KANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat Tiedotustilaisuus 21.3.2017 Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta
TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Kytkeytyy osaksi sisäisen turvallisuuden strategiatyötä sekä suomalaisen yhteiskunnan kantokykyä turvapaikanhakijatilanteessa kartoittavaa hanketta Pohjautuu pääosin hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman (8.12.2015) linjauksiin Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva suomalaisten näkemyksistä, kokemuksista ja mielipiteistä koskien turvapaikanhakijatilannetta sekä konkreettisia ideoita toiminnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. 2
TUTKIMUSAINEISTO Kansalaiskysely: 30.12.2016-10.1.2017 Sähköinen kyselyaineisto, N 1047 Laadullinen avovastausaineisto, 93 sivua Kansalaisfoorumit, 5 kpl: Vantaa 18.1.2017 Turku 19.1.2017 Tampere 24.1.2017 Jyväskylä 25.1.2017 Oulu 31.1.2017 Kansalaisfoorumeissa syntyneet ideat, 22 kpl: 10.2-19.2.2017 Pienryhmäkeskustelut 20 kpl (123 hlöä), n. 36 tuntia nauhoitusta (134 sivua aukikirjoitettuina keskustelumuistiinpanoina) Ennen -kysely, N 123 Jälkeen -kysely, N 123 Sähköinen ideoiden arviointiaineisto, N 75 Laadullinen avovastausaineisto, 66 sivua 3
TULOKSET eli yhteenveto kansalaisten näkemyksistä Suomalaisia turvapaikkapolitiikassa ja turvapaikanhakijatilanteessa eniten puhututtavat: 1. Yhteiskunnallinen polarisaatio 2. Esikotoutuminen 3. Turvallisuus 4. Kehitysapu ja kiintiöpakolaisjärjestelmä 5. Laittomasti maassa oleskelevat 4
1. YHTEISKUNNALLINEN POLARISAATIO Erityisesti huolestuttaa julkisen keskustelun polarisoituminen eli niin sanottu äänekkäät ääripäät - ilmiö Koetaan vahvaa leimautumisen pelkoa oli mielipide turvapaikkakysymykseen mikä tahansa Mahdollisuudet asialliseen, tietopohjaiseen keskusteluun esim. turvapaikkapolitiikasta koetaan heikoiksi suuri tarve tiedonsaannille sekä rauhalliselle ja asialliselle keskustelulle Tutkimukseen osallistuneiden mielestä polarisaatiokehitystä ruokkivat suoran viranomaistiedottamisen puute ja faktatiedon löytämisen vaikeus median hyvinkin värittyneeksi koettu uutisointi 5
2. ESIKOTOUTUMINEN Suurin osa kansalaisfoorumeissa kehitetyistä ideoista keskittyi niin sanottuun esikotoutumiseen eli vastaanottokeskuksissa vietetty pitkä aika tulisi käyttää mielekkäästi ja järkevästi kielikoulutus suomalaisen yhteiskunnan arki työelämävalmiuksien kehittäminen Esikotoutumisen katsottiin nopeuttavan integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan vähentävän turhautumista ja "tyhjäkäyntiä" sekä niiden mukanaan tuomia lieveilmiöitä turvapaikkaprosessin aikana 6
3. TURVALLISUUS Enemmistö tutkimukseen osallistuneista kokee laajamittaisen turvapaikanhakijoiden maahantulon vähintään jonkinasteisena uhkana sisäiselle turvallisuudelle Nähdään mahdollisuuksia jopa väkivaltaisten sosiaalisten konfliktien synnylle eri väestöryhmien välillä kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä erilaisia mielipiteitä turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon edustavien kantasuomalaisten välillä eri kulttuuritaustoista saapuvien turvapaikanhakijaryhmien välillä Turvallisuuden koetaan olevan vahvasti kytkeytynyt yhteiskunnalliseen polarisaatiokehitykseen 7
4. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KIINTIÖPAKOLAISJÄRJESTELMÄ Tutkimukseen osallistuneet näkevät, että Suomen tulisi panostaa selkeästi enemmän sekä kehitysyhteistyöhön että kiintiöpakolaisjärjestelmän hyödyntämiseen Aineiston perusteella suomalaiset ovat valmiita auttamaan niitä, jotka apua todella tarvitsevat toivotaan kehitettävän järjestelmää siihen suuntaan, että kipeimmin suojelua tarvitsevat sitä myös varmimmin saavat 8
4. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KIINTIÖPAKOLAISJÄRJESTELMÄ Kiintiöpakolaisjärjestelmän hyödyntäminen korostui erityisesti kansalaisfoorumeissa varmistaisi, että eniten apua tarvitsevat (lapset, naiset, vanhukset) sitä saavat vähentäisi pitkällä aikavälillä mm. ihmissalakuljetusta ja vaarallisia turvapaikanhakumatkoja Kehitysyhteistyö koetaan tehokkaimmaksi keinoksi vaikuttaa ongelmien juurisyihin turvapaikanhakijoiden lähtömaissa nähdään tarve kansainväliselle yhteistyölle ymmärretään kehitysyhteistyövarojen kohdentamisen haasteet 9
5. LAITTOMASTI MAASSA OLESKELEVAT Kansalaiskyselyn vastausten perusteella suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti ns. paperittomiin eli laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin selkeä enemmistö vastaajista näkee, että viranomaisten tulee poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt, jotka eivät poistu vapaaehtoisesti Kansalaiskyselyn vastaajat suhtautuivat kriittisesti siihen, että kirkoilla, aatteellisilla järjestöillä tai yksittäisellä kansalaisella olisi oikeus suojella laittomasti maassa oleskelevaa 10
5. LAITTOMASTI MAASSA OLESKELEVAT Kansalaisfoorumeiden osallistujat olivat hieman vähemmän kriittisiä kuin sähköisen kansalaiskyselyn vastaajat selkeä enemmistö kuitenkin kokee, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella ei ole oikeutta jäädä oleskelemaan Suomeen Nähtiin hyvin uudeksi ilmiöksi Suomessa ja siihen koettiin olevan vaikea ottaa suoraan kantaa asiasta ei ole tietoa asiasta ei ole kokemusta toivottiin viranomaisilta selkeää kannanottoa, kuinka tilanteessa tulee menetellä esim. kuntatasolla 11
KIITOS! Lisätietoja: alisa.puustinen(at)mil.fi harri.raisio(at)uva.fi 12