
Presentationsblad Utgivare Birkalands miljöcentral Datum Juli 2003 Författare Maarit Salonoja (red.) Publikationens titel Rekommendation för lägsta acceptabla byggnadshöjd i Birkaland Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Översvämningar föranleder byggnadsskador nästan varje år. Man kan regelbundet konstatera, att de myndigheter, som ansvarar för planerings- och byggverksamheten inte alltid har tillräckliga uppgifter om vattendragens högsta översvämningshöjder eller så har man bedömt, att de återkommer för sällan. Avsikten med denna publikation är att fungera som guid, så att variationerna i vattenhöjden kunde bättre beaktas i framtiden, då man planerar strandanvändningen. Föremål för utvärderingen är främst sjöar på över 1 km 2 inom Birkalands miljöcentrals distrikt. Rekommendationerna baserar sig på den översvämningshöjd beräknad skilt för varje vattendrag för översvämningar vart 50:e år, vartill ännu sättes en fakultativ tilläggshöjd och då det gäller öppna fjärderen, en vågmarginal. Målet är att byggnadsstammen i riskzonerna inte mera ökar i framtiden. Nyckelord Byggnadshöjd, översvämning, översvämningsskador, strandbyggande Publikationsserie och nummer Regionala miljöpublikationer 248 Publikationens tema Projektets namn och nummer Finansiär/ uppdragsgivare Organisationer i projektgruppen Beställningar/ districution ISSN 1238-8610 ISBN 952-11-1458-4 952-11-1459-2 (PDF) Sidantal Språk 35 Finska Offentlighet Pris offentlig 8 euro Birkalands miljöcentral, tel. +358 3 2420 111, fax. +358 3 2420 266 Edita Abp, tel. +358 20 450 05, fax. +358 20 450 2380 Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Birkalands miljöcentral Multiprint Oy, Tammerfors 2003 34 Alueelliset ympäristöjulkaisut 248
Documentation page Publisher Pirkanmaa Regional Environment Centre Date July 2003 Author(s) Maarit Salonoja (editor) Title of publication Recommendation for the minimum permissible building heights in Pirkanmaa Parts of publication/ other project publications Abstract Floods cause damage to buildings every year. However, it is repeatedly found, that the authorities responsible for land use and construction seldom have sufficient information about the highest water levels or the flood frequency is evaluated to be too short. The purpose of this study is to offer a guide how to better pay attention to the water level fluctuations when planning the shore utilization. The lakes examined in this study lie in the Pirkanmaa Regional Environment Centre region and their surface area mainly being over one km 2. Recommendations base on the flood height of the water course concerned recurring only once in 50 years on average, added by a discretionary additional height and a wave margin. The aim of our suggestions is to avert construction on the risk areas in the future. Keywords Building height, floods, flood damages, building on shores Publication series and number Regional Environment Publications 248 Theme of publication Project name and number, if any Financier/ commissioner Project organization For sale at/ distributor ISSN 1238-8610 ISBN 952-11-1458-4 952-11-1459-2 (PDF) No. of pages 35 Language Finnish Restrictions public Price 8 euros Pirkanmaa Regional Environmen Centre, tel. +358 3 2420 111, fax. +358 3 2420 266 Edita Plc, +358 20 450 05, fax. +358 20 450 2380 Financier of publication Printing place and year Pirkanmaa Regional Environment Centre Multiprint Oy, Tampere 2003 Pirkanmaan ympäristökeskus 35